kysymys herätysliikeporukalle

kuten ei ole televisiokaan. Me vlestadiolaiset vaan emme harrasta joitakin asioita siksi että niissä on epäjumalan palvonnan (ihminen, maine, kunnia) vaara.

Lisäksi oopperan teksteissä tai aiheessa saattaa olla jotakin joka ei sovi arvomaailmaamme.

Eli vältämme monia asioita. Emme siksi että ne olisivat erityisesti syntiä vaan siksi että säilymme uskomassa. Emme siis myöskään siksi että olisimme parempia ihmisiä, kuten täältä joskus saa lukea.

Vastasinko kysymykseen?

Minä sanoisin, että suurin syy siihen, että miksi (v)lestadiolainen ei käy oopperassa on se, että ne oopperat ovat aika räikeästi periaatteittemme vastaisia. Koska en ole oopperassa käynyt ikinä, niin en osaa sanoa tarkasti minkälaisia juonia niissä on. Joskus on lehden välissä tullut ooppera-liite, sekä sitten kulttuurisivuilla on ollut juttua oopperasta.

Veikkaisin, että suurin osa oopperoista kertoo rakkaudesta, pettämisestä, alkoholilla läträämisestä, tanssimisesta, epäjumalien palvonnasta jne. En usko, että löytäisin yhtäkään oopperaa, jossa olisi uskoa rakentava näköala. Tämä on vain veikkaus, mutta luultavasti aika samanlaista tavaraa, kuin elokuvatkin.

En oikeastaan keksi muita syitä miksi en mene oopperaan. Kaksi syytä keksin ja ne olivat, vieras arvomaailma ja se, että ne eivät rakenna uskoa, vaan pikemminkin hajoittavat sitä.