Kirous kieltäjille
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset...
Seuraavassa on artikkeli "Ikonimaalari"-kirjasta.
Siinä kerrotaan päätöksestä vuodelta 787, jolloin 2. käsky poistettiin ja 10.käsky jaettiin 9. ja 10.käskyksi!
Vuonna 787 tehtiin päätös, jolla on suuri merkitys kuvan historiassa. Sen teki ”pyhä ja suuri maailmanlaajuinen kokous ”, joka oli kokoontunut ”Jumalan armosta sekä hurskaiden ja kristittyjen hallitsijoiden”, Bysantin keisarin Konstantinoksen, joka tuolloin oli alaikäinen, ja hänen äitinsä, sijaishallitsijana toimivan Irenen määräyksestä Nikean kaupunkiin Bithynian maakunnassa. Se oli kristillisen kirkon historian viimeinen synodi, jonka päätöksiin yhtyivät kaikki silloisen kirkon johtajat: Antiokian, Aleksandrian, Jerusalemin ja Konstantinopolin patriarkat sekä Rooman paavi. Tämän vuoksi sitä kuten kuutta aikaisempaa vastaavaa kirkolliskokousta kutsutaan ekumeeniseksi synodiksi. Järjestyksessä se siis oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen.
Mitä seitsemäs ekumeeninen synodi sitten päätti kuvista? - Kuin kuninkaallista polkua kulkien, seuraten pyhien isiemme Jumalan johdatuksella antamia opetuksia sekä katolisen kirkon traditiota sillä tiedämme sen olevan peräisin siinä asuvasta Pyhästä Hengestä – päätämme tarkoin ja huolellisesti harkittuamme, että samoin kuin kunnioitettu ja elämää antava ristin kuva, on asetettava esiin hurskaita ja pyhiä kuvia, jotka on valmistettu väreistä, pienistä mosaiikkikivistä ja muusta sopivasta materiaalista, Jumalan pyhiin kirkkoihin, pyhiin astioihin, esineisiin ja vaatteisiin, seinille ja puulaudoille, taloihin ja teille. Meidän Herramme ja Jumalamme sekä Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kuvan tavoin turmeltumattoman valtiattaremme pyhän Jumalansynnyttäjän ja kunnioitettujen enkeleiden ja kaikkien pyhien ja hurskaiden ihmisten (kuvia).
Päätöstä olivat edeltäneet vuosisataiset erimielisyydet kirkollisessa käytössä olleista kuvista. Vuodesta 726 lähtien oli vallinnut konkreettinen kiistatilanne, kuvainraaston aika eli ikonoklasmi. Tästä kielteisestä reaktiosta kirkon kuvahurskautta kohtaan teki virallisesti lopun seitsemännen ekumeenisen synodin päätös vuodelta 787. Se määräsi kuvien käytön kultti- tarkoituksiin sallituksi, jopa välttämättömäksi. Pyhistä kuvista tuli erottamaton osa idän ortodoksisen kirkon hartauselämää.
Kunnia kuvatulle
Samalla erotettiin selvästi pyhälle kuvalle osoitettu kunnioitus, joka kohdistuu siihen kuvattuun eli kuvan aiheeseen,vain 'jumalalliselle olemukselle' kuuluvasta todellisesta palvonnasta. - Sillä mitä enemmän jatkuvasti nähdään kuvallisen esityksen kautta, sitä enemmän kuvien katselijat palauttavat mieliinsä kuvien esikuvat ja kaipaavat niitä ja voivat jakaa niille tervehdyksensä ja kunnioittavan kumarruksensa, ei kuitenkaan uskomme mukaista todellista palvontaa, joka kuuluu vain jumalalliselle olemukselle. Sen sijaan niiden kunniaksi on suitsutettava ja niitä on (kynttilöin) valaistava kuten kunnioitettua ja elämää antavaa ristin kuvaa ja pyhiä evankeliumeja ja muita pyhiä esineitä, kuten esi-isämmekin hurskaasti tapasivat tehdä. 'Sillä kuvan kautta kunnioitetaan esikuvaa' ja se, joka kumartaa kuvaa, osoittaa kunnioitustaan siinä kuvatulle.
