Mitä muita keskushermostoa rauhoittavia lääkkeitä on kuin:
Rivatril
Opamox
Diapam
Rivatril
Opamox
Diapam
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tenox/Normison, jota käytetään nukahtamislääkkeenäkin; Insomin, joka on myös nukahtamis- ja epilepsialääke; alpratsolaami (Xanor yms.), joka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava rauhoittava lääke; loratsepaami (Temesta), josta ei edes huomaa, että on ottanut rauhoittavan mutta joka sekin on kovasti koukuttava. Yleensäkin kaikilla nukahtamislääkkeillä on myös rauhoittava vaikutus. Mieto käsikauppalääke on valeriaanauute (Valrian, Sedonium, Valispert), melko heikkotehoinen mutta lievään ahdistukseen tai unettomuuteen sopiva rohdos.
Mutta esim:
Alprox->sama vaikuttava aine kuin Xanorissa
Oxepam
Stesolid
Medipam
Oxamin
Risolid
Temesta
Buspar
Atarax
Esucos
Bentsodiatsepiinin johdokset:
Dorcicum
Insomin
Normison
Tenox
Halsion Pfizer
Bentsojen tapaan vaikuttavat hypnootit:
Käyttötarkoitus käyttää kylläkin nukahtamislääkkeenä, mutta joku vetääpäivälläkin.
Sonata
Stella
Stilnoct
Zolpidem
Imovane
Zopiclon
Zopiclone
Zopinox
Keskushermostoa stimuloiva aine:
Concerta
Muutkin lääkevalmisteet kyllä vaikuttavat rauhoittavasti kuten vahvat kipulääkkeet.
Rauhottavia on myös morfiini, heroiini ja monet opiaatit, lisäks alkoholi rauhottaa ja rentouttaa monia, myös kannabis ja opiaattipohjaset särkylääkkeet.
metamfetamiini ja fentanyyli.
En käyttäis noista kumpaakaan rauhotukseen enkä mihkään. Fentanyyli on tosi vahvaa morfiinipohjasta lääkettä, sitä ei kannata ruveta itse annostelemaan eikä sitä liikenteessä paljo ookkaan.
Metamfetamiini on farmakologisesti viel perseemmästä, todella ärtsy piripaukku, saattaa tulla hilpee olo eikä takuulla väsytä eikä oo rauhallinen olo mut seuraavana päivänä laskut ja masennus on sitä luokkaa et forget it man.
Käytän loratzepam (temesta) -lääkitystä depiksen pahimmissa vaiheissa (jopa 60 mg/d) ja se auttaa kai lähinnä nukkumisen varmistamisessa. HUOM! en asu Suomessa ja minulla on ns. omalääkäri.
ONGELMA on sivuvaikutuksissa ja nimenomaan seksuaalisessa kiihoittumisessa.Ja kivesten armottomassa
"kutiamisessa",joka nostaa mielen hankalaan horrostilaan. Mitään bentsoriippuvuutta minulla ei ole,
mutta esim. diazepan on "tehoton".Psykiatrin ohjeen mukaan minun pitäisi käyttää n.10-15 mg heti
kun tunnen depiksen oireet enkä nyt puhu mistään "julkkismasennuksesta".
Onko ainoa keino luopua hyvästä lääkkeestä ? Millä sen korvaisi ? Nyt kaivataan salaista tietoa sillä
alkoholiin en halua turvautua.
Fentanyyli, buprenorfiini, propofol antavat rauhallisen olon.
Kivun lievitykseen erinomaisia.
bentsoja niin paljon kuin pystyt.
Itse olen käyttänyt 20 vuotta ja vielä hengissä, ihme kyllä.
Koukku on kova. Nykyään pitää ottaa 25 mg papeja aamulla, että pystyy nousemaan sängystä. Herään tuskaisena itseinhoon ja ihmettelen, miksi yleensä olen elossa.
Sitten bentsot kyllä tekevät minusta suht. normaalin n. 10 minuuttia), mutta ei tämä ole elämää jota haluaisin elää.
Koukussa varmaan kuolemaan asti.
Se on ihmisestä kiinni.
Mä oon käyttäny paniikkihäiriöön ja ahdistukseen ja vitutukseen bentsoja (lähinnä Xanoria) yli 10 vuotta, enkä oo pahemmin nostanu annostusta.
Katos ku oon päättäny olla nostamatta! Ja miksiköhän? Just siksi; en haluu syödä kourallista bentsoja heti aamusta jotta pystysin ees haukottelemaan ollakseni sen 10 minuuttia ihan jees.
