Uskonelämähän on Kristuksen vaikutusta suoraan yksilön elämässä.
Siksi on täysin mahdotonta, että tuossa vaikutuksessa olisi välttäjänä mitään muuta.
Kuitenkin jo sanonta "Adventtikirkko uskoo, ja Adventtikirkko opettaa" sisältävät molemmat tuon joukkoon kuulumattoman tekijän.
Usko on kertakaikkiaan ihmisen jättäytymistä 100% Herran johdatukseen, eikä silloin jää mitään luovutettavaksi enää adventti/tai millekään muullekaan kirkkokunnalle.
Kirkkokuntien olo olemassa on kuitenkin Jumalan suunniteman mukaista mutta täysin muista syistä.
Siksi on täysin mahdotonta, että tuossa vaikutuksessa olisi välttäjänä mitään muuta.
Kuitenkin jo sanonta "Adventtikirkko uskoo, ja Adventtikirkko opettaa" sisältävät molemmat tuon joukkoon kuulumattoman tekijän.
Usko on kertakaikkiaan ihmisen jättäytymistä 100% Herran johdatukseen, eikä silloin jää mitään luovutettavaksi enää adventti/tai millekään muullekaan kirkkokunnalle.
Kirkkokuntien olo olemassa on kuitenkin Jumalan suunniteman mukaista mutta täysin muista syistä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ettei kirkko itsessään voi mitään opettaa,kysymyshän onkin määrätyn kirkon KAUTTA tulevasta opetuksesta.Aivan yhtähyvin puhutaan katollisen kirkon opista tai että meidän Luterilainen kirkko opettaa näin.Tuo on taas sitä saivarin halkaisua,pelkästään ilkeyttä ja pahansuopaisuutta toita kirkkokuntaa kohtaan.Täytyy vain todeta,että taitaa olla todella hakusessa nuo aiheet,kun jopa tuollaisestakiin iletään asia tehdä.
laittaa että silleen
Meiilä luterilaisilla uskovilla ei ole adventistin kaltaista suhdetta kirkomme opetukseen.
Tämä kohta kaipaa juuri sen "saivartelun".
Adventisti projisoi meille yhtäläiset syhteet meille kirkkomme asioihin kuin heillä on omaansa.
Tämän he tekevät itsensä puolustamiseksi tekemällä meistä samankaltaisia omaan kirkkoomme nähden.
Jeesus apostoleineen ei eronnut syngoogan jäsenyydestää, jossa synagoogan voi sertailussamme käsittää valtakirkoksemme.
Joten me pyrimme suhteessamme samaan asemaan omaan luterilaiseen kirkkoomme kuin Jeesus omaan yhteisöönsä.
Vieläpä meillä on samankaltainen osallisuuskin kasteen kautta.
Adventismi on tietoinen lähtö tuosta kansalaisen asemasta muuhun yhteiskuntaan nähden.Jesaja:
56:3 Älköön sanoko muukalainen, joka on liittynyt Herraan: "Herra erottaa minut peräti kansastansa", älköönkä kuohittu sanoko: "Minä olen kuiva puu."
Kyse ei ole syyllistämisestä, vaan perustelemisesta adventistien pyrkimysten meihin nähden olevan väärin meitä kohtaan.
Onhan heidän koko oppinsa väärällä perustalla.
Me muut moitimme siis sitä huonoa tavaraa, jota meille adventistien toimin tarjoillaan.
Muutat itse merkitystä meidän tekemisillemme sellaiseksi joka muutettuna sitten on jo väärin.
Jos näistä ei saivarrella, emme analysoisi lainkaan kuulemaamme käännyttämistänne, ja sitähän te pyritte tavoittelemaankin.
joten pidä vain ilkeyden nimitys omassa puolessasi.
Olen seuraillut viime aikojen viestejä, ja yhä vakuuttuneempi olen,että adventismilla on hyvin vähän jos lainkaan tekemistä hengellisyyden kanssa. Se on vierasta oppia Evankeliumin valepukuun naamioituna.
Ei kukaan?
ei ole toisten tuomitsemista,vaan erilaisuuden hyväksymistä.
Esimerkiksi itse en ole adventisti,enkä helluntalainen,mutta rakastan heitäkin sisarina ja veljinä Herrassa,samoin kuin minuakin rakastetaan.
En halua tuomita ketään,vain Kristus voi tuomita,ei ihminen.
