Kumpi oli ensin proteiini vai dna? En ymmärrä miksi evoluutioteoria ei ottaisi kantaa myös elämän syntyyn.
Ja toivon asiallisia perusteltuja vastauksia, kiitos.
Ja toivon asiallisia perusteltuja vastauksia, kiitos.
toinen evoluution ongelma
perverssi
20752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miksi mietit näin pieniä asioita? No mieti nyt sitten kumpi noista sisältää enemmän tarvittavaa informaatiota. Se on kaiken syntymisen ja luomisen lähtökohta. Informaatio tulee näkymättömänä energiana, eli henkisessä muodossa. Henki ohjaa kasvua ja kehitystä.
Tästä lähdetään... ei ole muuta vaihtoehtoa... sorry.
Niin, miksi biologia ei ota kantaa geologiaan, miksi tieteenalat ovat yleensäkään erillään? Hyvin yksinkertaisesti, sillä miten elämä syntyi, ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka se kehittyi. Miksi siis niputtaa ne yhdeksi tieteen alaksi? Mitä tulee kysymykseesi proteiineista ja dna:sta löydät vastauksen epäsuorasti tästä linkistä: http://www.talkorigins.org/faqs/abioprob/abioprob.html
kerroppa kumpi oli ensin proteiini vai dna?
Perverssi kiihkouskovainen ei osaa edes kysyä oikein, sillä vielä dna:kaan ei ole yhteinen maailman eläinten ja kasvien esi-isä, siellä on vielä takana ... otapa itse selvää että saat taas uutta nälvimistä tieteestä.
Asiallisia kommentteja kiitos.
Periaatteessahan elämän muodostuminen on yksinkertaisuudessaan atomien sattumanvaraisesti muodostamien molekyylien ja sitä kautta organismien äärimmäisen epätodennäköinen kehittyminen tietoisuuden asteelle.
Ajattelepa elektronia joka kiertää ydintä. Jos sen lähelle pamahtaa toinen atomi elektronin rata muuttuu hivenen mutta silti se kiertää yhä ydintään. Elektroneutraliteetin mukaan atomi pyrkii aina tasapainoon, oktettiin. Luonnossa oktettiin pyrkiminen aiheuttaa yhdisteiden muodostumisen mitä monimuotoisemmalla tavalla.
Suurin osa ainetta on kuitenkin "kuollutta", voisi sanoa että "elävän" aineen osuus on lähestulkoon 0. Mutta..
Äärimmäisen epätodennäköisyyden ja maailmankaikkeuden äärettömyyden kummallisuudessa jotkin aineet alkoivat muodostamaa organismeja jotka pyrkivät kopioitumaan ja lisääntymään. Näitä organismeja sanomme elämäksi.
Ja missä on Jumala? Elävän organismin, jota kutsumme ihmiseksi, monimutkaisissa aivoissa, ajatuksissa.
"Luonnossa oktettiin pyrkiminen aiheuttaa yhdisteiden muodostumisen mitä monimuotoisemmalla tavalla."
Mikä ulkoinen tekijä saa reaktiotasapainon kallistumaan monimutkaisempaan suuntaan?
Jos hajoitat pikkuveljesi tekemän dublotornin, eikö sen rakentamiseen uudestaan mene enemmän energiaa, kuin sen hajoittamiseen?
Sattuma luo järjestystä - täyttä utopiaa, vaatii uskoa.
Äärettömän epätodennäköisessä maailmassa mahdotonkin on mahdollista - no sepäs selittääkin kaiken. Koska evoluutio on tieteellisesti mahdoton, täytyy sen olla tosi äärettömän epätodennäköinen tapahtuma, ja me vaan tosi onnekkaita.
Unohdat jälleen kerran yhden evoluution keskeisimmistä ja perustvinta laatua olevista ominaisuuksista, eli luonnon valinnan joka ohjaa sattumaa. Lueppa hieman lisätietoa aiheesta noista alla olevista linkeistä.
http://www.talkorigins.org/faqs/hovind/howgood-misc.html#C
http://www.talkorigins.org/faqs/chance/chance-theistic.html
http://www.talkorigins.org/faqs/thermo/entropy.html
Miten luonnon valinta valitsee kemikaaleja?
Miksi monimutkaisemmilla molekyyleillä olisi edellytyksiä selvitä yksinkertaisempia paremmin? Mikä mekanismi siis valitsee molekyylejä siten, että niistä muodostuu aminohappoja, proteiineja ja DNA:ta?
Ihan ensimmäiseksi on aivan pakko kysy, mitä tarkoitat sanoessasi: "Miten luonnon valinta valitsee kemikaaleja? "
Mitäköhän kemikaaleja tarkoitat ja missä yhteydessä? Olet tainnut käsittää luonnon valinnan väärin, Luonnon valintahan ei koske niinkään mitään kemikaalia tai kemikaaleja, vaan liittyy organismin kykyyn selviytyä. Jos tietyt kemialliset reaktiot tätä suosivat niin silloin luonnon valinta tavallaan "vakitsee" ne. Mutta tämä on puhtaasti tapaus kohtaista.
