"Kekkosen pitkä presidenttikausi päättyi sairastumiseen ja eroon 1980-luvun alussa. Presidentiksi valittiin Mauno Koivisto. Hän ilmoitti pitävänsä tärkeänä eduskunnan aseman korostamista.
Koiviston aikana alkoi Suomen ulkopolitiikan uudelleenarviointi. Neuvostoliitto tunnusti vihdoin Suomen olevan puolueeton valtio ja Neuvostoliiton hajotessa vanhan ulkopolitiikan kulmakivi YYA-sopimus voitiin siirtää historiaan. Suhteet Neuvostoliiton perilliseen Venäjään normalisoituivat.
Suomi suuntasi nyt länteen ja haki EU-jäsenyyttä 1992. Neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettiin 1994. Äänestäneistä EU-jäsenyyttä kannatti 57% ja sitä vastusti 43%. Suomen EU-jäsenyys alkoi 1.1.1995.
Suomi on luopunut perinteisestä puolueettomuuspolitiikastaan ja on nyt virallisen määritelmän mukaan sotilaallisesti liittoutumaton valtio, jolla on itsenäinen puolustus. Koiviston jälkeen presidentiksi nousi vuoden 1994 ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa Martti Ahtisaari. Ahtisaaren jälkeen maamme yhdenneksitoista presidentiksi, ja ensimmäiseksi naispresidentiksi valittiin Tarja Halonen. Syntyperäisen helsinkiläisen vastaehdokkaana oli Suomen Keskustan Esko Aho.
Suomen talous kasvoi 1980-luvulla ripeästi; Suomea kutsuttiin "Pohjolan Japaniksi". Rahamarkkinoiden vapauttaminen johti pörssikeinotteluun, "kasinotalouteen" sekä pääomien tuontiin. Pankit jakoivat auliisti luottoja, ja kansalaiset pyrkivät rikastumaan nopeasti. Yleisesti puhuttiin kulutusjuhlista, joita tosin vietti vain osa kansalaisista.
Talous ylikuumentui pahoin, ja seurauksena oli syvä lama. Pankit ajautuivat kriisiin, yritykset konkurssiin ja työttömyys kohosi ennätyslukemiin. Valtiontalous oli umpikujassa. Ulkomaista velkaa ottamalla pelastettiin niin suomalainen pankkijärjestelmä kuin hyvinvointivaltiokin.
Pakkotilanteessa jouduttiin ankaralle säästölinjalle. Vaikea tilanne pakotti poliittiset päättäjät tiukkoihin säästötoimiin kaikilla yhteiskunnan lohkoilla. Talouden lama taittui vasta 1990-luvun puolivälissä maamme viennin alettua vetää. Samaan aikaan elinkeinorakenteen murros kiihtyi entisestään, mutta työttömyys säilyi korkealla. Useat vanhat yritykset siirsivät tuotantonsa ulkomaille tai sulautuivat eurooppalaisiin yrityksiin. Nokian johdolla maahamme on kohonnut kokonaan uusi tietotekniikan teollisuudenala. Suomi siirtyy yhdentoista EU-valtioiden joukossa mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon eli EMU:un vuonna 2002. Viimeistään maaliskuun alussa 2002 Suomen ainoksi maksuvälineeksi tulee euro, mikä merkitsee vuonna 1860 käyttöön otetun markan siirtymistä historiaan..."
Jatka tarinaa!
T. Happy Endkö?
Koiviston aikana alkoi Suomen ulkopolitiikan uudelleenarviointi. Neuvostoliitto tunnusti vihdoin Suomen olevan puolueeton valtio ja Neuvostoliiton hajotessa vanhan ulkopolitiikan kulmakivi YYA-sopimus voitiin siirtää historiaan. Suhteet Neuvostoliiton perilliseen Venäjään normalisoituivat.
Suomi suuntasi nyt länteen ja haki EU-jäsenyyttä 1992. Neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettiin 1994. Äänestäneistä EU-jäsenyyttä kannatti 57% ja sitä vastusti 43%. Suomen EU-jäsenyys alkoi 1.1.1995.
Suomi on luopunut perinteisestä puolueettomuuspolitiikastaan ja on nyt virallisen määritelmän mukaan sotilaallisesti liittoutumaton valtio, jolla on itsenäinen puolustus. Koiviston jälkeen presidentiksi nousi vuoden 1994 ensimmäisessä suorassa kansanvaalissa Martti Ahtisaari. Ahtisaaren jälkeen maamme yhdenneksitoista presidentiksi, ja ensimmäiseksi naispresidentiksi valittiin Tarja Halonen. Syntyperäisen helsinkiläisen vastaehdokkaana oli Suomen Keskustan Esko Aho.
Suomen talous kasvoi 1980-luvulla ripeästi; Suomea kutsuttiin "Pohjolan Japaniksi". Rahamarkkinoiden vapauttaminen johti pörssikeinotteluun, "kasinotalouteen" sekä pääomien tuontiin. Pankit jakoivat auliisti luottoja, ja kansalaiset pyrkivät rikastumaan nopeasti. Yleisesti puhuttiin kulutusjuhlista, joita tosin vietti vain osa kansalaisista.
Talous ylikuumentui pahoin, ja seurauksena oli syvä lama. Pankit ajautuivat kriisiin, yritykset konkurssiin ja työttömyys kohosi ennätyslukemiin. Valtiontalous oli umpikujassa. Ulkomaista velkaa ottamalla pelastettiin niin suomalainen pankkijärjestelmä kuin hyvinvointivaltiokin.
Pakkotilanteessa jouduttiin ankaralle säästölinjalle. Vaikea tilanne pakotti poliittiset päättäjät tiukkoihin säästötoimiin kaikilla yhteiskunnan lohkoilla. Talouden lama taittui vasta 1990-luvun puolivälissä maamme viennin alettua vetää. Samaan aikaan elinkeinorakenteen murros kiihtyi entisestään, mutta työttömyys säilyi korkealla. Useat vanhat yritykset siirsivät tuotantonsa ulkomaille tai sulautuivat eurooppalaisiin yrityksiin. Nokian johdolla maahamme on kohonnut kokonaan uusi tietotekniikan teollisuudenala. Suomi siirtyy yhdentoista EU-valtioiden joukossa mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon eli EMU:un vuonna 2002. Viimeistään maaliskuun alussa 2002 Suomen ainoksi maksuvälineeksi tulee euro, mikä merkitsee vuonna 1860 käyttöön otetun markan siirtymistä historiaan..."
Jatka tarinaa!
T. Happy Endkö?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.