Kysymyksiä2

koska perusteltuja vastauksia sinulta ei yleensä saa.

koska Nizzan sopimuksen hyväksyminen on jälkijättöistä.

Premissit (=lähtökohdat) ovat maanpetoksella tehtyjä.


Tämä allaoleva EU-perustuslaki luonnos (9.2. 1994) kertoo jotakin jo kauan sitten valmistelluista sopimuksista, joita mm. Helsingin, Nizzan ja Laekenin huippukokouksissa on täydennelty. Tästäkin vaiettiin vuonna 1994.

Siis:

EUROOPAN UNIONIN PERUSTUSLAKILUONNOS (9.2.1994)



JOHDANTO

Euroopan kansojen puolesta

- koska vielä läheisempi unioni Euroopan kansojen välillä ja eurooppalaisen poliittisen identiteetin esilletulo ovat osa ensimmäisten yhteisösopimusten yhdentymisprosessin jatkuvuutta ja mahdollisuuksia kehittyä liittovaltiomuotoiseksi unioniksi.

- alleviivaten, että Euroopan Unionin jäsenyys perustuu sen kansojen jakamiin arvoihin, etenkin vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, ihmisarvo, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeusperiaate.

- toiveena vahvistaa näiden kansojen välistä solidaarisuutta kunnioittaen heidän moninaisuuttaan, historiaansa, kulttuuriaan, kieltään ja oikeudellista ja poliittista rakennettaan.

- tiedostaen tarpeen tehdä kansalaisia koskevia päätöksiä tasolla, joka on mahdollisimman lähellä heitä itseään ja delegoiden valtaa korkeammille tahoille vain todistetussa yhteisessä hyvässä.

- koska Euroopan Unionin tarkoitus on taloudellinen kehitys, sosiaalinen edistys, yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, alueellisten ja paikallisten viranomaisten aktiivinen osallistuminen, yhdessä kunnioittaen ympäristöä ja kulttuuriperintöä.

- toiveena taata kansalaisille ja kaikille jotka asuvat Euroopan Unionissa paremmat elinolosuhteet ja aktiivinen rooli taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä.

- julistaen, että Euroopan Unionin on tehokkaasti myötävaikutettava ihmistensä turvallisuuteen, sen ulkoisten rajojen koskemattomuuteen, kansainvälisen rauhan ylläpitämiseen, maailman kansakuntien ylläpitävän ja kohtuullisen taloudellisen kehitykseen ja maailman tarkoituksenmukaiseen ympäristönsuojeluun.

- vahvistaen, että Euroopan Unioni on avoin kaikille Euroopan
valtioille, jotka haluavat osallistua siihen, joilla on samat arvot,
päämäärät ja hyväksyvät saman "acquis communautaire":n.

- hyväksyen ajatuksen, että jotkut jäsenvaltiot voivat kehittyä nopeammin ja lähemmäksi lähentymistä kuin muut, kaksoisedellytyksellä, että tällainen askel on aina avoin kullekin jäsenvaltiolle, joka haluaa osallistua ja että heidän päämääränsä pysyvät sopusoinnussa olemassa olevan Euroopan Unionin kanssa.








Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet tämän Euroopan unionin perustuslain voidakseen:

- määritellä sen päämäärät

- lisätä sen laitosten (instituutioiden) toimivuutta , läpinäkyvyyttä ja demokraattista kutsumusta

- yksinkertaistaa ja tehdä selvemmäksi sen päätöksentekoprosessit

- lainsäädännöllä taata inhimilliset oikeudet ja perusvapaudet



KAPPALE I: PERIAATTEET


Artikla 1: Euroopan Unioni

1. Euroopan Unioni (tästä lähtien Unioni) muodostuu Jäsenvaltioistaan ja niiden kansalaisista, joista kaikki sen valta tulee.

2. Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden historiallista, kulttuurista ja kielellistä perintöä sekä niiden perustuslaillista rakennetta. Se käyttää valtaansa ja toimivaltaansa osuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaan.

3. Unioni on juridinen henkilö.

4. Unioni varustetaan tarvittavilla varoilla (tai välineillä) jolla se voi ottaa hoitaakseen velvollisuutensa ja saavuttaa päämääränsä ja siirtyä kohti lähempää ja koossapysyvämpää yhdentyvyyttä "acquis communautaire":n mukaisesti.

5. Jäsenvaltiot ovat yhteistyössä keskenään ja Unionin laitosten kanssa saavuttaakseen jälkimmäisen päämäärät. Unionin laitokset suorittavat perustuslaissa heille sovitut tehtävät.

6. Unionin laki on etusijalla jäsenmaiden lakeihin nähden.


Artikla 2: Unionin tavoitteet

Toimivaltansa rakenteen mukaan Unionin päätavoitteet ovat seuraavat:

- edistää rauhaa, demokratian kunnioitusta, taloudellista ja sosiaalista edistystä, täystyöllisyyttä ja Euroopan luonnon kunnioitusta.

- kehittää laillinen ja taloudellinen alue ilman sisäisiä rajoja jota hallitsee sosiaalisen markkinatalouden periaatteet.

- avustaa jäsenvaltioita ja näiden kansalaisia sopeutumaan taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten alojen sisäisiin ja ulkoisiin muutoksiin.

- ruokkia/ylläpitää/vaalia kansojensa sivistyksellistä ja henkistä täyttymystä samalla kunnioittaen näiden eroja.

