mitä mää teen ja mitä en?
Vittuuks se kelleen
kuuluu
8329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kuulukkaa.onks sitä sit jokusult liikaa udellu, ku noin ärsyttää..
sentäs iha ikiomat kysymykset!
omat tietenki wtf....
hyvä kun on omavaranen!
kai mä sit oon. ainaki kysymysten suhtee, mut nyt se luovuus loppuki.. käytsä usei täällä?mä en.
,,,
mut toihan olis hyvä telkkuohjelmaidea!! Mitä vittua-tietovisa!!nimi jo takais katsojia. idea pitäis vielvaa keksiä..
SYDÄN-JA VERISUONISAIRAUDET
1. Riskitekijät
Korkean elintason Länsimaissa ruokaa on saatavissa riittävästi, useimmille liikaakin. Liikunnan määrä on vuosikymmenten kuluessa vähentynyt runsaasti työmäärien kasvaessa. Raskaat fyysistä osallistumista vaativat työt ovat muuttuneet harvinaisemmiksi ja liikunnan painopiste on siirtynyt enemmän työstä vapaa-aikaan. Väestön keski-ikä kasvaa varsinkin Suomessa jatkuvasti. Tällaisissa olosuhteissa kansan terveyttä vaarantavat elämäntapasairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit yleistyvät. Ne ovat yleisin kuolinsyy rikkaimmissa valtioissa. Liikunnan määrään nähden liiallinen energian saanti ja siitä johtuva lihavuus ja epäterveellinen ravitsemus, esimerkiksi runsas tyydyttyneiden rasvojen käyttö, ovat tällaisen kehityksen tyypillisiä osatekijöitä.
2. Primääripreventio
Sydän-ja verisuonisairauksia voi ehkäistä muuttamalla ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän kasvisruokia, vähemmän rasvaisia liharuokia, ei ns. roskaruokaa, ei tupakointia, eikä muita epäterveellisiä aktiviteettejä, kuten alkoholin käyttöä.
Myös mahdollisesti kohonnut verenpaine tulisi saada laskemaan.
Liikunnan määrä kompensoituna terveellisemmän ravintoon saa varmasti aikaan paremmat mahdollisuudet selviytyä elämästä ilman sydän-ja verisuonitauteja.
Myös riittävä levon määrä ja stressitön elämä estävät lihomista ja sen myötä kyseisiä tauteja.
3. Tertiääripreventio
Sydän-ja verisuonisairauksien hoitoon lääkärit määräävät lisää liikuntaa ja mahdollisesti lääkkeitä. Tauteihin käytetään usein joko beetasalpaajia, jotka harventavat sydämen lyöntiä tai pitkävaikutteisia nitroja, jotka laajentavat sepelsuonia ja helpottavat sepelvaltimotautia.
Epäterveelliset elämäntavat on käytännössä pakko vähentää minimiin oireiden alettua. Joihinkin tähän ryhmään kuuluvissa sairauksissa, kuten alaraajojen suonikohjutaudissa, on mahdollista myös leikkaushoito.
Jos potilas saa sydäninfarktin (eli sydänkohtauksen), on hoitomahdollisuuksia vähemmän. Tavallisin hoito annetaan sairaalassa liuotushoitona, jolla yritetään liuottaa verihyytymän aiheuttamat tukokset pois sepelvaltimosta.