Tjaa, tuossa on aika mielenkiintoinen näkökohta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000019588687
Väännetään periaate vänkääjille nyt myös rautalangasta. On selvää, että tiettyjä lakeja tulee noudattaa. Ja on ihan järjellä ymmärrettävissä, ettei sen 120km/h kiitävän rekan eteen kannata kävellä vaikka kuinka olisi liikennesääntöjen mukaan oikeassa.
Mutta jos hallitus vääntää ihmisiä loukkaavia lakeja eikä eduskunnasta ole muuta kuin nenäänsä kaivamaan ja kumileimasimena toimimaan, missä tulee raja jolloin ihmisten on noustava lakeja vastaan?
Kumpi on tärkeämpää? Noudattaa lakeja - olivat ne sitten minkälaisia tahansa - vai ihmisen parasta? Ne kun eivät, niin ihmeelliseltä kuin asia saattaa kuulostaakin, ole ollenkaan aina sama asia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000019588687
Väännetään periaate vänkääjille nyt myös rautalangasta. On selvää, että tiettyjä lakeja tulee noudattaa. Ja on ihan järjellä ymmärrettävissä, ettei sen 120km/h kiitävän rekan eteen kannata kävellä vaikka kuinka olisi liikennesääntöjen mukaan oikeassa.
Mutta jos hallitus vääntää ihmisiä loukkaavia lakeja eikä eduskunnasta ole muuta kuin nenäänsä kaivamaan ja kumileimasimena toimimaan, missä tulee raja jolloin ihmisten on noustava lakeja vastaan?
Kumpi on tärkeämpää? Noudattaa lakeja - olivat ne sitten minkälaisia tahansa - vai ihmisen parasta? Ne kun eivät, niin ihmeelliseltä kuin asia saattaa kuulostaakin, ole ollenkaan aina sama asia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi ja on tärkeää painottaa sitä, että anarkistit tunnustavat sääntöjen muodostamisen välttämättömyyden kaikissa yhteiskunnissa. Tärkein näkökohta ei siis koske sitä, onko sääntöjä olemassa vai ei, vaan sitä, millä tasolla säännöt laaditaan; mitkä ovat ne prosessit, joita sääntöjen määrittelemiseen käytetään; ja mikä on sääntöjen itsensä luonne ja ulottuvuus. Anarkistien mukaan tulisi – aina kun on mahdollista – suosia vapaaehtoista säännön muodostamista sovittelun ja konsensuksen kautta. Koska tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, on yhteisöllisellä tasolla kehitettävä sääntöjenmuodostamisjärjestelmiä demokraattisten prosessien avulla (vaikka monet päätöksistä voidaan epäilemättä jättää pienemmillekin ryhmille ja yksilöille, jos yhteisö aikoo ylläpitää vapaudenhenkistä luonnettaan). Tämän yhteisöllisen demokratian voidaan tulkita vaativan paikallisten lakien formaalisia järjestelmiä, joita voidaan – sikäli kun paikallisyhteisöt pääsevät niistä sopimukseen – laajentaa federaation kautta. Näistä asioista päättävillä paikallisen tason kokouksilla ja kansalaisperustaisilla lakia säätävillä elimillä on kuitenkin vahva taipumus suosia tapauskohtaista harkintaa – muistuttaen paljolti antiikin Kreikan kaupunkiyhteisöjen joitakin ominaisuuksia ja tiettyjä heimoyhteisöjen päätöksentekomenettelyjä. Ei näytä olevan mitään painavaa syytä, miksei vastaavia hajautettuja ja federatiivisia sääntöjen muodostamisen järjestelmiä voitaisi kehittää jossakin muodossa myös tiheäväestöisissä yhteiskunnissa.
Tässä sinulle heimoyhteisöpohjaista anarkodemokratiaa:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/4041315.stm
Milloin olet muuttamassa Mogadishuun?
Suomi on lailla hallittu yhteiskunta, mutta onko kaikki asiat todella vietävä lakipykälä tasolle eli onko jokaisesta asiata luotava oma lakinsa ...
Monet asiat voitaisiin vaan päättää "porukan kesken" eri valtuustoissa ja instanseissa, periaatteessa vaikka pienillä paikallisilla kansanäänestyksillä.
Ennenvanhaan tunnustettiin muitakin oikean hallinnon muotoja kuin lait, eli oli olemassa ns. maan tavat ja olemassa oleva käytäntö.
Eli jokaisen maakunnan omaa hallintotapaa kunnioitettiin, nykyinen tapa että jokainen laki määritellään sanatarkasti vie itseasiassa valtaa pois paikallistasolta, kuten maakunnat.
Mikä saa sinut ajattelemaan, että juuri SINUN aatteesi tai käsityksesi "ihmisen parhaasta" on oikea? Mikäli liberaalia demokratiaa ja sen perinteistä lainsäätämisprosessia yms. lakataan kunnioittamasta, avataan käytännössä helvetin portit selälleen. Ajattele niitä satoja ryhmiä, joilla kaikilla on oma käsityksensä siitä, miten asioiden pitäisi olla. On kansallismielisiä, on rasisteja, on kommunisteja, on anarkokapitalisteja, on feministejä, on sovinisteja, on uskonnollisia fundamentalisteja. Ajattele, jos kaikki nämä ryhmät alkaisivat ylimielisesti toimia miten lystäävät, laeista välittämättä.
Aatteen hyvyys testataan sillä, kuinka hyvin se kestää liberaalin demokratian ja sen perinteisen lainsäätämisprosessin yms. Voisi puhua jonkinlaisesta liberaalin demokratian testistä. Jokaisen aatteen pitäisi käydä läpi kyseinen testi ennen kuin sen kokonaisvaltaista toteuttamista tulisi edes harkita.
Ei sillä ole mitään merkitystä, oletko työtön tai koetko olevasi riistetty. Jos sinun käsityksesi riistosta ei kykene läpäisemään liberaalin demokratian testiä, niin silloin sinä ET ole riistetty, piste, ja voit lopettaa ulinasi ja ikkunoiden hajottamisesi.
Jokainen, joka saa 5000 nimeä kasaan on oikeutettu perustamaan puolueen ajamaan ideoitaan, aatettaan ja asettamaan puolueensa ehdokkaita eduskunta- ja kunnallisvaaleihin.
Jos ei saa edes 5000 kannattajaa aatteensa taakse on turha ulista ja särkeä ikkunoita. Tämä ikkunoiden särkijäryhmä on niin marginaalinen ryhmä, että sitä kosiskelemalla voi olla vaikea saavuttaa vaadittavaa 5000 kannattajan rajaa.
Itse veikkaan, että Suomalainen yhteiskunta tulee pitkällä tähtäimellä siirtymään entistä konservatiivisempaan suuntaan ääriliberalismin sijaan. Vanhoillislestadiolaiset ja muut uskonnolliset ryhmittymät tulevat pitkällä tähtäimellä ottamaan entistä näkyvän aseman myös Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa.