IgG arvot

Hei! Sain aivan toisenlaiset viitearvot noille homeille kuin tässä esitetyssä tutkimuksessa. Ei siis näihin ole luottamista. Miksi on jätetty vanha kunnon plussakuvaus pois ja otettu tilalle tällainen desimaalikikkailu???

otettava siis silloin, kun ei vielä ole hapen puute tilannetta/keuhkorakkulatulehdusta päällä. Sehän on immunosupressiivinen tila, jonka johdosta veressä on normaalia vähemmän IgG-vasta-aineita. Samaten kortisoni on immunosupressiivinen aine eli vähentää veressä näkyvää IgG-vasta-aineen määrää.

Se onkin sitten vaikempi juttu määrittää, mikä olisi oikea hetki tutkimukselle. Itselläni on alveoliitti ollut jo pitkään, mutta tuo keuhkoissa olevien pienten ilmatiehyeiden obstruktio tulehduksen ollessa päällä tuli ensi kerran päälle vasta vuosi jatkuvan poskiontelokierteen päättymisen jälkeen. Puhkesi siis kun pitkän pitkän hometyöstä poissaolon jälkeen koetin palata homeisiin (muuten korjatuiksi sanottuihin) tiloihin.

koska ainakaan minä en niitä nyt saanut, vaan tulokset olivat desimaaleina.

nuo plussakokeet kirjoitti:

koska ainakaan minä en niitä nyt saanut, vaan tulokset olivat desimaaleina.

Voiko niitä edes verrata keskenään, siis arvoja ja näitä?

Kikkailua?

Lisäksi vaikuttaako esim kortikosteroidi lääkitys, entä kortisoni, allergialääkkeet. yms.

muunnetaan kirjoitti:

Voiko niitä edes verrata keskenään, siis arvoja ja näitä?

Kikkailua?

Lisäksi vaikuttaako esim kortikosteroidi lääkitys, entä kortisoni, allergialääkkeet. yms.

Lue lisää

yhteydessä todetaan tuo immunosupressiivisten tilojen(hometauti mm.) ja lääkkeiden(kortisoni mm.) vasta-ainetasoja laskeva vaikutus.

Immunosupressiivinen tila tarkoittaa sitä, että silloin on tulehdus päällä. Ja juuri se laskee niitä vasta-ainetatasoja, eli kokeet pitäisi ottaa ennen kuin alveoliitti puhkeaa. Silloin kun oireilu alkaa. Myös kortisonin syönti vaikuttaa immunosupressiivisesti eli laskee vasta-ainetasoja.

huomhuomhuom kirjoitti:

Immunosupressiivinen tila tarkoittaa sitä, että silloin on tulehdus päällä. Ja juuri se laskee niitä vasta-ainetatasoja, eli kokeet pitäisi ottaa ennen kuin alveoliitti puhkeaa. Silloin kun oireilu alkaa. Myös kortisonin syönti vaikuttaa immunosupressiivisesti eli laskee vasta-ainetasoja.

Lue lisää

Oli puhetta kortisonin vaikutuksesta IgG arvoihin,
- entä hengitettävät kortikosteroidit... tai antihistamiini tabletit, tai allergia nenäsuihkeet/silmätipat..

Siis niissä ei kai oo kortisonia, Mutta.. vaikutus arvoihin?

Tietoa?

eivät aiheuta IgE-välitteistä allergiaa!

Vain IgG-välitteinen allergia on mahdollinen. Ja jos tulee IgG-välitteinen allergia, niin se heikentää huomattavasti IgE-allergian mahdollisuutta.LÄHDE: Savolainen, Mäkelä, Raitio: Miten allerginen immuunivaste syntyy? (Duodecim 2001;117:311-317).

Ylläoleva tieto kansanomaisesti sanottuna:
Altistuminen kosteusvauriomikrobeille estää astman syntyä! Aika mielenkiintoista, vai mitä?

Kosteusvauriomikrobit kirjoitti:

eivät aiheuta IgE-välitteistä allergiaa!

Vain IgG-välitteinen allergia on mahdollinen. Ja jos tulee IgG-välitteinen allergia, niin se heikentää huomattavasti IgE-allergian mahdollisuutta.LÄHDE: Savolainen, Mäkelä, Raitio: Miten allerginen immuunivaste syntyy? (Duodecim 2001;117:311-317).

Ylläoleva tieto kansanomaisesti sanottuna:
Altistuminen kosteusvauriomikrobeille estää astman syntyä! Aika mielenkiintoista, vai mitä?

Lue lisää

JULKAISUT / Hometta 2 /
luku 12
Jukka Uitti

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien ammattitautien tutkimisesta

Suurin osa kosteus- ja homevaurioihin liittyvästä ärsytystyyppisestä oireilusta häviää, kun kosteusvauriot korjataan. Oireilu on yleensä epäspesifiä ja näkyy parhaiten ryhmätasolla. Ammattitautilainsäädännön mukaan oireita ei ole korvattu ammattitautina. Tämän hetkisen korvauskäytännön mukaan ammattitaudilla kosteus- ja homevauriokohteessa tarkoitetaan yliherkkyyssairauksia, jotka ovat todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneet biologisista tekijöistä. Ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien raja on liukuva ja korvauskäytännöt voivat muuttua tutkimustiedon lisääntyessä. Tässä artikkelissa kuvataan kliinisiä käytäntöjä epäiltäessä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaa tautia.


Altistumisen ja taudin määritys vaikeata


Työterveyslaitoksella, yliopisto- ja muissa keskussairaaloissa on viime vuosina tutkittu runsaasti potilaita yliherkkyyssairausepäilyjen vuoksi, joiden on epäilty olevan peräisin työympäristön kosteus- ja homevaurioista. Tutkimusnäytön perusteella sekä työpaikan (Jaakkola ym. 2002) että asuntojen (Thorn ym. 2001) kosteusvauriohomeet lisäävät riskiä sairastua astmaan. Homeille altistumiseen liittyy myös kohonnut riski sairastua allergiseen alveoliittiin, ODTS-oireyhtymään ja allergiseen nuhaan. Yksilötason ammattitautidiagnostiikassa tarvitaan tietoa määrällisesti ja laadullisesti riittävästä altistumisesta haitalliselle tekijälle, tekijän aiheuttamaksi sopiva taudinkuva ja riittävän tarkasti tehty erotusdiagnostiikka.


Käytännössä homealtistumista on joskus ollut vaikea osoittaa. Käytössä olevat mittausmenetelmät ovat varsin karkeat. Joskus muut sisäilmastotekijät ovat voineet olla oireiden pääasialliset syyt. Ongelmaa aiheuttaa altistumisen kompleksisuus. Meillä ei ole edelleenkään tietoa, mikä spesifinen tekijä aiheuttaa taudin homevauriotilanteissa. Teoriassa epäilty aiheuttaja on mikrobiperäinen altiste. Vaikutusta muovaavien vielä tuntemattomien tekijöiden osuus voi olla kuitenkin yllättävän suuri. Vaikutus muiden kuin tunnettujen allergiamekanismien (esim. IgE) kautta antaa diagnostiikalle suuren haasteen, johon palaan altistuskokeiden yhteydessä. Ammattitautipotilaan tutkimisesta kosteus- ja homevaurioissa on aikaisemmin kirjoitettu mm. Suomen Lääkärilehden ns. Majvik-numerossa (Keskinen, Nordman 1998).


Ketkä jatkotutkimuksiin?


