Millaisia kokemuksia ihmisillä on ns.
minibusseista. Tila-autoja näyttää olevan joka
toisella, mutta mini-busseja ei näy kovinkaan
paljoa liikenteessä. Soveltuuko tuollainen
tavalliseksi ison perheen autoksi vai pelkästään
taksikäyttöön?
Eli kokemuksia kaivataan Volkkarin, Mersun,
Chevyn, Toyotan ja muiden merkkien vastaavien
mallien hyvistä/huonoista puolista.
minibusseista. Tila-autoja näyttää olevan joka
toisella, mutta mini-busseja ei näy kovinkaan
paljoa liikenteessä. Soveltuuko tuollainen
tavalliseksi ison perheen autoksi vai pelkästään
taksikäyttöön?
Eli kokemuksia kaivataan Volkkarin, Mersun,
Chevyn, Toyotan ja muiden merkkien vastaavien
mallien hyvistä/huonoista puolista.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tässä nyt on taas vaihteeksi yksi "paras gallup".
Minibusseja saa suoraan tehtaalta ja lisäksi
niitä sisustaa muutama yritys Suomessa, sekä
yksityiselle että takseiksi. Yksityisajossa bussi
on aivan oiva peli. Suomessa rakennetut tehdään
riisutuista pakettiautoista, joihin sitten
istuinjärjestykset, akselivälin, kattokorotukset,
varusteet, materiaalit, ikkunaratkaisut, värit ja
yleensäkin kaiken raakaa alustaa lukuunottamatta
voi valita itse. Siten mitään paremmuutta eri
autojen välillä voi arvioida. Alustaksi voi
valita ainakin VW Transporterit, MB Vitot, Tojon
Hiacet, Ford Transitit ja Sitikan Pösönkin
pakuja alustaksi saa. Hyvätja huonot puolet saat
siis selville kokeilemalla ko. autoja pakuina ja
lopusta voit päättää itse. Miksi näkyy vain
harvoilla? Uuden ostossa saat varauta 280-400.000
mk:n hintaa. Taksiajosta vapautuvat
yksityiskäyttöön siirtyvät bussit ovat yleensä jo
pitkän varauslistan takana.
transportteri bussisisuksella maksaa n.650000
alkaen!
kyseessä on tällöin oltava VW-tehtaan valmistama
ja jo tullattuna täydellinen bussi, jonka
varusteista maksetaan täysi autovero ja hinta on
sitten sen mukaan. Suomessa korkeimman tason
sisustus "raakaan" Transporteriin maksaa n.
110.000 mk, tähän sitten lisäksi alustan hinta
koneesta ja akselivälistä riippuen. Päästään n.
250-300 tmk hintaan. Paljonko henkilöautoksi
rekisteröiminen sitten korottaa veron määrää
pelkän pakun veroon verrattuna ei ole tarkasti
tiedossa. Mutta varmaa on, että Suomessa
rakennettu on valmiina tuotua tuntuvasti
edullisempi.
no kleinbus on paras... 8)
Runko esim 102hv tdi transp.pitkä aks. ovh
n.240tmk
sisustus 73tmk - 150 tmk
eli yht 313tmk -390tmk
ja tällöin auto on rekisteröity ha.ksi
Kalleimmassa versiossa on lähes täydellinen
varustelu
Jos kiinnostaa tietoa varusteluista löytyy
www.carsport.fi ja www.rego.fi
ammattikäytöstä vapautuvia pienois busseja (1 8)
on tarjolla suht hyvin kysyntään nähden etten
sanoisi kysyntään nähden enemmänkin esim
volkkarin piirimyyjillä
Takamoottorinen Caravelle syncro oli ainakin mitä
parhain auto isolle perheelle.Tilaa riitti
ihmisille ja tavaroille, ja talvellakin sekä
huonommilla teillä pääsi kulkemaan
sujuvasti.Lisäksi ajo-ominaisuudet olivat
loistavat.Ainoa huono puoli mitä tulee mieleen
oli liian pieni moottori (1,6 td).Nämä vaan
alkavat valitettavasti olemaan turhan vanhoja ja
paljon ajettuja.Uudemmastakin Volkkarista olen
kuullut vastaavia kommentteja, paitsi, että
koneteho on eri tasolla.Ja Hiacea kehuvat
kestäväksi.
Volkkaria ja Hiacea. Ainakin sen perusteella mitä
olen huomannut. Vitoja ei pahemmin takseissa näy.
Lieneekö liian kallis ylläpitää ja onko kuinka
kestävä/luotettava.
Chevyn pakettiautoja näkyy liikkeellä aika
paljon - eikä niistä kovinkaan moni ole taksina.
Voisi olla yksi hyvä valinta yksityiselle tila-
autoksi.