- vahvistaa identiteettiään kansainvälisellä tasolla yhteisvoimin edistämällä rauhaa, turvallisuutta sekä oikeuteen, lainmukaisuuteen, ympäristön ja taloudellisen sekä sosiaalisen edistyksen kunnioitukseen perustuvaa vapaan ja rauhanomaisen maailmanjärjestyksen syntymistä


Artikla 3: Unionin kansalaisuus

Jokainen henkilö joka on jäsenvaltion kansalainen on Unionin kansalainen.


Artikla 4: Kansalaisen äänioikeus

Jokainen Unionin kansalainen, joka asuu jäsenvaltiossa jonka kansalainen hän ei ole, voi äänestää ja olla ehdolla kunnallisissa ja eurooppalaisissa vaaleissa asuinpaikkakunnallaan samoilla ehdoilla kuin jäsenvaltion kansalaiset. Näiden oikeuksien tarkat puitteet voidaan päättää "organic" lailla.

Kansalaisten äänioikeutta voidaan laajentaa perustuslaillisella lailla.


Artikla 5: Kansalaisen poliittinen toiminta

Jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua poliittiseen toimintaan koko Unionin alueella.

Jokaisella kansalaisella on oikeus julkiseen virkaan Unionissa.

Jokaisella Unionin kansalaisella on oikeus, ollessaan alueen ulkopuolella, Unionin diplomaattiseen ja konsulaariseen suojeluun tai tämän puuttuessa sen jäsenmaan joka on edustettuna siinä ulkomaassa jossa kansalainen on.

Artikla 6: Kansalaisen liikkumisen vapaus

Unionin jokaisella kansalaisella on vapaus liikkua, asua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, jossa hän voi harjoittaa valitsemaansa ammattia samoilla ehdoilla kuin paikalliset, niillä rajoituksilla jotka koskevat julkishallintoa johon liittyy julkisen vallan käyttö.

Unioni auttaa varmistamaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia, etenkin pyrkimällä poistamaan esteet, jotka vaikuttavat kansalaiselle suotuun oikeuteen tehokkaaseen toimintaan.

Jokaisella kansalaisella on vapaus poistua Unionista ja palata sinne/siihen.

Unionin kansalaisilla, kolmansien maiden kansalaisilla ja henkilöillä vailla mitään kansalaisuutta, jotka asuvat Unionissa on oikeus "joutuessaan törkeän hallinnollisen toimenpiteen kohteeksi" vedota Euroopan Parlamentin asettamalle oikeusasiamiehelle tai lähettää anomus Euroopan Parlamentille.

Artikla 7: Ihmisoikeudet

Niillä alueilla, joilla Unionin lakia sovelletaan Unioni ja jäsenvaltiot varmistavat, että oikeuksia kunnioitetaan kuten kappaleessa VIII on määritelty. Unioni kunnioittaa perusoikeuksia kuten on taattu sopimuksessa ihmisoikeuksien suojeluksesta ja perusvapauksista, muissa soveltuvissa kansainvälisissä sopimuksissa ja kuten ne johdetaan jäsenvaltioiden yhteisistä perustuslaillisista periaatteista.



KAPPALE II UNIONIN TOIMIVALTA (COMPETENCES OF THE UNION)


Artikla 8: Toimivallan ominaisuudet (Attribution of competences)

1. Unionilla on tämän perustuslain ja yhteisösopimusten suomat oikeudet ja ottaa haltuunsa "acquis communautaire":n.

2. Unioni ja jäsenvaltiot työskentelevät yhdessä (solidaarisuusperiaatteella) saavuttaakseen yhteiset tehtävät ja tavoitteet. Heidän tulee pidättyä toimenpiteistä, jotka vaarantavat perustuslain päämäärien saavuttamisen.

3. Ne sopimusten ehdot koskien päämääriä ja soveltuvuusaloja joita ei ole muutettu tällä perustuslailla muodostavat osan Unionin lainsäädäntöä. Niitä voidaan muuttaa vain perustuslain muuttamismenettelyllä.

4. Sopimusten muut ehdot muodostavat myös osan Unionin lainsäädäntöä sikäli, kun ne eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Niitä voi muuttaa vain "organic" lainsäädäntömenettelyin.

5. EY-lait (acts of European Communities) sekä yhteistyötoiminnot jäsenmaiden kesken jatkuvat niin kauan, kun ne eivät ole ristiriidassa tämän perustuslain kanssa sekä niin kauan, kun niitä ei ole korvattu vastaavilla toiminnoilla Unionin instituutioiden taholta heidän toimivaltansa puitteissa.

6. Unioni kunnioittaa kaikkia Euroopan yhteisön sitoumuksia sekä erityisesti sopimuksia jotka on solmittu yhden tai useamman kolmannen maan tai (minkä tahansa) kansainvälisen organisaation kanssa.


Artikla 9: Päämäärien saavuttaminen

Jos Unioni, saavuttaakseen jonkin päämääränsä, tarvitsee toimia yli perustuslain tai sopimusten antaman toimivallan tämä toimivalta annetaan erillisellä (organic) lailla.


Artikla 10: Alistuvuus- (alisteisuus) ja suhteellisuusperiaatteet

Unionin ja sen jatkeiden artiklan 9 mukaan käyttämä valta on riippuvainen alistuvuus- ja suhteellisuusperiaatteista.
Alistuvuusperiaate tarkoittaa, että Unioni toimii vain ja ainoastaan mikäli jäsenmaa ei riittävästi saavuta aiotun toiminnan päämääriä, jotka näin ollen, huomioiden aiotun toiminnan mittasuhteet ja vaikutukset, ovat helpommin Unionin saavutettavissa.

Suhteellisuusperiaatteen mukaan Unionin toiminta ei mene sen pitemmälle kuin on tarpeen tämän perustuslain päämäärien saavuttamiseksi.