Muutama päivä sitten oli vieraanani yksi minua vanhempi Helluntalais sisar,joka kuuluu Vapaakirkkoon,senvuoksi kun täällä ei ole Helluntai serakuntaa.
Hän on tullut uskoon jo nuorena,Herra tarttui hänen elämäänsä jo nuorena tyttönä,keskellä tietä,lumipyryssä ja HERRA on siitä asti huolta pitänyt!
Pidimme yhdessä pienen hartaushetken ja saimme kokea Jumalan armoa ja Pyhän Hengen läheisyyttä.
Kiitän Taivaan Isää ystävistä yli seurakuntarajojen!RAKKAUS yhdistää,mutta viha eroittaa!
Voihan olla niinkin,että me olemme joissakin kohdin oikeassa ja adventistit taas jossakin toisessa paikassa?
Kummatkin kuitenkin tekevät uskonsa ja omantuntonsa mukaan ja enempää ei keneltäkään voi vaatia,kuin että panee kaiken toivonsa Kristuksen armoon ja noudattaa oikeamielisyyttä,elää armossa omantuntonsa mukaan.
Minä en tiedä mitään opinkysymyksistä,mutta olen silti saanut Jumalan armosta ja rakkaudesta tulla Hänen lapsekseen.
Usko on luja luottamus siihen,mitä emme voi nähdä,ojentautumista armon varaan!
Näin minun rippi pastorini sanoi ja se pitää paikkansa vieläkin.
Sen vuoksi pyydän KRISTUKSEN TÄHDEN,teiltä rakkaat lähimäiset:"EI RIIDELLÄ"!
Todistakoon itsekukin vain raamatulla mitä aikoo kertoa uskostaan!Pysytään Kristuksen opetuksessa,sillä ei ole koskaan ollut,eikä koskaan tule parempaa Opettajaa jota meidän tulisi totella!
Me kuulumme kaikki yhdessä Kristuksen ruumiiseen,olemme hänen jäseniään,kuten Paavali asian niin selvin sanoin ilmaisi,olemme eri tehtävissä ja erilaisia,
mutta RAKKAUS KRISTUKSEEN yhdistää.
Siunausta kaikille sisarille ja veljille HERRASSA,kuppikuntaan katsomatta.
tv.Sirkka Iita.
Uskossa ei ole kyse erilaisuuden hyväksymisestä muissa ihmisissä.
Kyseesä on uskovan ja Kristuksen välinen suhde.
Tuon suhteen kehittyminen johtaa ihmisen eteenpäin myös ihmistenvälisissä suhteissa Jeesuksen opetusten vaikuttessa Hänen kertomallaan tavalla.
Meidän sydämissämme ei silloin ole se ahtauden syy, vaan se on mahdollisesti muissa.
Siinä on esteenä silloin jopa adventistien oppi heidän sisimmäsään.
Saivartelu on siis jopa joskus tarpeellista.
Muuten on jyvät ja ruumenet sekaisin.
2.Korinttolaiskirje:
6:12 Ei ole teillä ahdasta meidän sydämessämme, mutta ahdas on teidän oma sydämenne.
Te tahdotte tuoda adventisminne yhdessä teidän kanssanne, ja vielä enemmän, te pidätte adventismin hyväksymistä omana ehtonanne.
Koska olemme kiinnostuneet vain apostolien opetusten ymmärtämisestä, meillä ei ole rinnalla mitään halua ymmärtää sen lisäksi mitään muuta, ei adventismiakaan.
Jos adventisteilla olisi sama usko, tulisi se ilmi heidän viesteistään ilman eri vakuuttelujakin.
vaan kulkemista/kilvoittelua/pyrkimistä kohti Lähdettä Jumalan Lahjoittamassa Voimassa!
Hebrealaiskirje:
6:1 Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja PYRKIKÄÄmme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
12:14 PYRKIKÄÄ rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa;
2.Pietarin kirje:
1:5 niin PYRKIKÄÄ juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä,
1:10 PYRKIKÄÄ sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea;
3:14 Sentähden, rakkaani, PYRKIKÄÄ tätä odottaessanne siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi, rauhassa, hänen edessänsä;
tuohon pyri
Kilvoittelu tehdäänkin meidän omassa sisimmässämme eikä kirkoissamme.
