Te jotka olette uudestisyntyneitä ja elätte seurakunta elämssä, uskossa ja puhtaudessa.
Voitteko rukoilla puolestani, olen niin järkyttävän kovissa sisäisissä taisteluissa tuntuu etten jaksa ja pelottaa kovasti.
En elä tietoisessa synnissä,,,,,,,,mutta kuitenkin joudun olemaan tässä tilassa,,,,taivas on niin hiljaa miten minun käy. [email protected]
Voitteko rukoilla puolestani, olen niin järkyttävän kovissa sisäisissä taisteluissa tuntuu etten jaksa ja pelottaa kovasti.
En elä tietoisessa synnissä,,,,,,,,mutta kuitenkin joudun olemaan tässä tilassa,,,,taivas on niin hiljaa miten minun käy. [email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rukoilkaa että saan voimaa jatkaa ja selviytyä kaikessa voittajana
Kiitos ja siunausta
Muistan sinua rukouksissani Santeri_Eemeli.
Ei ole minullakaan helppoa, sillä monta ahdistusta meille on luvattukin.
Meidän kaikkien usko koetellaan joka tapauksessa jossain vaiheessa, tai jopa useampaan kertaan, se on Jumalan kädessä, miten meitä itsekutakin koetellaan, yksilöllisesti kuitenkin.
1Piet.1:6,7
"Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,
että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä".
Luin ko. kirjettä juuri tänä aamuna, joten ehkäpä se on sinulle tarkoitettu rohkaisu. Jeesuksen siunausta sinulle! Muistan sinua.
Kerron tässä omakohtaisen kokemukseni, toivottavsti siitä on hyötyä myös sinulle!
Omalla kohdallani kävi niin, että ajauduin uskonkriisiin vuosia sitten. Taivas tuntui olevan vaiti. Uskovat syyttivät, että elän synnissä. Tuntui pahalta ja mikään nk. hengellinen ei haluttanut. Tätä aikaa kesti kaksi ja puoli vuotta! Kuitenkaan en tuona aikana luopunut uskostani enkä elänyt missään synnissä. Lopulta olin niin tuskainen, että huusin, etten enää jaksa sitä tuskaa. Ellei mitään tapahdu sen viikonlopun aikana menen kapakkaan ja juon pääni täyteen!(Olisi muuten ollut ensimmäinen kerta elässäni ja tämäkin ajatus nousi silloin mieleeni ekan kerran).
Taivas alkoi vastata. Herra lähetti tielleni ei uskoa tunnustavia ihmisiä (mm. artisteja), uskovathan olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hylänneet. Sain heiltä paljon apua elämäni kriittisiin hetkiin ja iltamyöhällä koin miten taivas aukeni ja Jumalan rakkaus vuoti ylleni kuin virta. Olin sisältä ja päältä Herran voiman alla. Ylistelin Herraa ja kiittelin Häntä uusin kielin. Sitä Armollista Jumalan läsnä oloa on elämässäni riittänyt jo useita vuosia. Vaikka olen tässä välissä vammautunut kädestäni, niin Jumalan rakkaus ja armo eivät ole elämästäni vähentyneet.
Jotkut uskovat ovat edelleen epäileviä, että elänkö oikeassa suhteessa Herraan. Sillä ei enää ole mitään väliä mitä ajattelevat, sillä tiedän eläväni Kristusessa ja Hänen rakkautensa ympäröimänä. Tätä Jumalallista rakkautta tahdon viedä kaikkialle sinne minne ikinä Herrani minua johtaakaan!
Siispä odota Herraa! Tiedän, että tuskan ja ahdistuksen hetkissä elämä tuntuu vaikealta jopa sietämättömältä, mutta Jeesus on kuitenkin valvomassa silloinkin! Toivotan sinulle runsasta siunausta ja rohkeutta eteenpäin elämän tiellä. Rukoilen, että pääset kokemaan jotain samaa kuin mitä itse olen kokenut!
Rohkaisustanne, on ihana huomata kuitenkin että jotkut muutkin ovat käyneet samoja asioita läpi.
Jumala siunatkoon teitä rakkaat kaikessa,,,,,ja kiitos kun muistatte minua ja perhettäni rukouksin.
Pyydän tässä myös poikieni puolesta että Jumalavarjelee heidät kaikelta pahalta, ja että Herra pian uudistaa heidät ja kaikki lasteni lapset.
Minä muistan sinua ja perhettäsi ja myös poikiesi puolesta, että Herra uudistaisi työnsä heidänkin kohdalla.
Me jokainen varmaan käydään tällä kaidalla tiellä monenlaisten tuskien kautta koulua ja rukoillaan Sanoin sanoittaman laulun tavoin, että ei yksikään jäisi matkalle maan, vaan saisimme voittajina perille päästä, siunausta sinulle, nyt lähden rukoukseen.