En oikein tiedä mitä tehdä, ajatukset harhailee ja otetta ei tunnu saavan mistään, kaipaan isääni valtavasti, ja vaikka olen 44 vuotias mies ja varsin ronskiluonteinen, niin olen kyllä itkenyt kuin pikkulapsi koko päivän, tuntuu että silmät putoo päästä. Isän ollessa vaikeassa leikkauksessa aiemmin tänä vuonna, hän vannotti että huolehtisin äidistäni, varattomia kun ovat, ei äitini pysty elämään olemattoman eläkkeensä varassa yksin, joten koska satun asumaan yksinäni isohkossa asunnossa, luovutan äitini käyttöön yhden huoneen. En tiedä teenkö oikein, mutta tämä on viimeinen palvelukseni isälle, minusta lupaukset tulee pitää, enkä voi hylätä vanhusta oman onnensa nojaan. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta ja miten on sujunut?
Miten selvitä surusta?
Isä kuoli
6391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mutta toimi niinkuin omatuntosi pyytää. Ei ole omalle kohdalle sattunut, mutta katso tilannetta uudelleen muutamien kuukausien kulttua jolloin pahin on ohi.
Sinulla on suruaika.
Tiedät että lähimmäiselläsi on nyt hyvä olla.
Sure rauhassa, anna itkun tulla...
Sinä olet vahva, sinä selviät.
..huolehdit ja välität omista vanhemmistasi!!
me ollaan kaikki kuiténkin jotakin vanhemmillemme velkaa!!
Koin saman keväällä 2001.
Täältä voisi löytää paremmin vertaistukea.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000156&subcat=699
erittäin kauniista viestistä. Otan osaa... on tosi surullista, mutta hienoa, kun teillä oli hyvät välit isäsi kanssa. Tosiaan, nyt on hyvä, kun teet niinkuin isäsi toivoi, että pidät äidistäsi huolta. Minulta on myös kuollut molemmat vanhemmat silloin kun olin nuori, kummallekin tuli veritulppa, tosin oli joitakin vuosia väliä. - No, olen saanut voimaa uskosta Jeesukseen. Olen kuunnellut kahta radiokanavaa: www.radiodei.fi ja toinen www.wstw.fm
Myös päivittäin luen Raamattua ja rukoilen. Itselläni on mies ja kolme aikuista lasta. Kaikki ovat jo pois kotoa, molemmat olemme mieheni kanssa sairaalloisia. - Olisiko sinulla edes yksi ystävä, jonka kanssa voisit jakaa elämäsi tuskaa ja myös iloa, sillä niitäkin päiviä vielä tulee. Aika ajoin näillä eri palstoilla on ihmisillä vastaavia ikävän kokemuksia. Tosiaan, tämä on minun kertomukseni ja siis selviytymismahdollisuuteni. Voimia sinulle Taivaalliselta Isältä, on siis Isä taivaassa, joka meitä ymmärtää, kun Häneen turvaamme.
saa leskeneläkkeenä isäsi eläkkeen, joten älä järjestä vanhan äitisi asioita hätäillen.
Olen myös vanha ja ajattelen näitä asioita usein.