Kirous kieltäjille
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset. Erotettava on piispat ja papit, jotka rohkenevat - vieläpä käyttäen hyväkseen yhteisiä pyhiä esineitä ja laillisia luostareita pyrkiä väärin ja ovelasti kumoamaan yhdenkin katolisen kirkon perimätiedon kohdan. Yhteisöstä on suljettava näin menettelevät, yhtä hyvin munkit kuin maallikot.
Yksimielinen ylistys
Tällä tavoin tulee voimaan pyhien isiemme opetus samoin kuin katolisen kirkon traditio, kirkon, joka maan äärestä toiseen on ottanut vastaan hyvän sanoman. Tällä tavoin seuraamme Paavalia, joka puhui Kristuksen nimissä, ja koko jumalallista apostolista seurakuntaa sekä isällistä pyhyyttä ja pidämme kiinni niistä perinnäissäännöistä, jotka olemme saaneet. Tällä tavoin laulamme voitonhymnit kirkolle profeetallisella tavalla. 'Riemuitse suuresti, tytär Siion, julista, tytär Jerusalem. Iloitse ja riemuitse koko sydämestäsi. Herra otti sinusta pois vastustajiesi väärät teot, sinut on lunastettu vihollistesi käsistä. Herra on kuningas keskelläsi. Et pahaa näe! Ja rauha on päälläsi iankaikkisesti!' Pyhä kirkolliskokous julisti: me kaikki uskomme niin, kaikki olimme samaa mieltä, kaikki hyväksyimme ja al-lekirjoitimme. Tämä on apostolien usko, tämä on oikeauskoisten usko. Tämä usko lujitti maailmanlaajuista (kirkkoa). Uskoen yhteen Jumalaan, Kolminaisuudessa ylistettyyn, tervehdimme kunnioitettuja kuvia.
--------------------------------------------------
Nykyisen Katekismuksen 10 käskyä
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
(2 Moos. 20:2–17; 5 Moos. 5:6–21)
----------------------------------------
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 31
18. Ja kun hän oli lakannut puhumasta Mooseksen kanssa Siinain vuorella,
antoi hän hänelle kaksi laintaulua, kivitaulua,
joitten kirjoitus oli Jumalan sormella kirjoitettu.
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 32
15. Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua.
Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu.
16. Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 34
1. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, niin minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, jotka sinä murskasit.
27. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa".
28. Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.
29. Ja kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua, ei hän tiennyt, että hänen kasvojensa iho oli tullut säteileväksi hänen puhuessaan Herran kanssa.
---------------------------------------
Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita Jumalia minun rinnallani.
2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
4. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
6. Älä tapa.
7. Älä tee huorin.
8. Älä varasta.
9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.
Pyhä Raamattu; toinen Mooseksen kirja 20 luku jakeet 1-17 ja viides Mooseksen kirja 5 luku
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset...
Seuraavassa on artikkeli "Ikonimaalari"-kirjasta.
Siinä kerrotaan päätöksestä vuodelta 787, jolloin 2. käsky poistettiin ja 10.käsky jaettiin 9. ja 10.käskyksi!
Vuonna 787 tehtiin päätös, jolla on suuri merkitys kuvan historiassa. Sen teki ”pyhä ja suuri maailmanlaajuinen kokous ”, joka oli kokoontunut ”Jumalan armosta sekä hurskaiden ja kristittyjen hallitsijoiden”, Bysantin keisarin Konstantinoksen, joka tuolloin oli alaikäinen, ja hänen äitinsä, sijaishallitsijana toimivan Irenen määräyksestä Nikean kaupunkiin Bithynian maakunnassa. Se oli kristillisen kirkon historian viimeinen synodi, jonka päätöksiin yhtyivät kaikki silloisen kirkon johtajat: Antiokian, Aleksandrian, Jerusalemin ja Konstantinopolin patriarkat sekä Rooman paavi. Tämän vuoksi sitä kuten kuutta aikaisempaa vastaavaa kirkolliskokousta kutsutaan ekumeeniseksi synodiksi. Järjestyksessä se siis oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen.