Uskon kilvoittelun pääosa on Sanan "syömistä "hengellisen elämämme kasvuksi, jolloin se muuttaa meidän sisimpäämme antaen ymmärrystä joka tekojen kautta näkyy ulospäinkin. Silloin ei asialla ole mitään tekemistä minkään kirkkokunnan oppien kanssa. Ja koska asia on näin, on kirkkojen päätöslauseet opeistaan vanhojen kattiloiden kilistelyä ja harhaoppia jo sinänsä.
Myös adventtikirkossa!
ne sanat,joita olen toivonut ja odottanut!
Tervehtyminen ja parannuksen teko alkaa omasta sisimmästä!Kun Herra saa eheyttää ja parantaa meidät täysin,vasta silloin voimme täyttyä armolla,kun kaikki vanha hapatus on pois pesty.
Vain tyhjän,Kristuksen veren puhdistaman astian HERRA voi HENGELLÄÄN täyttää.
Siunausta ystäväni HERRASSA.tv.Sirkka Iita.
kauhea on tuomiosi oleva, kun et tahtonut kuulla totuudensanaa!
USKO JEESUKSEEN syntien sovittajana.
Adventtiseurakunnissa on nostettu tämän rinnalle lain pitäminen, vaikkei meistä kukaan pysty lakia pitämään.
Jeesuksen armossa ainoastaan on pelastuksemme, kaikki mitä siihen lisätään on Jeesuksen ristinkuoleman halveksimista.
yhdessä minun kanssani,tunnustaaksemme siinä syntimme ja rakkaudettomuutemme,Kristus armahda meitä!
Kiitos Jeesus,että sinun HENKESI on meissä heikoissa VAHVA!
Siunausta!tv.Sirkka Iita.
Adventtiseurakunnissa (eli adventistisessa opissa) ei tosiaankaan ole Jumalan lakia nostettu Jeesus-uskon rinnalle.
Sellaista väärää todistusta vain vastustajamme pyrkivät erityisellä innoituksellaan ylläpitämään vastoin totuutta.
Mekin uskomme todellisuudessa ehdottomasti siihen että usko Jeesukseen syntiemme (eli Jumalan lain rikkomisten) sovittajana on ylin ja ainut pelastuksemme perustus!
Joka muuta väittää - vaikka olisi adventisti tai sellaiseksi tekeytyvä - on aina väärässä.
Emme kuitenkaan uskon kautta tee Jumalan lakia tyhjäksi, kuten Paavalikin todistaa Room. 3:31, vaan me vahvistamme sen!
Eli se tarkoittaa sitä, että Jumalan rikkominen vain on nyt osoitettu aivan hirvittäväksi synniksi, koskapa Herramme Jeesus itse joutui ristillä kuolemaan meidän lainrikkomustemme takia.
Mikä sitten on Jumalan lain asema Jeesukseen uskovan elämässä? Tähän Paavali vastaa hyvin selvästi ainakin minun mielestäni Room. 6:15 "Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä (eli rikkoa Jumalan lakia vastaan), koska emme ole lain alla, vaan armon alla? POIS SE!
Hän jatkaa Room. 6:16 "Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi KUULIAISUUDEN, VANHURSKAUDEKSI?
Edelleen hän jatkaa todeten, kuinka meidät on Kristuksessa vapautettu synnistä, jonka seurauksena meistä on tullut vanhurskauden palvelijoita, millä hän jakeen 19 lopussa ilmaisee muodostuvan pyhitykseksemme.
Ts. Usko Jeesukseen on ylin pelastuksen ehto - sen eli Jumalan armahduksen seurauksena, me täytymme Jumalan rakkaudella ja kiitollisuudella, joka taas johtaa meidät lainrikkomuksista armahdetut syntiset rakastamaan ja kunnioittamaan Jumalaa myös siinä kohdin, että pyrimme olemaan kuuliaisia hänen tahdolleen kaikessa - myös hänen lailleen.
Lain noudattamiseen pyrkimisemme on siis uskon seurausta.
Ei kuuliaisuutemme siis lisää yhtään mitään ansiota pelastukseemme vaan on vain seurausta.
Kiitos Jeesukselle, Ristin Herralle, joka on minun/meidän pelastuksemme ainut ja täydellinen perustus!
Jaakobin kirje:
2:19 "Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat (mutta eivät pelastu)."
Matteuksen evankeliumi:
7:21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
12:50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."
Juuri tuo puoli on poissa kirkoista järjestään.
Harmittaa ,kun tuodaan itseä esiin mutta Jumalan tahon sisällöstä kovin harva puhuu.