Artikla 11: Jäsenmaiden välinen yhteistyö

Unioni aikoo vahvistaa olemassa olevia yhteistyömuotoja eri jäsenmaiden välillä soveltaen niihin Unionin menettelytapoja ja mekanismeja.

Tämän aikomuksen mukaan Unioni toimii omaksumalla yleisiä asenteita sekä yhteisillä toimenpiteillä Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin asettaman suunnan puitteissa.


Artikla 12: Jäsenvaltion toimenpiteen edistäminen

Unioni voi suositella, rohkaista tai kannustaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotka luonnostaan kuuluvat tai ovat kytketty Unionin päämääriin ilman, että mikään pakko liittyy toimenpiteeseen.

Unioni voi myös rohkaista, samankaltaisissa asioissa, jäsenvaltioiden yhteistoimenpiteitä, joita se voi asiamukaisesti tukea.



KAPPALE III: INSTITUTIONAALINEN RAKENNE


Artikla 13: Instituutiot

1. Unionin instituutioita ovat:

- Euroopan Parlamentti
- Euroopan neuvosto
- Ministerineuvosto
- Komissio
- Tuomioistuin

2. Seuraavat toteuttavat perustuslain mukaisia nimettyjä tehtäviä:

- aluekomiteat
- Euroopan keskuspankki
- tilintarkastajat
- taloudellinen ja sosiaalinen komitea

3. Tuottamatta haittaa sopimusten sopimusehdoille voidaan luoda muita juridisoikeudellisia elimiä ja laitoksia (organic) lainsäädännöllä. Viimeksi mainittu määrittelee niiden säännöt ja varsinkin niiden valvonnan yksityiskohtaisen järjestelyn.


Artikla 14: Euroopan parlamentti - koostumus

Euroopan parlamentti koostuu Unionin kansalaisten edustajista, jotka valitaan suoralla yleisellä yhtäläisellä äänioikeudella ja suljetulla äänestyksellä (umpilippu) viisivuotiskaudeksi yhdenmukaisen äänestysmenetelmän mukaisesti.

Paikkojen määrä, niiden jakoa koskevat periaatteet sekä äänestysmenetelmät vahvistetaan perustuslain mukaisella lailla.


Artikla 15: Euroopan parlamentti - valtuudet

Euroopan parlamentti:

- osallistuu Euroopan neuvoston kanssa Unionin yleisten poliittisten "raamien" määrittelemiseen;

- yhdessä neuvoston kanssa hyväksyy lait, äänestää budjetista ja antaa hyväksymisensä Unionin kansainvälisille sopimuksille;

- valitsee komission presidentin ja nautti komission luottamusta;

- suorittaa poliittista valvontaa Unionin toimista ja voi asettaa tutkintakomiteoita;

- käyttää sille suotua nimittämis- ja virkaanasettamisoikeutta;

- käyttää muita sille perustuslain ja sopimusten mukaan suotuja valtuuksia.


Artikla 16: Euroopan neuvosto

Euroopan neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden valtion tai hallituksen päämiehestä yhdessä komission presidentin kanssa.

Euroopan neuvosto antaa Unionille sen kehitykselle tarpeelliset impulssit sekä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa Unionin yleiset poliittiset "raamit".


Artikla 17: Ministerineuvosto - koostumus

Ministerineuvosto koostuu yhdestä ministeristä kustakin jäsenvaltiosta joka pystyy käsittelemään Unionin asioita. Ministeri johtaa delegaatiota joka nimetään kansallisten perustuslaillisten sääntöjen mukaan. Kullakin delegaatiolla on yksi ääni.


Artikla 18: Ministerineuvosto - valtuudet

Ministerineuvosto:

- yhdessä Euroopan parlamentin kanssa hyväksyy lait, äänestää budjetista ja antaa hyväksymisensä Unionin kansainvälisille sopimuksille.

- koordinoi jäsenvaltioiden toimintapolitiikan, missä perustuslaki niin säätää.

- käyttää perustuslain ja sopimusten sille suomaa nimitysvaltaa.

- käyttää muita sille perustuslain ja sopimusten mukaan suotuja valtuuksia.


Artikla 19: Ministerineuvoston presidentti

Neuvoston presidentti valitaan yhdeksi vuodeksi jäsenvaltioiden "painottamattomalla" 5/6 enemmistöllä. Virkakausi voidaan uusia ja sen kesto ei saa ylittää 3 vuotta.


Artikla 20: Äänestys ministerineuvostossa

Neuvoston säädösten hyväksymiseen vaaditaan aina kaksinkertainen enemmistö, valtioiden ja kansalaisten.

Yksinkertainen enemmistö käsittää kansalaisten enemmistöä edustavien valtioiden enemmistöä.

"Hyväksytty tai rajoitettu" enemmistö käsittää 2/3 kansalaisten enemmistöä edustavien 2/3 valtioiden enemmistöä.

Kaksinkertainen "hyväksytty tai rajoitettu" enemmistöä ei katsota saavutetuksi kun päätöstä vastustaa vähintään 1/4 jäsenvaltioista jotka edustavat vähintään 1/8 Unionin kansalaisista tai 1/8 jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 1/4 Unionin kansalaisista.


Artikla 21: Komissio - koostumus ja itsenäisyys

1. Komission koostumus määritellään (organic) lailla.

2. Komission jäsenten tulee olla täysin itsenäisiä, Unionin yleisen hyödyn kannalta täysin itsenäisiä suorittaessaan tehtäviään.
Suorittaessaan näitä tehtäviä he eivät kysy eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muulta ryhmältä. He pidättyvät toimesta, joka on ristiriidassa heidän tehtäviensä kanssa. Kukin jäsenvaltio ottaa huolehtiakseen tämän periaatteen kunnioittamisen eikä pyri vaikuttamaan komission jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään.