Mitä seitsemäs ekumeeninen synodi sitten päätti kuvista? - Kuin kuninkaallista polkua kulkien, seuraten pyhien isiemme Jumalan johdatuksella antamia opetuksia sekä katolisen kirkon traditiota sillä tiedämme sen olevan peräisin siinä asuvasta Pyhästä Hengestä – päätämme tarkoin ja huolellisesti harkittuamme, että samoin kuin kunnioitettu ja elämää antava ristin kuva, on asetettava esiin hurskaita ja pyhiä kuvia, jotka on valmistettu väreistä, pienistä mosaiikkikivistä ja muusta sopivasta materiaalista, Jumalan pyhiin kirkkoihin, pyhiin astioihin, esineisiin ja vaatteisiin, seinille ja puulaudoille, taloihin ja teille. Meidän Herramme ja Jumalamme sekä Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kuvan tavoin turmeltumattoman valtiattaremme pyhän Jumalansynnyttäjän ja kunnioitettujen enkeleiden ja kaikkien pyhien ja hurskaiden ihmisten (kuvia).
Päätöstä olivat edeltäneet vuosisataiset erimielisyydet kirkollisessa käytössä olleista kuvista. Vuodesta 726 lähtien oli vallinnut konkreettinen kiistatilanne, kuvainraaston aika eli ikonoklasmi. Tästä kielteisestä reaktiosta kirkon kuvahurskautta kohtaan teki virallisesti lopun seitsemännen ekumeenisen synodin päätös vuodelta 787. Se määräsi kuvien käytön kultti- tarkoituksiin sallituksi, jopa välttämättömäksi. Pyhistä kuvista tuli erottamaton osa idän ortodoksisen kirkon hartauselämää.
Kunnia kuvatulle
Samalla erotettiin selvästi pyhälle kuvalle osoitettu kunnioitus, joka kohdistuu siihen kuvattuun eli kuvan aiheeseen,vain 'jumalalliselle olemukselle' kuuluvasta todellisesta palvonnasta. - Sillä mitä enemmän jatkuvasti nähdään kuvallisen esityksen kautta, sitä enemmän kuvien katselijat palauttavat mieliinsä kuvien esikuvat ja kaipaavat niitä ja voivat jakaa niille tervehdyksensä ja kunnioittavan kumarruksensa, ei kuitenkaan uskomme mukaista todellista palvontaa, joka kuuluu vain jumalalliselle olemukselle. Sen sijaan niiden kunniaksi on suitsutettava ja niitä on (kynttilöin) valaistava kuten kunnioitettua ja elämää antavaa ristin kuvaa ja pyhiä evankeliumeja ja muita pyhiä esineitä, kuten esi-isämmekin hurskaasti tapasivat tehdä. 'Sillä kuvan kautta kunnioitetaan esikuvaa' ja se, joka kumartaa kuvaa, osoittaa kunnioitustaan siinä kuvatulle.
Kirous kieltäjille
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset. Erotettava on piispat ja papit, jotka rohkenevat - vieläpä käyttäen hyväkseen yhteisiä pyhiä esineitä ja laillisia luostareita pyrkiä väärin ja ovelasti kumoamaan yhdenkin katolisen kirkon perimätiedon kohdan. Yhteisöstä on suljettava näin menettelevät, yhtä hyvin munkit kuin maallikot.
Yksimielinen ylistys
Tällä tavoin tulee voimaan pyhien isiemme opetus samoin kuin katolisen kirkon traditio, kirkon, joka maan äärestä toiseen on ottanut vastaan hyvän sanoman. Tällä tavoin seuraamme Paavalia, joka puhui Kristuksen nimissä, ja koko jumalallista apostolista seurakuntaa sekä isällistä pyhyyttä ja pidämme kiinni niistä perinnäissäännöistä, jotka olemme saaneet. Tällä tavoin laulamme voitonhymnit kirkolle profeetallisella tavalla. 'Riemuitse suuresti, tytär Siion, julista, tytär Jerusalem. Iloitse ja riemuitse koko sydämestäsi. Herra otti sinusta pois vastustajiesi väärät teot, sinut on lunastettu vihollistesi käsistä. Herra on kuningas keskelläsi. Et pahaa näe! Ja rauha on päälläsi iankaikkisesti!' Pyhä kirkolliskokous julisti: me kaikki uskomme niin, kaikki olimme samaa mieltä, kaikki hyväksyimme ja al-lekirjoitimme. Tämä on apostolien usko, tämä on oikeauskoisten usko. Tämä usko lujitti maailmanlaajuista (kirkkoa). Uskoen yhteen Jumalaan, Kolminaisuudessa ylistettyyn, tervehdimme kunnioitettuja kuvia.
