...paljonko
a) perhepäivähoitajan pitäisi saada palkkaa?
b) neljän alle kouluikäisen lapsen kotiäidin pitäisi saada palkkaa?
...viitaten taannoiseen Haatailuun, jossa ilmeisesti oli tullut todettua jotain, että "sama palkka samanarvoisesta työstä"?
Voisi olla mielenkiintoista saada Haataisen kommentteja tämmöiseen...
a) perhepäivähoitajan pitäisi saada palkkaa?
b) neljän alle kouluikäisen lapsen kotiäidin pitäisi saada palkkaa?
...viitaten taannoiseen Haatailuun, jossa ilmeisesti oli tullut todettua jotain, että "sama palkka samanarvoisesta työstä"?
Voisi olla mielenkiintoista saada Haataisen kommentteja tämmöiseen...
Vastaukset 26
Vanhimmat
http://www.bit.hut.fi/samapalkkaisuus/cID0_131fi.htm
Pitäisikö myös kotona itselle tehtävästä kotisiivouksesta maksaa palkkaa?
Ymmärrän kyllä pointtisi, vähän eri juttu kuin siivous.
Perhepäivä hoitaja ottaa omaan kotiinsa neljä täysin erilaisista perheistä olevaa lasta, joita hän ei itse läpikotaisin tunne.
Se on aivan eri kuin neljä omaa lasta, jotka ovat toistensa sisarruksia.
Perhepäivä hoitajan vastuulla on toisten ihmisten rakkaimmat asiat. Näin ollen perhepäivähoitaja joutuu myös usein myös napit vastakkain aikuisten ihmisten kanssa.
Se on työtä!
vastaavasti se perhepäivähoitaja pääsee näistä naperoista päivän päätteeksi eroon, kun taas sen kotiäidin suuni jatkuu 24/7 "ilman kahvitaukoja"
Voidaan molemmista erottaa ne hyvät ja huonot puolet mutta perhepäivähoitajan työ on juuri em. syystä jopa helpompaa kuin niiden neljän alle kouluikäisen kotiäidillä.
Pph tuntee kyllä läpikotaisin ne penskat joita hoitaa, muutaman viikon hoidon jälkeen. Lasten tavoille oppii aika nopeasti :D neljä keskenään sisaruksia olevaa ovat tasan kauheampia keskenään kuin vieraat vieraan luona -käsite vieraskoreus kuvaa useimpia pikkulapsia huiman hienosti. Kaikki tuntemani alle kouluikäiset ja suurin osa vanhemmistakin lapsista ovat sellaisia.
Minulla tässä männäviikolla oli hoidossa omieni lisäksi kaksi kaverin nappulaa muutaman tunnin, ja senttiäkään ei kukaan ole moisesta valmis maksamaan! Perhepäivähoitajan ammatti kuulostaisi kivalta jos en olisi kotiani niin korviani myöten täynnä aina päivän päätteeksi :D
***
...siis tuosta pointistani?
Sehän siis oli sitä, että "työn arvokkuuden" pohjalta ainakin nykyasenteilla taitaisi olla aika mahdotonta saada tasa-arvoista palkkausta aikaan...
Mielipide tästä vikinästä jäi kokonaan ilamisematta, anteheksi.
Minä uskon vakaasti markkinoiden voimaan. Samasta työstä ei ole kahdelle mahdollista maksaa samaa palkkaa ellei ole kyse saman työnantajan hommista. Palkkaus on minusta hienoimmillaan työnantajan ja -tekijän keskinäisellä sopimuksella aikaansaatu molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, ja työn ns. arvokkuutta on täysin mahdotonta mitata.
En minä kotiäitiydestä edes tahtoisi saada samaa palkkaa kuin pph saa; silloin olisi myös yhteiskunnan odotuksena se että jään tekemään sitä hamaan tulevaisuuteen. Niin tuntisin. Ja ei kiitos. Kaupallinen ala vetää verta vähän enemmän kuin kotona kökittäminen otsa hiessä päivästä toiseen :D
***
Perhepäivähoitajana oleminen on työtä siinä missä kaikki muutkin työt. Mutta siinä työssä on hirveät työajat, surkea palkka ja huonot työehdot.