Potilaita on lähetetty tutkimuksiin kosteus- ja homevauriokohteista, jos hengitysteiden oireet, esimerkiksi nuha, silmien kutina, yskä ja/tai hengenahdistus välittömästi (saman päivän aikana) ovat liittyneet kosteusvauriotyöpaikkaan. Tällöin on parhaat edellytykset tutkia yhteyttä lääketieteellisesti. Koska kosteusvauriomikrobien vaikutusmekanismit ovat vielä tuntemattomat, diagnostiikka on rajoittunut pitkälti juuri näiden yliherkkyystapausten tutkimiseen. Samoin selvät kuumeilutapaukset (lämpöä yli 38 astetta) yksin tai yhdistettynä hengitystie- tai yleisoireisiin on ollut syytä tutkia kliinisesti, jos oireisto on toistunut tiettyyn kiinteistöön liittyen.
Altistumisen selvittelyt työpaikalla ovat usein kesken tai vasta alkamassa, kun ammattitautiepäily lähetetään jatkotutkimuksiin. Potilaan jatkotutkimuksiin ohjaamisen lisäksi työterveyshuollon on syytä kannustaa työpaikkaa myös teknisiin ja mikrobiologisiin selvityksiin korjaustoimenpiteiden käynnistämiseksi. Samalla saadaan tietoa vaurion laajuudesta ja mikrobitilanteesta. Tätä tietoa kaivattaisiin nykyistä enemmän työlääketieteen poliklinikoilla, joihin potilaat lähetetään tai joita muut kliiniset erikoisalat kuten keuhkolääkärit konsultoivat. Aluetyöterveyslaitosten poliklinikat ovat työterveyshuolloille luontevat yhteistyötahot, koska kliinisen tutkimuksen lisäksi aluelaitosten sisäilmastoasiantuntijat ovat usein mukana työpaikan tutkimisessa.


Oireisten jatkotutkittavien valinta ei ole helppoa. Ongelmakohteissa oireiden esiintyvyys todetaan kyselyn avulla ryhmätasolla. Potilaat kertovat oireilun kehittyvän hitaasti työviikon aikana, esimerkiksi siten, että tiistaina silmiä alkaa kirvellä, keskiviikkona väsyttää ja perjantaina yskittää. Oire sopii työpaikan sisäilmastosta aiheutuvaksi, mutta syy-yhteyttä johonkin spesifiin tekijään on tällöin vaikeata osoittaa. Samoin kurkun oireet ja äänen käheytyminen kehittyvät ja poistuvat suhteessa altistumiseen yleensä varsin hitaasti, usein viikkojen kuluessa. Näissä tilanteissa oireiden yhteyttä altistumiseen on vaikeata osoittaa, koska sen toteamiseksi tarvittaisiin päiviä kestävää tilanteen "monitorointia". Sitä paitsi altistuminen, kuten edellä todettiin, on varsin kompleksinen kosteus- ja homevauriotyöpaikan sisäilmastossa. Toisin sanoen viiveet kliinisissä vasteissa ja reagoinneissa, vieläpä useille samanaikaisille tekijöille, estävät syy-yhteyksiä kuvaavan luotettavan seurannan. Näinhän altistuskokeissa pyritään tekemään, mutta vain yhden altisteen suhteen ja vain vuorokauden ajan valvotuissa olosuhteissa.
Astmatapauksissa riittää usein syyepäilyksi, että astma on kliinisesti pahentunut työjaksojen aikana. Kuitenkin selkeitä tapauksia, joissa oireiden kulku kosteus- ja homevauriotapauksissa muistuttaisi jauhoille herkistyneen leipurin vastaavaa, on varsin vähän. On syytä muistaa, että perinteistenkin altisteiden aiheuttamista ammattiastmoista vähintään 25-30%:lla on epätyypillinen anamneesi. Työterveyslaitoksella tutkituilla ammattitautitapauksilla on syy-yhteys mikrobeihin voitu todeta vuosiakin oireiden alkamisen jälkeen, vaikka taudin kulku alkuvaiheessa ei ole tukenutkaan työperäistä etiologiaa.


Mikäli työntekijän työpaikalla on todettu kosteus- ja homevaurio ja hän sairastuu astmaan, tulee työterveyshuollon selvittää, liittyvätkö astmaoireet työpaikkaan. Jos näin on, tulee tehdä riittävän pitkä, mieluiten kolme viikkoa kestävä työpaikka-PEF-seuranta, johon sisältyy yhden viikon työstä poissaolojakso (esimerkiksi talviloma-aika). Seuranta on tehtävä sellaisissa olosuhteissa, joissa astmaoireet ovat pahentuneet. Tärkeää on jakson riittävä pituus. Vaatimuksesta tehdä puhallukset kahden tunnin välein voidaan tinkiä, jotta potilas motivoituu pitkään seurantaan. Tämän tutkimuksen arvoa nimenomaan työterveyshuollon tekemänä ei voi riittävästi korostaa, koska erikoissairaanhoidon diagnostiikka tarvitsisi usein sen tuottaman tiedon myöhemmässä vaiheessa (katso tutkiminen).
Korostaessani kosteus- ja homevaurioiden kompleksisuutta meidän on syytä "herkistyä" ajattelemaan, että tällaisen altistemaailman kyseessä ollen taudin kulku voi olla hyvinkin erilainen kuin perinteisten työaltisteiden aiheuttama. Koska mekanismit ovat epäselvät, sekä välittömät että viivästyneet reaktiot ovat mahdolliset. Osa ongelmaoireilijoista voi olla tällaisia väliinputoajia, joilla esiintyy vaikeita oireita siitä huolimatta, että diagnosoitavaa tautia ei nykytieteen keinoin kyetä toteamaan. Tältä näyttää myös kliinisen kokemuksen valossa. Osa oireilijoista kokee itsensä todella sairaiksi ja osa heistä saa oireita kaikissa tilanteissa, missä he altistuvat tai ajattelevat altistuvansa homeille. Nämä henkilöt on syytä tutkia tarkoin ja yrittää uskoa heidän sanomaansa, koska joillakin heistä voi olla todellinen, tosin taudinkuvaltaan epätyypillinen ammattitauti mm. alveoliitti ja osalla toisessa ääritapauksessa somatisaatio, joka vaatii muuta lähestymistä ja terapiaa.


Mitä, miten tutkitaan, mitä vaikeuksia?
Ammattitautiepäilyissä pyritään luonnollisesti mahdollisimman luotettavaan diagnostiikkaan, jolloin luotettavasti tehdyt ihotestit, vasta-ainemääritykset sekä altistuskokeet ovat tärkeät.


Homeen aiheuttamaksi epäillyn allergian tai pikemminkin yliherkkyyden tutkiminen on käytännössä vaikeata. Ensimmäinen ongelma liittyy homeisiin allergeenina. Homelajeja on lukuisia ja ilmeisesti mitkä tahansa niistä voivat herkistää. Kosteusvauriorakennuksessa mikrobikanta muuttuu koko ajan. Laboratoriotutkimuksista tiedetään, että samaksi luokiteltu homelaji saattaa yhdellä kasvualustalla osoittaa eri ominaisuuksia kuin toisella. Koska niiden rakenne ei ole toistettavissa, niiden ominaisuudet voivat vaihdella tutkimuksesta toiseen. Homeissa on ilmeisesti yhteisiä samanlaisia allergeenisia molekyyleja, mutta vielä ei ole riittävää tietämystä epäillyn ristiallergian merkityksestä.


Kosteusvauriota indikoiville mikrobeille ei ole standardoituja allergeeniuutteita. Näin ollen uutteiden ainesosien suhteet voivat vaihdella merkittävästi uute-erästä toiseen. Joissakin tapauksissa allergeenia voi olla riittämättömästi tai joissakin erissä on ollut asiaan kuulumatonta yhdistettä aiheuttaen ärsytysreaktioita..


