Tämän palstan otsikoitu peruskysymys:
Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa ?
Vastaus:
Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa !
Perustelu:
Mitään muuta riittävän korvaavaa energialähdettä ei ole lähimpinä vuosikymmeninä näkyvissä.
Pitäisikö Suomeen rakentaa lisää ydinvoimaa ?
Vastaus:
Suomeen pitää rakentaa lisää ydinvoimaa !
Perustelu:
Mitään muuta riittävän korvaavaa energialähdettä ei ole lähimpinä vuosikymmeninä näkyvissä.
Vastaukset 43
Vanhimmat
http://www.uta.fi/laitokset/alue/artikkelit/1999_suom_energia.pdf
Kaikkein ensimmäiseksi me kaipaamme säätövoimaa eikä ydinvoimaa saatika niitä ekohärveleitä jotka vievät energiaa kun sitä tarvittasiiin.
Energiantuotantomme piisaa ihan hyvin vuositasolla , mutta se säätäminen ontuu pahasti.
"... ekohärveleitä jotka vievät energiaa kun sitä tarvittasiiin."
?
Sähköä ei voi tuottaa 'varastoon' suuria määriä kuin pumppuvoimaloilla, ja tässä mielessä merkittäviä altaita ei ole olemassakaan. Eikä tule.
Puhunko minä älypää taas paskaa?
Mainitsemasi pumppuvoimalan kaltainen voimalahan on tuulivoimala, joka pumppaa vettä altaaseen hyvän tuulen vallitessa ja tuulettomana aikana taas ottaa vesienergiaa. jossain tämmöistä ainakin kokeillaan - hyötysuhde jäi jonnekin 70% paikkeille. on sekin tuplasti parempi kuin ydinvoimaloiden... ja saasteet = 0!
.. mahdollisuus on siirtyä vetytalouteen - JOKA TULEE TAPAHTUMAAN ENNEMMIN TAI MYÖHEMMIN. Vety toimii varastona. Ylituotanto (= koko kapasiteetti miinus sen hetkinen kulutus) muutetaan vedyksi ja tarvittaessa muutetaan sähköksi (mm. erinomaisen tehokkaat hyötysuhteeltaan olevat polttokennot kehittyvät).
Etkö ymmärrä , että ydinvoima on perusvoima eli perusvoimalla ei ole järkevää tuottaa säätövoimaa.
Säätövoimana on vesivoima eli juuri ohi mennyt allaspäätös oli melkonen pommi tälle säätövoimalle.
Toinen tie on , että sähköä myydään aikahinnoitellusti , mutta ajaako parin - kolmen kuukauden tarve tähän sähkönmyyjiä onkin jo eri juttu.
http://www.way4u.fi/voimala/
Kerro ihmeessä meikäläisellekkin , että miten saadaan 1000 MWh:ta talteen vedyksi muutettuna! *räkänaurua*
.. kerro minulle MITEN saadaan vuotoksen kokoinen allas vettä täyteen?
Vastaus: Liittyy sateeseen ja sade on pieniä ( , )?
Tekniikka kehittyy, sano Porilainen kun haravan näki.
.. "Etkö ymmärrä , että ydinvoima on perusvoima eli perusvoimalla ei ole järkevää tuottaa säätövoimaa."
Kysymys ei ole järkevyydestä vaan mahdottomuudesta.
Vuotoksen vajaan 50 MW:n keskiteholla ei pitkälle olisi pötkitty.
Kerro nyt mihin sitä vettä jemmataan, kun kaikkialla on säännöstelykorkeudet? Mä en tajuu!
Ydinvoima-asiat tekniikan puolelta minä voin väittää tuntevani varsin hyvin.
http://www.kaapeli.fi/~smaatta/vety1.html#pahkinankuori
..niin ei tuule. Piste.
flatus = tuuli, pieru
Siitä on päätös korkeimmalla tasolla.
..
http://www.wunderground.com/global/Region/eu/2xJetStream.html
(.) Piste.
Arschloch = kusipää, peräaukko
allasta. jokaiselle hankkeelle on haettava oma päätös.
taisin kuvata huonosti tuon voimalan. vesivoimana se käyttää itse pumppaamaansa vettä (tietysti luonnon vettäkin, kuten sadevettä). näin altaan koko ei tarvitse olla iso - luulisin niin, vesivoimaihmiset varmaan osais laskea jotain tästäkin.
.. sellaisia vesivoimaloita on käytössä - jopa niin, että sama generaattori toimii moottorina ja tilanteen niin salliessa sillä pumpataan vettä takaisin yläpuolelle altaaseen.
Malkosta höplänvetämistä , että pientaloudet itse kustantaisivat vetygeneraattorit ja polttokennot tai vastaavat. Tässä on ionvestoinnit ja varastointikysymykset vain siististi yritetty vetää maton alle.
Liian kallista ja liian vaarallista.
Mitä ylemmäs rakennetaan sitä ilmaisemmaksi kaikki tulee. Niinhän se menee ... niinhän?
