No niin ekoterroristit, risunpolttajat ja tuulimyllyintoilijat.
Jos olette tuulimyllyjenne siipien ujelluksen seasta kuunnelleet sitä radiota, niin varmasti tiedätte että sähkön kulutus on saavuttanut jälleen uuden piikin.
Tiedättekö tai pystyttekö edes käsittämään sitä lukua.....lähes 14000 MW...
Pakkanen näyttää jatkuvan ja sähkö- ja lämpöenergiaa kuluu...ja pakkaskausi jatkuu..
Olisi hauska tietää miten esim yhdistetty sähkön ja lämmön lisätarve hoidettaisiin nyt teidän "nerokkailla energianratkaisuilla"..
Olen koko tämän pakkaspäivän seurannut tuulimittaria ja lämpötilaa.
Pakkasta noin 25 astetta..tuulimittari ei nouse juuri ollenkaan ja jää selvästi alle 2-3 m/s..
Kysymys tänään teidän tuulimyllynne hyödyttävät sähkön ja lämmöntuotannossa nimenomaan SUOMESSA.
Myllyt eivät pyöri.. muistutan että myllyjen tehot ovat kW:n luokkaa joten niillä ei ole mitään merkitystä....
Sähköverkkoa kun ei laajenneta hokkuspokkus tempuilla - onneksi se on mitoitettu ja maassa löytyy tuotantoa...
Miksi nyt ette tule koloistanne vinkumaan...
Onneksi teidänlaisenne ääliöt eivät ole päässeet vaikuttamaan energiapoliittisiin ratkaisuihin..
Jatkakaa vain siellä lämpimissä huoneistoissanne korkelentoisten pilvilinnojen visioimista...
Jos olette tuulimyllyjenne siipien ujelluksen seasta kuunnelleet sitä radiota, niin varmasti tiedätte että sähkön kulutus on saavuttanut jälleen uuden piikin.
Tiedättekö tai pystyttekö edes käsittämään sitä lukua.....lähes 14000 MW...
Pakkanen näyttää jatkuvan ja sähkö- ja lämpöenergiaa kuluu...ja pakkaskausi jatkuu..
Olisi hauska tietää miten esim yhdistetty sähkön ja lämmön lisätarve hoidettaisiin nyt teidän "nerokkailla energianratkaisuilla"..
Olen koko tämän pakkaspäivän seurannut tuulimittaria ja lämpötilaa.
Pakkasta noin 25 astetta..tuulimittari ei nouse juuri ollenkaan ja jää selvästi alle 2-3 m/s..
Kysymys tänään teidän tuulimyllynne hyödyttävät sähkön ja lämmöntuotannossa nimenomaan SUOMESSA.
Myllyt eivät pyöri.. muistutan että myllyjen tehot ovat kW:n luokkaa joten niillä ei ole mitään merkitystä....
Sähköverkkoa kun ei laajenneta hokkuspokkus tempuilla - onneksi se on mitoitettu ja maassa löytyy tuotantoa...
Miksi nyt ette tule koloistanne vinkumaan...
Onneksi teidänlaisenne ääliöt eivät ole päässeet vaikuttamaan energiapoliittisiin ratkaisuihin..
Jatkakaa vain siellä lämpimissä huoneistoissanne korkelentoisten pilvilinnojen visioimista...
Vastaukset 119
Vanhimmat
.. näissä kuormitusolosuhteissa sähkön säästämisessä onkin kysymys verkon kestävyydestä EIKÄ sähkön saannista. Verkko on alimitoitettu tai paremminkin ei ole tarkoitettu näille kuormille. Pelkäävät ylikuormasuojien laukeamisia tai muuntajien pettämistä.
:) Teollisuus kiskoo energiasta jumalattomia voittoja.
Jakeluverkko on tähän kulutukseen nähden joissakin paikoissa alimitoitettu. Ei suinkaan kaikkialla, mutta jakeluhäiriöiden välttämiseksi varoitellaan esim. sähkökiukaista.
Suurin osa sähköstä myydään lähes kiinteään hintaan, jota halvan vesivoiman aikaan jakeluyhtiöt kirosivat. Pörssissä käydään kauppaa käytännössä melko vähän.
Kyllä Suomessa ajetaan sähköntuotannossa lähes täysillä. Kaasuturpiineihin ei ole vielä tarvinnut turvautua, tuonnin ansiosta.
Jos tuonti Venäjältä, n. 1500 MW, loppuisi, olisi meilläkin tiukat paikat.
Voitot jäävät kiinteiden toimitussopimusten takia melko vähäisiksi, valitettavasti.
Fortum on ostanut kuntien omistamia sähköyhtiöitä ja antanut yli kolmasosalle sähköyhtiön porukasta lopputilin. Siitä huolimatta se on nostanut sähkön hinnan pilviin, kuten täällä Tuusulassa on käynyt. Sähköyhtiön jäljelle jäänyt jengi ei pysty pitämään sähköverkkoja kunnossa, joten on tyhjä ihmetellä että on pitkiä sähkökatkoja!! Eläköön markkinatalous!!
Maan sisällä on energiaa vaikka millä mitalla, joka on kaivettava esiin geotermisillä lämpöpumpuilla. Täysin puhdas ja kustannustehokas energiamuoto. Joten pajut voivat kasvaa rauhassa ja maisema säilyä kauniina ilman rumia piippuja, tuulimyllyjä, tai kontaminaatiota.
Asennuksia nekin vaativat ja sähkön kulutuspiikkiä lisäävät, mutta suora sähkölämmitys on tietysti lyhytnäköisin ratkaisu.
Onnistuuhan se jotenkin esim. Islannissa, mutta mutkan kautta. Joistakin paikoista tulee kyllä hyvääkin höyryä, mutta siinä on niin paljon epäpuhtauksia joukossa, ettei mikään turpiini niitä siedä.
Marginaaliseksi jää sekin energiamuoto.
Maaenergian muotoja on paljon muitakin kuin maanraossa oleva höyry. Lämmitykseen riittää maan alla kulkevat putket jotka keräävät talteen maahan sitoutunutta lämpöä. Tällaisella lämmityksellä on alhaiset käyttökustannukset. Kokonaiskustannuksissa säästetään kaksi kolmasosaa muihin lämmitystapoihin verrattuna.
Käytäntö on osoittanut, että lämpö on otettava vesistöstä tai porakaivosta. Pihat yms. jäätyvät 'ikiroutaan'.
Rakentamiskustannukset ovat suuret, ja laitteisto melko monimutkainen.
Lisäksi tarvitaan sähkölämppäri, koska maksimilämpötilaksi porakaivosta imetylle lämmölle saadaan nykyvehkeillä vajaa 60 astetta.
Nythän on oikea vihreidennero nm. Jocu vertaa Islantia maalämmön saannissa Suomeen, taita maantieto olla hebreaa.
Tiedonantajahan ei puhu tämän kaltaisesta maantiedosta.
Aikaisemmin yksi vihreänero kysyi miksi ei voi höyryä hyödyntää sähköntuotantoon???, tämä Jocu juttu on samantasoinen.
Jocu sanoi:
"Onnistuuhan se jotenkin esim. Islannissa, mutta mutkan kautta. Joistakin paikoista tulee kyllä hyvääkin höyryä, mutta siinä on niin paljon epäpuhtauksia joukossa, ettei mikään turpiini niitä siedä. "
Parempi olisi ehkä ollut aloittaa "Onnistuuhan se jossain, esim. Islannissa,...", mitä Jocu kuitenkin tarkoitti. Ja koko lause koskee Islantia.
.. mikä se olisi 'routimissyvyys' - taitaa kaksimetriä riittää?
Maalämpöpumpulla saavutetaan _säästöä_ lämmityskuluissa useita kymmeniä prosentteja.
Se kai on tarkoituskin.
Ilmalämpöpumppu - sama kuin edellä. Säästöä syntyy syyskesästä ja kevätkesästä. Ja leutona talvena em. kaudet pitenevät.
Mitä saavutettaisiin JOS putkisto vedettäisiin merenrantakaupungeissa MEREEN? Sieltä kompressoidaan isoilla koneilla lämpö talteen kaukolämpölaskua 'alentamaan'. Mm. Naistenlahden voimala Tampereella on Näsijärven kupeessa.
olet saanut tällaisen tiedon (kai se nyt on tieto, eikä "erään insinöörin kahvitaukojuttu", kun sen kerran tietona esität), että pihat jäätyvät ikiroutaan, mikäli keruuputket sijoitetaan maahan??
Esim Ruotsissa on näitä putkia valtavat määrät, enkä ole kuullut tällaista tietoa sieltä?
Joo, kalliita ne ovat, ja joskus aiemmin reistailivatkin. Kuoletuskustannukset saattoivat huonolla tuurilla kääntyä negatiivisiksikin, jos murheita riitti takuuajan ulkopuolella.
En ole kuullut enää suuremmista teknisistä ongelmista, vaikka tuskin niistä "maanantaikappaleista", ja ennenkaikkea "maanantai asennuksista" koskaan kokonaan päästään.
Pitää myös paikkansa, että käyttövedelle tarvitaan yleensä ylimääräinen lisälämmitin; varsinaiseen lämmitykseen ei tarvita tuota kummempia lämpötiloja.
Ja: sähköähän se maalämpöpumppukin vaatii, edullisimmillaan noin neljänneksen bruttotuotostaan.
Monimutkainen??, onko jääkaappi sinun mielestäsi monimutkainen laite?
Minulla on maalämmöstä muutakin kuin mutu-tietoa, koska minulla on ollut maalämpöjärjestelmä käytössäni jo yli kuusi vuotta. Tarkistin juuri maalämpöpumpun käyttötuntimittarit ja huomasin, ettei sähkövastuksilla tuotettua lisälämpöä ollut mennyt yhtään yli kuukauteen. Siitäkin huolimatta, että pakkaset ovat olleet mitä olleet eli täällä toista viikkoa yli 30 astetta.
Tätä lisälämpöäkin tarvitaan vain silloin, kun ajetaan lämminvesijärjestelmän antilisteriaohjelma, eli kohotetaan varaajan lämpötila aika ajoin yli 60 asteen.