Toinen kliiniseen tutkimukseen liittyvä ongelma on tautimekanismien riittämätön tuntemus. Kaiken kaikkiaan tutkituista potilaista vain muutamalla on saatu esiin IgE-välitteisyyttä (positiivinen ihotesti tai spesifinen IgE- eli RAST-vasta-aine), joka on tyypillistä tavallisissa siitepöly- tai eläinallergioissa. Uutteisiin liittyvä epävarmuus tuskin selittää löydöksen vähäisyyden, vaan suurin osa kosteusvaurioihin liittyvistä astma- ja nuhatapauksista näyttää välittyvän muun kuin IgE-välitteisen mekanismin kautta. Astman syntyyn tiedetään vaikuttavan useita tekijöitä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät inflammaatiota keuhkoputkien limakalvolla. Toksinen mekanismi saattaa suoraan aiheuttaa keuhkoputkien ja nenän hyperreaktiviteettia. Mikrobien toksiinien aiheuttama ärsytys voi tehdä tietä yliherkkyyssairauksille ketjuuntuneen syy-seuraussuhteen kautta. Pölyjenkin vaikutuksesta on todettu muutoksia limakalvojen läpäisevyydessä, mikä voi vaikuttaa allergeenien kulkeutumiseen. Lisäksi ärsytysvaikutus voi muuttaa immuunivastetta ja lisätä infektioherkkyyttä seurausilmiöineen. Karjalaisen (2001) työryhmän tulokset merkittävistä astmariskin eroista eri ammattiryhmissä viittaavat, että epäspesifit ärsykkeet voivat provosoida astmaa esiin. Miksi ei myös kosteus- ja homevauriotilanteessa? Tieteellinen tutkimus tuottanee lisätietoa näistä mekanismeista lähivuosina. Tällöin voi löytyä perusteita myös ammattiastmakriteerien tarkistamiselle.


Altistuskoe on allergisen sairauden keskeinen tutkimus työperäisten aiheuttajien selvittämiseksi. Tutkimukset on syytä keskittää asiasta kiinnostuneiden erikoislääkäreiden käsiin, jotka ovat perehtyneitä yliherkkyyssairauksien diagnostiikkaan ja ovat samalla myös riittävän kriittisiä uutteiden laatukysymyksissä.


Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla Helsingissä on ammattitautiepäilyissä tehty keuhkoputkialtistuskokeita, joiden avulla on diagnosoitu n. 20 kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattiastmaa vuosittain (Keskinen, Nordman 1998). Käytössä on ollut kolme homeuutetta: Cladosporium cladosporioides, Acremonium (Cephalosporium curtipes) ja Aspergillus fumigatus. Suomen korkeatasoisessa ammattiastmadiagnostiikassa on totuttu luottamaan altistustesteihin. Hengitysteiden altistustestit oikein suoritettuina ovat edelleen varmin tapa osoittaa ammattiastma. Positiivinen keuhkoputkialtistuskoe merkitsee yleensä astmaa. Toisaalta, jos testattu uute on väärä, tai sen laatu huono, provokaatio antaa väärän negatiivisen tuloksen. Yleensäkin altistuskokeeseen liittyy riski, että se ei vastaa tutkittavan altistumista kokopäiväisesti todellisissa olosuhteissa, saati, kun kyseessä on edellä kuvattu altiste, jonka vaikutuksia tunnetaan riittämättömästi. Altistuskokeen tulkinta vaatii kokemusta ja muiden tutkimustulosten huomiointia. Astmatutkimuksiin kuuluu pitkäaikainen työpaikka-PEF-seuranta, mikä voi osoittaa yhteyden kosteus- ja homevaurioiden ja astman välillä. Usein vaurioituneet rakenteet on korjattu työpaikalla ja PEF-seuranta ei vastaa enää tarkoitustaan tutkimusten tässä vaiheessa. Siksi varhainen työterveyshuollon tekemä työpaikka-PEF-seuranta olisi ollut välttämätön. Syy-seuraussuhteen osoittamisen vaikeutta lisää, että muista syistä aiheutuneet astmat tai allergiset sairaudet pahenevat kosteusvauriotilanteissa. Näissä tapauksissa tutkitaan, aiheuttavatko myös muut ärsyttävät tekijät löydöksiä tarpeeksi pitkässä PEF-seurannassa työssä ja vapaa-aikana.


Alveoliitti ja ODTS


Rakennukseen liittyvän kuumeilun tulee aina laukaista homepölykeuhkon eli alveoliitin epäilyn. Tarvittavaan poissulkuun ja diagnostiikkaan ovat olemassa taudin ns. Terhon diagnostiset kriteerit (Nordman 2000). Orgaanisen pölyn toksinen oireyhtymä (organic dust toxic syndrome, ODTS) on taudinkuvaltaan alveoliitin (homepölykeuhkon) kaltainen, mutta alveoliitin diagnostiset kriteerit eivät siinä täyty. Oireena on usein moninaisten hengitysoireiden, useimmiten ainakin yskän ja kuumeen yhdistelmä. Keuhkojen röntgenkuvauksessa ja CT:ssä ei ole muutoksia eikä synny pysyviä muutoksia keuhkojen toimintakokeissa. Molempien diagnostiikka edellyttää usein kontrolloidun työpaikka-altistuskokeen tekemistä, jolloin seurataan lämpöä, verikokeita, keuhkotoimintakokeita ja voidaan tehdä BAL-tutkimus.


Lähteitä:
Jaakkola MS, Nordman H, Piipari R, Uitti J, Laitinen J, Karjalainen A, Hahtola P, Jaakkola JJK. Indoor dampness and molds and development of adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Environ Health Perspect 2002;110:543-7


Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Resp Crit Care Med 2001:164;565-68


Keskinen H, Nordman H. Kosteusvaurioon littyvät oireet - miten potilaat tutkitaan? Suomen lääkärilehti 1998;53:2187-93.


”Majvik-yhteenveto” kosteus- ja homevaurioista sekä siihen liittyvät artikkelit Suomen Lääkärilehdessä 18-19/98


Nordman H. Suomi vesivahinkojen homeisessa otteessa. Työterveyslääkäri 1996;14:75-81.


Nordman H, Keskinen H. Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet, toim. Vuokko Kinnula, Lauri A. Laitinen, Pentti Tukiainen. Duodecim 2000:602-612.


Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma - riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto, 2000.


Thorn J, Brisman J, Torén K. Adult-onset asthma is associated with self-reported mold or environmental tobacco smoke exposures in the home. Allergy 2001:56;287-292


Uitti J. Kosteusvaurioiden terveysvaikutukset. Kirjassa Opas kosteusongelmiin. Toim. Virpi Leivo, Rakennustekniikan osasto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998,


Uitti J. Terveysvaikutusten selvittäminen vaurioiden yhteydessä. Kirjassa Opas kosteusongelmiin. Toim. Virpi Leivo, Rakennustekniikan osasto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998,


http://www.miame.net/right1b5c.html?julk=4&par=38&id=51&kpl=38&kid=0

entä muut lääkkeet kirjoitti:

Oli puhetta kortisonin vaikutuksesta IgG arvoihin,
- entä hengitettävät kortikosteroidit... tai antihistamiini tabletit, tai allergia nenäsuihkeet/silmätipat..

Siis niissä ei kai oo kortisonia, Mutta.. vaikutus arvoihin?

Tietoa?

Lue lisää

sekä nenäsumutteista ainakin. Allergialääkkeistä - tietääkö joku muu niiden immunosupressiivisyydestä?

altistuskokeiden yhteydessä kirjoitti:

JULKAISUT / Hometta 2 /
luku 12
Jukka Uitti

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien ammattitautien tutkimisesta

Suurin osa kosteus- ja homevaurioihin liittyvästä ärsytystyyppisestä oireilusta häviää, kun kosteusvauriot korjataan. Oireilu on yleensä epäspesifiä ja näkyy parhaiten ryhmätasolla. Ammattitautilainsäädännön mukaan oireita ei ole korvattu ammattitautina. Tämän hetkisen korvauskäytännön mukaan ammattitaudilla kosteus- ja homevauriokohteessa tarkoitetaan yliherkkyyssairauksia, jotka ovat todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneet biologisista tekijöistä. Ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien raja on liukuva ja korvauskäytännöt voivat muuttua tutkimustiedon lisääntyessä. Tässä artikkelissa kuvataan kliinisiä käytäntöjä epäiltäessä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamaa tautia.


