Olen tekemässä opinnäytetyötä saatananpalvonnasta, lähinnä nuoren näkökulmasta siihen.. Jos jollain on kokemuksia aiheesta tai on seurannut touhua vierestä niin olisi hienoa kuulla niistä. Kiitos.
kokemuksia saatanan palvonnasta?
Satu.h
10553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Linkistä löytyy tietoa..
http://www.paiviniemi.net/stoori1.php
-Samoin kokenut
Wikipedian mukaan: Sana saatana tulee seemiläisten kielten sanasta štn (heprean שטן, aramean שׂטנא, sanan alkuperäisessä muodossa on vain konsonantteja), joka tarkoittaa vastustamista, jarruttamista ja jonkin vastaisuutta.
Siispä voidaanko sanoa, että kun ihminen vastustaa muutosta hän palvoo Saatanaa?
Onhan Saatana gnostilaisuudessa myös valontuoja(lucifer).
Kristinuskon näkemys saatanasta jää kapeaksi ja ohueksi. Se ulkoistaa Saatanan ulkopuolelta tulevaksi pahaksi.
Jonkin näkemyksen mukaan ihminen itse kamppailee itsessään olevien, keskenään ristiriitaisten tarpeitten kanssa. Toisaalta tarpeen pitää kaikki ennallaan ja paikallaan sekä vastustaa muutosta kynsinhampain ja tarpeen kehittyä, vapautua menneisyyden kahleista, rajoitteista. Tätä kait sanotaan jumalan ja saatanan kamppailuksi ihmisessä itsessään?
enää selvemmin ilmaista?
Vain ja ainoastaan kristityt uskovat saatanaan. Suurin osa fiksuista ihmisistä ei palvo mitään mielikuvitusolentoja. Pösilö.
Tee mieluummin opinnäytetyö tilastoista miten kriittinen ajattelu vähentää uskontoja edistää maailmanrauhaa.
Nykyisellään keskutelua on jo liikaa uskonnosta. Maailma tarvitsee enemmän keskustelua miten vähentää uskonnon merkitystä ja sotia jne.
Harvinaisen totta.
se sitten ns. fiksuimmimmaksi itsensä tuntevista se sitten viekin.
on lasten ja nuorten kasvun tukeminen... monet muut mielenkiintoset aiheet oli varattu, mut pitää koittaa saada tähän aiheeseen jotain uutta näkökulmaa...
Itse olin lapsi/nuori siinä vaiheessa kun saatananpalvonta rantautui suomeen. Ensinnäkään mitään vastaavaa ilmiötä ei ollut ennen kuin evankeliset kristityt alkoivat levittää suomessa saatananpalvontahysteriaa. Myöskin kirkko ylireagoi tähän ja rippikoululaisillekin syötettiin kaikenlaisia 'faktoja' saatananpalvonnasta (lähteenä skitsofrenikkojen kertomukset!).
Lähinnä saatananpalvonnasta olivat kiinnostuneita seurakuntanuoret tai ripari-ikäiset. Lisäksi jotkut lukivat Riku Rinteen satukirjoja ja saivat tästä yllykkeen saatananpalvontaan.
Jokaisella meillä on käsitys muustakin kuin tästä jokapäiväisestä, käsinkosketeltavasta todellisuudesta. Jokainen joutuu joskus ihmettelemään tilanteita ja tapahtumia tai kysymään, mikä on oikein tässä tilanteessa. En käsitä, kuinka kieltämällä omat kokemuksensa elämästä voi kehittyä mihinkään uuteen, aikuisempaan elämännäkemykseen. On kysymys elämän arvoista.
Väitän, että aikamme nuorten ihmisten näköalattomuus ja pahoinvointi masennuksineen ja saatananpalvontoineen on seurausta siitä, ettei heidän vanhemmillaankaan ollut turvallista kotia, jossa olisi arvostettu elämää ja perhettä ns. vapauden ja materialismin asemesta. Kärsimme kolmanteen ja neljänteen polveen vanhempiemme syntien vuoksi.
Miksi olen tullut tähän johtopäätökseen?
Miksi niiden perheiden lapset, joissa vietetään arvostavaa perhe-elämnää ja uhraudutaan yhteisen hyvinvoinnin vuoksi, voivat hyvin eivätkä tarvitse mitään extreemiä elämäntäytteeksi?
Kristityt ja muut uskovaiset tuntuvat olevan ainoita, jotka uskovat Saatanaan. Itse en usko Jumalaan tai Saatanaan, vaan ajattelen, että ne kuvaavat ihmisen sisällä olevaa hyvää ja pahaa. Pimeää ja valoisaa puolta.
Tuo saatananpalvonta, mitä sinä varmaan ajattelet, on lähinnä kännissä heiluvien teinien touhuja. Tai jos joku vanhempi on kyseessä, tarkoitus on vain käyttää kersoja hyväkseen tai peitellä rikollista toimintaa.
Mistään en ole löytänyt vielä Saatanan palvontaa tai mustaa magiaa, vaikka jotain alan kirjoja onkin tullut lueskeltua. Väittäisin, että saatananpalvonta on aika pitkälti kuviteltua.
Tutkimusta tehdessäsi muista, että satanismi ja saatananpalvonta ei ole sama asia.