Ja työssä on aivan helvetinmoinen vastuu.
On aivan eri asia olla pari lasta muutaman tunnin hoidossa, kuin 4lasta joka päivä hoidossa kuudesta viiteen.
Perhepäivä hoitaja uhraa myös kotinsa ja perheensä tämän työn vaatimiin ehtoihin. Hän joutuu myös vapaa-ajallaan miettimään missä kunnossa ja mitä kaupassa ostelee.
En jatka enemmän. Mutta tästä asiasta minä tiedän satakertaa enemmän kuin sitä Tristar. Eikun vain kokeilemaan "helppoa" työtä.
Jaa, herra pph siellä!
Tiedoksesi; nyt luit viestin ohi. Missään välissä en väittänyt pph:n työn olevan helppoa, osoitin sieltä muutaman hyvän puolen joita kotiäitinä ei ole. EN pyrkinyt muvailemaan koko ammattia jota en ole harjoittanut.
"On aivan eri asia olla pari lasta muutaman tunnin hoidossa, kuin 4lasta joka päivä hoidossa kuudesta viiteen. "
Ihanko totta..? Wau... kulta kulta! Tässä pointti meni sinulta myös ohi.
"En jatka enemmän. Mutta tästä asiasta minä tiedän satakertaa enemmän kuin sitä Tristar. Eikun vain kokeilemaan "helppoa" työtä."
Kuulostat ihan yhden kaverini poikaystävältä, joka kuvittele epph:n poikana tietävänsä lasten kokopäiväisestä kasvattamisesta jotain enemmän verrattuna omia lapsia omaavaan kotiäitiin. Olet nuori mies joka ei seurustele, saati omaa perhettä ja pieniä lapsia. Älä isottele jos et osaa :D
Helposta työstä vain, voi nakki jos sinusta kuulosti siltä että pidän pph:n työtä jotenkin helppona. En pidä. Itse en siihen em. syistä rupeaisi ikinä, riittää hyvin kun saa niiden omiensa kanssa raataa aamusta iltaan. (paitsi harvoina työpäivinä niinkuin nyt, kun pääsee aikuisten seuraan tekemään niitä "kivoja" juttuja...)
Tule sinä meille palkattomaksi kodinhoitajaksi kokeilemaan "helppoa" työtä ja suu suppuun asioista joista sinulla ei ole tuon parempaa sanottavaa.
***
luin tarkennuksen vuoksi tuon oman viestini uudestaan ja huomasin mistä kohtaa olet käsityksesi saanut. mainitsin pph:n työn "tietyssä mielessä" olevan "jopa helpompaa" kuin "neljän alle kouluikäisen kotiäidin".
Minulla ei ole neljää, niinkuin jo totesin. Neljä ympärivuorokautista joista ei pääse ikinä eroon. Versus pph, jolle maksetaan hommasta, ja pääsee niistä penskoista eroon, ja sairastuessaan saa sairasloman. Kotiäiti on duunissa vaikka ei sängystä pääsisi ylös.
***
Nyt en puhu kasvattamisesta. Pph on sama kuin ne tarhojen tädit, mutta tekevät hommaansa kodinoloisessa ympäristössä ja ihmisläheisemmin.
Minä en väitä tietäväni kasvattamisesta enemmän kuin sinä, vaan siitä mitä on olla pph. Vaikka itse en sitä henkiläkohtaisesti olekkaan.
Perhepäivähoitajilla on usein myös omia lapsia, tämä rajoittaa lapsien määrää, joita voit hoitaa ja sen mukana palkan määrää. Ja tietenkään tämä yksi "ylimääräinen" lapsi, ei lähde koskaan kotiin, koska hän on kotona.
Siinä kun vanhemmat käy töiden jälkeen kaupassa hoitajan ajalla, hoitaja käy sen jälkeen kaupassa omalla ajallaan.
Asiani oli siis vain, että pph:ien työ ansaitsi paljon lisää arvostusta ja palkkaa. Miten käykään, jos jollekkin lapselle sattuu tapaturma, kyllä sitten oltaisiin hoitajaa höykyyttämässä. Muilla aloilla vastuusta maksetaan.