Mä herään aamulla yleensä about 6, 7 maissa. En ota ensimmäistäkään pilleriä. Keitän kahvia pari kupillista ja teen leivät, syön ja juon ne ja otan vasta sitte 0,5 mg Xanorin, kielen alle. Se vaikuttaa ihan kivasti, pystyy lähtemään uloski ihmisten ilmoille.
Joskus sitte siellä missä kulloin olenki tekis mieli ottaa viel toinen santtu. No otanko? Enpä ota! Ja miksen? Koska siit tulee eka kiva olo joka menee kuitenki nopeesti ohi ja sen jälkeen valtava väsymys, ei järkee hirveesti.
Illalla jos ahdistaa jostain syystä tai yleisessä kulkuneuvossa iskee paniikki päälle otan Xanorin, koska on pakko jos en haluu sydäriä, jos joudun ottamaan 2, se tarkottaa et seuraavana ppäivänä päiväannos puolitetaan.
Ja mulle nää on niin tarkkaa ku kusipäälääkäri kirjotti mun kanssa neuvottelematta mun vanhan reseptin iteroiduks, eli saan lääkkeet apteekista vaan määräpäivinä mikä on nöyryyttävää keski-ikäselle naiselle, niinku tässä ois pahaki narkomaani. Vaikka käytän siis alpo pelkästään tarpeeseen ja minimiannoksella.
Sulle mä suosittelisin konsultaatiota jonku A-klinikan tyypin kanssa jotta pystyisit vähentämään käyttömäärää huomattavasti. Kato et se kans ymmärtää asioista jotain ja tajuaa elämästä riittävästi. Jos tyyppinä on joku kirkasotsanen "Terve elämä, kirkas elämä, raikas ja raitis on rintasi sun"-tyyppi, niin vaihda paikkaa ja tilaa aika yksityispsykiatrilta, hyvältä.
Sun ei tartte välttämättä lopettaa täysin pillereiden käyttöä mut vähentää kannattais ja miettiä mikä/mitkä ois parhaat pilsut.
ps. Vältä SSRI-lääkkeitä, ne latista HUOMATTAVASTI tunne-elämää, olen kokeillu.
En tiedä miksi kyselet, mutta rauhoittavia riittää joka lähtöön. Bentsoja on tuossa aikaisemmin joku luetellutkin, sitten on vielä antihistamiinit (esim. Atarax), mebrobamaatit, barbituraatit, busbironit jne. jne. Jos sinulle ei joku tietty lääke sovellu, pyydä lääkäriltäsi jotain muuta. Kyllä niitä riittää.
hoito ei vaadi "bentsoja" eikä minkään sairauden ensisijainen hoito edellytä niitä. Niihin jää koukkuun melko helposti, mutta niiden lopettaminen onkin jo aivan eri asia. Tuntemani käyttäjät pitävät itsensä jonkinlaisessa toiminta kunnossa bentsojen avulla, mutta kun lopettaa tulee niin "hirveet" vieroitusoireet, että tekee melkein mitä tahansa saadakseen esim. xanoria jostain.Lääkkeisiin, alkoholiin ja huumeisiin kehittyy ns. toleranssi eli saadakseen samanlaisen vaikutuksen täytyy annostusta nostaa itse.
Kylla ne tuohon paniikkihairioon on parhaita.Nuo
niin paljon koukuttavat xanorit.Mulla tosin annos
ei ole vuosien mittaan noussut yhtaan.
No mites ku mä oon yli 10 vuotta käyttäny Xanoreita paniikkihäiriöön enkä oo nostanu annostusta?
Mistäs sä ton oot lukenu et annostusta TÄYTYY nostaa, ja että tolaranssi kehitty ehdottomasti, voi vee, älä usko kaikkea.
Juttu on näin: ahdistusta, masennusta sun muuta vitutusta helpottaviin aineisiin ja elintarvikkesiin kahvi sun muut mukaan lukien kehittyy VOIMAKAS MIELTYMYS jos ne auttaa oireeseen. Ja kun ihminen on mitä on, niin monet rupee ottamaan enemmän, noin vuosien varrella. Myös kunnolliset mallikansalaissupermammat lipittää ensin ne kuuluista pari lasillista viiniään sillon tällön ja parin vuoden kuluttua juodaan jo vähän enemmän, ku se on niin kivaa.
Mutta toleranssi ei ole PAKKO nostaa, se on ihmisestä itsestään kiinni, ei ne lääkkeet, esim bentsot automaattisesti itse sitä toleranssi elimistössä nosta kun ne ei toimi samalla ku tavalla ku esim opiaatit joihin taas kehittyy toleranssi vaikkei annostusta nostaiskaan, en jaksa selittää tarkemmin, tosin periaatteessa ei myöskään opiaaatteihin kehity toleranssia ihan automaattisesti mut siitä joskus toiste.
