tässä olisi kaksi pientä kysymystä. Saavat muutkin toki
yrittää arvata oikeita vastauksia.
1)Milloin Suomi alekirjoitti Nizzan sopimuksen?
2)Milloin Suomi ratifioi Nizzan sopimuksen?
yrittää arvata oikeita vastauksia.
1)Milloin Suomi alekirjoitti Nizzan sopimuksen?
2)Milloin Suomi ratifioi Nizzan sopimuksen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
NIZZAN SOPIMUS ON VÄLTTÄMÄTÖN KEHITYSVAIHE
Euroopan integraatio on hyvässä keski-iässä. Puolessa vuosisadassa on menty paljon eteenpäin ja halua yhteiseloon ja uudistamiseen riittää yhä: edessä on EU:n merkittävin laajentuminen. Valtionpäämiesten ja hallitusten pyrkiessä kohti tiiviimpää ja laajempaa unionia kansalaisrintamalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi päättyi mellakoihin ja irlantilaiset kohauttivat koko Eurooppaa äänestämällä ei Nizzan sopimukselle. Vaikka nämä teot eroavat tyystin toisistaan, ne kuvastavat kansalaisten pelkoa Euroopan integraatiota kohtaan.
Asiat ovat kovin vaikeaselkoisia ja etäisiä. Ei riitä, että keskustellaan yksipuolisesti rakenteista ja päätöksentekojärjestelmistä. Euroopan integraatio on perustunut alusta lähtien jäsenvaltioiden sitoutumiseen yhteiseen hyvään: rauhaan, vakauteen ja vaurauteen. Näin täytyy olla jatkossakin. Yhdentyminen palvelee kaikkia EU-kansalaisia.
Nizzan sopimus syntyi 15 jäsenmaan vaikeiden poliittisten neuvottelujen tuloksena. Sopimus ei ole kaikilta osin tyydyttävä, mutta se poisti esteet historialliselta laajentumiselta. Perussopimusten muuttaminen on aina ollut EU:ssa vaikeata ja sopimuksiin on jäänyt parantamisen varaa.
Suomi saavutti pääosin sopimukselle asettamansa tavoitteet. Nizzan sopimuksen myötä EU:n päätöksistä 90% voidaan tehdä määräenemmistöllä, komission puheenjohtajan asemaa vahvistettiin ja hänet nimitetään vastedes määräenemmistöpäätöksellä. Suomelle oli lisäksi tärkeätä, että sovittiin komission jäsenyyden tasapuolisesta kierrättämisestä jäsenmaiden kesken. Jäsenvaltioille luotiin mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön. Nämä uudistukset tukevat yhteisöllisyyttä ja siten myös pienten jäsenmaiden etua.
Sopimuksella kehitettiin myös unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoite WEU:n sulauttamisesta unioniin poistui ja EU:n kriisinhallinnan rakennetta uudistettiin. Nizzan sopimus ei vaikuta jäsenmaiden puolustusratkaisuihin eikä unionin yhteisen puolustuksen kehittämiseen. Suomen kannalta muutokset ovat myönteisiä: ne tehostavat EU:n ulkopoliittista päätöksentekoa ja vahvistavat unionin kriisinhallintakykyä.
Nizzassa sovittiin myös EU:n tulevaisuuskeskustelun aloittamisesta ja Nizzaa seuraavasta hallitusten välisestä konferenssista, HVK:sta. Nykyisen EU:n puheenjohtajamaan Belgian tavoitteena on, että joulukuussa 2001 Laekenissa jäsenvaltiot sopivat työskentelyfoorumista - konventista - valmistelemaan tulevaa konferenssia. Se aloittaisi työnsä ensi vuoden alkupuolella ja varsinainen HVK järjestettäisiin sovitusti 2004.
Viime aikoina on käytetty puheenvuoroja, joissa Nizzan sopimuksen ratifiointia ei pidetäkään välttämättömänä. Ottaen huomioon vaikeudet, jotka liittyivät Nizzan sopimuksen aikaansaamiseen ja sen hyväksyttämiseen eri jäsenvaltioissa, on mahdotonta olettaa, että neuvottelut vielä pidemmälle menevästä uudesta sopimuksesta voitaisiin aloittaa pikaisesti. Vain Nizzan sopimus mahdollistaa EU:n laajentumisen suunnitellussa aikataulussa ja
laajuudessa.