"pph:ien työ ansaitsi paljon lisää arvostusta ja palkkaa. Miten käykään, jos jollekkin lapselle sattuu tapaturma, kyllä sitten oltaisiin hoitajaa höykyyttämässä. Muilla aloilla vastuusta maksetaan."
Täysin samaa mieltä. Lapsen hoivaaminen, oli se oma tai toisen, on täyttä työtä siinä missä muukin, ja vastuu on suurempi kuin miltä äkkiseltään näyttää. Hoitajan käsissä on kirjaimellisesti koko perheen tulevaisuus!
Pph:lla saa olla enintään neljä lasta, omat mukaan lukien.
Kauppareissusta tuli flashback omasta soittokierroksestani toissapäivänä, kuka lainaisi autoa tai tulisi lapsia katsomaan tai jotain että pääsisin kaupassa käymään :D en päässyt.
Lastenhoidon arvostus kaipaa todellakin nousua!! Omien tai muiden.
***
;) pieni pilkun viilaaminen. Muistaakseni se on 4 ja puoli lasta.. ellei se sitten ole muuttunut. Tarkoittaa 4kokopäivästä ja yksi puolipäiväinen.
"Minä uskon vakaasti markkinoiden voimaan. Samasta työstä ei ole kahdelle mahdollista maksaa samaa palkkaa ellei ole kyse saman työnantajan hommista. Palkkaus on minusta hienoimmillaan työnantajan ja -tekijän keskinäisellä sopimuksella aikaansaatu molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, ja työn ns. arvokkuutta on täysin mahdotonta mitata. "
Ei pahalla, mutta tuo on todlela naiivi, sinisilmäinen ja oikeistolainen tapa katsoa työmarkkinoita. Olen ssanut sen käsityksen, että olet ihan älykäs naisimmeinen, joten ihmetyttää, miten et ole huomannut, että (rivi)työntekijän ainoa mahdollisuus saada oikeudenmukainen palkka on joukkovoima.
Ilman joukkovoimaa, ay-liikettä ja suoranaista työväen terrorin uhkaa työnantajia ja yhteiskuntaa kohtaan meillä olisi yhä 12 tuntiset työpäivät ja työnantajan rajaton, paternalistinen valta systeemissämme.
Ehkä sitten määritelmissä on aukko, nyt puhuttiin työn arvokkuuden määrittämisestä joka on minusta ns. mahdoton tehtävä. Kerroin mitä palkkauskäytäntö parhaimmillaan mielestäni on, ja myönnän ttä huonoimmillaan se on kauhistuttavan epäoikeudenmukainen systeemi. Ay-liikkeet ja järjestöt ovat ehdoton tuki palkansaajalle! Onnekseni olen päässyt neuvottelupöytään lähinnä niiden oiekudenmukaisten työnantajien kanssa, sikäli kuvani on ehkä hiukan naiivi. Ne "hairahdukset" orjaduuneihin on käyty jo aiemmin, ja silloin tuli vain nieltyä katkeruus on todettua että itsepä mokasin, ei tajunnut että työntelijälläkin on oikeuksia!
POinttini on se että palkan maksaminen työn ns. arvokkuuden mukaan, työn arvottaminen sillä tavalla, ei toimi ihan koska eri markkina-alueilla on eri tilanteet, kunnallisilla ja yksityisillä työnantajilla täysin eri resurssit, jokainen firma pyrkii hoitamaan alaansa niinkuin parhaaksi näkee, eikä tasapäistettyjä metodeja kaupankäyntiin ole.
***
Pitäisikö työ ja siitä maksettava korvaus määritellä totaalisesti toisella tavalla? Tunti- tai kuukausipalkkahan ei oikeastaan korreloi kovinkaan hyvin tehdyn työn tai tuloksen kanssa.
Pitäisikö siirtyä tulospalkkaukseen?