Altistumisen ja taudin määritys vaikeata


Työterveyslaitoksella, yliopisto- ja muissa keskussairaaloissa on viime vuosina tutkittu runsaasti potilaita yliherkkyyssairausepäilyjen vuoksi, joiden on epäilty olevan peräisin työympäristön kosteus- ja homevaurioista. Tutkimusnäytön perusteella sekä työpaikan (Jaakkola ym. 2002) että asuntojen (Thorn ym. 2001) kosteusvauriohomeet lisäävät riskiä sairastua astmaan. Homeille altistumiseen liittyy myös kohonnut riski sairastua allergiseen alveoliittiin, ODTS-oireyhtymään ja allergiseen nuhaan. Yksilötason ammattitautidiagnostiikassa tarvitaan tietoa määrällisesti ja laadullisesti riittävästä altistumisesta haitalliselle tekijälle, tekijän aiheuttamaksi sopiva taudinkuva ja riittävän tarkasti tehty erotusdiagnostiikka.


Käytännössä homealtistumista on joskus ollut vaikea osoittaa. Käytössä olevat mittausmenetelmät ovat varsin karkeat. Joskus muut sisäilmastotekijät ovat voineet olla oireiden pääasialliset syyt. Ongelmaa aiheuttaa altistumisen kompleksisuus. Meillä ei ole edelleenkään tietoa, mikä spesifinen tekijä aiheuttaa taudin homevauriotilanteissa. Teoriassa epäilty aiheuttaja on mikrobiperäinen altiste. Vaikutusta muovaavien vielä tuntemattomien tekijöiden osuus voi olla kuitenkin yllättävän suuri. Vaikutus muiden kuin tunnettujen allergiamekanismien (esim. IgE) kautta antaa diagnostiikalle suuren haasteen, johon palaan altistuskokeiden yhteydessä. Ammattitautipotilaan tutkimisesta kosteus- ja homevaurioissa on aikaisemmin kirjoitettu mm. Suomen Lääkärilehden ns. Majvik-numerossa (Keskinen, Nordman 1998).


Ketkä jatkotutkimuksiin?


Potilaita on lähetetty tutkimuksiin kosteus- ja homevauriokohteista, jos hengitysteiden oireet, esimerkiksi nuha, silmien kutina, yskä ja/tai hengenahdistus välittömästi (saman päivän aikana) ovat liittyneet kosteusvauriotyöpaikkaan. Tällöin on parhaat edellytykset tutkia yhteyttä lääketieteellisesti. Koska kosteusvauriomikrobien vaikutusmekanismit ovat vielä tuntemattomat, diagnostiikka on rajoittunut pitkälti juuri näiden yliherkkyystapausten tutkimiseen. Samoin selvät kuumeilutapaukset (lämpöä yli 38 astetta) yksin tai yhdistettynä hengitystie- tai yleisoireisiin on ollut syytä tutkia kliinisesti, jos oireisto on toistunut tiettyyn kiinteistöön liittyen.
Altistumisen selvittelyt työpaikalla ovat usein kesken tai vasta alkamassa, kun ammattitautiepäily lähetetään jatkotutkimuksiin. Potilaan jatkotutkimuksiin ohjaamisen lisäksi työterveyshuollon on syytä kannustaa työpaikkaa myös teknisiin ja mikrobiologisiin selvityksiin korjaustoimenpiteiden käynnistämiseksi. Samalla saadaan tietoa vaurion laajuudesta ja mikrobitilanteesta. Tätä tietoa kaivattaisiin nykyistä enemmän työlääketieteen poliklinikoilla, joihin potilaat lähetetään tai joita muut kliiniset erikoisalat kuten keuhkolääkärit konsultoivat. Aluetyöterveyslaitosten poliklinikat ovat työterveyshuolloille luontevat yhteistyötahot, koska kliinisen tutkimuksen lisäksi aluelaitosten sisäilmastoasiantuntijat ovat usein mukana työpaikan tutkimisessa.


Oireisten jatkotutkittavien valinta ei ole helppoa. Ongelmakohteissa oireiden esiintyvyys todetaan kyselyn avulla ryhmätasolla. Potilaat kertovat oireilun kehittyvän hitaasti työviikon aikana, esimerkiksi siten, että tiistaina silmiä alkaa kirvellä, keskiviikkona väsyttää ja perjantaina yskittää. Oire sopii työpaikan sisäilmastosta aiheutuvaksi, mutta syy-yhteyttä johonkin spesifiin tekijään on tällöin vaikeata osoittaa. Samoin kurkun oireet ja äänen käheytyminen kehittyvät ja poistuvat suhteessa altistumiseen yleensä varsin hitaasti, usein viikkojen kuluessa. Näissä tilanteissa oireiden yhteyttä altistumiseen on vaikeata osoittaa, koska sen toteamiseksi tarvittaisiin päiviä kestävää tilanteen "monitorointia". Sitä paitsi altistuminen, kuten edellä todettiin, on varsin kompleksinen kosteus- ja homevauriotyöpaikan sisäilmastossa. Toisin sanoen viiveet kliinisissä vasteissa ja reagoinneissa, vieläpä useille samanaikaisille tekijöille, estävät syy-yhteyksiä kuvaavan luotettavan seurannan. Näinhän altistuskokeissa pyritään tekemään, mutta vain yhden altisteen suhteen ja vain vuorokauden ajan valvotuissa olosuhteissa.
Astmatapauksissa riittää usein syyepäilyksi, että astma on kliinisesti pahentunut työjaksojen aikana. Kuitenkin selkeitä tapauksia, joissa oireiden kulku kosteus- ja homevauriotapauksissa muistuttaisi jauhoille herkistyneen leipurin vastaavaa, on varsin vähän. On syytä muistaa, että perinteistenkin altisteiden aiheuttamista ammattiastmoista vähintään 25-30%:lla on epätyypillinen anamneesi. Työterveyslaitoksella tutkituilla ammattitautitapauksilla on syy-yhteys mikrobeihin voitu todeta vuosiakin oireiden alkamisen jälkeen, vaikka taudin kulku alkuvaiheessa ei ole tukenutkaan työperäistä etiologiaa.


Mikäli työntekijän työpaikalla on todettu kosteus- ja homevaurio ja hän sairastuu astmaan, tulee työterveyshuollon selvittää, liittyvätkö astmaoireet työpaikkaan. Jos näin on, tulee tehdä riittävän pitkä, mieluiten kolme viikkoa kestävä työpaikka-PEF-seuranta, johon sisältyy yhden viikon työstä poissaolojakso (esimerkiksi talviloma-aika). Seuranta on tehtävä sellaisissa olosuhteissa, joissa astmaoireet ovat pahentuneet. Tärkeää on jakson riittävä pituus. Vaatimuksesta tehdä puhallukset kahden tunnin välein voidaan tinkiä, jotta potilas motivoituu pitkään seurantaan. Tämän tutkimuksen arvoa nimenomaan työterveyshuollon tekemänä ei voi riittävästi korostaa, koska erikoissairaanhoidon diagnostiikka tarvitsisi usein sen tuottaman tiedon myöhemmässä vaiheessa (katso tutkiminen).
Korostaessani kosteus- ja homevaurioiden kompleksisuutta meidän on syytä "herkistyä" ajattelemaan, että tällaisen altistemaailman kyseessä ollen taudin kulku voi olla hyvinkin erilainen kuin perinteisten työaltisteiden aiheuttama. Koska mekanismit ovat epäselvät, sekä välittömät että viivästyneet reaktiot ovat mahdolliset. Osa ongelmaoireilijoista voi olla tällaisia väliinputoajia, joilla esiintyy vaikeita oireita siitä huolimatta, että diagnosoitavaa tautia ei nykytieteen keinoin kyetä toteamaan. Tältä näyttää myös kliinisen kokemuksen valossa. Osa oireilijoista kokee itsensä todella sairaiksi ja osa heistä saa oireita kaikissa tilanteissa, missä he altistuvat tai ajattelevat altistuvansa homeille. Nämä henkilöt on syytä tutkia tarkoin ja yrittää uskoa heidän sanomaansa, koska joillakin heistä voi olla todellinen, tosin taudinkuvaltaan epätyypillinen ammattitauti mm. alveoliitti ja osalla toisessa ääritapauksessa somatisaatio, joka vaatii muuta lähestymistä ja terapiaa.