Tasan yhdessä Chevy-taksissa olen taittanut
matkaa, joten ei ole usein eteen sattunut. Kyyti
oli kyllä mukavaa. Taksiajossa olleista Vitoista
sanovat, että niissä on ollut yllättävän paljon
vikoja Mersuksi. Volkkari näyttää olevan
kestosuosikki, perusluotettava ja taloudellinen,
mutta ei mikään viaton sekään. Hiace on
tekniseltä luotettavuudeltaan ylivoimainen, mutta
sitä rasittaa korkeahko kulutus ja euroihin
verrattuna alimittainen mukavuus ja osin
suorituskykykin. Nämä aivan vain tutuilta
taksareilta kuultuna.
Chevyn sopivuudesta perheautoksi voi olla mieltä,
että...it depends.. Omankin takaliston alla on
ollut 6.2D, mukavuutta, voimaa ja vääntöä piisasi.
Mut, mut... aika rohjake se on markettien
parkkipaikoilla ja nurkka-ajossa, johon se
perhekäytössä takuusti joutuu. Matkan päällä taas
ihan ehdoton peli. Pahempi puoli on se, että
miltei kaikki ovat kovalla takapenkillä 2 3
rekisteröityjä ja tämän muuttaminen henk.autoksi
sitten MAKSAA, ei ne istuimet kalliita ole, mutta
se Sauli, p...le. Samassa yhteydessä dieselvero
nousee taivaisiin. Voi tietenkin yrittää ka-
version rakentamista yli 3.500 kg painoiseksi
kuten joissain Suburbaneissa on tehty. En nyt
muista miten ihmisten kuljetuskapasiteetti sitten
määräytyy... Chevyn Astrosta saakin sitten
valmiin minidösän suoraan kaupasta ja autokantaa
on valittavaksi asti.
Hiace on kestävyydessä Chevyn ohella aivan
ehdoton ykkönen. Volkkari on etevämpi ajaa ja
Mersu pienempi, jos koko pelottaa. Sääli,
etteivät Vitot ole yhtä pomminkestäviä kuin MB:n
pakut muinoin...
VW:n takamoottorinen Syncro-bussi tuli jo yhteen
toiseen viestiin kehutuksi, mutta toistetaanpa ja
todetaan, että kokonaisuutena parempaa autoa ei
taida olla. Lisävalot vielä ja aurinkolippa ja 16-
tuumaiset pyörät ja ah!
Hintahan se on, mikä pikkubusseista pelottaa.
Toinen syy taitaa olla se, että "mitä naapuritkin
ajattelevat kun meillä on pakettiauto..."
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että tuhannesti
mieluummin pakupohjaisella bussilla kuin jollain
Zafiralla. Bussissa on sillä lailla reipas ja
hauska ja kunnolla tilava rehti tyyli ja pakulla
on kiva ajella, kun taas nykytila-autot ovat
sinne päin.
(Kunhan löydät ns. tehdasbussin jostain, niin
onnea vaan. Suomessa tehdyt eivät ole viiden
vuoden taksikäytön jälkeen enää kovin siistejä,
eivätkä uutenakaan tyylikkäitä.)
osta transit rekisteröi se 1 9 on linja-auto ei
oo auto,dieselveroa eikä käyttö maksua.halpa
hankkia yllättävän kestävä.
Käytössä on jo neljäs takamoottorinen VW-bussi.
Ensimmäinen oli Sonderbus -65 pitkällä
rättikatolla ja jaetulla tuulilasilla. Viimeinen
entinen Kuusamon poliisiauto Syncro -92 (vielä
takamoottorinen), jonka ostin 1997 hintaan 54000,-
. Tehtaan alkup.vaihtomoottorin asennus päälle
17000,- ja ikää on edessäpäin pitkälti. Yhtä
erinomainen peli mitä muutkin ovat kehuneet.
Vaihtoehtoisena sisustuksena kaikissa ollut
retkeilyvarustus ja maastokelpoisuutta on
tosissaan hyödynnetty pohjoisen reissuilla.
Bensakone ruiskulla, kulkee melkein 150kmh,
keskikulutus 11-11,5 l/100km. Nykyään ei käytetä
arkiajoon, mutta on aina lähtövalmiina.
Kilometrejä on yhteensä noin 320 000 joista
moottorilla 80 000. Katsastaja tuumi
alustarakenteita panssarivaunun kaltaisiksi
verrattuna tavallisiin pikkuautoihin.
Nopealla Ojalan laskuopilla moottori meni siis
vaihtoon jo 240.000 km ajolla. Onko pohjoisen
konnien ja penkkaan torkahtaneiden kyörääminen
pahnoille käynyt koneen päälle tavallista enemmän?
Juuri noissa maisemissa luulisi voimalan olevan
tyytyväinen, ajettavat siivut ovat pitkiä ja
tasaisia verrattuna kaupunkiseutujen maijojen
katkoajoon. Vai vaihdoitko vain varmuuden vuoksi
tuoreen pannun tilalle?
