Ruotsin kieli tuli pakolliseksi Suomen kouluissa n. 1970. Sitä ajoi aktiivisesti silloin mm. Keskustapuolue. Ruotsin kielen merkitys sementoitiin myös yliopistoihin ja virkakelpoisuuden vaatimukseksi.
Miksi?
Oliko niin, että Neuvostoliitolla oli todella 1960-1970-luvuilla suunnitelmia palauttaa osa Karjalasta Suomen yhteyteen. Suomi tuskin olisi voinut kieltäytyä moisesta tarjouksesta ja samalla Neuvostoliitto olisi saanut niin paljon goodwillia Suomessa, että kommunistien kannatus olisi kohonnut. Maailmalla tämä olisi myös ollut osa loistavaa hymykampanjaa keskellä kylmää sotaa.
Mutta tämä ei ollut Neuvostoliiton päätarkoitus.
Tarkoitus oli, että Karjalan osittaisen luovuttamisen yhteydessä melkoinen määrä suomea puhuvia neuvostokansalaisia olisi samalla saanut Suomen kansalaisuuden ja samalla täydentävän koulutuksen jälkeen mm. virkakelpoisuuden. Neuvostoliitto olisi siten "hyvän tahdon eleellään" voinut nopeasti miehittää monet keskeiset vakanssit maassamme sujuvahkoa suomea puhuvilla entisillä neuvostokansalaisilla. Suuri osa olisi ollut ns. tavallisia ihmisiä, mutta joukossa olisi varmasti ollut melkoisesti soluttautujia, joiden tarkoitus oli kaapata valta virkatien kautta. Suomalaiset eivät olisi rohjeneet heitä sivuuttaa kaikenlaisia vakansseja täytettäessä. Näistä kun olisi tehty molempien maiden mediassa rauhanomaisen rinnakkaiselon mallinukkeja.
Tähän Suomi keksi ovelan ja mallikkaan ratkaisun. Kun samaan aikaan Karjalan palautusta sekä toivottiin, että pelättiin, keksittiin että suomalaisilla täytyy olla myös ruotsinkielen taito. Purtiin hampaat yhteen suomalaisella ja ruotsalaisella puolella, yhteisen asian puolesta. Tätä neuvostomyyrät eivät välttämättä ykskaks oppisi ja turvautumatta virkakieltojärjestelmään heidät voitaisiin sivuuttaa vuosiksi. Osa jopa kokonaan. Suomen ja Venäjän lisäksi ei moni vanha koira oppisi uutta kieltä vielä sen päälle. Ainakin sillä lievennettäisiin "Karjala-pommin" vaikutusta.
Vielä kun Suomen kouluihin tuotiin englanti ykköskieleksi, oli tällä torpattu Neuvostojohdon ajatus Suomen suomettamisesta entisillä neuvostokansalaisilla. Suunnitelman riskit kasvoivat NL:n silmissä selviä hyötyjä suuremmaksi, ja ajatus Karjalan palautuksesta pantiin koipussiin. Kuten koko Karjala, odottamaan jos sillä voisi vielä yrittää jotain samantapaista operaatiota.
Ei ole ihme, jos RKP:kin yhdistää pakkoruotsin ja YYA-sopimuksen. Jospa homma menikin juuri näin. Ja eihän Karjalan palautuksen "uhka" ole vieläkään poistunut. Sen takia ne jotka tietävät pitävät kiinni pakkoruotsin vaatimuksesta vielä pitkään. Eikä todellisia argumentteja sen puolesta koskaan esitetä Suomen kansalle.
Miksi?
Oliko niin, että Neuvostoliitolla oli todella 1960-1970-luvuilla suunnitelmia palauttaa osa Karjalasta Suomen yhteyteen. Suomi tuskin olisi voinut kieltäytyä moisesta tarjouksesta ja samalla Neuvostoliitto olisi saanut niin paljon goodwillia Suomessa, että kommunistien kannatus olisi kohonnut. Maailmalla tämä olisi myös ollut osa loistavaa hymykampanjaa keskellä kylmää sotaa.
Mutta tämä ei ollut Neuvostoliiton päätarkoitus.
Tarkoitus oli, että Karjalan osittaisen luovuttamisen yhteydessä melkoinen määrä suomea puhuvia neuvostokansalaisia olisi samalla saanut Suomen kansalaisuuden ja samalla täydentävän koulutuksen jälkeen mm. virkakelpoisuuden. Neuvostoliitto olisi siten "hyvän tahdon eleellään" voinut nopeasti miehittää monet keskeiset vakanssit maassamme sujuvahkoa suomea puhuvilla entisillä neuvostokansalaisilla. Suuri osa olisi ollut ns. tavallisia ihmisiä, mutta joukossa olisi varmasti ollut melkoisesti soluttautujia, joiden tarkoitus oli kaapata valta virkatien kautta. Suomalaiset eivät olisi rohjeneet heitä sivuuttaa kaikenlaisia vakansseja täytettäessä. Näistä kun olisi tehty molempien maiden mediassa rauhanomaisen rinnakkaiselon mallinukkeja.
Tähän Suomi keksi ovelan ja mallikkaan ratkaisun. Kun samaan aikaan Karjalan palautusta sekä toivottiin, että pelättiin, keksittiin että suomalaisilla täytyy olla myös ruotsinkielen taito. Purtiin hampaat yhteen suomalaisella ja ruotsalaisella puolella, yhteisen asian puolesta. Tätä neuvostomyyrät eivät välttämättä ykskaks oppisi ja turvautumatta virkakieltojärjestelmään heidät voitaisiin sivuuttaa vuosiksi. Osa jopa kokonaan. Suomen ja Venäjän lisäksi ei moni vanha koira oppisi uutta kieltä vielä sen päälle. Ainakin sillä lievennettäisiin "Karjala-pommin" vaikutusta.
Vielä kun Suomen kouluihin tuotiin englanti ykköskieleksi, oli tällä torpattu Neuvostojohdon ajatus Suomen suomettamisesta entisillä neuvostokansalaisilla. Suunnitelman riskit kasvoivat NL:n silmissä selviä hyötyjä suuremmaksi, ja ajatus Karjalan palautuksesta pantiin koipussiin. Kuten koko Karjala, odottamaan jos sillä voisi vielä yrittää jotain samantapaista operaatiota.
Ei ole ihme, jos RKP:kin yhdistää pakkoruotsin ja YYA-sopimuksen. Jospa homma menikin juuri näin. Ja eihän Karjalan palautuksen "uhka" ole vieläkään poistunut. Sen takia ne jotka tietävät pitävät kiinni pakkoruotsin vaatimuksesta vielä pitkään. Eikä todellisia argumentteja sen puolesta koskaan esitetä Suomen kansalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Salaliittoteoriolle on täällä oma palstansa. Suksi sinne!
tiedä asioista mitään.
Ruotsinkielellä on huomattavasti pidemmät perinteet.
Kaikkihan perustui Vihannes Jorolaisen vallanahneuteen. Turha sille on muita selityksiä keksiä.
Asiat eivät ole monimutkaisia, ihmiset ovat.