Artikla 22: Komissio - nimittäminen - motion of censure
(moite-esitys) ("epäluottamuslause")

1. Komissio nimitetään, toisen kappaleen esittämän käytännön mukaan, viiden vuoden ajaksi.

2. Kunkin vaalikauden alussa Euroopan parlamentti valitse jäsenenemmistöllä komission presidentin Euroopan neuvoston ehdotuksen mukaan.

3. Euroopan parlamentti voi, jäsenenemmistöllä, antaa "epäluottamuslauseen" vähintään kolmen työpäivän varoituksella, jonka hyväksyminen johtaa komission jäsenten kollektiiviseen eroon ja jotka jatkavat päivittäistehtäviään kunnes heidät on korvattu.


Artikla 23: Komission presidentti

- Komission presidentti jakaa toimivaltaansa komission jäsenille.

- Hän koordinoi komission työtä ja hänellä on ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan.

- Presidentti voi lopettaa komission jäsenen valtuudet Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä.


Artikla 24: Komissio - valtuudet

Komissio:

- valvoo perustuslain noudattamista sekä Unionin toimia;

- osallistuu lainsäädäntövaltaan ja omaa aloiteoikeuden lainsäädännössä (saa tehdä lakiehdotuksia?);

- vahvistaa? (executes) budjetin ja Unionin lait ja ottaa käyttöön täytäntöönpano-ohjesääntöjä perustuslain ehtojen mukaan;

- neuvottelee ja sopii Unionin kansainväliset sopimukset;

- käyttää muita sille perustuslain ja sopimusten mukaan suotuja valtuuksia.


Artikla 25: Tuomioistuin

Tuomioistuimen tehtävät on määritelty artikloissa 36-39.

Tuomioistuin koostuu tuomareista ja Advocates-General'ista
(oikeusasiamies ?).

Viimeksi mainitut, jotka valitaan henkilöistä, joiden itsenäisyys on ehdoton ja jotka omaavat oman maansa korkeimpaan tuomioistuinvirkaan vaadittavan pätevyyden, tai ovat pätevyydeltään tunnetut, nimitetään Euroopan parlamentin (jäsenenemmistö) toimesta yhdessä neuvoston kanssa yhdeksän vuoden kaudeksi, jota ei voi uusia. Nimitysjärjestely määritellään (organic) lailla.


Artikla 26: Tuomioistuimen presidentti

Tuomarit valitsevat tuomioistuimen presidentin keskuudestaan kolmen vuoden kaudeksi. Hänet voidaan valita uudelleen.


Artikla 27: Tuomioistuimen organisaatio ja säännöt

1. Laki(organic), jonka Tuomioistuin ehdottaa, määrittelee sen oikeudenkäyntijärjestyksen, jäsenten lukumäärän, säännöt, "oikeussalisäännöt?", sekä tapaukset jotka vaativat tuomioistuimen täysistuntoa.

2. Tuomioistuin nauttii rahallisesta ja hallinnollisesta itsenäisyydestä Unionin budjetin puitteissa.


Artikla 28: Muut tuomioistuimet

Tuomioistuimen ehdotuksesta voidaan asettaa yksi tai useampia muita tuomioistuimia (orgaanisella lailla), jotka vastaavat tiettyjen tyyppisten asioiden käsittelystä, joilla on muutoksenhakuoikeus Tuomioistuimessa rajoitettuna, jossa se on tarkoituksenmukaista "lain tulkintaan".

Näiden tehtävät, koostumus ja menettelytapasäännöt (oikeudenkäynti) säädetään artikloissa 25, 26 ja 27 mainittujen periaatteiden mukaan.


Artikla 29: Aluekomiteat

Aluekomiteat koostuvat valituista edustajista jotka kuuluvat jäsenvaltioiden tunnustamiin alueellisiin tai paikallisiin viranomaisiin.

Sen kanssa neuvotellaan etukäteen lakialoitteista, jotka koskevat tiettyjä asioista, joista laaditaan lista "orgaanisella" lailla.


Artikla 30: Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki laskee liikkeelle Unionin valuutan, varmistaa sen vakauden ja käyttää perustuslain sille suomaa valtaa.

Se nauttii tehtäviensä hoitoon tarvittavaa itsenäisyyttä. Tuomioistuin varmistaa, että tätä itsenäisyyttä kunnioitetaan.






KAPPALE IV: UNIONIN TEHTÄVÄT/VELVOLLISUUDET


Luku 1 PERIAATTEET

Artikla 31: The Acts of the Union

1. Unionin instituutiot hyväksyvät/omaksuvat perustuslain mukaisesti:

- perustuslain mukaiset lait, jotka muuttavat perustuslakia tai sisällytetään siihen; Euroopan parlamentin (component?) jäsenten 2/3 enemmistöllä ja ministerineuvoston kaksinkertaisella (qualified) enemmistöllä. (1

- lait (organic), jotka säätävät etenkin Unionin instituutioiden ja

- elinten koostumusta, tehtäviä tai toimintoja; Euroopan parlamentin (component?) jäsenten enemmistöllä ja ministerineuvoston (qualified) enemmistöllä. (2

- tavalliset lait; Euroopan parlamentin annettujen äänien ehdottomalla
enemmistöllä ja ministerineuvoston yksinkertaisella enemmistöllä. (3

2. Unionin instituutiot hyväksyvät/omaksuvat lakien ja perustuslain mukaisesti:

- täytäntöönpanosäännöt/määräykset.