Itse olen kyllä samaa mieltä Caravellen
mukavuudesta. Appiukolla moinen oli parisen
vuotta ja sillä kelpasi käydä metsäreissuilla ja
mökeillä kesät talvet. Takamoottorilla on
edelleen erinomaisen kiistattomat etunsa.
Olikohan niin se aiempi motti myös bensalla?
VW-paku taitaa olla ainoa auto, missä bensakone
kestää pidempään kuin naftapannu...
Diesel voi kypsyä 240 tkm:ssa, jos huonosti on
pidetty. Toisaalta joku on ajanut pikkudieselillä
konetta avaamalla melkein tuplaten saman matkan.
Hangossa erään oppilaitoksen TD-busseihin on
asennettu muuten rele, joka estää lämpimän motin
sammuttamisen ilman jäähdytystä. Avaimen voi
vetää pois virtalukosta, jättää auton yksikseen
käymään parkkikselle, lukita ovet ja kone sammuu
minuutin-parin jälkeen omia aikojaan.
Keksinnöllä olisi varmasti
käyttöä "siviilipuolellakin..."
Tässä nyt on vielä aikaa heittää yksi juttu, kun
ei asiakkaille tarvitse aivan solkenaan tekstiä
suoltaa. Poliisin käytössä diesel saattaa kärsiä
myös liian äreästä hälyajoon lähdöstä koneen
ollessa kylmä. Kuusamon tammikuun helteistä kun
paahtaa baanalle lämä tiskissä (lähtöjä hidastava
lohkopiuha ei ole kiinni) motti tykkää melkoisen
kyttyrää. Vastaavissa ajolähdöissä palolaitoksen
pojat ovat paukautelleet muuten niin vankkojen
Chevy Vanienkin pannuja alta 100 tkm ajoilla.
Yhteenveto: naku ei tykkää liian jyrkistä ja
äkillisistä lämpötilojen vaihteluista
Hiljaista on täälläkin: soittopyyntöjä vetämässä
koko liuta, mutta taitaa mennä tämä työpäivä
sangen pelastusarmeijalle.
Ei ollut niinkään huono idea -- mitenhän poliisit
ovat muuten pärjänneet pakkasstarteissa nakujensa
kanssa? Sietäisi jonkun kertoa tästäkin asiasta.
Itsestä ei kyllä olisi tuossa mielessä
polliisiksi: kylmä naftapannu käyntiin ja heti
pää punaisena baanalle. Huh.
Toinen, mikä askarruttaa, on SA-intin autojen
kesto. Ambulanssi-volsut saavat joskus kenkää
melkoisestikin. Rykmentin komeimmat sladit
syntyvät tietty niillä farmari-Ladoilla eikä
kuorma-autoja säälitty niitäkään yhtään.
Vielä,kun joku keksii, miten paljon
veronmaksajien rahoja SIINÄ palaa hukkaan, kun
armeijan kulkupelejä puolitahallaan särjetään,
niin soppahan on valmis.
Yhtiön toisen serverin paukahdettua "maksettu"
tarina ei liiku ruudulta eteenpäin, joten
mikseipä vielä voisi vielä muistella noita
inttihommiakin.
Poliisissa on pari tuttua kaveria jo
lukioajoilta, joskus tulee autoasiaakin juteltua.
Nakujen käytöstä on kyllä suositus, mutta se
käytäntö on sitten....se, että nämäkin pelit
poljetaan hälyyn kylmiltään. Niitä toki pyritään
pitämään talleissa "puolilämpiminä". Toinen
pointti on, että kaappiautot, jotka ovat miltei
aina nakuja, osallistuvat harvemmin näihin
äkkilähtöihin. Mondeot ja muut saavat sitten tuta
konstaapelien kiireet senkin edestä. Tässä vain
piilee yksi poliisibudjetillinen pointti.
Määrärahojen pienuutta valitellaan, varmaankin
syystä. Kuitenkin poliisin ha-kalustoa ollaan
dieselöimässä, yhä useampi partioauto on naku.
Keskimäärin partiopelin ajosuorite on 300.000 km.
Tämän bensavehkeet sietävät vielä hyvin. Jos
nakuja taas kylmänä kiusataan bensakoneiden
tapaan, voisi kuvitella, että dieselinkin taival
alkaa päättyä samoille kilometreille.
Kokonaistaloudellisuutta vai ei?
Yksi tuttava on eksynyt myös ambulanssifirmaan.
Kalustossa on parin Letukan Vanin lisäksi kolme
W124 250D -pohjaista lanssia. Näissä, kuten
palolaitoksenkin lansseissa on todettu vain
Mersun d-koneiden kestävän tuon pikalähdön
kunnialla.