Eduskuntaryhmät ovatkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ilmoittaneet kannattavansa sopimuksen ratifiointia Suomen osalta. Aikaa ratifiointiin kaikissa jäsenmaissa on vielä puolitoista vuotta. Meidän on syytä suorittaa omamme ja vasta jos vuoden 2002 lopussa näyttää, ettei se kaikissa jäsenmaissa tule onnistumaan, on aika pohtia muita vaihtoehtoja.
EU tarvitsee laajaa kansalaiskeskustelua omasta tulevaisuudestaan, mutta keskustelua ei pidä hämmentää ohittamalla Nizzan sopimuksen sisältö kuin sitä ei olisikaan. Nizza on välttämätön välivaihe EU:n jatkuvassa kehityksessä.
Fiksuilta Sveitsiläisiltä:)
ULKOMAAT YLE24 LAUANTAI 1/3
SVEITSIN tuore presidentti Pascal
Couchepin ei usko maansa liittyvän
EU:hun ainakaan ennen vuotta 2010. Hän
ennusti eilen sveitsiläislehden
haastattelussa myös, että EU katoaa
kuten Rooman imperiumi. Sveitsiläiset
torjuivat viime vuoden kansanäänestyk-
sessä EU-jäsenyyden hakemisen.
EU voi todellakin kadota kuten Rooman Imperiumi. Pitää kuitenkin muistaa, että Rooman Imperiumi kesti satoja vuosia...
kun Esko Ahon huijaukset tutkitaan.
Sen seurauksena Suomi ottaa käyttöön itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetun instrumentin, Suomen Pankin itsenäisen päätösvallan ja oman rahan.
Huijauksista seuraa, että kovissa taloudellisissa vaikeuksissa painiva Saksa eroaa EMU:sta.
Saksassakin oli Maastrichtin sopimuksen kansallisessa hyväksymisessä syksyllä 1993 melkoisia epäselvyyksiä, mutta asia painettiin villaisella. Sitten Maastrichin sopimus astui vanhoissa EY-jäsenmaissa voimaan 1.11. 1993.
EMU:n ja samalla EU:n kaatumiseen ei pajon tarvita.
"kun Esko Ahon huijaukset tutkitaan"
=> Kuka tutkii ja koska?
"Sen seurauksena Suomi ottaa käyttöön itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetun instrumentin, Suomen Pankin itsenäisen päätösvallan ja oman rahan."
=> Ei enää Suomen Pankkia, siitä syntyisi ainoastaan korkeat korot ja uusi lama. Toisaalta, uuden oman rahan nimi voisi olla vaikka Kruunu! Vau.
matalistakaan koroista ei ole apua!
Jokainen itsenäinen valtio hoitaa valtiontalouden hoidon parhaaksi näkemällään tavalla.
1990-luvun lama oli vain ja ainostaan Mauno Koiviston syytä. Oletko jo käväissyt lukemassa kotisivulta
www.saunalahti.fi/~promer1/oikeuspolitiikka
Mauno Koiviston pyynnöstä Tarja Halosen päätöksestä (30.7.2002) Presidentin Linnassa 6.5. 1992 pidetyn oikeuspoliittisen seminaarin asiakirjojen salaamiseen liittyvät jutut?
Noilla Mauno Koiviston yksinvaltailla päätöksillä oli Suomen taloutta järkyttäneet seuraukset.
Peli avattiin vuonna 1985 ( Sorsan hallitus)hyväksytyllä valuuttalailla. Koivisto tiesi, mitä tuosta laista tulisi seuraamaan.
Kyseinen laki liittyi EY:n suunnittelemaan talous-ja rahaliiton kehittämiseen.
Tuon oikeuspoliittisen seminaarin jälkeen ei ole ollut riippumatonta oikeutta Suomessa:
- ei riippumatonta oikeuskansleria
- ei riippumatonta eduskunnan oikeusasiamiestä
- ei riippumatonta KO:ta
- ei riippumatonta KHO:ta
Myöhemmin Suomelta (eduskunnalta) hävisi "Korfun sopimuksen" ratifioimisessa kansallinen:
- lainsäädäntövalta
- toimeenpanovalta
- tuomiovalta
Valuuttalaista ja sen seurauksista enemmän alustuskirjoituksessani
"EU-nettipommi kirjasena".