- yksilölliset päätökset.

3. Lait ja määräykset ovat kokonaisuudessaan sitovia koko Unionin alueella.

- päätökset sitovat "vastaanottajiaan".

4. Lait voivat olla puitelakien muodossa silloin, kun ne rajoittuvat asian yleisten periaatteiden määrittelyyn, määräävät jäsenvaltioille tai muille viranomaisille tiettyä tulosta vaativan velvoitteen ja kun ne saattavat kansalliset ja Unionin viranomaiset vastuuseen niiden täytäntöönpanosta. Sellainen laki voi sisältää sovellettavia/soveltuvia ehtoja mikäli jäsenvaltio on kykenemätön (epäonnistuu) puitelain täytäntöönpanossa.



Luku 2 LAKIASÄÄTÄVÄT TEHTÄVÄT/VELVOLLISUUDET


Artikla 32: Lakiasäätävä aloitteellisuus

Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto hyväksyvät/omaksuvat Unionin lait.

Tavallisten ja (organic) lakien lakiasäätävä aloitteenteko on komissiolla, paitsi silloin kun perustuslaki antaa sen tuomioistuimelle.

Jos komissio ei toimi, Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto voivat yhteisellä sopimuksella antaa lakialoitteen.

Perustuslaillisten lakien lakiasäätävä aloitteenteko on Euroopan Parlamentilla, Komissiolla, Ministerineuvostolla tai jäsenmaalla.


Artikla 33 Lakiasäätävän vallan delegointi
(luettelossa tämän kohdan nimi oli Lakiasäätävän vallan kiireellinen
käyttö ja delegointi)

Lailla (organic), jossa yksilöidään valtuutuksen sisältö, tarkoitus, laajuus ja kesto, komissio voidaan asettaa vastuuseen hyväksyä lakeja/säädöksiä, jotka voivat halventaa/rajoittaa/supistaa tai lieventää/muuttaa olemassa olevia lakeja.



Luku 3 LAINSÄÄDÄNNÖN TÄYTÄNTÖÖNPANO


Artikla 34 Lainsäädännön täytäntöönpano

Jäsenvaltio panevat täytäntöön / toteuttavat Union lakeja.

Tuottamatta haittaa edelliselle kappaleelle, komissiolla on säätelevä valta suhteessa Unionin lakien täytäntöönpanoon ja voi, sopimuksissa ja (organic) laeissa mainituissa tapauksissa, ryhtyä yksittäisiin toimenpiteisiin Unionin lain soveltamiseen.
Ministerineuvosto voidaan asettaa lailla vastuulliseksi säätelevästä vallasta joillakin tietyillä alueilla.


Artikla 35 Kansallinen valvonta
(supervision of national implementation measures)

Komissio valvoo jäsenvaltioiden Unionin lakien tehokasta täytäntöönpanoa. Yksityiskohtaiset järjestelyt vahvistetaan (organic) lailla.



Luku 4 TUOMIOVALTAA KOSKEVAT TOIMINNOT


Artikla 36: Tuomiovaltaa koskevat toiminnot

Tuomioistuin ja muut yhteisö- ja kansalliset tuomioistuimet toimien "omissa puitteissaan" takaavat lainkuuliaisuuden tulkittaessa ja sovellettaessa tätä perustuslakia ja kaikkia Unionin toimia. Unionin lain johdonmukainen tulkinta taataan, etenkin "pätevillä/laillisilla" ennakkopäätöksillä.




Artikla 37: Tuomioistuimen valta

Tuomioistuimen valtaa kuten määritelty tässä perustuslaissa ja yhteisösopimuksissa voi muuttaa ainoastaan peruslaillisella lailla.


Artikla 38: Ihmisoikeuksien loukkaaminen

Tuomioistuin on pätevä päättämään missä tahansa yksilön esiintuomassa kanteessa jossa pyritään näyttämään toteen, että Unioni on loukannut perustuslain takaamaa ihmisoikeutta.

Perustuslaillinen laki määrittelee ehdot joiden mukaan kanne voidaan esittää sekä rangaistukset jotka tuomioistuin voi tuomita.


Artikla 39: Toimivallan jakamisen kunnioittaminen

Ministerineuvosto, komissio, Euroopan parlamentti tai jäsenvaltio voi, lopullisen toimenpiteen hyväksymisen jälkeen ja ennen sen täytäntöönpanoa, panna vireille (act) sellaisen (act): kumoamisen, joka ylittää Unionin toimivallan. Yksityiskohtaiset järjestelyt vahvistetaan perustuslaillisella lailla.


Luku 5 - RAHA-ASIAT

Artikla 40: Varat ja budjetti

1. Laki määrää Unionin rahavarojen luonteen ja maksimimäärän. Tämä laki vaatii Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön hyväksymisen ja 2/3 äänistä, sekä kaksinkertaisen (qualified) enemmistön ministerineuvostossa. (4

2. Unionin kaikki tulot ja menot viedään budjettiin. Budjetti hyväksytään vuosittain lainsäädäntömenetelmin.

3. Kuhunkin uuteen menoeräehdotukseen tulee liittää vastaava tuloeräehdotus.

4. Unionia velvoittaa sama budjettikuri kuin on säädetty jäsenvaltioille Unionin lain mukaan.



Luku 6 - JÄSENVALTIOIDEN TOIMINTAPERIAATTEIDEN/POLITIIKAN KOORDINOINTI


Artikla 41: Peruste

Asioissa, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön tai koordinointiin, ministerineuvosto käyttää sille suotua valtaa.