Palkka määräytyisi puhtaasti tehdyn työn ja tuloksen pohjalta. Näinhän toimii esim. pienyrittäjät (tmi). Voitaisiinko luoda malli, jossa ei olisi ns. työntekijöitä vaan ainoastaan yrittäjiä? Tällöinhän luonnollisesti työntekijää suojaavat sopimukset poistuisivat, mutta tilanne olisi kaikkien kannalta tasa-arvoisempi. Työn määrä ja laatu korreloisi ansiotasoa paremmin.
Ainaiseen hoivahenkilöstön natinaan kyllästyneenä, yksityistäisin kaikki hoiva- ja terveydenhoitopalvelut. Ainakin natina loppuisi. Toisaalta harmittaa myös työnantajien ainainen natina palkka- ja sivukuluista. Kaikkien tiedossa on mitä työllistäminen maksaa. Jos siihen ei ole varaa tai business-idea ei jaksa kantaa, niin kannattaa lopettaa, pulinat pois ja uutta suolistoon. Säännöt on kaikille samat.
on ainakin täysin epäselvää, että mitä tarkoitetaan saman ARVOISELLA työllä.
...esim. minulle lastenhoito on äärettömän arvokasta työtä - samaten vaikkapa kotityöt, jotka luovat viihtyvyyttä elämään, kun ne ovat tehty.
Kuitenkaan emme oleta, että niistä maksetaan palkkaa - paitsi jos sattuukin, että joku toinen tekee ne puolestasi.
Samatenhan lienee mahdotonta vaikkapa verrata koulutuksen "vaativuutta" eri koulutuksien välillä - museologille tuskin tullaan koskaan maksamaan samaa kuin dippainssille.
Julkishallinnon töistä voidaan maksaa työntekijöille sen mukaan, kuin yksityinen sektori on kykenevä tuottamaan yhteiskunnalle pätäkkää sen lisäksi, että saa oman leipänsä ja motivaattorifaktorinsa... Joku "haatailu" ei tässä aiheessa auta, vaan mikäli esim. sairaanhoitajien palkkoja halutaan nostaa, on viime kädessä varmistettava, että yksityinen sektori Suomessa pystyy tuottamaan ne kakut, joista yleinen hyvän tasaus on jaettavissa... Joku lyhytnäköinen "tasa-arvopolitiikka" tai valitus, että "naisen eke on sitätätä" (kun homma johtuu ihmisten alavalinnoista) ei tähän pitkässä juoksussa todellakaan auta.
Hmm, vaikuttaa nyt siltä, että yrität melkoisen huteran aasin sillan kautta päästä noihin päätelmiisi.
Mikset laittanut kysymykseen vastakkain jotain kahta samantapaista työtä, sen sijaan, että vertaat työn ja perhe-elämän "arvokkuutta".
En minäkään olisi valmis maksamaan esim. aviopuolisolleni siitä, että hän vie minut töihin.... sen sijaan taksikuskille kyllä maksan. Samoin jos aviokumppanini tekee minulle ruokaa, en maksa siitä hänelle, vaikka ravintolan kokille maksankin. Eli ero on siinä, että työtä tehdään ulkopuoliselle, ulkopuolisen hyväksi ja rahaa vastaan. Käsittääkseni harvempi tekee ja sitten hoitaa omia lapsia rahaa vastaan toisten hyväksi.
Ehkäpä sinä koet omat lapsesi vain työksi, mutta useimmat suhtautuvat omiin lapsiin hiukan inhimillisemmällä tasolla, eivätkä koe olevansa töissä, kun ovat lastensa kanssa.
että rankkaa työtä lapset ovat vaikkei niitä rasitteeksi kokisikaan. Minä ainakin olen onnellinen kun pääset töihin lomailemaan kotoa pois edes hetkeksi, vaikka niitä nappuloita ei ole edes neljää on silti aika hiki jo parin tunnin jälkeen kotona.
Ovat lastensa kanssa. Montako kotiäitiä tunnet, joilla on päivän aikana yleensä kolmea minuuttia enempää aikaa kerrallaan istua persiillään?
***
...että jos tekee vaikkapa päivätyötä, jonka päälle olisi tehtävä kotitöitä (kun ne eivät sieltä kotoa katoa, pyykit jne., vaikka lapset olisivat hoidossakin)... niin semmoisessa kurimuksessa on myös vaikeampi viettää semmoista muuta kuin "työaikaa" sen perheensä kanssakaan.