Mitä, miten tutkitaan, mitä vaikeuksia?
Ammattitautiepäilyissä pyritään luonnollisesti mahdollisimman luotettavaan diagnostiikkaan, jolloin luotettavasti tehdyt ihotestit, vasta-ainemääritykset sekä altistuskokeet ovat tärkeät.


Homeen aiheuttamaksi epäillyn allergian tai pikemminkin yliherkkyyden tutkiminen on käytännössä vaikeata. Ensimmäinen ongelma liittyy homeisiin allergeenina. Homelajeja on lukuisia ja ilmeisesti mitkä tahansa niistä voivat herkistää. Kosteusvauriorakennuksessa mikrobikanta muuttuu koko ajan. Laboratoriotutkimuksista tiedetään, että samaksi luokiteltu homelaji saattaa yhdellä kasvualustalla osoittaa eri ominaisuuksia kuin toisella. Koska niiden rakenne ei ole toistettavissa, niiden ominaisuudet voivat vaihdella tutkimuksesta toiseen. Homeissa on ilmeisesti yhteisiä samanlaisia allergeenisia molekyyleja, mutta vielä ei ole riittävää tietämystä epäillyn ristiallergian merkityksestä.


Kosteusvauriota indikoiville mikrobeille ei ole standardoituja allergeeniuutteita. Näin ollen uutteiden ainesosien suhteet voivat vaihdella merkittävästi uute-erästä toiseen. Joissakin tapauksissa allergeenia voi olla riittämättömästi tai joissakin erissä on ollut asiaan kuulumatonta yhdistettä aiheuttaen ärsytysreaktioita..


Toinen kliiniseen tutkimukseen liittyvä ongelma on tautimekanismien riittämätön tuntemus. Kaiken kaikkiaan tutkituista potilaista vain muutamalla on saatu esiin IgE-välitteisyyttä (positiivinen ihotesti tai spesifinen IgE- eli RAST-vasta-aine), joka on tyypillistä tavallisissa siitepöly- tai eläinallergioissa. Uutteisiin liittyvä epävarmuus tuskin selittää löydöksen vähäisyyden, vaan suurin osa kosteusvaurioihin liittyvistä astma- ja nuhatapauksista näyttää välittyvän muun kuin IgE-välitteisen mekanismin kautta. Astman syntyyn tiedetään vaikuttavan useita tekijöitä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät inflammaatiota keuhkoputkien limakalvolla. Toksinen mekanismi saattaa suoraan aiheuttaa keuhkoputkien ja nenän hyperreaktiviteettia. Mikrobien toksiinien aiheuttama ärsytys voi tehdä tietä yliherkkyyssairauksille ketjuuntuneen syy-seuraussuhteen kautta. Pölyjenkin vaikutuksesta on todettu muutoksia limakalvojen läpäisevyydessä, mikä voi vaikuttaa allergeenien kulkeutumiseen. Lisäksi ärsytysvaikutus voi muuttaa immuunivastetta ja lisätä infektioherkkyyttä seurausilmiöineen. Karjalaisen (2001) työryhmän tulokset merkittävistä astmariskin eroista eri ammattiryhmissä viittaavat, että epäspesifit ärsykkeet voivat provosoida astmaa esiin. Miksi ei myös kosteus- ja homevauriotilanteessa? Tieteellinen tutkimus tuottanee lisätietoa näistä mekanismeista lähivuosina. Tällöin voi löytyä perusteita myös ammattiastmakriteerien tarkistamiselle.


Altistuskoe on allergisen sairauden keskeinen tutkimus työperäisten aiheuttajien selvittämiseksi. Tutkimukset on syytä keskittää asiasta kiinnostuneiden erikoislääkäreiden käsiin, jotka ovat perehtyneitä yliherkkyyssairauksien diagnostiikkaan ja ovat samalla myös riittävän kriittisiä uutteiden laatukysymyksissä.


Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolla Helsingissä on ammattitautiepäilyissä tehty keuhkoputkialtistuskokeita, joiden avulla on diagnosoitu n. 20 kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa ammattiastmaa vuosittain (Keskinen, Nordman 1998). Käytössä on ollut kolme homeuutetta: Cladosporium cladosporioides, Acremonium (Cephalosporium curtipes) ja Aspergillus fumigatus. Suomen korkeatasoisessa ammattiastmadiagnostiikassa on totuttu luottamaan altistustesteihin. Hengitysteiden altistustestit oikein suoritettuina ovat edelleen varmin tapa osoittaa ammattiastma. Positiivinen keuhkoputkialtistuskoe merkitsee yleensä astmaa. Toisaalta, jos testattu uute on väärä, tai sen laatu huono, provokaatio antaa väärän negatiivisen tuloksen. Yleensäkin altistuskokeeseen liittyy riski, että se ei vastaa tutkittavan altistumista kokopäiväisesti todellisissa olosuhteissa, saati, kun kyseessä on edellä kuvattu altiste, jonka vaikutuksia tunnetaan riittämättömästi. Altistuskokeen tulkinta vaatii kokemusta ja muiden tutkimustulosten huomiointia. Astmatutkimuksiin kuuluu pitkäaikainen työpaikka-PEF-seuranta, mikä voi osoittaa yhteyden kosteus- ja homevaurioiden ja astman välillä. Usein vaurioituneet rakenteet on korjattu työpaikalla ja PEF-seuranta ei vastaa enää tarkoitustaan tutkimusten tässä vaiheessa. Siksi varhainen työterveyshuollon tekemä työpaikka-PEF-seuranta olisi ollut välttämätön. Syy-seuraussuhteen osoittamisen vaikeutta lisää, että muista syistä aiheutuneet astmat tai allergiset sairaudet pahenevat kosteusvauriotilanteissa. Näissä tapauksissa tutkitaan, aiheuttavatko myös muut ärsyttävät tekijät löydöksiä tarpeeksi pitkässä PEF-seurannassa työssä ja vapaa-aikana.


Alveoliitti ja ODTS


Rakennukseen liittyvän kuumeilun tulee aina laukaista homepölykeuhkon eli alveoliitin epäilyn. Tarvittavaan poissulkuun ja diagnostiikkaan ovat olemassa taudin ns. Terhon diagnostiset kriteerit (Nordman 2000). Orgaanisen pölyn toksinen oireyhtymä (organic dust toxic syndrome, ODTS) on taudinkuvaltaan alveoliitin (homepölykeuhkon) kaltainen, mutta alveoliitin diagnostiset kriteerit eivät siinä täyty. Oireena on usein moninaisten hengitysoireiden, useimmiten ainakin yskän ja kuumeen yhdistelmä. Keuhkojen röntgenkuvauksessa ja CT:ssä ei ole muutoksia eikä synny pysyviä muutoksia keuhkojen toimintakokeissa. Molempien diagnostiikka edellyttää usein kontrolloidun työpaikka-altistuskokeen tekemistä, jolloin seurataan lämpöä, verikokeita, keuhkotoimintakokeita ja voidaan tehdä BAL-tutkimus.