Samalla katselin myös maapiirin lämpötiloja ja tulolämpötila oli 2 ja lähtölämpötila -3. Tulolämpötila näyttäisi olevan hieman (noin yksi aste) normaalia alempana pitkän pakkaskauden takia.
Maapiiri järjestelmässäni koostuu kahdesta rinnakkaisesta, järven pohjaan noin metrin syvyyteen upotetusta, yhteensä noin 400 metriä pitkästä putkisilmukasta. Lämmitettävä tilavuus on noin 300 kuutiometriä tarvittava lämmin käyttövesi.
Tähän mennessä järvestä ovat jäät lähteneet aivan ajallaan lämpöpumpustani huolimatta. Näin en oikein usko tuohon ikiroutaongelmaan. Enkä myöskään sähkölämmittimen tarpeeseen, minkä olen voinut havainnoillani osoittaa täysin vääräksi otaksumaksi.
Mitäs luulet kostealle maalle tapahtuvan, kun sitä jäähdytetään?
Ole kuullut muutamasta uudisrakennuksesta, joihin maalämpö on asennettu, ja jokaisessa se lämpö otetaan porakaivosta.
Muuan oli ihmetellyt, kun hänen 120 metriä syvästä lämpöreiästästään ei saa ottaa juomavettä. Keksitkö selityksen?
Se siitä huoltovapaudesta!
Kyllä järvessä lämpöä riittää, mutta kun putkisto sijoitetaan muutaman sadan neliön tontille, onkin tilanne toinen.
Ei se lämpö tyhjästä tule. Jostakin se on revittävä, ja silloin menee routakin syvälle.
Kokeiltu juttu!
.. tiedätkö miksi järvi ei jäädy pohjiaan myöten?
Routa näillä leveyksillä jää alle puolentoistametrin.
Menetelmiä on todella kaksi, joko porakaivosta (sopii pienelle tontille) tai levitetään putket reilusti routarajan alapuolelle tai läheiseen järveen.
Lämpöreiästä vettä voi käyttää juomavetenä JOS sen annetaan seisoa siinä määrin, että radon haihtuu.
Selitys juomavesijuttuun on se, että siinä voi olla kiertopiiristä vuotanutta glykolia.
Jos putket vedetään routarajan alapuolelle, routa menee vain yhä syvemmälle.
Jos asia olisi noin helppo, ei rakennusten perustusten routasuojausta tarvittaisikaan.
Nykyisinhän sokkelin ympärille laitetaan etelässäkin 'styroxia' melkoisesti, ja vielä muovilla suojattuna!
.. "Jos putket vedetään routarajan alapuolelle, routa menee vain yhä syvemmälle."
Mitä puppua tuo sitten on? Kyllä ne on kaivettu _riittävän_ syvälle - sinne missä pohjavesi viihtyy.
Lapsuuteni maakellari oli kovillakin pakkasilla kivasti plussan puolella ja lämpimän oloinen.
-pyörii se sittenkin-
Sieltä lapsuutesi kellarin ympäriltä ei oltukaan imetty lämpöä pois.
Ei kaliitta porakaivoja tehtäisi lämmitystä varten, jos pihalta sen lämmön saisi.
Tuo riittävän syvälle kaivaminen merkitsee sitä, että kesäinen lämpö ei sinne asti yllä, ja sitten sieltä se lämpö loppuu.
Kyllä se on kokeiltu, usko nyt hyvä mies!
Porakaivon tekeminen on sen verran kallista puuhaa, että ei sitä huvin vuoksi tehdä.
Työkaverinikin pirtin pihalle piti porata kaksi reikää. Ensimmäisestä kun ei löytynyt riittävästi vettä.
.. olisiko syytä kaivaa joku perusfysiikan oppikirja esiin katsoa ...
Poikkea kaivoksessa - joskus - hämmästyt KUINKA _lämmintä_ siellä on.
Olen minä ollut eräässä luolassa useastikin. Lämmintä riittää. Juju onkin siinä, että kuiva maa on huono lämmönjohtaja.
Tämä aihe on kuitenkin liian kaukana minun alastani. Pumpatkaa lämpönne mistä haluatte. Minä yritän järjestää teille sähköä pumppujenne pyöritykseen.
Lopetan kirjoitteluni tästä aiheesta.
Islannissa saadaan lämpöenergiaa kuumistalähteistä ilman turbiineja talojen lämmitykseen mikä on halpaa energiaa.
Suomessa ei ole tälläistä hyöty energiaa.
minä tiedän, mitä kostealle maalle tapahtuu, kun sitä jäähdytetään; se JÄÄHTYY, mutta ei tässä tapauksessa JÄÄDY, koska siihen tulee riittävä määrä lämpöä lisää, mikäli putkisto on oikein suunniteltu. Maalämpö perustuu maahan sitoutuneeseen auringon lämpöenergiaan, joka uusiutuu joka vuosi.
Olet kuullut muutamasta uudisrakennuksesta; minä olen kuullut kolmesta sadasta tuhannesta rakennuksesta Ruotsissa, jossa on mainítunlainen putkisto, mutta ei ikiroutaa pihalla.
Missähän olisi tuo ikiroutainen piha, jonka tietona esitit?
Mitä ihmeen yhtäläisyyttä keksit lämpöreiän juomavesikelpoisuuden ja jonkin HUOLTOVAPAUDEN välillä???
Selitys sille, ettei juomavettä yleensä oteta lämpöreiästä on käsittääkseni yksinkertaisesti se, ettei normaaliin porakaivoreikään oikein kunnolla saa mahtumaan sekä pumppua, nousuputkea, että talteenottoputkistoa.
Selitys sille, että porakaivo on nykyään yleinen maalämmön lähde on porauksen halpuus kallioon ja pahuksen pienet ja kuivat tontit.
En oikein tiedä, kuinka suhtautua tällaisiin "eräs kertoi jonkun sanoneen, että muuan oli ihmetellyt"- tietoihin.
ihmeessä, sillä olet kirjoitellut yleensä ihan asiallisista ja mukavaa luettavaa, mutta nyt olet kyllä jossain määrin hakoteillä ainakin, mitä tulee tuohon ikiroutaan; oikein suunniteltu maaputkisto ei vaikuta juuri mitään maan sulamiseen ja routimiseen lähiympäristössään.
No, oli miten oli, jatketaanpa sitten kinaamista jossain toisessa aihepiirissä; hyvää vuodenjatkoa.
Eihän se vaikuta juuri mitään, jos lämpöä ei revitä pelkästään pieneltä tontilta.
Kun 800 neliön tontille rustataan rakennukset, jää jäähdytettävää alaa melko vähän.
Ei sitä lämpöä kannata sokkeleiden alta poistaa!
Jos on maita ja mantuja, voi vedellä putkea vaikka pitkin metsiä, jolloin lämpöä kyllä riittää.
Tällä palstalla tuntuu kuitenkin olevan sellaisia city-henkilöitä, joille meno Kehä 3:n ulkopuolelle on kauhistus!
Näillä ei ole mahdollisuutta saada hehtaaritontteja.
kyllä tosiaan nuo maaputket ovat ovat isomman tontin heiniä; porakaivoja käytetään myös senkin vuoksi, että nykyään niiden poraaminen kallioon, jos sellainen löytyy läheltä pintaa, ei ole ollenkaan niin kallista, kuin saattaisi luulla.
Kun otin tarjouksia omaan (vieläkin harkinnan alla) lämpöpumppujärjestelmääni, ei maakeruuputken ja porakaivon ero ollut kokonaishintaan nähden (silloin n. 85 000 mk avaimet käteen vesikiertoisella lattialämmityksellä asennuksineen), kuin muutama tonni, koskapa minulla pääsee poraamaan suoraan kallioon.
Sen lisäksi on pumpun hyötysuhde kuulemma suoraan vedestä otettuna hivenen parempi.
Enpä ole vieläkään saanut päätettyä lämmitysjärjestelmää, mutta talokin toki on vielä kesken; se vesikiertoinen lattialämmitys kyllä tuki asennettua, joten mikä energiamuoto tahansa käy jatkossa.
No, liittyykö mun taloni nyt paljonkaan tähän varsinaiseen ydinvoimakeskusteluun, mutta tulipahan nyt pöpistyä välillä muutakin, kuin tätä juupas-eipäs energiakeskustelua.
Minä valitsisin puulämmityksen, ja varaajaan sähkövastukset. Itselläni on pian 20-vuotias suoralla sähkölämmityksellä varustettu talo, ja olen ollut valintaani tyytyväinen. Öljylämmitteinen tai jokin muu ’liikkuvia osia’ tarvitseva lämmitysjärjestelmä olisi jo kalliin peruskunnostuksen tarpeessa, mutta kattolämmitykselläni ei ole mitään hätää.
Molemmat lattialämmitystermostaatit olen vaihtanut. Siinä kaikki huoltotarve. Reissuunkin voi lähteä huoletta: talo pysyy kyllä lämpimänä, jos vain seudulla on sähköä!
Sähkön hinta tulee tosin nousemaan, mutta melkoisesti talous- ym-sähköä sinäkin tarvitset. Se usein unohdetaan laskelmissa.
Puu on vahvasti mukana kuvioissa, koskapa sitä riittää ilmaiseksi omasta takaa, mutta eivät ne hyvän hyötysuhteen omaavat puukattilatkaan vaan niin kovin halpoja ole nekään, lisäksi tulee varaaja, täytyy myös olla varalla sähkövastukset, ym., plus sitten tietysti vaiva niiden puiden tekemisessä klapeiksi.
Sen lisäksi, sähköähän se maalämpöpumppukin käyttää.
Taloussähkö siis toki täytyy olla, joten tietysti se houkutus ottaa halpa-asennuksinen suorasähkölämmitys on suuri.
Tuskinpa kuitenkaan "sorrun", vaan pysyn alkuperäissuunnitelmissa; maa- tai puulämpö.