--------------------------------------------------
Nykyisen Katekismuksen 10 käskyä
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
(2 Moos. 20:2–17; 5 Moos. 5:6–21)
----------------------------------------
JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 31
18. Ja kun hän oli lakannut puhumasta Mooseksen kanssa Siinain vuorella,
antoi hän hänelle kaksi laintaulua, kivitaulua,
joitten kirjoitus oli Jumalan sormella kirjoitettu.
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 32
15. Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua.
Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu.
16. Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 34
1. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Veistä itsellesi kaksi kivitaulua, entisten kaltaista, niin minä kirjoitan niihin tauluihin ne sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, jotka sinä murskasit.
27. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita itsellesi nämä sanat, sillä näiden sanojen mukaisesti minä olen tehnyt liiton sinun ja Israelin kanssa".
28. Ja hän oli siellä Herran tykönä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta. Ja hän kirjoitti tauluihin liiton sanat, ne kymmenen sanaa.
29. Ja kun Mooses astui alas Siinain vuorelta ja hänellä vuorelta alas astuessaan oli kädessänsä kaksi laintaulua, ei hän tiennyt, että hänen kasvojensa iho oli tullut säteileväksi hänen puhuessaan Herran kanssa.
---------------------------------------
Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita Jumalia minun rinnallani.
2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
4. Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
6. Älä tapa.
7. Älä tee huorin.
8. Älä varasta.
9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa.
Pyhä Raamattu; toinen Mooseksen kirja 20 luku jakeet 1-17 ja viides Mooseksen kirja 5 luku
Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa, sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa, koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lainaan omaa tekstiäni toisesta keskustelusta:
Jos lukaiset Katolisen Kirkon katekismuksen niin sieltä kyllä löytyy kaikki 10 käskyä.
On hyvä muistaa, ettei raamattua alunperin oltu jaettu jakeisiin (se oli paljon myöhempi keksintö). Eli 10 käskyäkin olivat vain peräkkäin.
Itseasiassa protestantit 1500-luvulla muuttivat 10.käskyn jakoa sillä tavalla, että he erottivat 1. ja 2. käskyn ja yhdistivät 9. ja 10. käskyn. Siihen asti 10.käskyä oli aina jaoteltu niinkuin ne ovat nyt Katolisen Kirkon Katekismuksessa.
Erilainen jaottelu ei muuta mitenkään niiden sisältöä. Raamatussakin on kahdet erilaiset (Exodus 20 2-17 Deut. 5:6-21).
Siunausta.
Käytäntö näyttää, että Katolisen kirkon rikkovan niin 1. kuin 2. käskyä. Marian patsaat ja Marian palvonta ja rukoilu.... pyhimysten palvonta ja rukoileminen... SIIS käytäntö näyttää, mikä on heille Raamattua tärkeämpää, niin nämä OMAT PERINNÄISSÄÄNNÖT, millä tehdään Jumalan sana tyhjäksi.
Voisitko näyttää jonkin Kirkon dokumentin missä opetetaan, että Mariaa tulee palvoa? Ei löydy.
Lisäksi muiden kuin Jumalan palvonta kiellettetään selvä sanaisesti.
Jumala ei kieltänyt patsaiden tai kuvien tekoa. Hän kielsi niiden palvonnan. Hänhän itse käskee tekemään patsaita.
Siunausta.
LLL kirjottaa edellisessä:
"Jumala ei kieltänyt patsaiden tai kuvien tekoa. Hän kielsi niiden palvonnan. Hänhän itse käskee tekemään patsaita."