Lähteitä:
Jaakkola MS, Nordman H, Piipari R, Uitti J, Laitinen J, Karjalainen A, Hahtola P, Jaakkola JJK. Indoor dampness and molds and development of adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Environ Health Perspect 2002;110:543-7


Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Resp Crit Care Med 2001:164;565-68


Keskinen H, Nordman H. Kosteusvaurioon littyvät oireet - miten potilaat tutkitaan? Suomen lääkärilehti 1998;53:2187-93.


”Majvik-yhteenveto” kosteus- ja homevaurioista sekä siihen liittyvät artikkelit Suomen Lääkärilehdessä 18-19/98


Nordman H. Suomi vesivahinkojen homeisessa otteessa. Työterveyslääkäri 1996;14:75-81.


Nordman H, Keskinen H. Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet, toim. Vuokko Kinnula, Lauri A. Laitinen, Pentti Tukiainen. Duodecim 2000:602-612.


Seuri M, Palomäki E. Haasteellinen sisäilma - riskianalyysi sisäilmaongelmissa. Rakennustieto, 2000.


Thorn J, Brisman J, Torén K. Adult-onset asthma is associated with self-reported mold or environmental tobacco smoke exposures in the home. Allergy 2001:56;287-292


Uitti J. Kosteusvaurioiden terveysvaikutukset. Kirjassa Opas kosteusongelmiin. Toim. Virpi Leivo, Rakennustekniikan osasto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998,


Uitti J. Terveysvaikutusten selvittäminen vaurioiden yhteydessä. Kirjassa Opas kosteusongelmiin. Toim. Virpi Leivo, Rakennustekniikan osasto, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1998,


http://www.miame.net/right1b5c.html?julk=4&par=38&id=51&kpl=38&kid=0

Lue lisää

suoritetaan altistuskoe:
Cladosporium cladosporioides, Acremonium (Cephalosporium curtipes),niin

AMMMATTI-ASTMA on varmistettu kunhan vain kolme seuraavaa kriteeriä on täyttynyt:
1) ahtauma keuhkoputkessa
2) verestä löytyy altistuksessa käytetyn homeen IgE-vasta-ainetta ja
3) samoin verestä löytyy eosinofiilisiä valkosoluja.

Jos syntyy vain ahtauma, niin kyseessä on keuhkoputkitulehdus, jonka TTL kuitenkin virheellisesti diagnosoi astmaksi.

Huomioitavaa näissä kahdessa em. homeessa on se, että ne eivät ole varsinaisia kosteusvaurioindikaattoreita. Nämä ovat ne kaksi hometta, joista varoitetaan homeallergikkoja Turun aerobiologian laitoksen siitepölytiedoituksessa. Nämä homeallergikot ovat saaneet astmansa ulkoilmasta. Kyseessä ei siis ole kosteusvauriomikrobeista johtuva sairaus.

Vallan toinen asia on "Aspergillus fumigatus", koska se on kosteusvauriomikrobi. Sen tiedetään aiheuttavan yliherkkyyskeuhkokuumetta eli niin kuin hienosti sanotaan, allergista alveoliittia. Se saattaa myös kyllä aiheuttaa astmaa, mutta tällöin verestä on löydyttävä sen IgE-vasta-ainetta. Ja tietysti, jos on sairastuttu siitä, niin eosinofiilejä täytyy löytyä verestä.

Jos ollaan niin hölmöjä, että altistetaan Aspergilluksella, niin sen aiheuttama mahdollinen immunoaktivaatio todetaan BAL-tutkimuksella. Erittäin usein tämä mikrobi aiheuttaa altistuksen yhteydessä rajujakin ruumiin l-tila vaihteluja. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että altistuksen jälkeen seurataan lämpötilaa.

TÄRKEÄÄ: Jos on pienikin epäilys, että sairastuneella saattaa olla alveoliitti, niin altistuskoetta ei tule suorittaa. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että kosteusvauriokohteessa saiarastuneella on miltei 100% alveoliitti, joten altistuskoetta ei tule missään nimessä koskaan suorittaa Aspergilluksella. Tiedossamme on kuitenkin eräs hölmöläisten maa, jossa Aspergillus-homeuute on ahkerassa käytössä. Onneksi näitä maita on vain YKSI (1) kpl. Toivotaan parasta, että se ei ole SUOMI!

homeuutteella kirjoitti:

suoritetaan altistuskoe:
Cladosporium cladosporioides, Acremonium (Cephalosporium curtipes),niin

AMMMATTI-ASTMA on varmistettu kunhan vain kolme seuraavaa kriteeriä on täyttynyt:
1) ahtauma keuhkoputkessa
2) verestä löytyy altistuksessa käytetyn homeen IgE-vasta-ainetta ja
3) samoin verestä löytyy eosinofiilisiä valkosoluja.

Jos syntyy vain ahtauma, niin kyseessä on keuhkoputkitulehdus, jonka TTL kuitenkin virheellisesti diagnosoi astmaksi.

Huomioitavaa näissä kahdessa em. homeessa on se, että ne eivät ole varsinaisia kosteusvaurioindikaattoreita. Nämä ovat ne kaksi hometta, joista varoitetaan homeallergikkoja Turun aerobiologian laitoksen siitepölytiedoituksessa. Nämä homeallergikot ovat saaneet astmansa ulkoilmasta. Kyseessä ei siis ole kosteusvauriomikrobeista johtuva sairaus.

Vallan toinen asia on "Aspergillus fumigatus", koska se on kosteusvauriomikrobi. Sen tiedetään aiheuttavan yliherkkyyskeuhkokuumetta eli niin kuin hienosti sanotaan, allergista alveoliittia. Se saattaa myös kyllä aiheuttaa astmaa, mutta tällöin verestä on löydyttävä sen IgE-vasta-ainetta. Ja tietysti, jos on sairastuttu siitä, niin eosinofiilejä täytyy löytyä verestä.

Jos ollaan niin hölmöjä, että altistetaan Aspergilluksella, niin sen aiheuttama mahdollinen immunoaktivaatio todetaan BAL-tutkimuksella. Erittäin usein tämä mikrobi aiheuttaa altistuksen yhteydessä rajujakin ruumiin l-tila vaihteluja. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että altistuksen jälkeen seurataan lämpötilaa.

TÄRKEÄÄ: Jos on pienikin epäilys, että sairastuneella saattaa olla alveoliitti, niin altistuskoetta ei tule suorittaa. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että kosteusvauriokohteessa saiarastuneella on miltei 100% alveoliitti, joten altistuskoetta ei tule missään nimessä koskaan suorittaa Aspergilluksella. Tiedossamme on kuitenkin eräs hölmöläisten maa, jossa Aspergillus-homeuute on ahkerassa käytössä. Onneksi näitä maita on vain YKSI (1) kpl. Toivotaan parasta, että se ei ole SUOMI!

Lue lisää

eli miten tuon alveoliitin muka kiinni saisi.

Sitä ei edes haluta saada kiinni, joten sen kiinni saamiseksi ei tehdä yhtään mitään. Lääkärit ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita siitä sairastaako joku allergista, kroonista tms. alveoliittia.

Ja kun alveoliitti toimii kuin auton vilkku, on ja ei ole. Lääkärit voivat rauhassa tehdä noita altistuksia, vaikka potilailla on ENEMMÄN alveoliittiin viittaavia oireita kuin ASTMAAN saa jokainen astmadiagnoosin ylläri ylläri ... mielettömän taitavia lääkäreitä Suomessa.

Käytännössä juuri mikään ei viittaa astmaan, mutta haa sehän se juuri on ASTMA, joka räjähdysmäisesti leviää noissa kosteusvauriorakennuksissa. Aikuiset sairastuvat yllättäen astmaan, ovat niin HERKKIÄ ... voi voi voi

on kuin auton vilkku _ kirjoitti:

eli miten tuon alveoliitin muka kiinni saisi.