No, kuten totesin, tämä nyt on enemmän tuon "rakentaminen & remontointi"- palstan juttuja, mutta liippaahan tämä kuitenkin läheltä tuota kasvavan energiantarpeen ongelmaa, sähkön kulutus senkuin kasvaa, ja minunkin taloni tulee olemaan osa tuota kasvua, halusin tai en.
"No, kuten totesin, tämä nyt on enemmän tuon "rakentaminen & remontointi"- palstan juttuja, mutta liippaahan tämä kuitenkin läheltä tuota kasvavan energiantarpeen ongelmaa, sähkön kulutus senkuin kasvaa, ja minunkin taloni tulee olemaan osa tuota kasvua, halusin tai en."
Ei kenenkään tarvitsekaan luopua sähköstä eikä energiasta. Energian kulutuksen vähentäminen ja sen tuotantotavan valitseminen luontoystävällisemmäksi on suunta, johon kaikkien pitäisi pyrkiä.
Onnittelut ratkaisusi johdosta!
"No, kuten totesin, tämä nyt on enemmän tuon "rakentaminen & remontointi"- palstan juttuja, mutta liippaahan tämä kuitenkin läheltä tuota kasvavan energiantarpeen ongelmaa, sähkön kulutus senkuin kasvaa, ja minunkin taloni tulee olemaan osa tuota kasvua, halusin tai en."
Kehoitan kaikkia lukemaan koko keskusteluhaaran!
Ei kenenkään tarvitsekaan luopua sähköstä eikä energiasta. Energian kulutuksen vähentäminen ja sen tuotantotavan valitseminen luontoystävällisemmäksi on suunta, johon kaikkien tulee pyrkiä.
Kun sitten opimme vielä järkeistämään kulutustamme, ei energia eikä maapallon saastuminen ole enää ongelma.
Onnittelut ratkaisusi johdosta!
vähemmän hyvä juttu ....
olenki ihmetellyt, miksi aina silloin tällöin jotku lähettelee tuplasti viestejä. nyt se selvisi.
mieltä siinä, että tämä juttusi kyllä kuuluu myös tälle palstalle. Ei aina tarvitse olla jossain sfääreissä, jossa muutama megawatti on pienin yksikkö josta keskutellaan :)
Kuten sanoit: jos valitset maalämmön, niin maamme sähkönkulutus lisääntyy. Öljylämmitys ei kuluttaisi (lähes) lainkaan sähköä - mitä nyt polttimon toiminta vaati hiukan. Siinä taas on hiukan samansuuntaiset ongelmat kuin puulämmityksessäkin: pienhiukkasia pukkaa ilmaan.
Maa- ja/tai ilmalämpöpumppu olisivat energiatehokkain vaihtoehto - ja olen lukenut ilmalämpöpumpuista, joita voi käyttää kesällä myös toisinpäin, eli ilmastointilaitteina. Toivossa on hyvä elää että sille tulisi monena kesänä käyttöä täällä Suomessakin :)
Pointtini taitaakin olla, että energiatehokkaammat (eli todennäköisesti myös ympäristövaikutuksiltaan vähäisimmät) vaihtoehdot tarvitsevat sähköä toimiakseen - joten mitä pitemmälle menemme tulevaisuuteen, sitä enemmän siirrymme sähkön varaan lämmityksessä (paikoissa joihin kaukolämpöä ei saa eikä kannata rakentaa). Siispä joka tapauksessa pitäisi pitää huolta siitä, että myös sähköntuotantomme on mahdollisimman vähäpäästöistä ja tehokasta.
tulevaisuuden pienet paikalliset aurinko- ja tuulivoimalat, niin voimmekin alkaa kyselemään, miksi teollisuus ja liikenne edelleenkin saastuttaa ympäristöämme?
vastauksen löydämme omasta elintavastamme. mutta kuten opimme huomioimaan luonnon energian käytössämme, opimme huomioimaan sen myös kulutustottumuksissammekin.
utopiaa? ehkä, valitettavasti. toinen mahdollisuus on, että luonto pakottaa meidät nopeisiin ja kipeisiin ratkaisuihin.
eivät välttämättä auta lämmityksessä talvella kulutushuippujen aikaan, vaan ne molemmat tarvitsevat säätö- ja/tai varavoimaa. Itse asiassa lämpöpumppuihin siirtyminen lämmityksessä (suoran sähkölämmityksen sijaan) vain vähentäisi säätövoiman tarvetta, ja se taas tarkoittaa ettei tarvitsisi käyttää niin paljon niitä polttovoimaloita (bio-, hiili- ja maakaasuvoimaloita). Tämä taas on vain hyvä asia riippumatta siitä, miten perusvoimaa tuotetaan - ydinvoimalla vai jollain muulla tavalla.
Tällä hetkellähän osa perusvoimastakin tuotetaan polttovoimaloilla, ja juuri tuohon rooliin kaipaisinkin ydinvoimaa lisää.
löydämme asioita joista ollaan samaa mieltä :) hyvä niin.
jotenkin tässä tulee semmonen hassu ajatus, että tämä perusvoima olisi pääosin teollisuuden käytössä, pienemmät kuluttajat voisivat hankkia energiansa pienemmistä, esim. tuulivoimaloista - katso tuolla ylempää juttua helsingin kaupungin tuulivoimalasuunnitelmista.
joskus aiemmin puhuimme siitä, kuinka vaikeaa on lämmön tuottaminen. voisiko suora sähkölämmitys olla laajamittaisempaa, jos voimalat hajautetaan siten, että yhden voimalan päältä tipahtaminen ei aiheuta ongelmia? selvinnee ihan kalkulaattorilla.
mitähän nytkin olisi tapahtunut, jos yksi ydinvoimala olisi sanonut työsopimuksen pariksi viikoksi irti?
niin vastataan, vaikkakin hiukan epäjärjestyksessä.
"voisiko suora sähkölämmitys olla laajamittaisempaa, jos voimalat hajautetaan siten, että yhden voimalan päältä tipahtaminen ei aiheuta ongelmia? selvinnee ihan kalkulaattorilla."
Voisi se muutenkin olla. Pitää vaan olla varavoimakapasiteettia tarpeeksi - ja sitä mitä se maksaa ja miten se maksatetaan kuluttajilla ei ihan kalkulaattorilla lasketakaan. :)
Itse asiassa mielestäni sähkölämmitys olisi kaikkein ympäristöystävällisin lämmitystapa, JOS sen sähkön tuotantoon ei tarvitsisi polttaa mitään (hiili, maakaasu ja biovoimalat siis pois). Maa- ja ilmalämpöpumppu ovat tavallaan vain sähköä säästäviä sähkölämmitystapoja, joissa on suuret investointikustannukset ja pienemmät käyttökustannukset.
Käytännössä säätövoiman lähteenä pitää aina jonkin verran polttaa JOTAIN. Ja kuten jo aikaisemmin totesin, nuo pumppusysteemit (laajalti käytettynä) saisivat aikaan sen, ettei säätövoimaa tarvittaisi niin paljon. Jos kotitaloudetkin ostaisivat pörssisähköä, niin voisi aika monen kannattaa siirtyä suorasta sähkölämmityksestä ilma- ja maalämpöpumppuihin :)
"mitähän nytkin olisi tapahtunut, jos yksi ydinvoimala olisi sanonut työsopimuksen pariksi viikoksi irti?"
Ihan sama kuin jos sama megawattimäärä vaikka hiilivoimaa olisi seisahtunut tuoksi ajaksi. Sitten olisi juoksutettu enemmän vettä (hällä väliä tulevista viikoista ja lopputalvesta), ja kaivettu vielä jokunen hiilivoimala naftaliinista - ja käynnistetty niitä maakaasuvoimaloita (joita on yleensä liian kallis käyttää).
"jotenkin tässä tulee semmonen hassu ajatus, että tämä perusvoima olisi pääosin teollisuuden käytössä, pienemmät kuluttajat voisivat hankkia energiansa pienemmistä, esim. tuulivoimaloista"
Niin no... eikä sinulla ole mitään sähkölaitteita yöllä päällä? Jääkaappi? Pakastin? Tietokone (heh heh, niinkuin meikäläisellä)? Entäs illalla? TV? Pesukone? Tiskikone? Huoneiden valaistuksia? Saunan kiuas?
Kyllä me kaikki osallistumme sen "perusvoiman" käyttöön - toiset vain hiukan eri mittakaavassa kuin toiset. Teollisuus käyttää paljon sähköä - niin päivällä kuin yöllä. Osa teollisuudesta toimii 24 h/vrk, osa vain päivisin.
eli katotaan tuleeko tääkin kahdesti :)
nyt en jaksa, mutta jossain vaiheessa kannattais avata keskustelu sähkölämmityksen ympäristöystävällisyydestä ja energiatuotannon keskittämisestä/hajauttamisesta.
tämä keskusteluhaara alkaa jo tukkiutuun.
Minä kun menin avaamaan suuren suuni ja puhumaan suoralla sähkölämmityksellä käyvästä talostani. Tämähän on rakennettu siihen aikaan, kun sähköpulasta ei ollut tietoakaan. Ydinvoimaloitakin sai silloin käyttää ihan rauhassa!
Tässä on vähän sama juttu kun puhuttaisiin 'museoautosta'. Ei sen pakokaasupäästöistä kukaan välitä. Hienona harrastuksena sen kanssa pelaamista pidetään!
Syytä sitä sukupolvea, jonka aikana talosi rakennettiin. ja eikö se sähkölämmitys ole kuitenkin ihan vain paukkupakkasten varalta? tai laiskuuden...
asiat pitäisi suhteuttaa jotenkin. museoautojen ilmastokuormitus ei taida olla edes hyttysen paskan kokoinen siinä lantaläjässä, jossa elämme.
taas... taas kerran sotkeudun teidän nikkien kanssa. prkl!
"Olisi hauska tietää miten esim yhdistetty sähkön ja lämmön lisätarve hoidettaisiin nyt teidän "nerokkailla energianratkaisuilla".. "
Käsittääkseni helpommin kuin ydinvoimaloilla - vai onko ydinvoimaloilla jokin erioikeus haaskata vaikeasti tuotettavaa lämpöä ja lisäksi lähes rikollisella tavalla saastuttaa sillä meriä?