Anyway, mun mielestä bentsot on hyviä mut ne ei oo tarkotettu viihdekäyttöön, vaan VASTUULLISELLE AIKUISELLE JOLLA ON TODELLINEN INDIKAATIO niiden käyttämiselle ja joka tietää ja tajuaa ettei annostusta pidä ruveta nostamaan, paitsi joskus tarpeen vaatiessa satunnaisesti voi ottaa enemmän.
Mun kuten monen muunkin kohdalla bentsot toimii loistavasti näinkin monen käyttövuoden jälkeen. Paskapuhetta et niiden teho vähenis itsestään.
Mielestäni bentsot puolustavat paikkaansa
1) etenkin kun niitä ei käytetään vain tarvittaessa.
2) silloin kun kuuriluonteinen lääkitys ei kestä pidempää aikaa kuin pari viikkoa.
3) joissakin tilanteissa jatkuvanakin lääkityksenä kuten
a) unettomuus, johon tematsepaami tehoaa ilman ettei annos nouse vuosien varrella.
b) klonatsepaamin käyttö (ilman annoksen nousua!) essentiaaliseen vapinaan silloin kun pelkkä propranololilääkitys ei siihen tehoa.
Väitteesi: >>Minkään sairauden
ensisijainen hoito ei vaadi "bentsoja" eikä minkään sairauden ensisijainen hoito edellytä niitä.>>
Tässä kaksi esimerkkitapausta KÄYPÄ HOITO -suosituksesta:
I
>>Pitkittyt epilepsiakohtaus (status epilepticus)
---
Ensivaiheen lääkehoito sairaalan ulkopuolella ja sairaalassa Status epilepticus -potilaan hoidon, tutkimusten ja lääkityksen ajoitus on esitetty ajan funktiona oheisessa taulukossa 1.
Ellei suoniyhteyttä saada nopeasti avattua, voidaan hoitoa jatkaa diatsepaamirektiolilla, jonka annossuositus on:
-aikuisille ja yli 15 kg:n painoisille lapsille 10 mg,
-alle 15 kg:n painoisille lapsille 5 mg (0.5 mg/kg).
Suoniyhteyden avaamisen jälkeen lääkevaihtoehdot ovat:
-diatsepaami
*aikuisille 10 mg laskimoon
*alle 40 kg:n painoisille lapsille 0.3 mg/kg (enintään 10 mg) laskimoon
-loratsepaami
*aikuisille 4 mg laskimoon
*alle 40 kg:n painoisille lapsille 0.1 mg/kg (enintään 4 mg) laskimoon
Molempien lääkeaineiden vaikutukset alkavat 2 – 3 minuutissa, mutta diatsepaamin vaikutus kestää vain 15 – 30 minuuttia, kun taas loratsepaamin vaikutus kestää 12 – 24 tuntia.
Loratsepaamin anto voidaan toistaa kerran; diatsepaamin lyhyemmän vaikutusajan vuoksi sen anto voidaan joutua uusimaan useamman kerran (enimmäisannos aikuisilla 30 – 50 mg, lapsilla 1 mg/kg).
Loratsepaami ja diatsepaami ovat ilmeisesti tehokkaita ensivaiheen lääkkeinä B, eikä niiden vaikutuksessa liene kliinisesti merkittävää eroa C.
Loratsepaami on erityislupavalmiste.
Sairaalassa selvitetään välittömien hoitotoimien jälkeen anamneesia ja arvioidaan potilaan yleis- ja neurologinen tila.
Anamneesissa tärkeitä seikkoja ovat muun muassa mahdollinen tiedossa oleva epilepsia, muut sairaudet, vammat ja huumaavien tai päihdyttävien aineiden käyttö.
Kliinisessä tutkimuksessa etsitään paikallisia neurologisia löydöksiä ja viitteitä etiologisista tekijöistä, kuten infektiosta tai traumoista.>>
(http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=6)
II
>>Alkoholiongelmaisen hoito
---
Päihdeongelman kliininen hoito
---
Vieroitusoireiden ja delirium tremensin hoidossa ovat tehokkaimpia bentsodiatsepiinit A. Eri bentsodiatsepiinien välillä ei ole merkitseviä eroja, mutta lyhytvaikutteiset (loratsepaami) eivät ole kovin tehokkaita deliriumin ehkäisyssä A.
---
Avokatkaisuhoidossa voidaan käyttää lievissä tai keskivaikeissa vierotusoireissa valvottua klooridiatsepoksidilääkitystä (25 – 50 mg x 2 – 4) pienenevin annoksin 3 – 5 vuorokauden ajan (kts. Lääkärin tietokannat, artikkeli: Alkoholin vieroitusoireiden hoito 6).