Inttihommissa autoja oli käytössä kaksi. Proto ja
iki-ihana UAZ. Sangen korkea-arvoisesta
asemastani johtuen molemmissa minulla oli
henk.koht. kuljettaja. Protoa kohdeltiin
yllättävän asiallisesti, ehkä syystä että ko.
Sisu oli kuskin nimikkoauto läpi koko
asepalveluksen, olisivatko kuskit saaneet
bonuksia harvemmista korjaamokäynneistä. Mutta
UAZ sai kyytiä, pahimilla metsätaipaleilla ei
aina tiennyt mikä pyöristä on maassa vai oliko
yksikään.
Tämä rättikatto oli muuten suosikki kesäaikaan ja
monet verukkeelliset kuppilareissut sillä
tehtiin. Peruste: kulutus on niin suuri, ettei
pitkäksi menneeltä metsäkeikalta kerta kaikkiaan
pääse varikolle - siis lähimmille kylille mars.
UAZ-parka oli paikattavana vähän väliä, mutta
tielle tai oikeastaan sen ulkopuolelle se ei
jättänyt. Tekniikka tuntui kestävän.
Motti tuntui aluksi ihan hyvältä, mutta joutuiko
sitten liian suurelle rasitukselle? Autolla
lähdettiin melkein ensi töiksi eurooppalomalle.
Autobahneilla vauhti oli aika kova ja Sveitsissä
tuli ajetuksi paljon ylämäkeen (yhtä paljon toki
alamäkeenkin). Välillä rupesi savuttamaan aika
lailla. Saksaan palattua ehdittiin ajaa parisataa
kilometriä, kun takaa pöllähti niin, että sen
heti peilistäkin huomasi. Koko konehuone oli
öljyinen enkä puhalluspaikkaa löytänyt millään.
Ostettiin öljyä, ja ajettiin vielä varovasti
parisataa km ja lisättiin öljyä ehkä 40 km
välein. Lopuksi motti hyytyi lopullisesti
pimeällä autobahnilla.
Adacin puhelimesta saatiin hinuri, joka otti koko
perheen lavalle (mahtoiko olla luvallista, mutta
ei ilmeisen tahallaan kysellyt oliko autossa
muitakin). Vei meidät 100 km lopulliseen
kohteeseemme tuttavaperheen luokse.
Siellä sitten aikataulu esti moottorin
korjauttamisen ja päätin ottaa WAG:n
vaihtomoottorin, jonka sai alle valmiiksi
tiistaina - veimme auton pajalle lauantaina.
Mikähän olisi suomalaisessa maaseutukaupungissa
toimitusaika? Tämäkin moottori tilattiin
tehtaalta! Minusta toimitus oli jopa
käsittämättömän nopea! Varsinkin kun oli tuo
viikonloppu. (Siinä mainitussa moottorin hinnassa
oli muuten hinurin kulut mukana. Mitähän motti
paikalleen pantuna Suomessa maksaisi?) Hyvä, kun
oli tuo tuttavaperhe rahoitusapuna, muuten
ongelma olisi ollut isompi.
Auton odottelun aikana olikin rauha tutustua
keskiaikaiseen kaupunkiin (Bamberg)ja sen olut-
ja ruokakulttuuriin.
alle viikossa motti kyytiin ja matka jatkuu.
Itseltäni vaihdettiin aikanaan kansi. Sen
toimituksessa salon seudulle meni muistaakseni
reilu viikko ja siihen korjausaika päälle.
Samalla tavoin kansi halkesi muuten kovan ajon
päätteeksi -- tulin motaria ensin 130 km/h
taulussa ja aloin maantielle saavuttua hidastaa
risteystä varten. Heitin vapaalle noin
kahdeksastakympistä ja samassa hillitön ravistus
ja lämmöt punaiselle. Vilkaus peiliin: höyryä
molemmista tuuletusritilöistä ja
öljynpainesummeri alkoi rääkyä. Tutinan
säestämänä pikkutien liittymään ja samassa motti
sammui. Ei lähtenyt käyntiin ennen kuin
jäähdyttyään...korjaamolle päästiin se 10 kilsaa
varovaisesti.
Vaihtokansi maksoi noin 10 000 mk työt.
Olisi varmaan kannattanut aikanaan kunnostuttaa
lohko samassa kuin kansikin: öljynkulutus kasvoi
300 000 km jälkeen jonkinmoiseksi. Takakansi oli
pientä öljypisaraa täynnä joka ajon jälkeen.
Ikinä en saanut selville, mistä saumasta kone
öljyä falskasi ja mistä se löysi tiensä
takapeltiin.
Auto oli kyllä muuten mitä parhain matkakumppani.
Tällainen hongankolistajakin sai lokoisan asennon.
sisu kestää 10 tonnia per kone