Mitä tarkoitat lähes rikollisella saastuttamisella?
Aktiivisuuspäästöt ovat käytännössä olemattomia.
Lauhdevesien vaikutus samoin.
lämmön tuhlaaminen mokomiin tekoihin muistuttaa tahallista vahingon tuottoa. se, että se on ihmisten mielestä 'käytännössä' olematonta ja laillista, on vain päättäjien ja lainsäätäjien mielipide.
Siis: itsekin pidän tekoa vähäisenä. mutta periaatteltaan teko olisi tuomittava. ehkä juuri tästä syystä ydinvoimaloille ei anneta jotain verohelpotusta... en muista, kerro tarkemmin jos viitsit.
Ydinvoimalat maksavat kaikesta kalleimman mukaan.
Kannattavuus riippuu käyntiasteesta.
Nyt tehdään sähköä Suomessakin paljon hiilivoimalla, ja ei se taida olla autuaampi kuin ydinvoimakaan.
Taitaa olla nyt niin, että ydinvoimalla pelaava lämmitysvoimalakin olisi monien mieleen. Vilu ei ole oikein mukava kaveri.
Mieli tosin muuttuu kevään tullen, joten unohda koko juttu.
Se lämmön tuhlaaminen on lähinnä runoutta. Fuusioreaktorimme paasaa yhä enemmän lämpöä meille, joten tällaiset talvet alkavat olla 'harvinaista herkkua'.
Saatiinpa viimeinkin pitkään poissa olleiden Markuksen ja Juhan tilalle ( vai olisiko jompi kumpi vaihtanut nikkiä) uusi ääliö-idiootti-pipertäjä-risu-linjan nimittelijä.
Onneksi olkoon, pärjäät moukkamaisuudessa oikein hyvin edeltäjillesi.
sähköä. kuulin juuri siitä radiosta, mutta kuulinkohan ihan oikein: Tanskan sähköntuotanto on pelkästään tuuli- ja lämpövoimaloiden varassa?
.. ei ole kuultu harhaa , Saksa myy MYÖS ulos sähköä langat punaisina - tuulisähköä. Suomikin ostaa.
kirjoitan tähän heti, että puhuttaessa tanskan tuulivomasta 'tulee huomioida ilmastolliset olosuhteet'.
joo. ja ennenkuin uusi ydinvoimala valmistuu, tuulienergian tuotantokustannukset on pienentyny ja ydinvoiman vain kasvanu. ainakin siltä osin, että aivan ilmeisesti kustannukset on laskettu tässä vaiheessa alakanttin ja että sen jätteiden loppusijoitustahan ei vieläkään ole lopullisesti päätetty. eikä päätetä ennen 2010, turvallisuutta tutkitaan niin kauan, ja sehän maksaa.
tosin tässä joskus aiemmin todettua, että valtio osallistuu senkin tutkimuksen kusrannuksiin. jossain mainitsemani vtt 2080-dokumentti onkin eras sen dokumentti, kansanomaisesti tajuttavaan muotoon laadittu. löytynee netistä pdf-tiedostona...
Sinähän olet todellinen asiantuntija ydinvoima-asioissa. Luulenpa, että ydinvoimayhtiöissäkään ei tiedetä tuota kaikkea!
mitä noista siellä ei tiedetä.
todennäköistä kuitenkin on, että he tietävät enemmän ja tarkemmin, mutta eivät kerro.
sitä, ettei ydinjätteiden hautauskuluista ole vielä varmaa tietoa. Kuinka paljon se tunnelin louhiminen tai kupariastian tekeminen voi kallistua?? Tuollaisen mekaanisen työn hintahan tuppaa laskemaan eikä nousemaan, tai näin siis ainakin menneisyydessä on ollut. Onko sinulla joku kristallipallo josta tulevaisuutta ennustat, vai mistä tiedät?
Ne arvioidut kulut *KAIKISTA TÄLLÄ HETKELLÄ KÄYTÖSSÄ OLEVIEN REAKTORIEN JÄTTEISTÄ KOKO NIIDEN KÄYTTÖAIKANA ON JO MAKSETTU*. Eli siis menneen (n.) 20 vuoden jätteet, ja myös seuraavien (n.) 40 vuoden jätteet.
luin jostain - löydän varmaan lähteen, jos niin haluat - että uutena vaatimuksena tuli jätteiden palautusmahdollisuus. tätä ei tietenkään ollut alkuperäisessä kustannusarviossa, ja sen on todettu tulevan maksamaan enemmän kuin paljon - en muista, olenko nähnyt siitä tarkkaa arviota.
yleensä kyllä työn hinta on lopulta paljon korkeampi kuin arvioitu. etenkin tällaisissa projekteissa. en nyt missään tapauksessa itse usko sen ainakaan laskevan.
nostaisi niin paljon kuluja, että rahat eivät riitä?
Huhuu? Kallioa osataan louhia, samoin betonia. Se palautus kalliiksi tulisi, ei siihen varautuminen. Palautus taas olisi tarpeellista vain, jos ydinjätteelle halutaan tehdä jotain muuta - eli siis käyttää sitä hyödyksi. Silloin voisi kuvitella, että uusi omistaja (käyttäjä) maksaa.
Jos sinulla on tietoa siitä, että tuollainen olisi vaatimuksena, olisi kiva nähdä siitä mustaa valkoisella (tai vaikka pikseleitä ruudulla :P).
Jos taas työn hinta nousee vuosien kuluessa, niin entä sitten? Rahat on rahastossa, ja rahastoilla on tapana kasvattaa pääomaa. Jos se ei silti riitä, niin senkun kerätään lisää maksuja, kun huomaamme etteivät nykyiset rahaston rahat riitä. Siksi minusta onkin niin hyvä asia, että tämänhetkisten laskelmien mukainen koko käyttöiän summa on jo kasassa. Kaikki mitä sen jälkeen kerätään (ja on jo muuten osittain kerättykin), on sitä varautumista yllättäviin kustannuksiin, jota (ilmeisesti) peräänkuulutat.
"palautusko
Kirjoittanut: Juha, 4.1.2003 klo 23.52
nostaisi niin paljon kuluja, että rahat eivät riitä?"
noinhan en ole koskaan sanonut!
Vaatimus palauttamisesta näyttää olevankin suunnitteluvaatimus palauttamisesta - näin ymmärrän VN periaatepäätöksestä. suunnitteluvaatimus taisi tulla STUKilta.
Ihan sitä mitä hain, en löytänyt, eli jonkinlaista suunnitelmaa/kustannusarviota, mutta pistän asian korvan taakse.
tässä lainaus periaatepäätöksestä:
----
Loppusijoituksen palautettavuus
Voimassa olevaan valtioneuvoston päätökseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta sisältyy suunnitteluvaatimus, että käytetty ydinpolttoaine on voitava tarvittaessa palauttaa varastosta tai loppusijoitustilasta takaisin maan pinnalle.
Palauttamista voidaan tulevaisuudessa pitää tarpeellisena esimerkiksi siinä tapauksessa, että transmutointiteknologiassa tehdään merkittävä harppaus eteenpäin. Oleellisesti loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavien puutteellisuuksien tai päästöesteiden vaurioiden havaitseminen polttoaineen loppusijoituksen kuluessa tai jonkin verran sen jälkeen voivat myös edellyttää palautettavuutta. Lisäksi teknologian kehittymisen myötä ydinpolttoaineen jatkohyödyntäminen energian tuotannossa saattaisi luoda tarpeen palauttamiseen.
Loppusijoituksen tarkoituksena on varastoida käytetty ydinpolttoaine niin, että siitä ei tulevaisuudessa aiheudu haittaa eikä huolehtimisvelvollisuutta. Viimekädessä tämä tarkoittaisi, ettei jälkipolvien tarvitsisi välttämättä tietää loppusijoitustilojen olemassaolosta ja sijainnista. Syvälle kallioperään sijoittamisen etuna ja vaatimuksenakin on pidetty sitä, että väärinkäytön estämiseksi kapseleita ei helposti saada palautetuksi ja että loppusijoitustilaan ei tulevaisuudessa vahingossa tunkeuduta.
Toisaalta palautettavuuden vaatimus edellyttää, kuten Suomen ydinenergialakiin on kirjattu, tiedon säilyttämistä jälkipolville siitä, missä ja miten kapselit ovat varastoituina. Samalla kuitenkin kasvaa myös todennäköisyys tahalliseen tai rikolliseen tiloihin tunkeutumiseen.
Aiemmin kuvattuja, pitkäaikaiseen välivarastointiin tarkoitettuja menetelmiä käytettäessä ja varsinkin varaston sijaitessa maan päällä tai maan pinnan tuntumassa, on palautettavuus paitsi mahdollista myös suhteellisen yksinkertaista ja halvempaa. Perusratkaisuja huomattavasti vähemmän tutkitun maanalaisen DRD-kuivavälivarastoinnin tapauksessa käsitykset vaihtelevat palautettavuuden helppoudesta. Palautettavuuskysymyksistä on pääasiassa keskusteltu geologisen loppusijoituksen yhteydessä. Suomessa ja Ruotsissa esitetyn tekniikan mukaisesti toteutettuna loppusijoitus on peruutettavissa ja ydinpolttoaine palautettavissa maan pinnalle kaikissa loppusijoituksen vaiheissa, myös tilojen ja tunnelien sulkemisen jälkeen.