LLL:llä täytyy olla lukihäiriö, jos hän ei pysty lukemaan selvää tekstiä oikein tai sitten on ymmärrys ja taju muuten kadoksissa.
2. KÄSKY
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Uusi käännös:
Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
"2. KÄSKY
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni."
Tarkoitatko, että Jumala on kieltänyt tekemästä mitään kuvaa? Ei edes Jeesuksesta? Entä kuva-raamatut? Valokuvat perheestä, maalaukset, kaikki kuvatko?
Ei tietenkään.
Ensinnäkin käytät 10.käskyn jakoa joka tehtiin vasta 1500-luvulla, et alkuperäistä jakoa. Alkuperäisessä jaossa 1. ja 2.käsky ovat yhdessä (ja 9. ja 10. erikseen).
1. käskyn sisältö on, että on vain yksi Jumala ja me emme saa palvoa mitään muuta. Me emme saa tehdä kuvia JA palvoa niitä.
Tässä esimerkkejä missä Jumala käskee tekemään patsaita ja kuvia:
"18. Ja TEE kaksi KULTAKERUBIA, tee ne kohotakoista tekoa, armoistuimen molempiin päihin.
19. Tee toinen KERUBI toiseen päähän ja toinen kerubi toiseen päähän. TEHKÄÄ KERUBIT armoistuimesta kohoaviksi, sen kumpaankin päähän.
20. Ja kerubit levittäkööt siipensä ylöspäin, niin että ne peittävät siivillänsä armoistuimen, ja niiden kasvot olkoot vastakkain; armoistuinta kohti olkoot KERUBIEN KASVOT käännetyt.
21. Ja aseta armoistuin arkin päälle ja pane arkkiin laki, jonka minä sinulle annan."
(Exodus 25)
ja:
"17. Oviaukkojen yläpuolelta lähtien sekä sisempään temppeliin asti että ulos asti, koko seinällä yltympäri, sisä- ja ulkopuolella, oli mitatut alat,
18. ja niihin oli tehty KERUBEJA ja palmuja, palmu aina kahden kerubin väliin. Ja kullakin KERUBILLA oli kahdet KASVOT:
19. ihmisen kasvot palmuun päin toisaalle ja leijonan kasvot palmuun päin toisaalle. Niin oli tehty KOKO TEMPPELISSÄ YLTYMPÄRI:"
(hesekiel 41)
Herran siunausta ja Pyhän Hengen ohjausta.
Vuonna 787 tehtiin päätös, jolla on suuri merkitys kuvan historiassa. Sen teki ”pyhä ja suuri maailmanlaajuinen kokous ”, joka oli kokoontunut ”Jumalan armosta sekä hurskaiden ja kristittyjen hallitsijoiden”, Bysantin keisarin Konstantinoksen, joka tuolloin oli alaikäinen, ja hänen äitinsä, sijaishallitsijana toimivan Irenen määräyksestä Nikean kaupunkiin Bithynian maakunnassa. Se oli kristillisen kirkon historian viimeinen synodi, jonka päätöksiin yhtyivät kaikki silloisen kirkon johtajat: Antiokian, Aleksandrian, Jerusalemin ja Konstantinopolin patriarkat sekä Rooman paavi. Tämän vuoksi sitä kuten kuutta aikaisempaa vastaavaa kirkolliskokousta kutsutaan ekumeeniseksi synodiksi. Järjestyksessä se siis oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen.
Nikean Kirkolliskokouksessa ei poistettu mitään käskyjä. Vai voitko näyttää jonkin tämän synodin asiakirjan, missä näin sanotaan?
Niin ja kirkolliskokouksia on pidetty sen jälkeenkin.
Siunausta.
ps. Oletko edelleen sitä mieltä, että mitään kuvia ei saa tehdä? Viittään edelliseen viestiini jossa lainaan raamatun kohtia missä Jumala käskee tekemään patsaita ja kuvia.
Siunausta edelleen.