Komissio ja parlamentti osallistuvat ministerineuvoston toimiin.



KAPPALE V - ULKOISET SUHTEET

Artikla 42: Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

1. Euroopan neuvosto määrittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleiset perusteet ja ohjenuorat johon sisältyy yhteinen puolustuspolitiikka ja yhteinen puolustus.

2. Neuvosto päättää Unionin asemat ja yhteiset toiminnat komission ehdotuksesta tai jäsenvaltion pyynnöstä. Paitsi erittäin kiireellisissä tapauksissa, neuvosto neuvottelee Euroopan parlamentin kanssa sopivista järjestelyistä. Kaikissa tapauksissa sen tulee pitää Euroopan parlamentti ajan tasalla ja raportoida sille tekemisistään.

Neuvoston päätökset on oltava yksimielisiä paitsi komission ehdottamissa tapauksissa joissa se päättä kaksinkertaisella (qualified) enemmistöllä. Viiden vuoden kuluttua neuvosto päättää (qualified) enemmistöllä ja ainoastaan komission ehdotuksesta.


Artikla 43: Unionin edustaminen

Neuvoston presidentti ja komission presidentti edustavat Unionia kansainvälisesti, käsiteltävän asian tarkoituksenmukaisuuden mukaan.
Komissio vastaa Unionin diplomaattisesta edustamisesta jonka se toteuttaa neuvoston kanssa sovituissa muodoissa. Maissa, joissa se ei ole edustettuna, Unioni voi sopia neuvoston kanssa jonkin jäsenmaan nimittämisestä (joka on valittu sopivimpana) toimimaan Unionin edustajana.


Artikla 44: Sopimukset

1. Unionilla on valtuudet solmia sopimuksia.

2. Komission neuvottelemat sopimukset alistetaan Euroopan parlamentin hyväksyttäviksi jäsenenemmistöllä ja neuvoston (qualified) enemmistö.
Komissio ilmoittaa sitten Unionin hyväksymisen/myöntymisen/vahvistuksen.

3. Ehdot joiden mukaan hyväksyntä voidaan antaa yksinkertaistetulla sisäisellä menettelytavalla vahvistetaan (organic) lailla.

4. Tällä tavalla solmitut sopimukset sitovat Unionin ja jäsenmaiden instituutioita.

5. Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto tai jäsenvaltio voivat kysyä tuomioistuimen mielipidettä sopimuksen yhteensopivuutta tämän perustuslain kanssa. Sopimus, josta tuomioistuin antaa "vastahakoisen" mielipiteen, voidaan hyväksyä, kun tarkoituksenmukaista, ainoastaan perustuslaillisella lailla.

6. Mikäli solmitaan kansainvälinen sopimus, joka vaatii perustuslian muutosta, muutokset ovat ensin hyväksyttävä perustuslaillisella lailla.

7. Sopimusten irtisanominen tapahtuu sen mukaisesti kuin niiden solmimisessa on sovittu.



KAPPALE VI UNIONIIN LIITTYMINEN


Artikla 45: Uusien jäsenien liittyminen

Jokainen eurooppalainen valtio jonka instituutiot ja hallitusjärjestelmät perustuvat demokraattisiin periaatteisiin ja oikeusperiaatteisiin, joka kunnioittaa inhimillisiä perusoikeuksia, vähemmistöjen oikeuksia ja kansainvälistä lakia sekä hyväksyy "acquis communautaire"n, voi hakea Unionin jäsenyyttä.

Yksityiskohtaiset liittymisjärjestelyt sovitaan Unionin ja jäseneksi pyrkivän valtion välillä. Perustuslaillisen lain tulee hyväksyä tämä sopimus.



KAPPALE VII LOPULLISET EHDOT


Artikla 46

Jäsenvaltiot, jotka niin haluavat voivat keskenään hyväksyä ehtoja, jotka edistävät nopeammin Euroopan yhdentymistä edellyttäen, että tämä toiminta on kaikkina aikoina avoin muille jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä siihen ja että ehdot pysyvät sopusoinnussa Unionin tavoitteiden ja perustuslain periaatteiden kanssa.

Etenkin koskien kappaleita V ja VI jäsenmaat voivat hyväksyä muita ehtoja, jotka sitovat vain heitä itseään.

Parlamentin, komission ja neuvoston muiden jäsenmaiden jäsenet pidättyvät näiden ehtojen hyväksymisen keskusteluista ja äänestyksistä.


Artikla 47: Voimaanastuminen

Perustuslaki katsotaan hyväksytyksi ja astuu voimaan, kun jäsenmaiden enemmistö, joka edustaa 4/5 koko väestöstä, on ratifioinut sen.

Jäsenvaltion, joka ei ole pystynyt ratifioimaan annetun aikarajan sisällä, on pakko Unionista eroamiseen tai jäämisen Unioniin uudella pohjalla.

Jos jokin näistä valtioista päättää jättää Unionin, solmitaan erityiset sopimukset joiden tarkoituksena on taata valtiolle etuoikeutettu asema suhteissaan Unioniin.




KAPPALE VIII - UNIONIN TAKAAMAT IHMISOIKEUDET


1. Oikeus elämään

Jokaisella on oikeus elämään, fyysisen koskemattomuuden, vapauden ja turvallisuuden kunnioitukseen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä kiduttaa eikä kohdella tai rankaista epäinhimillisesti tai halventavasti.

2. Arvokkuus

Ihmisarvo on loukkaamaton: tämä pitää sisällään yksilön perusoikeuden riittävään varallisuuteen ja palveluun itseään ja perhettään varten.