Syvällä kallioperässä sijaitsevan loppusijoitustilan avaaminen ja kapselien palauttaminen tapahtuisi periaatteessa samoin menetelmin kuin tilan rakentaminen ja kapselien vienti tilaan. Toteutus, sen vaikeusaste ja kustannukset riippuvat ennen muuta siitä, missä vaiheessa loppusijoitusta palauttaminen tehtäisiin. Loppusijoitustilan käyttöjakson aikana pystykuilut loppusijoitustilaan ja keskustunneli säilytetään avoimina, jolloin ratkaisun peruuttaminen edellyttää ainoastaan sijoitustunnelin avaamista ja sijoitusreikien bentoniittitäytteen poistamista. Kapselit on suunniteltu hyvin kestäviksi korroosiota ja mekaanisia rasituksia vastaan eikä ehjien kapselien poistamisessa tarvita tehokkaampia säteilysuojajärjestelyjä eikä monimutkaisempia kuljetusvälineitä kuin alkuperäisessä sijoittamisessa. Ajan myötä muuttuva ja palauttamisjärjestelyihin mahdollisesti vaikuttava tekijä on esim. kapselien ympäristössä vallitseva lämpötila, joka vajaassa sadassa vuodessa nousee ylimmilleen, n. 65 asteeseen. Kapselien pintalämpötila on korkeimmillaan, n. 95 astetta, parinkymmenen vuoden kuluttua loppusijoituksen jälkeen.
Ruotsin Äspön laboratoriossa on tehty palauttamistekniikkaan liittyviä käytännön kokeita. Myös täyden mittakaavan koe on suunniteltu toteutettavaksi lähivuosina. Suomen ja Ruotsin kiteinen, luja kallioperä on erityisesti pitkällä aikavälillä edullisempi palautettavuutta ajatellen kuin savi- ja suolamuodostumat, joita eräissä muissa maissa kaavaillaan vaihtoehtoina loppusijoitustilan sijaintipaikaksi.
---
lisää löytyy ktm:n sivuilta kun klikkaat 'ydinvoimalahanke'.
En siis ole väittänyt, etteikö rahoitus olisi ainakin kunnossa. ainakin se on sitä muodollisesti. eri asia kokonaan on, että esim. yhteiskunnalliset mullistukset saattavat tehdä siitä pelkkää teoriaa. yhtiöhän on tietysti hoitanut asiansa... mmm... sanotaan vaikka niin, että juuri niinkuin yrityksen pitääkin.
tarkoitus ei ollut laittaa sanoja suuhusi. Niin minä vain ymmärsin asiasi - tyyliin "kuka tietää riittävätkö rahat ja mistä ne saadaan".
"En siis ole väittänyt, etteikö rahoitus olisi ainakin kunnossa. ainakin se on sitä muodollisesti. eri asia kokonaan on, että esim. yhteiskunnalliset mullistukset saattavat tehdä siitä pelkkää teoriaa. yhtiöhän on tietysti hoitanut asiansa... mmm... sanotaan vaikka niin, että juuri niinkuin yrityksen pitääkin."
Jos sellaisia yhteiskunnallisia mullistuksia tulee ettei muutamaa tonnia jätettä saada kallion sisään, niin se on siinä vaiheessa pienimpiä huolistamme. Siinä vaiheessa minä olisin enemmän huolissani vaikkapa julkisesta terveydenhuollosta kuin Venäjän tyyliin varastoiduista ydinjätteistä. Entisen NL:n alueellahan kuolee ihmisiä kuin kärpäsiä terveydenhuollon romahdettua (eliniän odote on pudonnut 70-jotain vuodesta 50-jotain vuoteen - siinä ei pari tynnyriä jossain takametsässä paljon paina, kun ei eletä niin vanhoiksi, että syöpä edes ehtisi kehittyä).
Anteeksi, tarkoitus ei ollut laittaa sanoja suuhusi. Niin minä vain ymmärsin asiasi - tyyliin "kuka tietää riittävätkö rahat ja mistä ne saadaan".
"En siis ole väittänyt, etteikö rahoitus olisi ainakin kunnossa. ainakin se on sitä muodollisesti. eri asia kokonaan on, että esim. yhteiskunnalliset mullistukset saattavat tehdä siitä pelkkää teoriaa. yhtiöhän on tietysti hoitanut asiansa... mmm... sanotaan vaikka niin, että juuri niinkuin yrityksen pitääkin."
Jos sellaisia yhteiskunnallisia mullistuksia tulee ettei muutamaa tonnia jätettä saada kallion sisään, niin se on siinä vaiheessa pienimpiä huolistamme. Siinä vaiheessa minä olisin enemmän huolissani vaikkapa julkisesta terveydenhuollosta kuin Venäjän tyyliin varastoiduista ydinjätteistä. Entisen NL:n alueellahan kuolee ihmisiä kuin kärpäsiä terveydenhuollon romahdettua (eliniän odote on pudonnut 70-jotain vuodesta 50-jotain vuoteen - siinä ei pari tynnyriä jossain takametsässä paljon paina, kun ei eletä niin vanhoiksi, että syöpä edes ehtisi kehittyä).
vai että ensimmäisen viestin kohdalla tuli ongelma eikä sitä näkynyt listassa, ENNEN kuin postitin toisenkin?
No sitä sattuu.
"Niin minä vain ymmärsin asiasi - tyyliin "kuka tietää riittävätkö rahat ja mistä ne saadaan"."
Sanoin suunnilleen: "...joka tulee maksamaan ja paljon.". Lisäksi kerroin, että valtio osallistuu turvallisuussuunnittelukustannuksiin. en suurennuslasillakaan näe mitään tekstissäni mitään vihjaustakaan moiseen tulkintaan.
tosin, kun tuota nyt pilkuntarkasti katsoo: tulkintasi voi olla tottakin :)
Olen aina inhonnut ihmisiä, jotka vääntävät omat tulkintansa toisen sanomiksi. sitä kutsutaan myös valehteluksi. oma inhottavuuteni on vihjailu, jota yritän kyllä vähentää.
En näköjään löydä sitä väittämääni suunnitelmaa, joten muistinvaraisesti kerrottuna: suunnitelman mukaan jäteluolaan ei kaivauduta, vaan jätteiden palautuksen varalta sinne jätetään jonkinlainen avattava reitti. palautuksen turvallisuuden kannalta tuo tuntuu järkevältä.
no, se on suunnitelmaa, voi olla jossain muitakin. palautusmahdollisuutta pidän itse järkevänä. tulevat sukupolvet sitten päättävät, käytetäänkö sitä.
kerran.
"uutena vaatimuksena tuli jätteiden palautusmahdollisuus. tätä ei tietenkään ollut alkuperäisessä kustannusarviossa, ja sen on todettu tulevan maksamaan enemmän kuin paljon."
Tuon tulkitsin vihjailuksi, etteivät suunnitellut rahat riitä. Mutta kuten jo sanottu: minun tulkintavirheeni.
Eiköhän nyt ainakin minun osaltani riitä tästä väärinkäsityksestä.
(No, tulipahan sanottua jollekin keskustelua lukevalle ja ihmettelevälle... kyllä varmaan joku ajatteli sitäkin, mitä vastaan tuossa hyökkäsin.)
Vielä kerran anteeksi Vastaajalle.
"Jos sellaisia yhteiskunnallisia mullistuksia tulee ettei muutamaa tonnia jätettä saada kallion sisään, niin se on siinä vaiheessa pienimpiä huolistamme."
Talousmullistukset aihettavat moninaisia ongelmia - miksei joskus myös pelkkää hyvääkin. Ongelmia ei lainkaan vähennä kasa radioaktiivista saastaa. Ei edes terveydenhuollon ongelmia. Mieti vähän.
Muistaakseni jossain Venäjän uraanilouhoksen ympäristössä alle 60v miesten kuolleisuus on jyrkästi kasvanut (tarkistan tiedon jos haluat). ennen kuolemaansa he lienee jonkin verran kuluttaneet rahoitusongelmaista terveydenhuoltoa. ei kuitenkaan ninn paljoa, kuin vielä pitempään kituvat.
sittenkin näköjään aika rehvakkaasti:
".. sen on todettu tulevan maksamaan enemmän kuin paljon."
tämmöistä sattuu rapatessa.
Suomen sähköntuotantokapasiteeti on yli 17 000 megawattia ja meille voidaan tuoda Ruotsin kautta vaikka Keski-Euroopasta sähköä 1700 MW ja Venäjältä 1500 MW, joten pulasta puhuminen on täyttä puppua. Suomen tiedostsuvälineet ovat energiajättien asialla, jotta niiden sähkön hinnalla rahastus näyttäisi oikeudenmukaiselta. Tällä hetkellä sähkö maksaa sähköpörssissä noin 110 euroa/MWh (1 MWh=1000 kWh), kun esimerkiksi kivihiilellä tuotetun sähkön tuotantokustannus on 30 euroa/MWh. Miettikää mihin erotsus menee. Ydinvoiman tuotantokustannukset ovat suomessa alhaiset, koska täällä ydinvoimalan omistajien ei tarvitse vakuutta laitoksia onnettomuuksien varalta, kuten esimerkiksi USA:ssa. Suomessa hyödyn kerää ydinvoiman tuottajat ja onnettomuusriskin kantaa suomen vähään tyytyväinen kansa. Tätä pitäisi myös kaiken maailman mönkäreidenkin miettiä.
Olet oikeassa, suomen kansa on järkyttävän yksinkertainen, kun se uskoo kaikkeen sille syötettyyn propakandaan. Meillä ei ole käytetty läheskään kaikkia sähkönsäästömahdollisuuksia hyväksi. Teollisuuskin voisi säästää yhden ydinvoimalan verran sähköä, jos se laittaisi pumppuihin ja puhaltimiin taajuusmuuttajakäytöt. Näin kertoi Suomessa taajuusmuuttajia valmistavan teollisuuden edustaja. Motivan mukaan kotitaloudessa ja julkisissa rakennuksissa voitaisiin säästää sähköä noin 20 % pienillä säästötempuilla, kuten energiansäästölampuilla ja energiaa säästävillä kodinkone valinnoilla. Sähkö on kuulemma liian halpaa, joten sitä kannattaa tuhlata. Onneksemme sähkön hinta nousee kohisten kun energiajättien osakkeenomistajat vaativat suurempia tuottoja omistukselleen. Eiköhän mekin vielä opita sähkönsäätöjuttuja kantapään kautta.
taas tuutin täydeltä.
Taas samaa virttä, joka on lyöty lyttyyn jo vaikka kuinka monta kertaa.
