Olen aikoinani turhautumiseen ja katkeruuteen asti "taistellut" farisealaisuutta,kirjanoppineisuutta ja uskonnollista teeskentelyä, hengellisiä rooleja ja naamioita vastaan.. kunnes Jumala pysäytti minut. Miksi Jumala pysäytti minut? Eikö Jumala tahtonutkaan että vastustin lihan tekoja ja muotojumalisuutta?
Jumala pysäytti minut koska en toiminut Rakkaudessa, vaan vihassa ja väkivallassa. Hyökkäsin lihan tekoja vastaan lihassa. Tuomitsin kaikki uskovat, olin katkeruuden myrkyttämä. Halusin vain kostoa. Näin virheitä, vikoja ja synnillisyyttä vain muissa, mutta en lainkaan itsessäni. Jumala pysäytti minut, koska Hän tahtoi armossaan osoittaa minulle että juuri minä olin suurin syntinen, ja tarvitsin eniten Hänen anteeksiantoaan. Ylimielisyyteni, kostonhaluni, vihamielisyyteni ja katkeruuteni murtui. Murruin aivan pirstaleiksi, ja minä kuolin. Minun piti kohdata koko minuutenti ja persoonani romuttava "konkurssi". Se oli hirvittävää. Mutta, se on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut. Olin savi Jumalan kädessä. Jumala opetti minulle nöyryyttä ja nöyrtymistä. Mitä pienemmäksi suostuin, sitä suuremmaksi Jeesus Kristus tuli elämässäni.
Vaikka sydämeni täyttääkin ihmeellinen Taivaallinen Ilo jota vain
vapautettu ja täydellisesti armahdettu voi tuntea,samaan aikaan
kuitenkin tunnen suurta surua siitä pimeydestä joka vallitsee seurakunnassamme,syvä ja voimakas hätä pimeydessä kulkevien (lain,tekojen ja suoritusten alla uupuvien) puolesta "vaatii" minua kirjoittamaan tännekin. Rakkaus on ainoa motiivini.
Mihin iankaikkkinen toivomme perustuu?
Se ei perustu asioiden kylmään ja kliiniseen tietämiseen,se ei perustu analyyttiseen pohdintaan ja akateemiseen järkeilyyn,se ei perustu päivämäärien tutkimiseen,terveelliseen elämäntapaan,sapatinviettoon,se ei perustu siihen jos olemme hyviä ja hienoja ihmisiä,se ei perustu
omiin suorituksiimme ja saavutuksiimme,se ei perustu siihen että olisimme sen jollain ihmeen tavalla onnistuneet ansaitsemaan,tai että
olisimme onnistuneet tekemään itsemme paremmiksi ja Jumalallle kelpaaviksi,se ei perustu mihinkään mihinkään mikä on omaamme tai oman
vaivannäkömme tulosta, vaan se perustuu ARMOON ja vain ARMOON.
Se perustuu Golgatan Voittoisaan Ihmeeseen,Jeesuksen ansiohin,meidän
velkamme on JO MAKSETTU! Hallelujah!
Suurin Rakkaus ristillä lepää,Hänen verensä vuotaa,ja armahtaa,syntistä,nääntyvää..
Ristin juureen mä polvistun ja niin hiljaa
murrun,sulan kyyneliin
ja hukun Rakkauden suureen syliin.
Kiitos
Jeesuksen, Hän syntini kaikki kantoi,ja anteeksi kaiken antoi,..
Älkäämme siis yrittäkö mahdotonta: Pelastaa itse itseämme omin yrityksin. Jos olet hukkumaisillasi,mutta sen sijaan että tarttuisit
ojennettuunn käteen,yritätkin pelastaa itse itsesi..hmm..mitenkehöhän korkealle saat itsesi nostettua kun oikein yrität ja ponnistat? Voit
kokeilla sitä näin: ota luja ote niskastasi tai kainaloistasi,ja yritä nostaa itsesi ilmaan.. Miten korkealle nousit? 10cm? 5cm? vai 0cm? Yritä vielä..
Älkäämme yrittäkö synnyttää itse itseämme(tiedätkö ainuttakaan lasta
joka on onnistunut synnyttämään itsensä?) Meille on kuitenkin annettu oikeus syntyä uudesti ylhäältä,Pyhästä Hengestä,silloin olemme Jumalan
lapsia,emmekä omien ponnistelujemme ansiosta syntyneitä lapsia(äpäriä)
Vanhurskautemme ei siis ole omaamme,
pyhitytetty elämämme ei ole omaamme,hyvät tekomme eivät ole omiamme,pelastus tuomiosta ei ole omaa
ansiotamme,vaan Jumalan yksin armosta meille ansiottomille suotua
Lahjaa.