.. LÄHITULEVAISUUDESSA (40 - 140vuotta) hoidetaan lentoliikenne, maantieliikenne, ...?
Eihän VETY ole vaarallista, kuten HAPPI - se se vasta vaarallinen alkuaine on.
Yhteiskunta tulee siirtymään vetytalouteen ELLEI löydy vaihtoehtoa.
Eli vielä kerran; MIKÄ OLISI SE POLTTOAINE LIIKENTEEN HOITAMISEEN?
.. kun on vedystä kysymys?
http://www.kolumbus.fi/a-p.lanne/h.html
http://www.motiva.fi/yjay/Kuljetusala/Polttoainevaihtoehdot
http://uutiset.prizz.fi/pdf\2_2001\Sivu_3.pdf
http://europa.eu.int/comm/research/leaflets/energy/fi/05.html
http://koti.mbnet.fi/sorcerer/index.htm
http://www.hut.fi/Units/AES/studies/specials/noponen1.pdf
http://www.siemens.fi/partneri/polttokennoja_jokamiehelle.html
http://www.bmw.fi/ajank009.html
http://www.siemens.fi/portal.nsf/all/35BE1FBD546785C0C22569B90049D1C6
http://www.toyota.fi/r/r01_16_02_01.html
http://www.aukati.fi/ste/uutisia003.html
Mutta kun noilla ilmanvirtauksilla sun tuulimyllyt ei pyöri.
.. jos olisi mahdollista; - itseasiassa samaisia (kartassa) olevia suihkuvirtauksia hyödynnetään ilmaliikenteessä - jos on samansuuntainen virtaus niin mukana mennään. Hyvässä lykyssä tavallinen 'MD' painelee ääntä nopeammin - maan suhteen.
asiani :)
ainakin tuo, että generaattori alkaakin toimimaan moottorina, oli mulle uutta. hyvä että kaikkea uutta kehitellään.
onko netissä löydettävissä tietoja näistä voimaloista? muistelen vain nähneeni joskus jotain mainintoja koevoimaloista.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on tietoa suomen tuulioloista tuulivoimaloiden näkökulmasta. tässä lyhyt lainaus:
"Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi. Nämä tuulet jäävät voimaloilta yleensä hyödyntämättä, sillä tyypillisesti voimalat kytkeytyvät pois päältä kun tuulen nopeus napakorkeudella ylittää 25 m/s. Voimalan ns. huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kWh/kW), voi olla rannikolla ja saaristossa suuruusluokkaa 1800-2500 tuntia vuodessa, ja Lapin tuntureilla voidaan päästä jopa lähelle 3000 tuntia.
Tuulen nopeus lisääntyy korkeuden kasvaessa. Suurin muutos on metsäisillä alueilla ja pienin avoimilla merialueilla. Tavallisen kuusimetsän yläpuolella tuulen nopeus kasvaa korkeusvälillä 50-100 m noin 27-28 %, mutta merialueilla vain noin 5 %."
.. Päijänteen pohjoispäässä (kannattaa ohikulkiessa poiketa maisemasyistä): http://www.saunalahti.fi/~vaarujht/pumppuvoimala.html
Suihkuvirtaukset esiintyvat korkealla maanpinnan yläpuolella. Miten viet sinne tuulimyllysi?
Tämäkin hanke kaadettiin luonnonsuojelullisin perustein. On aivan varmaa että ns. "luonnonystävät" tulevat kaatamaan kaikki vastaavanlaiset suunnitelmat.
.. ettei pakkasella tuule. Osoitin, että tuulee.
Huomattakoon - vaikka myllyt eivät mainittuja suihkuvirtauksia tavoita - niin niitä todentotta HYÖDYNNETÄÄN ilmailussa. Tuota sopii kysäistä joltakin, joka lentelee työkseen vaikkapa Suomi - USA väliä, miten se tapahtuu ja mitä se merkitsee.
.. todella ainutlaatuisesta ympäristöstä. Tuon tapauksen esille nostaminen juontui vain ja ainoastaan selvittääkseni kysytyn 'pumppuvoimala'-tekniikan. Maailmalla toimivia laitoksia on lukuisia. Kysymys oli tekniikasta.
Heti kun "GreenFlatus" halajaa voimalaitosta takapihalleen, tulen puoltamaan hanketta. Luonnonsuojelullisin perustein.
Vety saattaa olla tulevaisuudessa liikenteen polttoaine, mutta ilman energiaa ei vetyäkään valmisteta suuria määriä. Tuohon bakteerijuttuun en oikein jaksa uskoa suuressa mittakaavassa.
Kiinteitä voimalaitoksia tarvitaan siis entistä enemmän, myös vedyn valmistamiseen kulutettavaa energiaa tuottamaan.
Minulla on mökillä tuuligeneraattori ja aurinkopaneeli, joten jonkinmoisia kokemuksia näiden tekniikoiden mahdollisuuksista ja rajoituksista on.
