Joskus on elämä vaikeaa, kun vaihtoehtoja tulee eteen eikä tiedä mihin suuntaan pitää mennä. En taas tiedä, pitääkö odottaa jotain johdatusta, käydä ennustajalla vai alkaa rationaaliseksi. Tämmöinen tilanne, jossa ihminen joutuu tekemään kauas vaikuttavia valintoja, on ahdistava. Jälkeenpäin sitten huomaa että kaikki meni kuitenkin niin kuin pitikin. Jos ei onnistu, on silläkin kai tarkoituksensa. Onkohan sitä kohtaloa olemassa? Ajoitus on joskus niin ihmeellinen asia. Miksi jotain pitää tapahtua juuri nyt? Tai miksei juuri nyt tapahdu kuten haluan? Taidan olla aika syvällä juuri nyt.
Vaikeaa
Puhurix
20765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tiedän hyvin tuon tunteen ja tiedän kuinka voimaton ihminen on sen edessä. Sitä vain toivoo ja rukoilee että kaikki kääntyy parhaaksi. Se miksi kaikki ei kulje oman kirjoittamattoman käsikirjoituksen mukaisesti on ehkä vain sattumaa.
Sattumaa tai ei, mutta aina voi tehdä jotain, tai ainakin yrittää. Jälkeenpäin on helpompi sanoa, että tuli edes yritettyä.
Olisi helpompaa antautua virran vietäväksi. Ollaankohan me kuitenkin jonkun koomikon sätkynukkeja. Mä menen katsomaan peilistä roikkuuko musta jotain naruja.
Ei naruissa, jonku koneelle voi mennä kyllä joku piuha...
Peilissä ei näkyny ku sekasin oleva tukka. Pitäisköhän mun irrotella noita piuhoja. Tos on kaks harmaata, yks punanen ja yks musta...
joku päätös sen tiedon perusteella mitä itselläsi on kuin jäädä odottamaan että olosuhteet tai aika tekee päätökset Sinulta mitään kyselemättä.
Eikä päätöksen jälkeen kannata taakse vilkuilla eikä elää mitään 'jos olisin tehnyt toisin' -elämää vaan katsoa taas siihen mitä on tulossa.
Tehty päätös on paras päätös.
päätös on vaikea valinta.
Eihän tässä mitään. Pidetään vaan laidat kiinni, eikä lasketa keskeltä läpi. Ei liikaa riskejä, hyökätään aina puolustuksen kautta. Potkua vaan täysillä ja lyhyillä vaihdoilla.
Merkkausta ei pidä unohtaa. Muistetaan lainata välillä pelikaverillekin. Eikä jäädä siitten seisomaan, jos vastustaja lähtee hyökkäämään, vaan tullaan vauhdilla alas.
Laukauksia vaan paljon, niistä ne maalit tulee, jos on tullakseen. Ja ei muuta kuin zemppiä...
Katotaan nyt, mihin tää riittää.
Tässä oli vautsi jotakin...äksonia ja liike aina parempi kuin päämäärä. Kyllä Masse-setä tietää nääsnääs...
sukunimi Jortikka?
Ensimmäiseksi: Sukunimeni ei ole Jortikka.
Toiseksi: En myöskään paljasta sitä.
hullu täällä oikeaa nimeään menis paljastamaan. Se sun teksti oli vaan niin ihanan valmentajamaista.
Juu, ei tietenkään ihan AIKUISEN oikeasti kukaan paljasta täällä mitään.
Kaveri puhui tuossa, että eilen tuli telkusta sellainen ohjelma, jossa väitettiin, ettei ihminen itse mitään valintoja tee, vaan aivot tekee päätökset alitajunnassa jo ennen kuin ihminen luulee ne tekevänsä.
Valmentajasta tulikin mieleen, että pitäisiköhän hankkia personal traineri. Se voisi ensi töikseen laskeskella oikean nestetasapainon vaatimat juomamäärät. Olisi sitten sopivan kosteat fiilikset koko ajan.
Kato nyt miten sen Kristianin on käyny, ku hankki sen Susanna Sievisen personal traineriks. Kosteeta on ollu ja se on joutunu nukkumaankin sen traineris kanssa. Mitäs sullaki kotona sanottais jos joutuisit yöpymään trainerin kainalossa. Vaarallista hommaa tommonen.
En heti tajunnutkaan, minkälaisia riskejä tuohon hommaan liittyy. Pitääpä vielä harkita.
Ylämummoon vaan.
tuttua....Itsekkin mietin monesti noita asioita..Jos joku asia ei mene niinkuin haluaisi,voi jälkeenpäin kuitenkin huomata,että se meni sittenkin oikein vaikkei heti huomaisikaan sitä..
Pitäisi vain ajatella,kun vaikeita asioita tulee eteen,että kyllä kaikki järjestyy...niinkuin niillä on tapana järjestyä..
Tuli mieleeni eräs asia,jota murehdin äidin sairastamisen aikoihin...murehdin sitä tosi paljon, ja sitten jälkeenpäin ei voinut kuin ihmetellä,miten sekin asia ratkesi...
on optimistista ajattelua jos jälkeen päin huomaat että niin meni kuten pitikin.
Ja aina on parempi kun vasta jälkikäteen huomaa ratkaisuja tehneensä olivat ne sitten "oikeita" tai "vääriä"
Kohtalokin löytyy jos siihen uskoo mutta itse sen teemme ja jokainen parhaamme mukaan räpellämme eteenpäin
Mä tässä sitten räpellän meneen.
asenne - räpelletään yhessä josko sattus että kun usiampi räpeltää omalla tahollaan samaan aikaan niin matkanteko tuntuu edes hikan kevyemmältä :)
maapallo liikahtaa radaltaan kun oikein räpelletään?