Monimutkaisia molekyylejäkin siis voidaan suosia tätä samaa periaatetta käyttäen, jos nämä molekyylit mahdollistavat sellaisten rakenteiden synnyn jotka hyödyttävät eliötä, niin silloin luonnonvalinta suosii niitä.
Mitä siihen kuinka näistä molekyyleistä voi syntyä mitään viittaan jälleen kerran laittamiini linkkeihin joissa asiaa on selitetty. Olkaa hyvä ja tälläkertaa myös lukekaa ne.
Jos molekyyli pystyy luomaan tehokkaammin (nopeammin, enemmän) kopioita itsestään kuin muut, sen määrä kasvaa olipa koko mikä hyvänsä.
Tässä koko soopa
Minä kysyn: "Mikä ulkoinen tekijä saa reaktiotasapainon kallistumaan monimutkaisempaan suuntaan?"
sinä vastaat: "Unohdat jälleen kerran yhden evoluution keskeisimmistä ja perustvinta laatua olevista ominaisuuksista, eli luonnon valinnan joka ohjaa sattumaa. Lueppa hieman lisätietoa aiheesta noista alla olevista linkeistä. "
Minä vastaan: "Miten luonnon valinta valitsee kemikaaleja? Miksi monimutkaisemmilla molekyyleillä olisi edellytyksiä selvitä yksinkertaisempia paremmin? Mikä mekanismi siis valitsee molekyylejä siten, että niistä muodostuu aminohappoja, proteiineja ja DNA:ta? "
Tärkeä huomauttaa, että tässä puhun ensimmäisten eliöiden syntyä edeltäneestä kemiallisesta evoluutiosta, johon ei luonnon valinta tietystikään päde. Olet kanssani samaa mieltä:
"Olet tainnut käsittää luonnon valinnan väärin, Luonnon valintahan ei koske niinkään mitään kemikaalia tai kemikaaleja, vaan liittyy organismin kykyyn selviytyä
Monimutkaisia molekyylejäkin siis voidaan suosia tätä samaa periaatetta käyttäen, jos nämä molekyylit mahdollistavat sellaisten rakenteiden synnyn jotka hyödyttävät eliötä
Mitä siihen kuinka näistä molekyyleistä voi syntyä mitään viittaan jälleen kerran laittamiini linkkeihin joissa asiaa on selitetty. Olkaa hyvä ja tälläkertaa myös lukekaa ne. "
En jaksa lukea viittaamiasi linkkejä, minulla on tärkeä työ ja perhe elätettävänä. Jos referoit ajatuksia sieltä, luen ne kyllä. Ei ole reilua keskustella tyyliin: "Lue tuo linkki, lue tuo kirja, lue se ja se julkaisu". Viisas ihminen osaa referoida ajatuksia netti sivuilta ja poimia pää argumentit. Eri asia on, jos kysytään, että "Etkö ole lukenut Gouldin teosta..." sillä kaikkihan sen ovat lukeneet.
Vai on sinulla tärkeä työ ja perhe elätettävänä? mikäs sitten laittaa sinut ajattelemaan että minulla olisi aikaa kirjoittaa sinun kysymäsi asiat tänne vielä suomeksi, kun ne yhtähyvin pystyt itsekkin sivuilta suoraan lukemaan!. Tiede ei toimi niin kuin monet kreationistit luulevat, abiogenesistä ei selitetä yhdellä lauseella ja antamani linkit käsittelevät aihetta vielä hyvin suppeasti. Jos aikasi ei riitä useampien linkkien lukemiseen niin tässä on yksi joka käsittelee asiaa, eli sattumaa juuri abiogenesiksen ja molekyylejen yhteydessä, ja vieläpä suomeksi: http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/yl7art.htm
Jos sinulla ei ole aikaa tai halua perehtyä annettuihin vastauksiin, niin miksi edes kyselet? Tai pikemminkin, miksi minä edes tuhlaan aikaani vastatakseni sinulle. Minunkin aikani on kallista.
Olen työtön, eikä minulla ole perhettä. Kunhan vittuilin. Harmi ettei sinulla ole yhtään huumorintajua.
Tarkoitinpahan vain, että voisit esittää joitakin konkreettisia pointteja esim. abiogenesiksen tueksi, nyt kun olet myöntänyt ettei luonnon valinta mitenkään liity siihen.
On todella laiskaa heitellä argumentteja tyyliin "No lueppa tuolta, en minä tuota asiaa jaksa selittää!".