.. Otan esimerkin jostain muusta pienestä: HIIVASTA ? Yksi ainoa hiiva-eliö lisääntyy sillä nopeudella, että massa kasvaa n. kuukaudessa samaksi kuin olisi maapallon massa. Jos sitä jollain syötettäisiin. Samalla se pukkaa sokereista ALKOHOLIA - ("Viina miehen tiellä pitää .." - Raaka-Arska).
Bakteerit ovat samanlaisia kummajaisia ja BIOLOGIA on se tieteen osaamisen haara joka tulee menemään pii-teknologian ohitse.
-pii-kirveestä pii-kiekkoon-
Ja kesämokki sijaitsee säännöstelyaltaaksi muutetun järven rannalla.
Oleellista tuossa kirjoituksessa oli "valon voimalla". Siis bakteeri hyödyntää auringosta saatavaa energiaa vedyn hajoittamiseen.
Mahtaako onnistua suuressa mittakaavassa?
Hiiva tekee sokerista alkoholia ja samalla sokerin energiamäärästä puolet häviää hiilidioksidina huitsin nevadaan.
.. -"Hiiva tekee sokerista alkoholia ja samalla sokerin energiamäärästä puolet häviää hiilidioksidina huitsin nevadaan."
Biologia on todella huikaiseva tieteenala (hus - ostamaan osakkeita), ja eritoten GEENITEKNOLOGIA. Nyt JO tehdään manipulaatioita, joilla bakteeri tekee sitä mitä ihminen haluaa. Mitä LÄHITULEVAISUUS tuo tullessaan? 10 vuotta?
Bakteerit - niin pieniä kuin ovatkin - ovat yhdessä suuria. Olipas falskia? Noh - tämän kerran.
Oleellista tuossa kirjoituksessa oli "valon voimalla"
Siis bakteerikin tarvitsee energiaa vedyn valmistamiseen. Onnistuukohan tuo suuressa mittakaavassa valon voimalla?
Hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi ja samalla sokerin energiasisällostä puolet häviää hiilidioksidina huitsin nevadaan
Noh, olen kerrankin samaa mieltä.
Edellisen viestini kirjoitin kahteen kertaan kun en nähnyt sen ensin tulevan ulos ollenkaan, viivettä.
Ydinvoima on peruskuormaenergiaa, joka soveltuu huonosti säätävään tuotantotapaan.
Jo nyt usein kesäisin ollaan Suomessa sillä hilkulla, ettei ydinvoimalaitoksien tehoja jouduta säätämään alas, koska sähköä on normaaleina vesikesinä liikaakin tarjolla.
Lisäksi ydinvoimaa täytyy ajaa täysillä jo senkin takia, että siihen investoidut kustannukset saataisiin kuoletettua ja laitoksesta saataisiin kannattava. Osateholla siihen kuluu pidempi aika.
Ja nykyisin aika on rahaa.
Enemmän Suomeen pitäisi saada säätävää voimantuotantoa, jotta talven kulutuspiikit voitaisiin hoitaa.
Vesivoima on loistava keino säätää tehoja, mutta Suomeen ei saa enää rakennettua vesivoimaa.
Hiilivoiman ongelma on päästöt, vaikka Nox ja rikkipäästöjä voidaan vähentää, niin CO päästöjä ei järkevästi nykytekniikalla.
Maakaasu on yksi vaihtoehto, mutta sekin tuottaa CO päästöjä.
Tuulivoimaa on taas mahdoton säätää.
Vaihtoehtoja on, mutta kaikessa on omat huonot puolensa.
Kyllä keväisin ja kesäisin ydinvoimaloiden tehoa pudotetaan useina viikonloppuina. Tämä otetaan huomioon jo reaktoreiden latauksen suunnittelussa.
Tuollainen viikonloppusäätö ei rassaa talouspuolta muuten kuin tulemalla monta kertaa yllättäen.
Usein tehdään pientä remppaakin siinä samalla.
onko tuota säätöä mitenkään mahdollista automatisoida? siis generaattori tuottamaan sähköä kulutusta vastaavaksi.
ehkä typerä kysymys. jos olisi mahdollista, se kai tehtäisiin.
miten muiden voimalatyyppien kanssa?
Kyllä ydinvoimaa voidaan säätää, mutta sitä ei ole suunniteltu sellaiseen käyttöön. Ja muilla tuotantotavoilla saadaan säädettyä helpommin.
Ydinvoimaa pitää ajaa mahdollismman suurella käyttöasteella, koska suuret rakentamiskustannukset täytyy saada kuoletettua, jotta yleensä ydinvoima olisi edullista.
Vesivoima on erinomaista säätää, koska kulutuksen mukaan voidaan ajaa vettä turbiinien läpi. Ainoa asia vaan on, että sitä vettä pitää olla.
Hiilivoimaa voidaan myös säätää jokin verran, vaikka nopeat säätövaihtelut eivät tee prosessille hyvää.