3. Yhdenvertaisuus lain edessä

a) Jokainen on yhdenvertainen lain edessä.

b) Kaikki syrjintä kuten rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai sosiaaliseen syntyperään, kansallisen vähemmistön jäsenyyteen, omaisuuteen/omistamiseen, syntymään tai muuhun asemaan perustuva (syrjintä) on kielletty.

c) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo on turvattava.

4. Ajatuksenvapaus (?) (freedom of thought)

Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus taataan.

Aseistakieltäytyjän oikeus kieltäytyä asepalvelusta taataan; tämän oikeuden käyttäminen ei saa johtaa minkäänlaiseen syrjintään.

5. Mielipiteen ja tiedon vapaus

a) Jokaisella on ilmaisemisen vapaus. Tämä oikeus sisältää mielipidevapauden sekä vapauden vastaanottaa ja kertoa edelleen tietoa ja ajatuksia.

b) Taide, tiede ja tutkimus on vapaata (pakosta) (free of constraint).

6. Yksityisyys

a) Jokaisella on oikeus identiteettinsä arvonantoon ja suojeluun.

b) Yksityisyyden ja perhe-elämän, maineen, kodin ja yksityisen kirjeenvaihdon kunnioitus taataan.

c) Viranomaisten suorittama yksityisten tai organisaatioiden valvonta sallitaan vain "pätevän" oikeusviranomaisen asianmukaisella valtuutuksella.

7. Perheen suojelu

Jokaisella on oikeus perustaa perhe.

Perhe nauttii lainmukaista, taloudellista ja sosiaalista suojelua.
Isien, äitien ja lasten oikeuksia suojellaan.

8. Kokoontumisvapaus

Jokaisella on oikeus järjestää ja osallistua rauhallisiin (rauhanomaisiin) (peaceful) kokouksiin ja mielenosoituksiin.

9. Kanssakäymisvapaus (yhdistysvapaus)

Jokaisella on oikeus yhdistyä!!!

10. Omistamisen vapaus (omistusoikeus)

Omistusoikeus taataan.

Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi, kun se katsotaan tarpeelliseksi yhteiskunnan edun vuoksi, lain edellyttämin ehdoin ja edellyttäen ennalta määriteltyä korvausta.

11. Valita ammatti ja työolosuhteet

a) Unioni tunnustaa oikeuden työhön; Unioni ja jäsenmaat ryhtyvät toimeen tämän oikeuden täytäntöönpanoon.

b) Jokaisella on oikeus vapaasti valita ammatti ja paikan sen harjoittamista varten sekä vapaasti harjoittaa tätä ammattia.

c) Keneltäkään ei mielivaltaisesti saa riistää hänen työtään tai pakottaa johonkin tiettyyn työhön.

12. Kollektiiviset sosiaaliset oikeudet

a) Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä yhteisesti oikeuksiensa puolustamiseen, ja tähän sisältyy ammattiliittojen perustaminen.

b) Unionin tasolla taataan oikeus työntekijöiden ja työnantajien väliseen neuvotteluun ja oikeus solmia kollektiivisia sopimuksia.

c) Taataan oikeus kollektiiviseen toimenpiteeseen ja oikeus lakkoon.

d)Työntekijöillä on oikeus saada säännöllisesti tietoa yrityksensä taloudellisesta ja rahallisesta tilanteesta ja "tulla kuulluksi " (be consulted) päätöksistä jotka saattavat vaikuttaa heidän etuihinsa.

13. Sosiaaliturva

a) Jokaisella on oikeus nauttia heidän terveyttä ylläpitävistä toimenpiteistä.

b) Jokaisella jolta puuttuu tarvittavat varat on oikeus sosiaaliseen ja sairaanhoidolliseen apuun.

c) Työntekijöillä, itsensä työllistävillä henkilöillä ja heidän elätettävillään on oikeus sosiaaliturvaan tai vastaavaan järjestelmään.

d) Niillä, jotka ilman omaa syytään, ovat kykenemättömiä hankkimaan itselleen "säädyllistä" (with dignity) asuntoa on oikeus saada tähän apua asianomaisilta viranomaisilta.

14. Oikeus koulutukseen

a) Jokaisella on oikeus kykyjensä mukaiseen ("kyvyilleen sopiva") koulutukseen ja ammattikoulutukseen.

b) Koulutuksessa vallitsee vapaus.

c) Vanhemmilla on oikeus huolehtia vakaumuksensa mukaisesta uskonnollisesta ja filosofisesta koulutuksesta samalla kunnioittaen lapsen oikeutta omaan kehitykseen.

15. Oikeus tiedonsaantiin

Jokaisella on oikeus saada nähdä ja oikeus teettää korjauksia hallinnollisiin asiakirjoihin ja muuhun itseen koskevaan tietoon.

16. Poliittiset puolueet

Kansalaisilla on oikeus muodostaa poliittisia puolueita. Puolueiden tulee olla jäsenmaiden yhteisten demokraattisten periaatteiden "inspiroimia".

17. Pääsy tuomioistuimiin

Jokaisella on oikeus nostaa kanne tuomioistuimessa tai lain määrittelemässä oikeuslaitoksessa.

Jokaisella on oikeus tulla tasapuolisesti kuulluksi, julkisesti ja kohtuullisen ajan sisällä itsenäisessä ja puolueettomassa tuomioistuimessa tai muussa oikeuslaitoksessa, joka on lain mukaan ennalta määritelty.

"Pääsy oikeuteen on oltava tehokasta". Oikeusapua järjestetään niille, joilla ei ole varaa muuten hankkia itselleen oikeusapua ("asianajaja").