"Ydinvoiman tuotantokustannukset ovat suomessa alhaiset, koska täällä ydinvoimalan omistajien ei tarvitse vakuutta laitoksia onnettomuuksien varalta, kuten esimerkiksi USA:ssa."
Paskan marjat (ja anteeksi seriffi, nyt ei kevyemmät ilmaukset riitä kuvaamaan). Laitokset on vakuutettu riittävästä summasta. Esitän sinulle saman kysymyksen kuin aikaisemmillekin vakuutussummasta mariseville: kerro millainen on onnettomuus, jota vakuutus ei riitä kattamaan ja miten se tapahtuu?
Mitä USA:n vakuutussysteemiin tulee, niin sitä ei ollut suunniteltu näin monelle reaktorille. Siellä on systeemi, jossa jokainen reaktori maksaa pottiin tietyn könttäsumman (sama kaikille), ja tuosta potista sitten katetaan mahdolliset onnettomuuden korvaukset. Kaipa se summa aika isoksi kohoaa, kun maassa on rakennettu reaktoreita aikamoisia määriä. Siellä ne rahat makaavat jossain rahastossa vieläkin; käyttöä ei ole tullut. Ei, vaikka jenkkilän oikeuskäytännön mukaan jokainen altistunut voisi vaatia - ja saada - miljoonakorvauksia jos voidaan edes *epäillä*, että hän on saanut säteilyä ja siitä voi joskus ehkä mahdollisesti kenties aiheutua jotain - vaikkapa stressiä, kun "säteily pelottaa".
Onneksi Suomen oikeuskäytäntö on hiukan erilainen - täällä ei yksityiset miljoonakorvauksia saa, onneksi...
Mitä taas tulee sähkön hintaan, niin älä siinä itke. Laita oma voimala pystyyn ja tahkoa rahaa.
Ja sähköpörssin hinnan ei tarvitsekaan olla sama kuin jonkin tuottajahinta - voimalaitosten käynnistyskin on kallista puuhaa, vaikka niiden ajaminen olisikin halpaa. Ei sitä voida tehdä niin, että heitetään hiiliä kattilaan, tulitikku perään ja laitos on 100% toiminnassa, jos se ei ole ollut käytössä vaikka vuoteen tai kahteen - tai edes muutamaan kuukauteen. Kaikki maksaa.
Johan mies vitsejä murjoo. Taitaa olla viihdealalla!
.. tuo on se seikka joka estää uuden ydinvoimarakentamisen maailmalla. Vakuutukset.
"Ydinvoiman tuotantokustannukset ovat suomessa alhaiset, koska täällä ydinvoimalan omistajien ei tarvitse vakuutta laitoksia onnettomuuksien varalta, kuten esimerkiksi USA:ssa."
"Juha":
"Onneksi Suomen oikeuskäytäntö on hiukan erilainen - täällä ei yksityiset miljoonakorvauksia saa, onneksi..."
Tässä maassa on idiooteilla maksatettu kaikki. Tässä maassa on lupa tehdä mitä tahansa 'markkinataloutta' - maksajat on tiedossa. Idiootit.
Valco - Wärtsilä - Presidentin virka-asunto - Säästöpankit - Sonera - ...
.. ?
Kaikessahan loppukäyttäjä on se maksumies. Jos ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena vakuutusyhtiöt, ja voimayhtiökin, joutuvat maksamaan korvauksia, niin niiden asiakkaat lopulta maksavat koko homman.
Tämä pätee ihan kaikkeen. Se maksaa, joka ei pysty siirtämään kulujaan muiden kontolle.
.. siksipä juuri VALVONNAN on toimittava - se valvonta EI toimi markkinataloudessa -, ettei rakenneta mielettömiä järjettömyyksiä, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia _kuluttajan_ maksettavaksi.
Kysymys markkinatalouden kannalta on vain välineestä, jolla saadaan aikaan tulonsiirtoa. Keinot ovat moninaiset ja häikäilemättömät pääomien kasaamiseksi.
"Se maksaa, joka ei pysty siirtämään kulujaan muiden kontolle."
Tuon tulen muistamaan :) Siihen kun ei yksinkertaisesti ole mitään vastaansanomista.
Mutta asiasta tai asian sivusta. Joskus olen ihmetellyt, miksi ydinvoimalat ei suostu 100% korvausvastuuseen, koska onnettomuuttahan ei voi tapahtua.
Siten päädyin ajatukseen, että eihän sekään - 100% korvaus - ole uskottavaa. putiikki vaan konkkaan, niinkuin englannissa on käymässä ilman onnettomuuksiakin, ja sillä siisti. ehkä joku johtaja saa nuhteet tai peräti sakot, mutta on taatusti kysytty johtajamarkkinoilla. ja joka tapauksessa maksajana on kansalaiset.
Etkös tuota ennestään tiennyt. Taksikuskitkin siirtävät musiikkinsa Ramex-maksut suoraan hintoihin jne.
Kyllä ydinvoimayhtiöt ovat 100 % korvausvastuullisia. Senhän sanoo lakikin. Vakuutuskatto on sen takia, että vakuutusyhtiöt tietäisivät riskinsä määrän, ja ettei vakuutussummasta käytäisi loputonta nahistelua.
Esim. auton liikennevakuutuksella ei ole korvauskattoa, mutta ajateltavissa olevan korvausvelvoitteen katsotaan olevan 'tolkullinen'.
"Siten päädyin ajatukseen, että eihän sekään - 100% korvaus - ole uskottavaa. putiikki vaan konkkaan, niinkuin englannissa on käymässä ilman onnettomuuksiakin, ja sillä siisti. ehkä joku johtaja saa nuhteet tai peräti sakot, mutta on taatusti kysytty johtajamarkkinoilla. ja joka tapauksessa maksajana on kansalaiset."
Siksipä ydinvoimaloilla on lakisääteiset vakuutukset :)
Toisen ydinvoimalan omistajalla on jättiomaisuus suoraan omistuksessaan, ja toisen omistajayhtiöt ovat varsin varakkaita.
Kyllä KTM seuraa ydinvoimayhtiöiden kelvollisuutta, myös vakavaraisuusmielessä.
Tehot, vastuukysymykset jne. Taitaa kirjoittaja jäljitellä Sonerakirjan kirjoittajaa. Pistää vain paljon paksummaksi!
..
1. Tällä hetkellä kulutetaan jotain 14GW'ia jossa mukana on tuotua energiaa (osa läpikulkumatkalla), joten ON SELVÄÄ, että tieto _kapasiteetista_, joka on suurempi kuin 17GW'ia on OIKEA.
2. 'Vastuukysymykset' USA'ssa ynnä muualla, ovat sitä mitä niiden tiedetään olevan. POIKKEAVAT Suomalaisesta. Seikka, joka estää ydinvoimarakentamisen maailmalla, MUTTA ei Suomessa. Suomessa ydin sähkö tuosta johtuen on kilpailukykyistä.
3. Kuka maksaa - se lienee selvää.
4. On muistettava, että sähköverkko EI ole sama asia kuin siinä siirrettävä energia. Sen jäljittäminen kun on hankalaa. Vapaat markkinat.
1. Väärin. Käytännössä, huonon vesitilanteen vallitessa, on 'reservissä' kaasuturpiinien lisäksi vain Inkoo 4, jota ei ole vielä saatu käyntiin. Muu lämpövoima ajaa täysillä.
2. Muissa maissa tökkii politiikka, eivät korvauskysymykset.
3. Lopullisesta maksajasta ollaan samaa mieltä
4. Nyt en muista juttua, mutta eihän sähköä voi korvamerkitä. Tuottajat saavat kyllä sähköstään hinnan.
Pörssi on vähän mutkikas. Siellä taidetaan myydä 'samaa sähköä' useampaan kertaan.
saavat rahansa vakuutuksenottajilta.
ydinvoimayhtiöt siis kuitenkin jättävät riskin veronmaksajille.
aidoimmillaan yhtiön täysi korvausvelvollisuus toteutuisi vain rahastolla, jolloin vakuuttelut onnettomuusvapaasta voimalasta ei kuulostaisi niin ontoilta. kuka sitten tämmöiseen yhtiöön menisi mukaan, onkin jo toinen juttu.
Kukin päättää vakuutuksistaan. Jos pelkäät joutuvasi ydinvoimaonnettomuuden maksumieheksi, pidä vain välttämättömät vakuutukset!
Liikenteessä otat kuitenkin hirmuisiakin riskejä huoletta. Täytyy tunnustaa, että itse ainakin teen niin.
Mutta on minulla hirmuisesti vakuutuksiakin. Pönkitän siis parhaani mukaan vakuutusyhtiöitä.
..
"1. Väärin. Käytännössä, huonon vesitilanteen vallitessa, on 'reservissä' kaasuturpiinien lisäksi vain Inkoo 4, jota ei ole vielä saatu käyntiin. Muu lämpövoima ajaa täysillä."
Oletetaan, että Suomessa kulutetaan se 14GW'ia ja esitetty on KOKONAISKAPASITEETIKSI 17GW'ia. Kalkyyli osoittaa 'reserviksi' kokonaiskapasiteetista jäävän: 19%, mikä on todennäiköisesti oikein. Totuus on, että KAIKKEA ei ole vielä 'ulosmitattu'.
Ja mitä tulee korvauskysymyksiin niin SE juuri on politiikka. (lapsellista esittää muuta).
.
.. tosiasiat ja _tietää_, että maksaja on KULUTTAJA - AINA. Voitoissa ja tappioissa. Kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa joko sallimalla (politiikka)mielettömyydet tai sitten hyväksyä ja MAKSAA.
Ei siinä vakuutukset asiaa muuta miksikään.
on aivan eri asia kuin käytännön hetkellinen huippukapasiteetti.
"Oletetaan, että Suomessa kulutetaan se 14GW'ia ja esitetty on KOKONAISKAPASITEETIKSI 17GW'ia. Kalkyyli osoittaa 'reserviksi' kokonaiskapasiteetista jäävän: 19%, mikä on todennäiköisesti oikein. Totuus on, että KAIKKEA ei ole vielä 'ulosmitattu'."