Lopuksi: Tutkimukset on tehtävä heti.
Kansan on vaadittava asia tutkittavaksi, sillä: Valtamediakaan ei ole riippumatonta, se myötäilee Suomen hallitusta, joka toteuttaa EY-säännöstön edellyttämät toimet Suomessa.
Virkistävä poikkeus kun kuuli että lama olikin Mauno Koiviston syytä - yleensä siitä on syytetty Ahoa ja Iiro viinasta, tai heitä ainakin laman syventämisestä...
Eiköhän kuitenkin ole niin, että laman syntyyn vaikutti moni muukin asia - ei vähiten NL:n kaupan romahtaminen. Vai liekö sekin jotenkin kytköksissä EU:n...
Talouspolitiikassa tärkein asia on vakaus ja hallittavuus ja sitä Suomenkin talouselämä on EU:n ajan ollut. Sinänsä ei ole tärkeää missä sitä hoidetaan kunhan sitä hoidetaan hyvin. Suomen tilanne EU:ssa on vielä poikkeuksellisenkin hyvä, onhan meillä oma edustus Euroopan Keskuspankissa.
Valtamediakaan ei ole riippumatonta, sanot. Onneksi Suomessa on useita, toisistaan riippumattomia, medioita. Näin ollen valtamedia yksinään ei pysty manipuloimaan ketään.
ja finalite politiquessa Suomi hyväksyi kaiken mitä EY toisi tullessaan.
Nizzan sopimus oli vain osa Maastrichtin sopimuksen liittovaltiokehitykseen johtavaa välivaihetta, kuten Oton kopiosta käy ilmi.
Korfun sopimuksen ratifiointi 24.6. 1992 oli Suomen sinetti EU:n tulevaisuudelle, myös Nizzan sopimukselle.
Kaikki, mitä Suomen eduskunta on 1.1. 1995 lähtien tehnyt, on jälkikäteisen legitimiteetin (=yleisen hyväksyttävyyden) luomista leikkidemokratialla.
Tuon leikkidemokratian ja sillä "ratifioitujen" sopimuksien premissit (=lähtökohdat) perustuvat onneksi eduskunnan harhauttamiseen jo maaliskuussa 1992.
Esille nousseet petosasiat asiat ovat uskomatonta, mutta totta. Lukekaa alustukseni
"EU-nettipommi kirjasena".
Juuri äsken lyhensin ko. alustuskirjoituksen jatkokirjoitukseksi
"Milloin eduskunta menetti päätösvaltansa?"
vastannut kysymykseen?
vastannut kysymyksiin?
Korfulla 24.6. 1994 tapahtuneessa Suomen liittymisasiakirjan ratifioinnisssa tapahtui kaiken, siis tulevankin ( myös Nizzan sopimuksen), hyväksyminen.
Sen jälkeen tapahtuneet "ratifioinnit" ovat olleet leikkidemokratiaa, jolle en anna mitään arvoa. Niiden premissit ovat väärät.
Erikoinen episodi on Irlannin kansanäänestys Nizzan sopimuksesta: Kansa äänesti sopimusta vastaan.
Eipä hätää. Aikaa kului. Niinpä Irlannin toisessa kansanäänestyksessä ei enää ollutkaan kysymys Nizzan sopimuksesta, vaan Nizzan jälkeen tehdystä sopimuksesta, jossa sovittiin EU:n laajentumisesta. Niin karavaani kulkee eteenpäin.
Onneksi Esko Aho huijasi. Ja onneksi Ahon huijaukset ovat paljastuneet. Eduskunta ei ole koskaan antanut kenellekään oikeutta ratifioida Suomen liittymissopimusta.
Eikä eduskunta ole koskaan hyväksynyt todellista liittymissopimusta, koska Esko valheella kiersi EMU3:n siitä irti!
Joko luit kirjoitukseni
"EU-nettipommi kirjasena" ?
Käväiseppä Euroopan komission Suomen edustustossa Pohjoisesplandi 31, Helsinki, ja pyydä tuo Korfulla ratifioitu sopimus nähtäväksesi. Se on siellä hyllyssä. Vilkaise sitä, niin näet, milloin siihen on kirjoitettu viimeiset allekirjoitukset!
vastaus. Nizzan sopimus on ihan samanlainen kuin
muutkin kansainväliset sopimukset. Mutta vaihdetaan
sopimusta ja katsotaan miten kiemurtelet tästä irti.