2. KÄSKY
Älä tee itsellesi jumalankuvaa
äläkä mitään kuvaa,
älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa,
älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä,
äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä.
Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala,
joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille,
jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille,
jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni,
eivätkä nuo heidän rakkaansa mitään auta;
niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään,
ja niin he joutuvat häpeään.
Häpeän ja pilkan he saavat kaikki,
pilkan alaisina he kulkevat kaikki,
nuo kuvien tekijät.
Helle sen vetten kimppuun, ja ne kuivuvat!
Sillä se on jumalankuvien maa,
ja hirmujumaliinsa he uskaltavat mielettömästi.
Seuraavassa on artikkeli "Ikonimaalari"-kirjasta.
Siinä kerrotaan päätöksestä vuodelta 787, jolloin 2. käsky poistettiin ja 10.käsky jaettiin 9. ja 10.käskyksi!
Vuonna 787 tehtiin päätös, jolla on suuri merkitys kuvan historiassa. Sen teki ”pyhä ja suuri maailmanlaajuinen kokous ”, joka oli kokoontunut ”Jumalan armosta sekä hurskaiden ja kristittyjen hallitsijoiden”, Bysantin keisarin Konstantinoksen, joka tuolloin oli alaikäinen, ja hänen äitinsä, sijaishallitsijana toimivan Irenen määräyksestä Nikean kaupunkiin Bithynian maakunnassa. Se oli kristillisen kirkon historian viimeinen synodi, jonka päätöksiin yhtyivät kaikki silloisen kirkon johtajat: Antiokian, Aleksandrian, Jerusalemin ja Konstantinopolin patriarkat sekä Rooman paavi. Tämän vuoksi sitä kuten kuutta aikaisempaa vastaavaa kirkolliskokousta kutsutaan ekumeeniseksi synodiksi. Järjestyksessä se siis oli seitsemäs ja toistaiseksi viimeinen.
Mitä seitsemäs ekumeeninen synodi sitten päätti kuvista? - Kuin kuninkaallista polkua kulkien, seuraten pyhien isiemme Jumalan johdatuksella antamia opetuksia sekä katolisen kirkon traditiota sillä tiedämme sen olevan peräisin siinä asuvasta Pyhästä Hengestä – päätämme tarkoin ja huolellisesti harkittuamme, että samoin kuin kunnioitettu ja elämää antava ristin kuva, on asetettava esiin hurskaita ja pyhiä kuvia, jotka on valmistettu väreistä, pienistä mosaiikkikivistä ja muusta sopivasta materiaalista, Jumalan pyhiin kirkkoihin, pyhiin astioihin, esineisiin ja vaatteisiin, seinille ja puulaudoille, taloihin ja teille. Meidän Herramme ja Jumalamme sekä Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kuvan tavoin turmeltumattoman valtiattaremme pyhän Jumalansynnyttäjän ja kunnioitettujen enkeleiden ja kaikkien pyhien ja hurskaiden ihmisten (kuvia).
Päätöstä olivat edeltäneet vuosisataiset erimielisyydet kirkollisessa käytössä olleista kuvista. Vuodesta 726 lähtien oli vallinnut konkreettinen kiistatilanne, kuvainraaston aika eli ikonoklasmi. Tästä kielteisestä reaktiosta kirkon kuvahurskautta kohtaan teki virallisesti lopun seitsemännen ekumeenisen synodin päätös vuodelta 787. Se määräsi kuvien käytön kultti- tarkoituksiin sallituksi, jopa välttämättömäksi. Pyhistä kuvista tuli erottamaton osa idän ortodoksisen kirkon hartauselämää.