Siksi jokainen oma yrityksemme saavuttaa täydellisyys,"riistää" Kristuksen täydellisen työn arvoa ja Hänen kunniaansa. Onhan se meille
hirvittävän nöyryyttävää kun emme mitenkään emmekä millään tavoin pysty ansaitsemaan pelastusta,mutta nöyryys on Viisautta. Meillä ei siis ole mitään syytä eikä aihetta ylpeillä omista ansioistamme!
Tästä syystä,jokainen oma yrityksemme olla itsessämme Jumalalle kelpaava, on Jumalan näkökulmasta säälittävän surkeaa ja epätoivoista
kompurointia, ja Hänen simissään "kuin saastainen vaate".
Meidät voi pelastaa vain Pelastaja,
Meidät voi vanhurskauttaa vain Vanhurskas.
Meidät voi pyhittää vain Pyhä.
Meidät voi armahtaa vain Armahtaja.
Meidät voi puhdistaa vain Puhdistaja.
Meidät voi tehdä täydelliseksi vain Täydellinen.
"Uskoa ei löydy omin voimin,ilmaiseksi anova sen saa,sitä ansaita ei
töin ja toimin,vaan sen Jeesus lahjoittaa, sydän kun auki on,sinne
Jeesus tekee asunnon.."
Kristus meissä,Kirkkauden Toivo!
Kiitos ja Ylistys Herralle!
HalleluJah! Amen!
Ristin sanoma on hulluutta ihmisviisaudelle,mutta Jumalan hulluus on
Viisaampi kuin ihmisten viisaus,Herra on palaava pian takaisin Kunniassa
ja Kirkkaudessa,ja ihmisviisaus joutuu häpeään. Oletko sinä valmis
kohtaamaan Hänet?
Jumala pysäytti minut koska en toiminut Rakkaudessa, vaan vihassa ja väkivallassa. Hyökkäsin lihan tekoja vastaan lihassa. Tuomitsin kaikki uskovat, olin katkeruuden myrkyttämä. Halusin vain kostoa. Näin virheitä, vikoja ja synnillisyyttä vain muissa, mutta en lainkaan itsessäni. Jumala pysäytti minut, koska Hän tahtoi armossaan osoittaa minulle että juuri minä olin suurin syntinen, ja tarvitsin eniten Hänen anteeksiantoaan. Ylimielisyyteni, kostonhaluni, vihamielisyyteni ja katkeruuteni murtui. Murruin aivan pirstaleiksi, ja minä kuolin. Minun piti kohdata koko minuutenti ja persoonani romuttava "konkurssi". Se oli hirvittävää. Mutta, se on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut. Olin savi Jumalan kädessä. Jumala opetti minulle nöyryyttä ja nöyrtymistä. Mitä pienemmäksi suostuin, sitä suuremmaksi Jeesus Kristus tuli elämässäni.
Vaikka sydämeni täyttääkin ihmeellinen Taivaallinen Ilo jota vain
vapautettu ja täydellisesti armahdettu voi tuntea,samaan aikaan
kuitenkin tunnen suurta surua siitä pimeydestä joka vallitsee seurakunnassamme,syvä ja voimakas hätä pimeydessä kulkevien (lain,tekojen ja suoritusten alla uupuvien) puolesta "vaatii" minua kirjoittamaan tännekin. Rakkaus on ainoa motiivini.
Mihin iankaikkkinen toivomme perustuu?
Se ei perustu asioiden kylmään ja kliiniseen tietämiseen,se ei perustu analyyttiseen pohdintaan ja akateemiseen järkeilyyn,se ei perustu päivämäärien tutkimiseen,terveelliseen elämäntapaan,sapatinviettoon,se ei perustu siihen jos olemme hyviä ja hienoja ihmisiä,se ei perustu
omiin suorituksiimme ja saavutuksiimme,se ei perustu siihen että olisimme sen jollain ihmeen tavalla onnistuneet ansaitsemaan,tai että
olisimme onnistuneet tekemään itsemme paremmiksi ja Jumalallle kelpaaviksi,se ei perustu mihinkään mihinkään mikä on omaamme tai oman
vaivannäkömme tulosta, vaan se perustuu ARMOON ja vain ARMOON.