1) Milloin allekirjoitettiin ns. Kioton ilmastosopimus?
2) Milloin Suomi ratifioi ko. sopimuksen?
3) Mikä oli presidentin osuus ko. ratifioinnissa?
>Käväiseppä Euroopan komission Suomen edustustossa Pohjoisesplandi
>31, Helsinki, ja pyydä tuo Korfulla ratifioitu sopimus nähtäväksesi. Se on
>siellä hyllyssä. Vilkaise sitä, niin näet, milloin siihen on kirjoitettu viimeiset
>allekirjoitukset!
Paljonko lyödään vetoa ettei löydy?
jota Ahon hallitus, Lipposen hallitus ja niiden juoksupoika eli Suomen valtamedia on Sinulle kertonut.
Olennaisinta Suomen laittomalla liittymisellä Euroopan unioniin oli liittymissopimuksen ratifiointi jo 24.6. 1994 ilman eduskunnan antamaa mandaattia!!
Kaikki mitä sen jälkeen on tehty on ollut leikkidemokratiaa ja huijausta.
Siis Suomen liittymisasiakirjan hyväksyminen oli silloin Korfulla asia, johon Suomen eduskunta ei antanut allekirjoittamisvaltuutta kenellekään.
Lue eduskunnan pöytäkirjan ennen ko. ratifiointia, niin hämmästyt!
Lue myös minkä lain eduskunta joulukiireissään 1994 tuli ymmärtämättömuuksissään hyväksymään. Lue se, niin näet, millaisin päätöksin ja valtuuksin Amsterdamin, Nizzan jne sopimukset on "hyväksytty" Suomessa.
Kaikki 1.1. 1995 jälkeen EY/EU:hun liittyvät sopimukset ovat maanpetosrikoksen kannalta vähäisiä. Jatkettua maanpetosta.
--
YK:n puitteissa tehdyt sopimukset ovat kansainvälisiä sopimuksia oikeustoimikelpoisen subjektin (=toimijan) kanssa. Ne sopimukset eivät kuitenkaan syrjäytä kansallisia perustuslakeja.
Liittymistä EY:hyn viestitettiin valtiosopimukseksi.
Sitä varten 17.1.1992 annettuun VJ 69 §:n muutokseenkin kirjoitettiin sana valtiosopimus. Siinä kuitenkin lainvalmistelija haksahti pahemman kerran. Sillä miten voi neuvotella ja tehdä sopimuksia EU:n kanssa, koska se ei ole valtio, eikä oikeustoimikelpoinen subjekti ?
Euroopan yhteisö on oikeustoimikelpoinen subjekti, mutta sekään ei ole valtio.
--
Vetoa en lyö. Olen soittanut sinne, puh. nro 09- 6226 544. Kysyin, milloin Suomen liittymissopimus on hyväksytty?
Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä!
Kysyin, missä asiakirjassa niin lukee?
Vastaus oli: Odottakaa, noudan sen hyllystä.
Sieltä se löytyi. Asiakirja, päiväys ja kirjaksi kirjoitetun asiakirjan ISBN nro. Jouduin tilaamaan tämän suomenkielisen kirjan Hollannista. Hinta oli 180 mk postikuluineen.
Tilaa Sinäkin. Ja lue. Ja hämmästy.
täytyy olla trolli, sillä ei kukaan voi olla oikeasti
noin onneton.
>Olennaisinta Suomen laittomalla liittymisellä Euroopan unioniin oli
>liittymissopimuksen ratifiointi jo 24.6. 1994 ilman eduskunnan antamaa
>mandaattia!!
Koeta nyt hyvä mies vihdoinkin selvittää mitä
ratifiointi tarkoittaa.
>Vetoa en lyö. Olen soittanut sinne, puh. nro 09- 6226 544. Kysyin, milloin
>Suomen liittymissopimus on hyväksytty?
Huomaa viimeinen sana.
>Tilaa Sinäkin. Ja lue. Ja hämmästy.
Miksi minun pitäisi maksaa ilmaisesta kamasta?
Millä lailla minun pitäisi hämmästyä? Ptäisikö
hämmästyä, että kirjassa on myös allekirjoitukset
kopioituna? Varsinkin kun se on pelkkä työkopio.