Voisiko joku kertoa mikä on meidän

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja tarkoitus on että elämme yhteydessä häneen, mikä tarkoittaa että meidän tulee elää rakkaudessa ja oikeamielisyydessä. Sellainen elämä on tarkoituksenmukaista ja ihminen saa elämstään tyydytystä jopa tässä nurjassa maailmassa. Jos me elämme erossa Jumalasta ei elämämme ole kovinkaan mukavaa vaan usein vain tuottaa kärsimystä muille ja itselle. Joten jos asiaa tarkastelee tältä pohjalta on elämämme tarkoitus elää Jumalan tahdon mukaan.

Miten ihana paikka tämä maailma olisikaan, jos kaikki eläisivät siunaukseksi toisilleen, mutta
silloin emme olisikaan enää tämän maan päällä,jolla on oma hallitsijansa,tämän maailman kuningas.
Siksihän olemme liittyneet Jeesuksen seuraajiin jotta saisimme ikuisen elämän osaksemme uudesti luodussa maassa.Täälä jokaisella on oma vaivansa ja
oma ristinsä kannettavana,tämä maa kohtelee meitä omalla tavallaan, siksi pyrimme kohti uutta, liity
seuraamme ystävä,matkamme ei aina ole kovin helppoa,
mutta silti se kannattaa.

Tällainen mattimeikäläinen näkee perijuurin taistelujen alkuunpanijaksi itsekkyyden ja halun.
Se väärä henki mitä kuvastetaan on Lusiferistä lähtöisin, ottaa tarpeen siitä, mitä ei hänelle kuulu.

Kun sana kertoo sen, että isien teot, sanottaisiinko ”kostautuu” jälkipolville, on se sen valinnan hedelmää ja siksi olisi valinnoissamme tarpeen, että kaikki tekomme olisi johtamassa siunauksia kohti.

Näkisin historianhavinan alkutaipaleelta näitten kansakuntien isien valintojen seurausta olevan monijumalaisuuden palvonnat ym. ja näiden hedelminä on aina nurjalle johtavat teot ja suunnat. Tämän tähden meidän jokaisen on erittäin vakavasti suhtauduttava omaan matkaan, siihen minkä kuvan kukin saa meistä, täällä vaeltavista. Se voi johtaa ystävän hyvään tahi huonoon valintaan.

Mikä on elämän tarkoitus, on vastaus siinä Jumalan rakkaudessa. Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän.
Elämän tarkoitus on viimekädessä elämä, joka rakentuu kohden uuteen maahan ja Jumalan yhteyteen, jossa rampa hyppii kuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa.
Tämä aika, eli nyt aika perustuu taistelujen aikaan. Täällä eletään itkun ja naurun hetkiä, eli on surua ja iloa.
Juuri sain puhelun, suruksi lääkärin hoitovirheeseen oli kuollut alle 50 nainen. Hän viikko sitten oli mennyt lääkäriin, hirvittävät vatsakivut, ja hoitona lähetettiin kotiin, antibiootit ja tutkimukset olemattomat tahi ei mitään. Hän ei tahtonut saada edes uusintakäynnillä apua, kunnes pääsi leikkauspöydälle, mutta myöhässä. Suoli oli puhki tukkeumasta, eikä mitään tehtävissä.
Täällä tehdään virheitä, jotka tuovat tuskaa ja ahdistusta. Uskovinakin meille ei välttämättä ole kukkaista taivalta, mutta se on toivon taival tulevaisuudesta. Se antaa kiitosmielen kuitenkin surun keskellä.
Usko antaa myös perustan elämälle, ja moni epätoivo muuttuu kestettävämmäksi tänne.
Mutta valintamme, se aina tuo joko hyvinvointia lähimmäiselle, sen kautta itsellekin, ja iloa Jumalassa, kun sen tien olemme valinneet.
Tähän aikaan perustettu ja rakennettu ilo voi jäädä monelta osin vajaamittaiseksi siitä syystä, kun sydän ei tyydyty perimmäisistä tarpeista, joka on ikuisuusasia. Siunausta näin arkiselta veljeltä arkisella kielellä.. tv, vmp..Lh.

Ihmisen elämän tarkoitus on rakkaus.
Jumala rakastaa, ja siksi ihminen olemassa.
Jumalan rakkaus siirtyy Pyhässä Hnegessä halutessa myös ihmiseen joka on elämisen arvoinen asia.

Siunausta
jari laurila