Maailma loppuu joskus, viimeistään vuosimiljardien kuluessa maailmankaikkeudessa tapahtuvien mullistusten vuoksi.
Kristityt uskovat kuitenkin maailmaloppuun, ihmiskunnan elinaikana ja he näkevät Ilmestyskirjan maailmalopun merkkejä sodissa, ympäristökatastrofeissa, nyt erityisesti ilmastonmuutoksessa. Maailma on tullut heille viimeisen kerran tiensä päähän, joskin tien pää on aika ajoin näyttäytynyt eri lahkoille pienemmissä muodoissaan viimeisten 1500 vuoden ajan.
Aiheesta on kirjoitettu lukuisia hengellisiä kirjoja ja eräs mielenkiintoinen esimerkki on Lehtonen-Lindsayn tekele "Sata merkkiä" 70-luvun puolivälin tienoilta. Nimensä mukaan kirjassa esitellään sata merkkiä maailmanlopusta, joiden ennustevaikutusta pidetään lähes kiistattomana ilmestyskirjaan verrattaessa.
Kristyt kautta maailman siis todella uskovat Jumalan tarkoittaman maailmanlopun tulemiseen, siihen, josta kirjoissa on kirjoitettu. Uskon pohjana on käsitys siitä, että Jumala on tarkoittanut maailman loppuvaksi, jotta pahuutta vastaan käytävä viimeinen taisto voitaisiin saada päätökseen.
Kysymys kuuluu, voivatko kristityt ihmiset mielessään ja teoissaan pyrkiä ESTÄMÄÄN maailman tuhoutumisen, vai onko tällainen toimi kristittyjen mielestä jumalan tahdon vastainen?
Väitän, että kristinusko on paras kapitalistin apuväline, sillä se ei salli ihmisen leikkivän jumalaansa tai alkavan toiminnallaan vastustaa hänen suuren suunnitelmensa mukaista tahtoa. Kärjistettynä maailman on siis annettava vajota suohonsa samalla kun uskovaiset rakentavat viimeisiä maallisia majojaan ja keräävät ympärilleen maan tarjoamia rikkauksia.
Olisiko niin, että Kristinusko toimii monen syntyahneen yksilön kohdalla vain omantunnon puhdistajana, jolla yksilöt antavat itselleen oikeuden elää ympäristön kannalta kuluttavaa elämää? Taivaspaikkaa odotellessa?
Kristityt uskovat kuitenkin maailmaloppuun, ihmiskunnan elinaikana ja he näkevät Ilmestyskirjan maailmalopun merkkejä sodissa, ympäristökatastrofeissa, nyt erityisesti ilmastonmuutoksessa. Maailma on tullut heille viimeisen kerran tiensä päähän, joskin tien pää on aika ajoin näyttäytynyt eri lahkoille pienemmissä muodoissaan viimeisten 1500 vuoden ajan.
Aiheesta on kirjoitettu lukuisia hengellisiä kirjoja ja eräs mielenkiintoinen esimerkki on Lehtonen-Lindsayn tekele "Sata merkkiä" 70-luvun puolivälin tienoilta. Nimensä mukaan kirjassa esitellään sata merkkiä maailmanlopusta, joiden ennustevaikutusta pidetään lähes kiistattomana ilmestyskirjaan verrattaessa.
Kristyt kautta maailman siis todella uskovat Jumalan tarkoittaman maailmanlopun tulemiseen, siihen, josta kirjoissa on kirjoitettu. Uskon pohjana on käsitys siitä, että Jumala on tarkoittanut maailman loppuvaksi, jotta pahuutta vastaan käytävä viimeinen taisto voitaisiin saada päätökseen.
Kysymys kuuluu, voivatko kristityt ihmiset mielessään ja teoissaan pyrkiä ESTÄMÄÄN maailman tuhoutumisen, vai onko tällainen toimi kristittyjen mielestä jumalan tahdon vastainen?
Väitän, että kristinusko on paras kapitalistin apuväline, sillä se ei salli ihmisen leikkivän jumalaansa tai alkavan toiminnallaan vastustaa hänen suuren suunnitelmensa mukaista tahtoa. Kärjistettynä maailman on siis annettava vajota suohonsa samalla kun uskovaiset rakentavat viimeisiä maallisia majojaan ja keräävät ympärilleen maan tarjoamia rikkauksia.
Olisiko niin, että Kristinusko toimii monen syntyahneen yksilön kohdalla vain omantunnon puhdistajana, jolla yksilöt antavat itselleen oikeuden elää ympäristön kannalta kuluttavaa elämää? Taivaspaikkaa odotellessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
¤Kysymys kuuluu, voivatko kristityt ihmiset mielessään ja teoissaan pyrkiä ESTÄMÄÄN maailman tuhoutumisen, vai onko tällainen toimi kristittyjen mielestä jumalan tahdon vastainen?¤
Niin, jos maailma on saatanan hallussa ja se on loppumassa, miksi sitä yrittäisi pelastaa?
Kristikunta ja etujoukoissa Bushit ja muut ovat toimillaan ajamassa maailmaa loppuun, kuluttamalla, olemalla materialisteja mitä suuremmassa määrin, heidän "taivaansa" on tässä ja nyt ja luulempa että kuollessaan he toivovat pääsevänsä ehkäpä samanoloiseen mutta kaiken negaation pois sulkevaan samanlaiseen kulutus ja nautintojen maailmaan, eli "materialistiseen taivaaseen".
Kapitalisteja he ovat kaikki tyyni, mutta kuten aina yleistys on yleistys, kuten kommunismi/ateisti asioissakin, ei tässäkään voida vetää kaikkia samaan lokaan, nimittäin alku-kristillisyydessä(mm. gnostilaisuus)asenne oli jopa niin ankara ettei lisääntymistä haluttu, koska se toisi uusia sieluja tähän kadotukseen ja erheeseen(maailma) ja elämän tyyli oli askeettisista askeettisin.
Eli yleisesti kyllä, he ovat kapitalisteja ja he ovat valjastaneet "jumalan" tuota aatetta ja ajatus-malliaan ajamaan, mutta aitoa ja ehtaa kristillisyyttä (jota ei enää ole kuin privaatissa)ei politiikka tai maailman melskeet kiinnostaneet, he pysyttelivät erossa kaikesta mahdollisuuksien mukaan, elivät siis huomaamattomasti ja hissukseen katakompeissa, pitäen huolen vain omista asioistaan.