Juhani Suomen kirjan mukaan Mauno Koivisto lipesi puolueettomuudesta Neuvostoliiton suuntaan
Muistini mukaan Ylen ohjelmat olikin suomettuneempia 1980 luvulla kuin koskaan aiemmin
Nuortenohjelmatkin oli 1980 luvulla jo täynnä taistolaista propagandaa.Toimittaja Liisa Akimof esim.
1970 luvulla nuortenohjelmat oli vielä kokolailla epäpoliittisia
Neuvostoliiton voimat alkoivat kuitenkin ehtyä ja
ei tullut taistolaisten toivomaa neuvosto-Suomea vaan tuli Gorbatsovin aika ja NL:n romahdus ja hajoaminen 1991
Muistini mukaan Ylen ohjelmat olikin suomettuneempia 1980 luvulla kuin koskaan aiemmin
Nuortenohjelmatkin oli 1980 luvulla jo täynnä taistolaista propagandaa.Toimittaja Liisa Akimof esim.
1970 luvulla nuortenohjelmat oli vielä kokolailla epäpoliittisia
Neuvostoliiton voimat alkoivat kuitenkin ehtyä ja
ei tullut taistolaisten toivomaa neuvosto-Suomea vaan tuli Gorbatsovin aika ja NL:n romahdus ja hajoaminen 1991
Vastaukset 2
Vanhimmat
1980 luvun nuortenohjelmassa nuoret toimittajat olivat pyhiinvaellusmatkalla Neuvostoliitossa toisen maailmansodan Kurskin taistelupaikalla Ukrainassa
Ihastelivat kaunopuheisesti kaikkea näkemäänsä
Suomen talvisodasta ei tietenkään koskaan puhuttu mitään
Juuri vankilasta päästetty KGB-agentti Hella Wuolijoki valittiin Yleisradion pääjohtajaksi huhtikuussa 1945 muodollisesti Yleisradion hallintoneuvoston päätöksellä, mutta tosiasiassa valtioneuvoston määräyksestä!
Yleisradion pääjohtajan paikka oli ollut yksi Hella Wuolijoen unelmista ja hän ryhtyikin välittömästi uudistamaan ohjelmapolitiikkaa ja toteuttamaan ideoitaan.
Wuolijoen idea oli tietyille kansanryhmille kohdistetut ohjelmat kuten Maamiehen tunti ja Työmiehen tunti.
Wuolijoki kirjoitti myös Työmiehen perhe -kuunnelmasarjaa, joka syntyi porvarillisena pidetyn Suomisen perheen vastapainoksi.
Wuolijoki sivuutti jotkut ohjelmantekijät sodanaikaisten mielipiteidensä vuoksi.
Wuolijoki kiinnitti radioon joukon poliittisesti samanhenkisiä, mm. Raoul Palmgrenin, Unto Miettisen, Olavi Paavolaisen ja Erkki Valan. Syytös vasemmiston suosimisesta seurasi Wuolijokea koko pääjohtajakauden ajan.
Wuolijoki osallistui aktiivisesti politiikkaan pääjohtajana ollessaankin, hän pääsi eduskuntaan SKDL:n ehdokkaana varapaikalta 1946.
Sodan jälkeen tuli poliittisesti tärkeäksi luoda uudenlaista kuvaa Neuvostoliitosta.
Yleisradiossa ryhdyttiin määrätietoisesti esittämään Neuvostoliittoa käsitteleviä ohjelmia ja soittamaan venäläistä musiikkia.
Viikoittain esitettiin ainakin yksi neuvostoliittoaiheinen esitelmä, yksi ajankohtaisohjelma ja lisäksi muiden ohjelmien sisällä saattoi olla Neuvostoliitto-osuuksia.
Esimerkiksi toimittaja Unto Miettinen ansioitui vuosien ajan Neuvostoliittoa tuntevilla ohjelmillaan. Miettinen oli Moskovassa opiskellut ja sodan ajan vankilassa viettänyt kommunisti, joka oli SKP:n kansanedustajana vuosina 1954-58. Miettinen oli yksi ensimmäisistä länsimaisista toimittajista, joka pääsi matkustamaan Neuvostoliiton eri osiin.
Hella Wuolijoki suhtautui tanssimusiikkiin kriittisesti, se ei täyttänyt hänen radiolle asettamaansa kansansivistystehtävää. Ajanvieteohjelmia ja hupailuja vieroksuttiin yleisestikin radion johdossa, vaikka esimerkiksi Olavi Paavolaisen mielestä ihmisten pitäisi antaa kuunnella sitä mitä he haluavat. Hella Wuolijoen inho kohdistui erityisesti Hiski Salomaan levyyn Lännen lokari, jonka hän uhkasi rikkoa Metsäradion kuuntelijoiden paheksunnasta huolimatta. Hella sai toteuttaa uhkauksensa Niilo Tarvajärven aamukahvilähetyksessä 1951, jossa hän hakkasi Lännen lokarin vasaralla rikki.
(Kiva seko ??!!!)
Hella Wuolijoen kauden loppumisella oli poliittiset taustatekijät. Ohjelmien avoin politisoituminen ja kansandemokraattien suosiminen herätti laajaa vastustusta. Wuolijoki oli pääjohtajaksi tullessaan poliittisin perustein syrjäyttänyt joitain ohjelmantekijöitä, mm. Jahvetin kirjelaatikon vetäjän kansanedustaja Yrjö Kilpeläisen. Kilpeläisen aloitteesta syntynyt "lex Jahvetiksi" ristitty laki siirsi Yleisradion hallintoneuvoston valinnan eduskunnalle. Vuoden 1948 vaalien tuloksena Wuolijoki itse putosi eduskunnasta ja SKDL menetti useita paikkoja ja näin Wuolijoen kohtalo pääjohtajana oli sinetöity. Uusi hallintoneuvosto erotti Hella Wuolijoen kesäkuussa 1949.
Ikävä kyllä silti YLEN toiminnassa EI mikään ole muuttunut!