Lakihenkisyyshän ei sitä ole missään muodossaan.
Kirjoitit että
Uskonelämähän on Kristuksen vaikutusta suoraan yksilön elämässä.
Siksi on täysin mahdotonta, että tuossa vaikutuksessa olisi välttäjänä mitään muuta.
-----
sanoisin omasta puolestani että
... jos tarkastelee asiaa myönteisessä mielessä ilman että sekoittaa tähän muuta kuin raamatun opetusta (mikä on yleensä ollut vaikeaa tällä palstalla) silloin voisi sanoa että olet osittain oikeassa, mutta olisi typerää kieltää että me emme tarvitsisi kaikenlaista apua voidaksemme tutkia Jumalan sanaa ja paremmin ymmärtääksemme Jumalan tahdon.
Esimerkiksi jos meillä ei olisi Raamattua emme tietäisi kovinkaan paljon siitä mikä on Jumalan tahto. Ja vaikka Raamattu onkin maailman levinnein kirja on maailmassa yhä paljon ihmisiä joilla ei ole (esimerkiksi) varaa hankkia itselleen sitä tai asuvat muuten vain väärssä paikassa maailmassa. Ei myöskään ole päivän selvää että jokainen ymmärtää lukemansa oikein ..
Ap.t. 8
30 Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Esaiasta ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?"
31 Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Ja hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä.
32 Ja se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä: "Niinkuin lammas hänet viedään teuraaksi; ja niinkuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa.
33 Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Kuka kertoo hänen syntyperänsä? Sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä."
34 Ja hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua: sano, kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"
35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
Olet oikeassa.
Usko on 100% Herralle jättäytymistä.
Näin Adventtikirkossakin tehdään.
Yllätyt varmaan kun luet alla olevan tekstin.
Siunausta
jari
MITEN ADVENTTIKIRKOSSA SUHTAUDUTAAN MUIDEN SEURAKUNTIEN USKOVIIN?
Adventtikirkko on ehkä maailman suvaitsevaisin kirkko asenteissaan, ja suhtautumisessa muiden seurakuntien jäseniin. (Joh 13:34-35) Adventtikirkko on myös todennäköisesti maailman suvaitsemattomin kirkko suhteessa synnin harjoittamiseen. (Ilm 12:17, 1 Joh 3-4, Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17)
Mikään kirkko maailmassa ei opeta niin kauniisti ja avoimesti uskovista jotka ovat muissa seurakuntayhteyksissä:
Adventtikirkon tunnustus vapaasti kirjoittajan mukaan;
- “Adventtikirkko kannattaa ja tunnustaa kaiken Kristusta korottavan toiminnan kaikissa katolisissa ja protestanttisissa seurakuntayhteyksissä. Kaikissa näissä piireissä on Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, (rehellisiä ymmärrykselleen oikeasta ja väärästä) yksilöinä, jotka seuraavat ja korottavat Jeesusta Kristusta sen ymmärryksen ja valon mukaan minkä omistavat ja ovat saaneet. Jumalan kansaa on tänään (2006) enemmän muissa piireissä kuin Adventtikirkossa.”
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä. Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä. Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka. Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja huomioi ihmisen vilpittömyyden. (Luuk 12:47-48)
Ajan lopulla kristikunta tulee Raamatun mukaan jakaantumaan kahtia. (Ilm 13) Jakaantuminen tapahtuu niihin jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille, (Matt 5:17-18, 7:20-23) Jeesuksen todistukselle, (Ilm 19:10) ja uskovat Jeesukseen. (Ilm 14:12)
Toinen ryhmä kumartaa petovaltaa, ja sen johtajia, jotka vaativat Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta itselleen. Tämä “petovalta” on uskonnollisen ja poliittisen vallan yhdistelmä. (Ilm 13:12-18, 14:9-13) Jumalan valtakunta tulee, ja voittaa. Suuri Babylon tuhoutuu. (Ilm 18, Dan 2:44)
Lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
- "Mikä on oikea uskonto?" Osasto 7.
- "Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?" Os. 4.
- "Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harhaoppi" Os. 4.
- "Jumalan lapseus" os.5
- "Pyhitys maailmassa" os. 5
- "Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi?" Os. 7.
- "Pilkaajat lopun aikana." Os. 9.
- "Antikristus" Os.10.
Mitä muuta voi enää tehdä kuin paukauttaa hanskat tiskiin?
vain massapostin sain
tekstiä. itse panin merkille tämän.