Sitä ei edes haluta saada kiinni, joten sen kiinni saamiseksi ei tehdä yhtään mitään. Lääkärit ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita siitä sairastaako joku allergista, kroonista tms. alveoliittia.

Ja kun alveoliitti toimii kuin auton vilkku, on ja ei ole. Lääkärit voivat rauhassa tehdä noita altistuksia, vaikka potilailla on ENEMMÄN alveoliittiin viittaavia oireita kuin ASTMAAN saa jokainen astmadiagnoosin ylläri ylläri ... mielettömän taitavia lääkäreitä Suomessa.

Käytännössä juuri mikään ei viittaa astmaan, mutta haa sehän se juuri on ASTMA, joka räjähdysmäisesti leviää noissa kosteusvauriorakennuksissa. Aikuiset sairastuvat yllättäen astmaan, ovat niin HERKKIÄ ... voi voi voi

Lue lisää

1: Ann Allergy Asthma Immunol. 1998 Dec;81(6):585-92.Related
Articles, Links


Serum IgG antibodies against Wallemia sebi and Fusarium species in
Finnish farmers.

Lappalainen S, Pasanen AL, Reiman M, Kalliokoski P.

University of Kuopio, Department of Environmental Sciences, Finland.

BACKGROUND: Wallemia sebi and Fusarium species are common fungi in
agricultural environments. Because Fusarium species are difficult to
culture, and W. sebi has only recently been found in an agricultural
environment with the use of a new culture medium, immunochemical methods
may be important for evaluating exposure to these fungi. OBJECTIVE:
Immunoglobulin (Ig) G antibodies against W. sebi and two Fusarium
species were measured in the sera of Finnish farmers to estimate
exposure to fungi. METHODS: Serum-specific IgG antibody levels against
the fungi were determined in farmers with farmer's lung disease and
asthma, as well as in asymptomatic farmers with low and high IgG
antibody levels against other agricultural microorganisms, and in
control persons (printing and office workers). Both enzyme-linked
immunosorbent assay (ELISA) and enzyme-linked immunofiltration assay
(ELIFA) techniques were used. RESULTS: Significantly higher IgG antibody
levels against the fungi studied were observed in farmer's lung patients
and asymptomatic farmers with high IgG levels against other agricultural
fungi, than in the control group. On the other hand, the development of
IgG antibodies to the fungi in asthmatic farmers remained unclear
because of a discrepancy between the ELISA and ELIFA results.
Cross-reactivity between Fusarium species was detected. CONCLUSIONS: The
results indicate that Finnish farmers are exposed to W. sebi and
Fusarium species in their work environment to a greater extent than has
earlier been evaluated with air sampling and microbiologic methods.

PMID: 9892031 [PubMed - indexed for MEDLINE]

astmaakin ...?? kirjoitti:

1: Ann Allergy Asthma Immunol. 1998 Dec;81(6):585-92.Related
Articles, Links


Serum IgG antibodies against Wallemia sebi and Fusarium species in
Finnish farmers.

Lappalainen S, Pasanen AL, Reiman M, Kalliokoski P.

University of Kuopio, Department of Environmental Sciences, Finland.

BACKGROUND: Wallemia sebi and Fusarium species are common fungi in
agricultural environments. Because Fusarium species are difficult to
culture, and W. sebi has only recently been found in an agricultural
environment with the use of a new culture medium, immunochemical methods
may be important for evaluating exposure to these fungi. OBJECTIVE:
Immunoglobulin (Ig) G antibodies against W. sebi and two Fusarium
species were measured in the sera of Finnish farmers to estimate
exposure to fungi. METHODS: Serum-specific IgG antibody levels against
the fungi were determined in farmers with farmer's lung disease and
asthma, as well as in asymptomatic farmers with low and high IgG
antibody levels against other agricultural microorganisms, and in
control persons (printing and office workers). Both enzyme-linked
immunosorbent assay (ELISA) and enzyme-linked immunofiltration assay
(ELIFA) techniques were used. RESULTS: Significantly higher IgG antibody
levels against the fungi studied were observed in farmer's lung patients
and asymptomatic farmers with high IgG levels against other agricultural
fungi, than in the control group. On the other hand, the development of
IgG antibodies to the fungi in asthmatic farmers remained unclear
because of a discrepancy between the ELISA and ELIFA results.
Cross-reactivity between Fusarium species was detected. CONCLUSIONS: The
results indicate that Finnish farmers are exposed to W. sebi and
Fusarium species in their work environment to a greater extent than has
earlier been evaluated with air sampling and microbiologic methods.

PMID: 9892031 [PubMed - indexed for MEDLINE]

Lue lisää

vakuuttavampaa vai mitä tarkoitat?

Ruotsiksi olisi kiva saada sama ja vaikka retoromaniaksi?

astmaakin ...?? kirjoitti:

1: Ann Allergy Asthma Immunol. 1998 Dec;81(6):585-92.Related
Articles, Links


Serum IgG antibodies against Wallemia sebi and Fusarium species in
Finnish farmers.

Lappalainen S, Pasanen AL, Reiman M, Kalliokoski P.

University of Kuopio, Department of Environmental Sciences, Finland.

BACKGROUND: Wallemia sebi and Fusarium species are common fungi in
agricultural environments. Because Fusarium species are difficult to
culture, and W. sebi has only recently been found in an agricultural
environment with the use of a new culture medium, immunochemical methods
may be important for evaluating exposure to these fungi. OBJECTIVE:
Immunoglobulin (Ig) G antibodies against W. sebi and two Fusarium
species were measured in the sera of Finnish farmers to estimate
exposure to fungi. METHODS: Serum-specific IgG antibody levels against
the fungi were determined in farmers with farmer's lung disease and
asthma, as well as in asymptomatic farmers with low and high IgG
antibody levels against other agricultural microorganisms, and in
control persons (printing and office workers). Both enzyme-linked
immunosorbent assay (ELISA) and enzyme-linked immunofiltration assay
(ELIFA) techniques were used. RESULTS: Significantly higher IgG antibody
levels against the fungi studied were observed in farmer's lung patients
and asymptomatic farmers with high IgG levels against other agricultural
fungi, than in the control group. On the other hand, the development of
IgG antibodies to the fungi in asthmatic farmers remained unclear
because of a discrepancy between the ELISA and ELIFA results.
Cross-reactivity between Fusarium species was detected. CONCLUSIONS: The
results indicate that Finnish farmers are exposed to W. sebi and
Fusarium species in their work environment to a greater extent than has
earlier been evaluated with air sampling and microbiologic methods.

PMID: 9892031 [PubMed - indexed for MEDLINE]

Lue lisää

on kyse allergisesta alveoliitista, jos meinaan ovat sairastuneet. Astma ei nimittäin ole IgG-välitteinen, vaan se on IgE-välitteinen. Tässä tutkimuksessa oli näemmä mukana myös sellaisia, joilla jo ENTUUDESTAAN oli astma! Nämä astmaatikot eivät olleet saaneet astmaa näistä tekstistä mainituista mikrobeista.

Ei tästä artikkelista ollut mitään hyötyä kosteusvauriomikrobeista sairastuneille. Mutta totta kai oli hyvä asia, että otit esille.

englanniksi jotenkin kirjoitti:

vakuuttavampaa vai mitä tarkoitat?

Ruotsiksi olisi kiva saada sama ja vaikka retoromaniaksi?

Etkä ymmärrä kieltä vai mikä ärsytti? Eihän sille mitään voi, kun englanniksi julkaistaan.

kummia kirjoitti:

Etkä ymmärrä kieltä vai mikä ärsytti? Eihän sille mitään voi, kun englanniksi julkaistaan.

mutta koska niin ei nähtäväsi ollut - pahoittelen

Mutta jos laittaa palstalle tekstiä, on hyvä itse ymmärtää mitä siinä lukee.

englanniksi jotenkin kirjoitti:

vakuuttavampaa vai mitä tarkoitat?