Eipä kai, jos *OLISI VETTÄ MITÄ JUOKSUTTAA PATOLUUKKUJEN TÄYDELTÄ* ja tuuli puhaltaisi täysillä, ja kaikki vanhat polttolaitokset (myös ne 10 vuotta käyttämättöminä olleet) tupruttelisivat täysillä suodattamattomia myrkkyjään ilmaan.
Eipä vaan taida ihan näin olla.
Fingridin nettisivun mukaan Suomen tuotanto on ollut n. 13 000 MW. Kerro, mistä revitään 4 000 MW lisää? Siis enemmän kuin kaksi kertaa Olkiluodon teho!
Ei politiikassa mahdollisien onnettomuuksien korvauksista ole ollut kysymys. Käytetty ydinpolttoaine siellä hiertää.
roskaa taas.
".. tuo on se seikka joka estää uuden ydinvoimarakentamisen maailmalla. Vakuutukset."
Pyh, paskan marjat. Ydinvoimaa rakennetaan ympäri maailmaa, ja vakuutuksen hinta on noin 10% ydinvoiman hinnasta (tarkkaa lukua ei kukaan tiedä; sehän on liikesalaisuus). Vaikka ydinvoiman hinta nousisi 50%, se olisi silti hiilivoimaa halvempaa - kaasusähköstä puhumattakaan. Muita todellisia kilpailijoita ei ydinvoimalla olekaan, kun pysytään samassa mittakaavassa.
>Onneksi Suomen oikeuskäytäntö on hiukan
> erilainen - täällä ei yksityiset
> miljoonakorvauksia saa, onneksi...
"Tässä maassa on idiooteilla maksatettu kaikki. Tässä maassa on lupa tehdä mitä tahansa 'markkinataloutta' - maksajat on tiedossa. Idiootit.
Valco - Wärtsilä - Presidentin virka-asunto - Säästöpankit - Sonera - ..."
Ja miten nämä liittyivät ydinvoimaan? Ei mitenkään. Kunhan häiriköit, kun et osaa sanoa todelliseen pointtiini mitään.
>"Laitokset on vakuutettu riittävästä summasta.
> Esitän sinulle saman kysymyksen kuin
> aikaisemmillekin vakuutussummasta mariseville:
> kerro millainen on onnettomuus, jota vakuutus
> ei riitä kattamaan ja miten se tapahtuu?"
Kovin mutkan kautta joutuisivat tavalliset ihmiset ydinvoimalaonnettomuuden maksumiehiksi vakuutusten kautta.
Vakuutusyhtiörypäs koostuu yhtiöistä, jotka vakuuttavat suurteollisuutta. Siis maksamme niiden rahapottia ostamiemme tuotteiden hinnassa, haluamme tai emme.
Siis, kun seuraavaksi pyyhit pyllyäsi, muista että teet sen paperilla, jonka hinnasta osa saattaa mennä ydinvoimalaonnettomuuden korvauksiin!
.. tässä 'kapasiteetti' EI tarkoita hiilikasan korkeutta tai vesivarojen kulloistakin määrää tai uraanisauvan ulkohalkaisijaa, vaan SITÄ tehoa, joka ON OTETTAVISSA systeemistä ja sillä systeemillä tarkoitetaan sitä, mitä lukee generaattorin kupeessa.
Järjestelmästä ei oteta kaikkea ulos - jo järkisyistä. Suomessa on paljon pienvoimalaitoksia jotka MYÖS tuottavat sähköä.
On todella typerää repiä kaikkea irti koneista kun siihen EI ole tarvetta. Halpaa - HALPAA - sähköä on ostettavissa. Markkinatalous.
.. tässä poiminta omastani tuolta toisesta 'keskuselusta':
"""
Jotain historiallista elämäni varrelta:
http://www.nzmaritime.co.nz/dm11.gif
.. ja jotain uudempaa:
http://www.prime-mover.org/Engines/Images/rt96c.jpg
PS. Olen 'vieraillut' Loviisan ydinvoimalassa pyynnöstä joskus -70 luvun keskivaiheilla. Oli uudenkarhea.
Olen nähnyt livenä satamäärin TUULIMYLLYJÄ livenä. Saksassa liki tientukkona rahdataan.
Generaattoritkin ovat 'tuttuja'.
""""
.. lainaan omaani:"Valco - Wärtsilä - Presidentin virka-asunto - Säästöpankit - Sonera - ..."
"Juha" huolestuu:
"Ja miten nämä liittyivät ydinvoimaan? Ei mitenkään. Kunhan häiriköit, kun et osaa sanoa todelliseen pointtiini mitään."
Kaikissa on yhteinen nimittäjä - idiootit maksavat. Kuten maksavat KAIKEN muunkin. Ainoa mikä estäisi, olisi TOIMIVA VALVONTA, joka estäisi typerän toiminnan.
Ydinvoimaloita ainakin ajetaan jatkuvasti 100 %:n teholla, ja turpiineista yritetään puristaa mahdollisimman paljon tehoa irti.
Sama pätee hiilipuolella. Kun sähköä todella tarvitaan, ajetaan täysillä. Vain säätävät laitokset toppuuttelevat.
Lasketaanpa: Vesivoimalla on näinä aikoina ajettu enimmillään 1 600 MW:n teholla. Tuplataan se. Saadaan 1 600 MW. Lisätään siihen yksi Inkoo ja kaasuturpiinit. Saadaan n. 2 100 MW. Mistä otetaan toinen mokoma?
Päätän keskustelun osaltani tähän. En keskustele näistä asioista mutu-tasolla!
.. paperiteollisuus - tosin omaan käyttöön SE on myös sitä 'kapasiteettia' mikä tahtoo 'unohtua'.
Unohtuiko?
Paperi- ja muu metsäteollisuus tuottaa sähköä yli omankin tarpeen. Kuuluu Fingridin taseeseen Teollisuuden vastapaineen nimellä.
Ei unohtunut.
Senhän päättää poliitikot. nyt he ovat päättäneet valita vaihtoehdon, jossa pahin mahdollinen onnettomuus on sitä luokkaa, että sitä ei korvata millään rahalla!
Näin siitä huolimatta, että ko. vaihtoehdon eduista muihin nähden oltiin erimielisiä.
lisäksi ratkaisu tukee ydinteknologiaa yleensäkin. suomi on siis osallisena ydinaseiden leviämisessä pönkittämällä ydinteknologiaalaa.
pahimmassa tapauksessa suomen hölmöily johtaa useiden ydinvoimaloiden rakentamiseen muualla.
mutta ei se mitään. eri sukupolvista käytetään erilaisia nimityksiä, kuten 'taistolaiskakarat'. ehkä meidän sukupolvemme saa nimen 'ydinvoimahullut'. se olisi ainakin ihan ansaittu nimitys.
nimitelyt kuuluvat pelkästään näille vastustajille ja kaiken pelkääjille. Järkevät tietävät että tarvitsemme voimaa välttämättä kyetäksemme selviytymään täällä pohjolassa turvallisesti myös pakkasilla.
Se riski on hyvin pieni, ja suurimmillaan sellaisessa tilanteessa, jossa päästöjä ympäristöön ei voi tapahtua.
Hassua, Suomenlahdella seilaa sattumanvaraisessa kunnossa olevia öljytankkereita, jotka haaksirikkoutuessaan tervaisivat koko etelärannikkomme. Se ei tunnu huolettavan.
Sellaisen haaverin todennäköisyys on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin päästöjä ympäristöön aiheuttavan ydinvoimalaonnettomuuden.
Aika usein laivat ovat kiviä kolunneet. Niissä ei ole moninkertaisia turvajärjestelmiäkään..
.. montako prosenttia esittämäsi 1600MW'ia edustaa tuosta KOKONAISKAPASITEETISTA:
ELI muunmuassa:
"Vesivoiman tuotantokapasiteetti on noin 2800 MW ja sitä tuottaa Suomessa tilastojen perusteella 197 vesivoimalaitosta, joiden keskiteho on 14 MW."
Sekin on Fingridin taseessa, nimikkeellä Mittaamaton teho, joka arvioidaan. Yleensä siinä on ollut n. 200 MW, joten eiköhän sinun vesimyllysikin siihen määrään mahdu.
Kauko-ohjattavien vesivoimaloiden tehohan tulee 'automaattisesti' tietoon.
Keksitkö vielä jotain, esim. aurinkopaneelit?
Minä lähden nukkumaan. Hyvää yötä!
.. "riski on pieni" - sitä pientä riskiä kuluttaja maksaa - etukäteen.
Vakuutusyhtiö Lloyd's Lontoossa on kusessa (sen vastuulliset jäsenet) juuri noista mukavuuslippulaivoista, mutta meret ovatkin vapaata temmeltää miten liki haluaa. Kokemusta on. Se, että se on mahdollista ON POLITIIKKAA. Sopimukset ovat sellaiset.
Öljyvahingot ovat AINA - silti - korjautuneet. Laivoissa on turvajärjestelmät - TIEDÄN - ja niitä laivoja asiantuntevissa käsissä kuljetetaan kuin 'sairasta paskalle'.
Vasta nyt maissa olevat 'asiantuntijat' riemastuvat, kun on omat vedet saastumassa.
Joka päivä uppoaa laiva jossain päin maailman meriä.
..
http://www.uta.fi/laitokset/alue/artikkelit/1999_suom_energia.pdf
meille nimityksemme antavat.
Paitsi jostain syytä ydinvoiman kannattajissa näyttää olevan erityisen runsaasti niitä, jotka nimittelevät nykyisen sukupolven edustajia, jos nämä ovat erimieltä ydinvoiman ihanuudesta.
Onko kellään ajatusta siitä, mistä tämä voisi johtua?
enkö minä ole noita kaikkia jo kommentoinut?
Enpä jaksa tehdä uudestaan. Sanon vain, että olet väärässä jokaisessa kappalessasi.
Eräs tuntemani ylikonemestari kertoi niiden tankkereiden kuljettamisesta aivan toisin - kokemuksestaan. Omasta kokemuksestani uskon kyllä hänen juttunsa.