18. Non bis in idem

Ketään ei tutkita eikä tuomita rikkomuksista, joista hänet on jo vapautettu tai tuomittu.

19. Ei-taannehtivuus

Itselleen ei voi aiheuttaa vastuuvelvollisuutta teosta tai tekemisestä jättämisestä (tekoon), josta ei ole lainmukaista vastuuvelvollisuutta teon tapahtuma-aikana.



20. Oikeus hake

Minusta tämänkin kysymyksen vastaukseksi on syytä jäljentää nimim "Oton" kommentti. Se oli niin samoattoman ytimekäs ja pätevä kaikennäköisten Suomi, Satakunnan... ja Einareitten jälkeen
Siinä on otetta ja ajatusta salaliittosekoilijoiden opiksi.

Hyvä Otto ja Hyvä Suomi!!!

Oton kommentti oli seuraava:
Oton kopio
Kirjoittanut: Otto, 4.1.2003 klo 21.17
"
NIZZAN SOPIMUS ON VÄLTTÄMÄTÖN KEHITYSVAIHE

Euroopan integraatio on hyvässä keski-iässä. Puolessa vuosisadassa on menty paljon eteenpäin ja halua yhteiseloon ja uudistamiseen riittää yhä: edessä on EU:n merkittävin laajentuminen. Valtionpäämiesten ja hallitusten pyrkiessä kohti tiiviimpää ja laajempaa unionia kansalaisrintamalta kuuluu huolestuttavia uutisia. Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi päättyi mellakoihin ja irlantilaiset kohauttivat koko Eurooppaa äänestämällä ei Nizzan sopimukselle. Vaikka nämä teot eroavat tyystin toisistaan, ne kuvastavat kansalaisten pelkoa Euroopan integraatiota kohtaan.

Asiat ovat kovin vaikeaselkoisia ja etäisiä. Ei riitä, että keskustellaan yksipuolisesti rakenteista ja päätöksentekojärjestelmistä. Euroopan integraatio on perustunut alusta lähtien jäsenvaltioiden sitoutumiseen yhteiseen hyvään: rauhaan, vakauteen ja vaurauteen. Näin täytyy olla jatkossakin. Yhdentyminen palvelee kaikkia EU-kansalaisia.

Nizzan sopimus syntyi 15 jäsenmaan vaikeiden poliittisten neuvottelujen tuloksena. Sopimus ei ole kaikilta osin tyydyttävä, mutta se poisti esteet historialliselta laajentumiselta. Perussopimusten muuttaminen on aina ollut EU:ssa vaikeata ja sopimuksiin on jäänyt parantamisen varaa.

Suomi saavutti pääosin sopimukselle asettamansa tavoitteet. Nizzan sopimuksen myötä EU:n päätöksistä 90% voidaan tehdä määräenemmistöllä, komission puheenjohtajan asemaa vahvistettiin ja hänet nimitetään vastedes määräenemmistöpäätöksellä. Suomelle oli lisäksi tärkeätä, että sovittiin komission jäsenyyden tasapuolisesta kierrättämisestä jäsenmaiden kesken. Jäsenvaltioille luotiin mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön. Nämä uudistukset tukevat yhteisöllisyyttä ja siten myös pienten jäsenmaiden etua.

Sopimuksella kehitettiin myös unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tavoite WEU:n sulauttamisesta unioniin poistui ja EU:n kriisinhallinnan rakennetta uudistettiin. Nizzan sopimus ei vaikuta jäsenmaiden puolustusratkaisuihin eikä unionin yhteisen puolustuksen kehittämiseen. Suomen kannalta muutokset ovat myönteisiä: ne tehostavat EU:n ulkopoliittista päätöksentekoa ja vahvistavat unionin kriisinhallintakykyä.

Nizzassa sovittiin myös EU:n tulevaisuuskeskustelun aloittamisesta ja Nizzaa seuraavasta hallitusten välisestä konferenssista, HVK:sta. Nykyisen EU:n puheenjohtajamaan Belgian tavoitteena on, että joulukuussa 2001 Laekenissa jäsenvaltiot sopivat työskentelyfoorumista - konventista - valmistelemaan tulevaa konferenssia. Se aloittaisi työnsä ensi vuoden alkupuolella ja varsinainen HVK järjestettäisiin sovitusti 2004.

Viime aikoina on käytetty puheenvuoroja, joissa Nizzan sopimuksen ratifiointia ei pidetäkään välttämättömänä. Ottaen huomioon vaikeudet, jotka liittyivät Nizzan sopimuksen aikaansaamiseen ja sen hyväksyttämiseen eri jäsenvaltioissa, on mahdotonta olettaa, että neuvottelut vielä pidemmälle menevästä uudesta sopimuksesta voitaisiin aloittaa pikaisesti. Vain Nizzan sopimus mahdollistaa EU:n laajentumisen suunnitellussa aikataulussa ja
laajuudessa.

Eduskuntaryhmät ovatkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ilmoittaneet kannattavansa sopimuksen ratifiointia Suomen osalta. Aikaa ratifiointiin kaikissa jäsenmaissa on vielä puolitoista vuotta. Meidän on syytä suorittaa omamme ja vasta jos vuoden 2002 lopussa näyttää, ettei se kaikissa jäsenmaissa tule onnistumaan, on aika pohtia muita vaihtoehtoja.

EU tarvitsee laajaa kansalaiskeskustelua omasta tulevaisuudestaan, mutta keskustelua ei pidä hämmentää ohittamalla Nizzan sopimuksen sisältö kuin sitä ei olisikaan. Nizza on välttämätön välivaihe EU:n jatkuvassa kehityksessä. "