Silmäiltyäni linkkiä http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/yl7art.htm en löytänyt sieltä paljoakaan abiogenesikseen liittyvää juttua. Refereroi nyt edes jotain sieltä. Mikä noilla sivuilla on mielestäsi niin loistava argumentti? Mitä pää pointteja kirjoittaja esittää? Kyllä sinä taatusti osaat. Antti Kupiaisen artikkeli determinismistä on kyllä todella mielenkiintoinen, hoh hoijaa itsellesi.
mikä luonnovalinnan systeemi valitsi vain vasenkiertoiset aminohapot?
Alkuaineen ominaisuus, jossa uloimmalle elektronikuorelle pyritäään saamaa 8 elektronia (paitsi ensimmäiselle).
Kaikki muut alkuaineet paitsi puhtaat jalokaasut pystyvät siten muodostamaan yhdisteitä erilaisilla sidoksilla - ikäänkuin jakavat valenssielektroneja keskenään.
Ja jos ajattellaan vaikka vettä h20, poolinen yhdiste eli. sähköisesti varautunut.
Tällaisiin poolisiin aineisiin kun kohdistuu mitä jokin voima (gravitaatio,painovoima,tuuli,aurinko) syntyy epäjärjestystä, mutta pelkkä vesihän ei elämää synnytä.
Kuitenkin on osoitettavissa, että ulkoinen ärsyke esim juoksevan vesihanan vieressä saa veden liikkumaan sähkömagneettisen kykynsä johdosta hieman sivuun kohtisuorasta virtauksestaan maata kohti.
Luulisi tämän olevan kohtalainen perustelu sille, että jopa pelkkä yksinkertainen molekyyli (h20) pyrkii luomaan järjestystä olemassaololleen.
Joten ei kovinkaan ihmeelliseltä kuulosta, että monimutkaisemmat yhdisteet kehittyivät lopulta ihmisiksi.
"Jos molekyyli pystyy luomaan tehokkaammin (nopeammin, enemmän) kopioita itsestään kuin muut, sen määrä kasvaa olipa koko mikä hyvänsä."
Minkä takia joku molekyyli haluaa lisääntyä ja kopioitua? Yksi tärkeimpiä luonnonlakeja on, että entropia lisääntyy jatkuvasti eli kehitetytkin kemikaalit ainostaan hajoavat elottomassa luonnossa (auringon, lämmön tms. vaikutuksesta...).
Fysikaaliset sähkövaraukset ja atomien pyrkimys energiatasapainoon ei valitettavasti kuvaa yhtään sitä, miten kehittyy todella äärettömän monimutkaisia eläviä loogisesti toimivia kokonaisuuksia. Oletko koskaan miettinyt kokonaisuuksia ja lukenut biologiaa, etkä vain yksittäisiä triljoonasosan "sattumuksia"? Avaa silmät ja mieli ja katso ympärillesi, mieti mitä kaikkea kaikki elollisen kehittyminen nykyisiin mittasuhteisiin on todella vaatinut.
>>
Minkä takia joku molekyyli haluaa lisääntyä ja kopioitua?
>>
Sen takia että tällaisia molekyylejä on jotka kykenevät kopioimaan itseään. Näitä on esimerkiksi pystytty valmistamaan laboratorio-oloissa joten niiden olemassaolo ei ole tuulesta temmattu.
>>
Yksi tärkeimpiä luonnonlakeja on, että entropia lisääntyy jatkuvasti eli kehitetytkin kemikaalit ainostaan hajoavat elottomassa luonnossa (auringon, lämmön tms. vaikutuksesta...).
>>
Viittaatko tässä kenties kreationistien raiskaamaan versioon termodynamiikan toisesta laista?
Palaan takaisin Aristoteleen kuolemattomaan maailmankaikkeuden lakiin:"Liikkeen pyrkimys on päästä luonnolliseen olotilaan"
Tämän perusteella kaikki materia, atomeista lähtien, pyrkivät tasapainoon. Pooliset molekyylit, ioni-yhdisteet muodostavat liikettä jos niihin kohdistetaan ulkopuolinen, häiritsevä voima. Liikkeen pyrkimys on vastustaa ulkopuolisen voiman aiheuttamaa häiriötekijää.
Toisin sanoen - elämä luo järjestystä ja maailmankaikkeuden voimat (ennenkaikkea sähkömagneettinen säteily mutta myös painovoima ja gravitaatio) luovat epäjärjestystä.
Syy minkä takia menin atomitasolle on myöskin hyvin yksiselitteinen. Jos kreationistille kertoo ankan syntyneen munasta, hän kysyy mistä muna? Kumpi oli ensin?. Seuraisi loputon väittely.
Elämä syntyy liikkeen pyrkimyksestä järjestäytyä systeemiksi, joka vastustaa paremmin häiriövoimien vaikutusta.
Seuraavaksi varmaan kysytte mistä atomit ovat tulleet?
eikös orgaaniset yhdisteet muodostu alkuaineista?