Öljyvahinkojen kanssa on niin, että sitä sotkua ei maksa käytännössä kukaan muu kuin veronmaksaja suoraan. Mitäs sen laskun arvioidaan Epsanjassa olevan, muistaakseni 60 miljoonaa euroa.
Meidän kivikoistamme kun öljyä lusikoilla kerätään, tulee touhu vieläkin kalliimmaksi.
Elikkä, siinä meillä on varsin todennäköinen rahanreikä. Maksamme sitä sekä etu- että jälkikäteen!
Surkuhupaista on vielä se, että asialla on todennäköisesti tankkeri, joka kuljettaa öljyä Venäjältä ties minne. Me emme hyödy niistä kuljetuksista senttiäkään.
Ydinvoiman kanssa on vähän toisin..
Jäi sanomatta, että Suomenkin vesillä ne 'asiantuntevat kädet' ovat toisinaan luotsia myöden humalassa.
Varmuutta on viimeisen päälle!
.. hyvä niin, että tunnet konemestarin. Minä tunnen kymmenittäin - osa heistä on jo Albatrossina eteläisen atlantin kylmillä vesillä, kuten monet muutkin merenkulkijatoverini.
Merenkulun muuttumisesta voin sanoa, että on muuttunut - muutoksen tuulet alkoivat -70 luvulla.
Esim. Suomalaisissa Fortumin tankkilaivoissa EI lutrata viinalla, kuin se KAIKISSA laivoissa oli tapana aiemmin. Mies lomalta tullessaan puhaltaa alco-metriin. Että sitä rataa.
Arvioi kuinka monta tonnia 'öljyä' jauhetaan Suomessa autonrenkailla tienvarsimaisemaan? Ketään ei häiritse.
Olen itsekin pumpannut Itämereen 'muutaman' kuution pilssivettä muassaan öljyä. Joskus sekin oli sallittua. Siinäkin viisastuttiin, eikä 'tehdä' enää.
Messutaan alusten kaksoispohjista, kuin se olisi joku ratkaisu laivojen 'väärinkäyttämiselle' - se ratkaisee pohjakosketuksista muodostuvat vaarat, eivät paljon muuta. Jos on katketakseen tankkilaiva merenkäynnisä, niin SE katkee oli kaksoispohja tai sitten ei.
Tiedän katkaistun tankkilaivan Hollannissa satamaan - lasti purettiin väärin. Poikki meni.
Lloyd's vakuutusyhtiönä on kummajainen, siinä yhtiön 'jäsen' sitoutuu maksamaan JOPA omalla omaisuudellaan jos 'talon' rahat eivät riitä, kuten on käymässä. 'Jäsen' EI pääse edes irti asemastaan.
Päivänselvää on - kuten olen sen monesti maininnut - KULUTTAJA maksaa, niin voitot kuin tappiotkin. AINA. Ainoa seikka joilla KULUTTJA voi vaikuttaa maksamisiinsa on tehdä ratkaisuja joita myös kutsutaan sopimuksiksi - POILITIIKKAA tulevaisuuteen eliminoimaan niitä 'pieniä' riskejä.
Merenkulku 'surkuhupaista' - no jaa; merenkulku toimii myös sopimuspohjaisesti - kansainvälisin sopimuksin. Sekin on POLITIIKKAA.
Parikymmentä vuotta ja Venäjältä ei kuljeteta öljyä? Jäisikö loput omaan käyttöön?
KULUTTAJA MAKSAA KAIKEN - AINA. Päätäntävaltansa on antanut markkinavoimille.
.. Viitttaan aiempaan viinankäytöstä. Se ei ole sen yleisempää kuin muuallakaan, vaan sattumanvaraista ja vähäistä. Jos olisi lipsahdus käynyt - niin siellä on laittaa selvä mies ohjaimiin. Samassa veneessä kun ollaan. Yhteinen turvallisuus.
Tänään Suomessa.
PS. Minäkin kerron joskus paikallisessa 'merimiesjuttuja'.
PPS. Mukavuuslippulaivat ovat ongelma, mutta voimat ovat samat kuin ydinvoimarakentamisen takana - VOITOT.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Oletkos sekin jo sanonut tällä palstalla!
.. koiriaan kiusaa ja kalikoilla heittelee?
-dalmatialaiselle laivakoiralle 'Tio', sait nimesi nettiin-
Jossakin yhteydessä puhuit Fortumin laivahenkilökunnan puhalluttamisesta. Sehän osoittaa, että työnantaja ei luota henkilökuntaansa!
Eihän ydinvoimaloiden käytöstä tulisi mitään, elleivät työnantaja ja valvova viranomainen voisi luottaa siihen, että henkilökunta tulee töihin selvin päin ja muutenkin työkunnossa.
.. mitä tuohon muuta sanoisi kuin, että _lapsellista_, josta seuraa _jossittelu_.
Lopetan osaltani 'keskustelun' tähän.
Äläs nyt leikistä suutu. Lehtitietojen mukaan laivan ajaessa kiville ensimmäiseksi puhallutetaan koko komentosillan porukka. Tuskin sitä huvin vuoksi tehdään.
Jos ydinvoimalassa sattuu jokin moka, ei valvomohenkilökuntaa puhalluteta. Siihen ei ole ollut mitään aihetta, ja meillä wanhoilla on niin korkea työmoraali, että sitä aihetta ei tulekaan. Minullakin, pienipalkkaisella!
Elämänkokemukseni on kyllä sikäli puutteellinen, että minulla ei ole omakohtaista kokemusta työmaajuopottelusta.
Mutta jätetään viina ja merenkulku sikseen, ja jatketaan ydinvoima-asioista!
"Suomenlahdella seilaa sattumanvaraisessa kunnossa olevia öljytankkereita, jotka haaksirikkoutuessaan tervaisivat koko etelärannikkomme. Se ei tunnu huolettavan."
Kuka on huoleton? En minä ainakaan. Tuskin sinäkään. Jos tämä tiedossasi oleva, tai vaikka vain epäilyksesi alainen, asiasta huoleton henkilö on myös asiaan vaikutusvaltainen, eikö tästä tulisi ilmoittaa ao. henkilön esimiehelle?
Kyllähän tällaisista voidaan keskustella ydinvoimapalstallakin. Onhan toki paljon yhteistä, esimerkkinä vaikka energia, onnettomuusriskit, vakuutukset ja onnettomuudet.
Tankkerit ei ole voimaloita. Eduskunta ei päätä niiden käyttöönotosta. Ydinvoimalaäänestyksessä eduskunta valitsi vaihtoehdon, jonka pahin mahdollinen onnettomuus on kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verrattuna ylivoimaisesti katastrofaalisin. Ilman mitään selkeää näyttöä siitä, että vaihtoehdon edut olisi muita paremmat.
Tällaista sanotaan uhkapeliksi. Miksi valittiin suurin panos, koska voiton mahdollisuus olisi ollut myös paljon pienemmillä panoksilla?
Vain ISO RAHA pelaa tällaista peliä, koska vain sillä on varaa hävitä. Se ei kuole.
Riskejä on monenlaisia. Valtiovalta osaltaan teki eloamme hiukan turvallisemmaksi alentamalla autoveroa hiukan. Tämä mahdollistaa joillekin uuden ja turvallisemman auton hankinnan.
Kuitenkin olemme valmiit hyväksymään usean sadan ihmisen kuoleman liikenteessä vuosittain.
Nyt puhutaan ydinvoimalasta hyvänä bisneksenä. Kesällä minä sain vakuutella, että kyllä TVO:n väki on järjissään, kun uutta voimalaa rupeavat rakentamaan. Sitä kun pidettiin täysin kannattamattomana hankkeena.
Elä nyt sitten teidän kanssanne 'kristillisesti'!
En minä ole puheena olevan henkilön edesottamuksista mitään arvellut, vaikka hän aateveljesi onkin. Kaikki kertomani on luettu yleisesti julkaistavista lehdistä, ja koskee kansimiehistöä.
Alaa tuntevana olen päätellyt, että ystävämme työskentelee konehuoneessa.
"Tankkerit ei ole voimaloita."
Laivat ovat voimaloita, tässä konttialus:
"Propulsive power on the Clifford Maersk is provided by a twelve-cylinder MAN BW diesel engine, which provides an output of 74,640bhp at 94revs/minute. This translates into a speed of 25 knots when fully laden. Such a speed is necessary for the Clifford Maersk to meet her schedule commitments on the competitive Europe – Far East trade.
The vessel is additionally equipped with five auxiliary diesel engines, each providing more than 3,000kW."
Pääkone = 74,640bhp noin 101MW
Apukoneet = a' 3MW*5= 15Mw
Eli yhteensä 116MW'ia edustaa tahollaan voimalaa hyvinkin.
75 000 heppaa on noin 50 MW, mutta paljon kuitenkin.
Sillä lämpöteholla saisi jo ydinvoimalan turpiinin pyörimäänkin. Verkkonmenoon tarvitaan vähän enemmän tehoa. Muuten sieltä tullaan 'housut kintuissa' takaisin omakäytölle.
Totta: 1 hevosvoima on noin 0,735 kW
Unohtakaa aiemmin esitetty, eli pitää olla 55MW.
Silti se käy voimalaitoksesta.
Niissä voi olla ja usein on voimala sisällä. Niin on monessa muussakin härvelissä, tehtaissa ja kodeissakin. Myös ydinsukellusveneissä - hmmm... mitähän suomen laki sellaisesta voimalasta muuten sanois...
olisi mieletöntä käyttää sen tyyppisiä termejä kuin 'öljyä kuljettava voimala' tai 'vedenalainen liikkuva voimala'.
Ydinkäyttöinen alus ei saa Suomen vesille tulla. Tai miten se nyt tulkitaan. Aikoinaan kun rakennettiin Venäjälle ydinkäyttöisiä jäänmurtajia, piti ne ajaa silloiseen Lenskiin hiili- tai öljykattiloilla, koska niiden ydinpolttoainetta ei saanut tuoda Suomeen.