Diatsepaamia annetaan 10 – 20 mg 1 – 2 tunnin välein nestemäisenä (tarvittaessa suoneen), kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan kyllästysannos (200 mg) 42. Bentsodiatsepiinien sekakäyttäjien annos tulee harkita tarkkaan: he voivat tarvita huomattavasti suurempia annoksia, varsinkin jos ovat riippuvaisia suurista annoksista.
---
Deliriumpotilaalle annetaan diatsepaamia suoneen jopa yli 2 000 mg kahdessa vuorokaudessa (SIC!) tai vaihtoehtoisesti jopa yli 20 000 mg oksatsepaamia yhdeksässä vuorokaudessa 42.>>
(http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=6)
niin, bentsot eli rauhoittavat ovat erittäin hyviä lääkkeitä siinä mielessä että NE TOIMIVAT. huono puoli on sitten se riippuvuus ja se ettei niiden kanssa ole mitään tulevaisuutta. jos on niin paha olla niin miettii sitten niitä vaihtoehtoja mitä olis... alkoholi kyllä tehoaa ihmisessä ihan joka ikiseen vaivaan mutta maksupäivä on sitten heti seuraava aamu.
siihen verrattuna esim. joku rauhoittava on enempi "käypälääkitys" kuin alkaa sellaseks lieväksi alkoholistiksi että pitää pientä viinapaukkua ottaa aina kolmen tunnin välein että pitää pienen pöhnäkän päässään eikä ala seikoilee. koska eihän sekään mihinkään johda.
mikäs se olisi sitten hyvä lääke... onhan noita "paniikkihäiriöön" olevia käypälääkkeitä, tosin eivät vaan toimi yksikään niistä ja saattavat jättää pysyviä oireita pääkoppaan. rauhoittavat käsittääkseni sitä eivät tee jos et hölmönä ala sekakäyttäjäks, eli alkaa alkon kanssa niitä vetää. sillä tavalla tuhoaa aivonsa aika nopeeta.
ikivanhoja ketjuja nostetaan??
Väitätkö ettei alkoholi jätä pysyviä oireita pääkoppaan? Puhut selkeästi vailla parempaa tietämystä. Ensinnäkin ihmiset jotka dokaavat esim. joka vkloppu, ovat jo koukussa alkoholiin. Väität että "maksupäivä" on vain seuraava päivä. Arvaapa miten paljon krapulaa edeltävä tilanne, on tuhonnut aivosoluja? Itse olen joutunut käyttämään bentsolääkitystä, kun elämäni mäjähti kasaan pari vuotta sitten. En juo ollenkaan alkoholia. En ole juonut kertaakaan alkoholia pillereiden kanssa. Enkä juonut ennen hermoromahdustanikaan kuin ehkä 8-10:nä päivänä vuodessa kuukauden välein. Silloin kun otin alkoholia ja taustalla oli murheita ym..seuraava päivänä olo oli hirveä. Se ei toimi kaikilla "lääkkeenä". Mutta ilman ahdistuslääkettä, olisin seonnut päästäni. avopuolison kuoleman jälkeen. Ja mitä tulee siihen koukuttumiseen, se on niinkuin fiksuimmat ovat kirjoittaneet, itsestä kiinni. Kun elämäntilanne helpottaa ja on tahdonvoimaa irtautua bentsosta,tottakai se onnistuu, tavalla tai toisella. V**uttaa lukea teidän besserwissereiden "faktatietoa" asioista joista, ette tiedä paskan vertaa. Haluatte vain pelotella ihmisiä ahdistuslääkkeistä. Itse olen elävä esimerkki ihmisestä,joka vähensi bentsoa lääkärin valvonnassa vähän kerrallaan ja se onnistui. Minulla onkin tahdonvoimaa ja toivon sitä samaa jokaiselle, jolla on halu päästä ahdistuslääkkeestä. Tietysti on ihmisiä, jotka joutuvat käyttämään bentsoja loppuelämänsä. Esim..jotkut heroiinista vieroittuneet henkilöt. Ja se on täysin heidän ja heidän lääkäreiden välinen asia. Yhteenveto: Alkoholi tuhoaa aivot tasan varmemmin kuin lääkärin valvonnassa oleva ahdistuslääkitys. Suurin osa bentsoja käyttävistä ihmisistä ottaa niitä tarpeeseen. Kun lääkäri on määrännyt. Määrääkö lääkärit ihmisille alkoholia? Ei. Lopettakaa ihmiset lääkärin leikkiminen asioissa, joista ette tiedä yhtään mitään.