Kotiäiti tai -isä sentään saa tuotakin tehtyä jo päivällä siinä samalla ja ehkä on enempi virikkeitä sitten lapsille muutoin vanhempien taholta?
No kai sen nyt kaikki tietää että lasten hoitaminen on rankkaa, mutta mielestäni on typerää mieltää/verrata omien lasten hoitamista työntekoon. (Ja tarkoitan nyt työtä siinä merkityksessä, että työtä tehdään palkan eteen toisen hyväksi.)
Onhan seksikin rankkaa ja hiki lentää, mutta harvempi sitä kotioloissa työksi mieltää.
työt ei tekemällä lopu. Kotitöitä on kotona AINA, lasten kanssa erikseen olemiseen ja virikkeiden antamiseen pitää se aika järjestää kuitenkin, aina on jotain mikä joutuu odottamaan sen aikaa. Minusta on ihanaa ajatus siitä että hoitopaikassa aikuiset ovat paikalla nimenomaan lapsia varten eikä heitä "häiritse" se pyykkivuori, ne pesemättömät ikkunat jne...
***
"Kotiäiti tai -isä sentään saa tuotakin tehtyä jo päivällä siinä samalla ja ehkä on enempi virikkeitä sitten lapsille muutoin vanhempien taholta? "
...niin tai sitten sitä on niin s****n poikki koko päivän raatamisesta ja pää sekaisin yksin lapsen kanssa olemisesta, että noita virikkeitä saa aika kauan odottaa. Sen sijaan työssäkäyvillä vanhemmilla lapsi on ollut päivän hoidossa, lapsi on ruokittu valmiiksi ja kotikin on pysynyt siistinä, joten vanhemmat saattavat jopa ehkä keksiäkin jotain virikkeitä lapsensa iloksi ja iltojen ratoksi.
seksi onkin kivaa :D
Lastenhoito ja kodin hoitaminen päivästä toiseen ilman palkkaa, ilman taukoja, lomia tai mitään etuja, ilman sosiaalista kanssakäymistä... heh, enemmän tuo kuulostaakin rangaistukselta kuin työltä :D
Jos sinusta on typerää verrata, sitten se on sinusta typerää. Ihan miten sinä tykkäät asian muotoilla. Minä koen sen kuitenkin näin. Rakastan perhettäni ja heidän takiaan haluan tuota työtä tehdä, mutta huvikseni en.
***
"seksi onkin kivaa :D "
En oikein ymmärrä, mikä into ihmisillä on tehdä lapsia, jos ne eivät sitten kerran ole kivoja. Jos omien lasten hoitaminen kerran tuntuu samalta kuin palkkatyö, niin mitä ihmeen järkeä niitä on maailmaan pukata. Olisiko kannattanut harkita vaikka perhepäivähoitajan uraa, saman "rangaistuksen" olisit voinut suorittaa sitä kautta, ja olisit saanut palkkaakin.
lukisit ihan koko viestinkin :D
En minä siksi lapsia halunnut että ne ovat "kivoja". Kuka haluaa? Minä halusin lapsia siksi koska tapasin niille täydellisen isän, minusta tuntui oikealta tulla äidiksi ja koin olevani todennäköisesti hyvä äiti, ja tahdoin jälkikasvua jakamaan suurta rakkautta minun ja mieheni kanssa. Ei siksi että ne ovat kivoja :D Lelut ovat kivoja. seksi on kivaa. Lapset ovat ihania, rakkaita ja tärkeintä maailmassa, mutta... helvatun kovaa työtä. En minä palkkatyöstäkään ota lopareita jos se ei ole kivaa, katson pidemmällä tähtäimellä, onko se palkitsevaa, hyödyllistä ja saako se minut tuntemaan itseni paremmaksi ihmiseksi ja parhaassa tapauksessa tekemään muitakin iloisemmiksi. Olenko onnellinen jos teen tätä työtä. Ja lapsistani olen onnellinen. Kenen tahansa pää hajoaa kotiäidin "työolosuhteissa", kokeile ennenkuin vikiset.
***