Se perustuu Golgatan Voittoisaan Ihmeeseen,Jeesuksen ansiohin,meidän
velkamme on JO MAKSETTU! Hallelujah!
Suurin Rakkaus ristillä lepää,Hänen verensä vuotaa,ja armahtaa,syntistä,nääntyvää..
Ristin juureen mä polvistun ja niin hiljaa
murrun,sulan kyyneliin
ja hukun Rakkauden suureen syliin.
Kiitos
Jeesuksen, Hän syntini kaikki kantoi,ja anteeksi kaiken antoi,..
Älkäämme siis yrittäkö mahdotonta: Pelastaa itse itseämme omin yrityksin. Jos olet hukkumaisillasi,mutta sen sijaan että tarttuisit
ojennettuunn käteen,yritätkin pelastaa itse itsesi..hmm..mitenkehöhän korkealle saat itsesi nostettua kun oikein yrität ja ponnistat? Voit
kokeilla sitä näin: ota luja ote niskastasi tai kainaloistasi,ja yritä nostaa itsesi ilmaan.. Miten korkealle nousit? 10cm? 5cm? vai 0cm? Yritä vielä..
Älkäämme yrittäkö synnyttää itse itseämme(tiedätkö ainuttakaan lasta
joka on onnistunut synnyttämään itsensä?) Meille on kuitenkin annettu oikeus syntyä uudesti ylhäältä,Pyhästä Hengestä,silloin olemme Jumalan
lapsia,emmekä omien ponnistelujemme ansiosta syntyneitä lapsia(äpäriä)
Vanhurskautemme ei siis ole omaamme,
pyhitytetty elämämme ei ole omaamme,hyvät tekomme eivät ole omiamme,pelastus tuomiosta ei ole omaa
ansiotamme,vaan Jumalan yksin armosta meille ansiottomille suotua
Lahjaa.
Siksi jokainen oma yrityksemme saavuttaa täydellisyys,"riistää" Kristuksen täydellisen työn arvoa ja Hänen kunniaansa. Onhan se meille
hirvittävän nöyryyttävää kun emme mitenkään emmekä millään tavoin pysty ansaitsemaan pelastusta,mutta nöyryys on Viisautta. Meillä ei siis ole mitään syytä eikä aihetta ylpeillä omista ansioistamme!
Tästä syystä,jokainen oma yrityksemme olla itsessämme Jumalalle kelpaava, on Jumalan näkökulmasta säälittävän surkeaa ja epätoivoista
kompurointia, ja Hänen simissään "kuin saastainen vaate".
Meidät voi pelastaa vain Pelastaja,
Meidät voi vanhurskauttaa vain Vanhurskas.
Meidät voi pyhittää vain Pyhä.
Meidät voi armahtaa vain Armahtaja.
Meidät voi puhdistaa vain Puhdistaja.
Meidät voi tehdä täydelliseksi vain Täydellinen.
"Uskoa ei löydy omin voimin,ilmaiseksi anova sen saa,sitä ansaita ei
töin ja toimin,vaan sen Jeesus lahjoittaa, sydän kun auki on,sinne
Jeesus tekee asunnon.."
Kristus meissä,Kirkkauden Toivo!
Kiitos ja Ylistys Herralle!
HalleluJah! Amen!
Ristin sanoma on hulluutta ihmisviisaudelle,mutta Jumalan hulluus on
Viisaampi kuin ihmisten viisaus,Herra on palaava pian takaisin Kunniassa
ja Kirkkaudessa,ja ihmisviisaus joutuu häpeään. Oletko sinä valmis
kohtaamaan Hänet?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikös olekin viisas ratkaisu olla uskomatta itseensä. Uskot vain jeesukseen. Jeesushan lakaisee sinunkin itsetunnon maton alle.
"Eikös olekin viisas ratkaisu olla uskomatta itseensä."
-Kyllä!
"Uskot vain Jeesukseen."
-Kyllä!
"Jeesushan lakaisee sinunkin itsetunnon maton alle."
-Kyllä, ja se onkin parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut, tai voi koskaan tapahtua!
Itsetunnostani ei ole jäljellä mitään, se on kuollut. Koska itsetuntoani ei enää ole, minun ei tarvitse enää koskaan pönkittää sitä. Ja olen vapaa :)
Amen, näin se on.
Kaikki pitää syntyä Kristuksesta käsin.
Uudestisyntyminen ja sen jälkeen sukeltaa uskonsaloihin sisään.
Sana tekee kaiken eläväksi. adv.veli.