Kunnia kuvatulle
Samalla erotettiin selvästi pyhälle kuvalle osoitettu kunnioitus, joka kohdistuu siihen kuvattuun eli kuvan aiheeseen,vain 'jumalalliselle olemukselle' kuuluvasta todellisesta palvonnasta. - Sillä mitä enemmän jatkuvasti nähdään kuvallisen esityksen kautta, sitä enemmän kuvien katselijat palauttavat mieliinsä kuvien esikuvat ja kaipaavat niitä ja voivat jakaa niille tervehdyksensä ja kunnioittavan kumarruksensa, ei kuitenkaan uskomme mukaista todellista palvontaa, joka kuuluu vain jumalalliselle olemukselle. Sen sijaan niiden kunniaksi on suitsutettava ja niitä on (kynttilöin) valaistava kuten kunnioitettua ja elämää antavaa ristin kuvaa ja pyhiä evankeliumeja ja muita pyhiä esineitä, kuten esi-isämmekin hurskaasti tapasivat tehdä. 'Sillä kuvan kautta kunnioitetaan esikuvaa' ja se, joka kumartaa kuvaa, osoittaa kunnioitustaan siinä kuvatulle.
Kirous kieltäjille
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset. Erotettava on piispat ja papit, jotka rohkenevat - vieläpä käyttäen hyväkseen yhteisiä pyhiä esineitä ja laillisia luostareita pyrkiä väärin ja ovelasti kumoamaan yhdenkin katolisen kirkon perimätiedon kohdan. Yhteisöstä on suljettava näin menettelevät, yhtä hyvin munkit kuin maallikot.
Yksimielinen ylistys
Tällä tavoin tulee voimaan pyhien isiemme opetus samoin kuin katolisen kirkon traditio, kirkon, joka maan äärestä toiseen on ottanut vastaan hyvän sanoman. Tällä tavoin seuraamme Paavalia, joka puhui Kristuksen nimissä, ja koko jumalallista apostolista seurakuntaa sekä isällistä pyhyyttä ja pidämme kiinni niistä perinnäissäännöistä, jotka olemme saaneet. Tällä tavoin laulamme voitonhymnit kirkolle profeetallisella tavalla. 'Riemuitse suuresti, tytär Siion, julista, tytär Jerusalem. Iloitse ja riemuitse koko sydämestäsi. Herra otti sinusta pois vastustajiesi väärät teot, sinut on lunastettu vihollistesi käsistä. Herra on kuningas keskelläsi. Et pahaa näe! Ja rauha on päälläsi iankaikkisesti!' Pyhä kirkolliskokous julisti: me kaikki uskomme niin, kaikki olimme samaa mieltä, kaikki hyväksyimme ja al-lekirjoitimme. Tämä on apostolien usko, tämä on oikeauskoisten usko. Tämä usko lujitti maailmanlaajuista (kirkkoa). Uskoen yhteen Jumalaan, Kolminaisuudessa ylistettyyn, tervehdimme kunnioitettuja kuvia.
Edelleenkään missään ei sanota, että 2. käsky poistettiin. Oletko todella sitä mieltä, että emme saisi tehdä mitään kuvaa mistään? Miksi sitten Jumala käski tehdä patsaita ja kuvia?
Huomaa myös, että lainauksessasi tehtiin nimenomaan selväksi, ettei kuvia palvota. Pyhiä kunnioitetaan, mutta vain Jumalaa palvotaan.
Siunausta.
On täysin uskomatonta, että tuollainen kirous on vielä tänäkin päivänä voimassa.
Sitähän ei voi myöskään poistaa, koska se on dogmi eli yhtä pitävää kuin Jumalan Sana.
Kirous kieltäjille
Toisinajatteleville synodi saneli kirouksensa ja tuomionsa. Kauas kirkosta pitää ajaa kaikki, jotka rohkenevat olla eri mieltä ja opettaa toisin tai mitätöidä kirkolliset perinnäissäännöt kirottujen harhaoppien mukaisesti tai tavoitella jonkinlaista muuta määrittelyä tai hylätä jonkin kirkon säännöistä, evankeliumin tai ristin kuvan tai ikonimaalaukset ja marttyyrien pyhäinjäännökset...
Uskomaton on myös myytti, että länsimaiden lainsäädäntö perustuisi kymmenen käskyn pohjalle, näinhän asia ei ole koskaan ollut.
Länsimaiden lainsäädäntö voi korkeintaan perustua yhdeksän käskyn varaan, koska toinen käsky ei ole koskaan ollut todellisuutta, vaan tilanne on ollut päinvastainen.
2. KÄSKY
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.