Muistamme varman kaikki kertomuksen Danielista.Dan.6 luku
Danielissa oli erityinen henki,niinkuin ramattu meille kertoo.Kuninkaan hovin virkamiehet olivat kateellisia, koska kuningas aikoi asettaa Danielin
koko valtakunnan johtoon.He alkoivat etsiä sopivaa aihetta voidakseen syyttää Danielia valtakunnan vahingoittamisesta,mutta mitään syytä he eivät löytäneet, sillä Daniel oli rehellinen kaikissa toimissaan.Mutta eräs asia kuitenkin löytyi,;hän
palveli toisenlaista Jumalaa kuin muut, häa uskoi toisella tavalla kuin muut.
He etsivät syytä hänen uskonnostaan.Ja kuten luemme
he lativat uuden lain, sellaisen, joka olisi peruuttamaton, kuninkaan päätöksellä sinetöity.
He tekivät kuninkaastaan Jumalan.
Ketään muuta ei saanut kumartaa eikä kunnioittaa.Mitähän Daniel ajatteli silloin, kun kuuli uudesta laista?Hänhän tunsi ainoan oikean Jumalan,kaikkivaltiaan Luojan.Pelästyikö hän,
vai nauroi.Tiesikö, että hänen elämäänsä oli tarkkailtu?
Ja vaikka olisi tiennyt, hän teki juuri samalla tavalla kuin aina ennenkin oli tehnyt.Palveli Jumalaansa samalla tavalla kuin ennenkin oli palvellut.Hän meni taloonsa, jonka kattohuoneen ikkunat olivat Jerusalemiin päin,kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaa, niinkuin hän ennenkin oli tehnyt.
Jokaisen todellisen uskovan elämässä tulee aikoja
jolloin tämä sana puhuttelee.Omatunto ja kristitylle annettu Pyhä Henki vaatii astumaan esiin, sanomaan sanottavansa, nostamaan lipun salkoon.Mitä tämä kertomus opettaakaan meille
nykyajan kristityille? Onko meillä rohkeutta ja
uskoa niin paljon, että uskallamme astua esiin,
kun tilanne vaatii? Kun meiltä kysytään uskomme perustetta.
Danielissa oli erityinen henki,niinkuin ramattu meille kertoo.Kuninkaan hovin virkamiehet olivat kateellisia, koska kuningas aikoi asettaa Danielin
koko valtakunnan johtoon.He alkoivat etsiä sopivaa aihetta voidakseen syyttää Danielia valtakunnan vahingoittamisesta,mutta mitään syytä he eivät löytäneet, sillä Daniel oli rehellinen kaikissa toimissaan.Mutta eräs asia kuitenkin löytyi,;hän
palveli toisenlaista Jumalaa kuin muut, häa uskoi toisella tavalla kuin muut.
He etsivät syytä hänen uskonnostaan.Ja kuten luemme
he lativat uuden lain, sellaisen, joka olisi peruuttamaton, kuninkaan päätöksellä sinetöity.
He tekivät kuninkaastaan Jumalan.
Ketään muuta ei saanut kumartaa eikä kunnioittaa.Mitähän Daniel ajatteli silloin, kun kuuli uudesta laista?Hänhän tunsi ainoan oikean Jumalan,kaikkivaltiaan Luojan.Pelästyikö hän,
vai nauroi.Tiesikö, että hänen elämäänsä oli tarkkailtu?
Ja vaikka olisi tiennyt, hän teki juuri samalla tavalla kuin aina ennenkin oli tehnyt.Palveli Jumalaansa samalla tavalla kuin ennenkin oli palvellut.Hän meni taloonsa, jonka kattohuoneen ikkunat olivat Jerusalemiin päin,kolme kertaa päivässä Daniel polvistui siellä ja rukoili ja kiitti Jumalaa, niinkuin hän ennenkin oli tehnyt.
Jokaisen todellisen uskovan elämässä tulee aikoja
jolloin tämä sana puhuttelee.Omatunto ja kristitylle annettu Pyhä Henki vaatii astumaan esiin, sanomaan sanottavansa, nostamaan lipun salkoon.Mitä tämä kertomus opettaakaan meille
nykyajan kristityille? Onko meillä rohkeutta ja
uskoa niin paljon, että uskallamme astua esiin,
kun tilanne vaatii? Kun meiltä kysytään uskomme perustetta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.