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä.
Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä.
Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka.
Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Tyhjää pölinää!
Multa on mustaa ja musta on multaa.
mustaa multaa, on sitä punaistakin multaa ja siinä kasvaakin hyvin kaikki kasvit kun se on noin kutsuttua tulivuori multaa.
TULIVUORET
Kun tulivuori purkautuu, ilmoille pursuaa kammottava sekoitus punahehkuista laavaa, tuhkaa ja kaasuja. Eräät tulivuoret syöksevät kidastaan laavaa, joka virtaa laajalle alueelle. Toiset vuotavat tahmeaa laavaa, joka kasaantuu keilaksi ja saattaa tukkia purkauskanavan. Silloin alla kasvava paine voi räjäyttää kanavan auki ja kraatterista suihkuaa kaasua, höyryä, laavaroisketta ja tuhkaa korkealle ilmaan tai sitten sekoitus vyöryy alas vuorenrinnettä polttaen kaiken tieltään. Riippuu koosta miten pitkälle aine lentää. Laavaroiskeet putoavat lähelle purkausaukkoa kuten kiinteät vulkaaniset pommit. Laavakuona peittää laajan alueen tuhkaan ja korkealla puhaltavat tuulet saattavat kuljettaa hienoa pölyä vaikka maailman toiselle laidalle.
Kun purkauskanava tukkeutuu paksusta laavasta, tulivuori voi räjähtää tai sammua. Sammunut tulivuori saattaa rapautua niin, että jäljelle jää vain korkea tappi, joka seistä jököttää keskellä ympäröivää maastoa. Mm. Rio de Janeiron Sokeritoppavuori on tällainen.
Tulivuorityyppejä
Tuolivuoren muoto riippuu sen tuottaman laavan ja tuhkan rakenteesta.
Kerrostulivuoria ovat monet maailman korkeimmista tulivuorista. Ne ovat kasautuneet vuorottaisista laava- ja tuhkakerroksista. Laava on varsin sitkeää, joten se ei virtaa kauas ennen jähmettymistään.
Myös tuffitulivuoren muoto on jyrkän keilamainen, mutta se koostuu lähinnä vulkaanisesta tuhkasta eli kuonasta. Aina kun tulivuori purkautuu, tuhkakerroksen määrä kasvaa.
Kilpitulivuori syntyy, kun laava on juoksevaa ja virtaa laajalle alueelle sen sijaan, että se muodostaisi keilan. Kilpitulivuorissa on usein monta sivukanavaa.
Joskus juokseva laava tulvii laajalle alueelle maankuoren repeytyvistä raoista. Se jäähtyy muodostaen jättimäisiä basalttikenttiä, sellaisia kuten Dekain ylänkö Intiassa.
Kristittyinä ilmaisemme uskomme esim. sanomalla "Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen...ja Jeessukseen Kristukseen, jumalan ainoaan Poikaan,...ja Pyhään Henkeen,..." Eli jos on kyseessä joukko kristittyjä, niin voimme sanoa, että me uskomme...
Tietenkin uskon suunta on ylhäältä alas eli Jumalan vaikutuksesta meissä ihmisissä herää usko Jumalaan, Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Näin uskovat adventistit ja luterilaiset. Tässä ei ole eroa näiden kahden välillä
Kristittynä uskomme esim. sanomalla "Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen...ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan,...ja Pyhään Henkeen,..." Näin piti tekstin kuulua. Jostakin syystä iso kirjain ei tule aina, vaikka sen on kirjoittavinaan. Pahoittelen niiden puutetta. Muuten jätän edellisen tekstin entiselleen.
Adventisteille on Jumalan sana uskon perusta ja siihen perustuu tulkintamme pelastuksesta. On ilo olla Jeesuksen seuraaja ei tarvitse selitellä ihmisopilla uskoaan vaan raamattu riittää. Siunausta kaikille Jeesuksen seuraajille (nykyiset ja tuleville).Kristittyjen tuntomerkki on keskinäinen rakkaus.Sen saamme Pyhän-Hengen opastuksella Jeesukselta. Tämä on ilosanomaa Jeesuksesta! Maran ata--Herramme tulee
ihme jos joku ei adventismiin usko.
oli niin painavaa asiaa.
mutta pakko on sitäkin pitää tarpeellisena korjauksena, kun erilaisista pienistäkin asioista saivarrellaan.