Ruotsiksi olisi kiva saada sama ja vaikka retoromaniaksi?

KYSYMYS ON SIITÄ, ETTÄ TÄÄLLÄ USEIN VALITELLAAN, ETTÄ HALUTTAISI TEKSTI SUOMEKSI..

KAIKKI EI OSAA "RETOROMANIAA".

HOMEISIIN ON SAIRASTUNUT IHMISIÄ KAIKISTA AMMATTIRYHMISTÄ. OLETKO JOTENKIN "PAREMPI" IHMINEN "KIELITAITOINESI"

ENGLANTIA EI OO PAKKO OSATA SAIRASTUAKSEEN HOMESAIRAUTEEN.

KUMMA ETTÄ JOKA ASIAAN PITÄÄ TARTTUA NYPPIMÄÄN?

tapauksessa kirjoitti:

on kyse allergisesta alveoliitista, jos meinaan ovat sairastuneet. Astma ei nimittäin ole IgG-välitteinen, vaan se on IgE-välitteinen. Tässä tutkimuksessa oli näemmä mukana myös sellaisia, joilla jo ENTUUDESTAAN oli astma! Nämä astmaatikot eivät olleet saaneet astmaa näistä tekstistä mainituista mikrobeista.

Ei tästä artikkelista ollut mitään hyötyä kosteusvauriomikrobeista sairastuneille. Mutta totta kai oli hyvä asia, että otit esille.

Lue lisää

---on kyse allergisesta alveoliitista---

Kaikkiko ollaan alveoliitikkoja?

Älä viitsi naurattaa?

Mistä sinä tiedät KETÄ oli mukana tutkimuksessa?
Olitko paikalla?
Miten perustelet, että nämä astmaatikot eivät olleet saaneet astmaa näistä tekstissä mainituista mikrobeista?

Perustele, ennenkuin esität näitä ehdottomia alveoliitti diagnooseja.

riidanhaastajat??? kirjoitti:

KYSYMYS ON SIITÄ, ETTÄ TÄÄLLÄ USEIN VALITELLAAN, ETTÄ HALUTTAISI TEKSTI SUOMEKSI..

KAIKKI EI OSAA "RETOROMANIAA".

HOMEISIIN ON SAIRASTUNUT IHMISIÄ KAIKISTA AMMATTIRYHMISTÄ. OLETKO JOTENKIN "PAREMPI" IHMINEN "KIELITAITOINESI"

ENGLANTIA EI OO PAKKO OSATA SAIRASTUAKSEEN HOMESAIRAUTEEN.

KUMMA ETTÄ JOKA ASIAAN PITÄÄ TARTTUA NYPPIMÄÄN?

Lue lisää

ketään?

Outo viesti, toivottavasti et saanut sydäriä!

riidanhaastajat??? kirjoitti:

KYSYMYS ON SIITÄ, ETTÄ TÄÄLLÄ USEIN VALITELLAAN, ETTÄ HALUTTAISI TEKSTI SUOMEKSI..

KAIKKI EI OSAA "RETOROMANIAA".

HOMEISIIN ON SAIRASTUNUT IHMISIÄ KAIKISTA AMMATTIRYHMISTÄ. OLETKO JOTENKIN "PAREMPI" IHMINEN "KIELITAITOINESI"

ENGLANTIA EI OO PAKKO OSATA SAIRASTUAKSEEN HOMESAIRAUTEEN.

KUMMA ETTÄ JOKA ASIAAN PITÄÄ TARTTUA NYPPIMÄÄN?

Lue lisää

HAASTAA?

Katsoisitko peiliin - kiitooos!

pakkomielle? kirjoitti:

---on kyse allergisesta alveoliitista---

Kaikkiko ollaan alveoliitikkoja?

Älä viitsi naurattaa?

Mistä sinä tiedät KETÄ oli mukana tutkimuksessa?
Olitko paikalla?
Miten perustelet, että nämä astmaatikot eivät olleet saaneet astmaa näistä tekstissä mainituista mikrobeista?

Perustele, ennenkuin esität näitä ehdottomia alveoliitti diagnooseja.

Lue lisää

mikrobit aiheuttaisivat astmaa.
Siinä nimenomaan sanotaan, että niillä, jotka jo ennestään sairastavat allergista alveoliittia, niin heillä olivat IgG-arvot koholla kyseisille mikrobeille.

Ilmeisesti olet käynyt vain työväenopiston englanninkielen alkeet. Ei sillä pärjää edes Tukholmassa.

kyseiset kirjoitti:

mikrobit aiheuttaisivat astmaa.
Siinä nimenomaan sanotaan, että niillä, jotka jo ennestään sairastavat allergista alveoliittia, niin heillä olivat IgG-arvot koholla kyseisille mikrobeille.

Ilmeisesti olet käynyt vain työväenopiston englanninkielen alkeet. Ei sillä pärjää edes Tukholmassa.

Lue lisää

homepalstan kielitaitokiistely!!!

Eiköhän taas palattaisi ihan asialinjalle - kiiitoooos

tämä vielä puuttui kirjoitti:

homepalstan kielitaitokiistely!!!

Eiköhän taas palattaisi ihan asialinjalle - kiiitoooos

englantia ja silti kommentoi, niin silloin on asialinjaa moittia kielitaitoa.

ei osaa kirjoitti:

englantia ja silti kommentoi, niin silloin on asialinjaa moittia kielitaitoa.

Kysymys oli siitä, että olisi hyvä,
että saataisiin myös suomenkielisiä tutkimuksia tänne luettavaksi..
Ei kysymys tästä tekstistä.

Koska lukijoita riittää. Kaikki ei osaa englantia.

Lopeta jo vänkäys.

Luet kaiken kuin piru raamattua.

Pakkoalveoliitti mielteinen? Ois sun diagnoosisi.

Oletko

on kliinisissä laboratoriotutkimuksissa mainittu leukosyyttien (mm. lymfosyytit) erittelylaskenta. Hinta on vaatimattomasti vain 15 €.

Uskoisin, että TTL on tehnyt tämän kokeen kaikille kosteuvauriomikrobeista sairastuneille. On se vaan sen verran halpa analyysi selvittää mahdollinen yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti. On meinaan lääketieteen taso korkealla TTL:lla, koska tekevät sitä alvariinsa (no ainakin löytyy hinnastosta).

Tämä on vain osoitus siitä, että kuinka pienellä panostuksella voidaan selvittää erittäin vakava sairaus. Erinomaista toimintaa Lipposelta ja Mönkäreeltä! Lipponen saa nyt anteeksi sen, että laverteli kaikki asiamme kommunistisen Neuvostoliiton salaisille agenteille 1970-luvulla!

neljä (4) kirjoitti:

on kliinisissä laboratoriotutkimuksissa mainittu leukosyyttien (mm. lymfosyytit) erittelylaskenta. Hinta on vaatimattomasti vain 15 €.

Uskoisin, että TTL on tehnyt tämän kokeen kaikille kosteuvauriomikrobeista sairastuneille. On se vaan sen verran halpa analyysi selvittää mahdollinen yliherkkyyskeuhkokuume eli allerginen alveoliitti. On meinaan lääketieteen taso korkealla TTL:lla, koska tekevät sitä alvariinsa (no ainakin löytyy hinnastosta).

Tämä on vain osoitus siitä, että kuinka pienellä panostuksella voidaan selvittää erittäin vakava sairaus. Erinomaista toimintaa Lipposelta ja Mönkäreeltä! Lipponen saa nyt anteeksi sen, että laverteli kaikki asiamme kommunistisen Neuvostoliiton salaisille agenteille 1970-luvulla!

Lue lisää

tietysti, koska olen pyytänyt otetuista kokeista tiedot itselleni.

Eli vaikka maksaa vähän, ei sitä siltikään kaikilta otettane.