Copypastetin nämä määritelmät Wikipediasta. Onko ateismi mielestänne filosofia? Sulkevatko filosofia ja uskonto toisensa pois? Onko filosofian ja uskonnon välisiä rajatapauksia?
"Uskonto on usein ymmärretty joukoksi käsityksiä, jotka koskevat jotakin oliota (todellista tai kuviteltua), henkilöä (todellista tai kuviteltua) tai todellisuuskäsitystä, jonka katsotaan olevan yliluonnollinen, pyhä tai jumalallinen sekä näihin käsityksiin liittyviä moraalisääntöjä, arvoja, yhteiskunnallisia laitoksia ja rituaaleja.
Sanaa uskonto käytetään myös suppeammassa merkityksessä viittaamaan järjestäytyneeseen uskontoon, eli ihmisten järjestäytynyttä ryhmää, joka tukee jonkin uskonnon harjoitusta."
"Filosofia (kreik. φιλοσοφία) on noin 600-400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja. Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta. Filosofia ei siis tavoittele mitä tahansa tietoa vaan viisautta, yleistä ymmärrystä elämän ja todellisuuden syvimmistä periaatteista.
Filosofian harjoittajaa kutsutaan filosofiksi."
"Uskonto on usein ymmärretty joukoksi käsityksiä, jotka koskevat jotakin oliota (todellista tai kuviteltua), henkilöä (todellista tai kuviteltua) tai todellisuuskäsitystä, jonka katsotaan olevan yliluonnollinen, pyhä tai jumalallinen sekä näihin käsityksiin liittyviä moraalisääntöjä, arvoja, yhteiskunnallisia laitoksia ja rituaaleja.
Sanaa uskonto käytetään myös suppeammassa merkityksessä viittaamaan järjestäytyneeseen uskontoon, eli ihmisten järjestäytynyttä ryhmää, joka tukee jonkin uskonnon harjoitusta."
"Filosofia (kreik. φιλοσοφία) on noin 600-400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan todellisuuden perimmäistä olemusta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä teemoja. Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta. Filosofia ei siis tavoittele mitä tahansa tietoa vaan viisautta, yleistä ymmärrystä elämän ja todellisuuden syvimmistä periaatteista.
Filosofian harjoittajaa kutsutaan filosofiksi."
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Viisauden rakastaminen" yleis-käsityksenä ei sovi ateismiin tai 'uskoismiin' suoraan, koska pilkottuna nuo sanat 'Viisaus' ja 'rakastaminen' sisältävät merkityksiä enemmän kuin päälle päin näkyy.
Viisaus ei esimerkiksi ole pelkkää kirja tietoa (sisäistettynäkään), tai pelkää empiiristä tieto (kokemus ei yksin riitä määrittelemään/tarvitaan tietoa faktoista/eri tieteen alat).
Rakkauden laatu tässä(kin) asiassa muuntaa viisautta,joko objektiiviseksi tai subjektiivisemmaksi ja näin se ei ole koskaan 'täydellistä'.
Ateismihan ei ota kantaa mihinkään filosofiseen asiaan, siinä vain ei uskota jumaliin tai yliluonnollisiin asioihin.
Sen sijaan uskonto ja filosofia ovat vastakohtia, ainakin jos ajetellaan taikauskoa vs. viisautta tai jotain todellista.
Upanisadit ovat varhaista uskonnollismytologista filosofiaa.
Idealistisessa filosofiassa on melko suoraa uskontoakin. Katolinen hovifilosofi Tuomas Akvinolainen lienee parhaita esimerkkejä. Äijä meni idealisoimaan Aristoteleen kunnollisen ontologian.
Galilei puolestaan tuumi että jumala on pannut planeetat kehäradalle ja siihen sen jumalan toiminta olikin päättynyt.
Ateismi on yksi ontologia sekin, yleensä materialistinen.
Giordano Brunon panteismi oli materialismia sekin, josta syystä inkvisiittorit polttivat hänet roviolla. Spinozakin sai eräänlaisena ateistina turpiinsa kirkonmiehiltä.
Mielestäni uskonto rajoittaa pahasti filosofista ajattelutyötä. Käsitteellisissä pohdinnoissa on aina parempi mitä vähemmän on lukkiutunut ajattelua orjuuttaviin malleihin, kuten uskontoihin. Osumatarkkuus paranee aina mitä enemmän tilaa on ajatella.
Filosofia tarkastelee olemassaolon mysteereitä ihmisen omasta rajoittuneesta näkökulmasta.
Kristillinen usko, johon tässä rajoitun, tarkastelee näitä kysymyksiä, huomioiden myös Jumalan, Luojan, meille antamia ilmoituksia.
Valaisevat näkökohdat:
"Elämänkatsomusten viidakossa" http://www.lindellnet.net/katsomukset.htm
Mielestäni monet nk. uskonnot ovat itse asiassa vain filosofisia järjestelmiä.
Normaali ajatuksellinen häränpylly.
Musta kääntyi valkoiseksi, sitä on kristinusko.
tila on melkoisen paha.
Etköhän nyt lopettaisi sen saarnaamisen ja lähtisi jumalsi tykö, hopi hopi.
muita jumalia saunatotuista ja haltioista puhumattakaan.
Jeesuksen jumalan asemaan, te mitätöitte sovitustyön merkityksen.
Krisselismi on hauska oppi. Kaikki selitysyritykset vievät johonkin naurettavaan lopputulemaan. Itse asiassa, noin huonoa rakennelmaa olisi todella vaikea keksiä, vaikka alkaisi vartavasten moista laatimaan.
Siinähän se, oleellinen ero muihin oppeihin nähden:D
Luin nämä vastaukset kirjoitukseni johdosta.
Täytyy ihmetellä sitä tyhjyyttä ja tietämättömyyttä, mitä vastausten takana piilee.
Sivustollani kehotan ihmisiä itse miettimään ja ajattelemaan.
Miksi piileskellä iskulauseiden, ennakkoluulojen ja vääristettyjen tietojen taakse, kun voi ottaa asioista selvää.
Kristillisen uskon kohdalla on monille se vaikeus, ettei se ehkä ole sopusoinnussa teidän ajatusmallien kanssa.
Mutta kuka on todistanut, että tietyt ajan ajatusmallit ovat oikeassa?
Sinä itse, olet oikeassa
Filosofia voidaan suomentaa, viisauden ystävä, voin kutsua myös itseäni filosofiksi, vaikka uskon myös Jumalaan, mikä on mielestäni viisasta.
Oikeasti ei ole syytä filosofian ja uskonnon vastakkainasetteluun, koska ongelma piilee siinä, mitä pidetään viisautena.