Mainonnan rajat
Kolumni Suomen Kuluttajaliiton Nappo-lehdessä 9/2006
Millaista elämä olisi ilman mainoksia? Ei paljasta pintaa eikä kauniita ihmisiä, ei vilkkuvia värivaloja eikä logoja, ei hupaisia sutkautuksia tai sloganeita. Nämä kaikki puuttuisivat katujen varsilta, lehdistä, televisiosta ja tietokoneruuduilta.
Mainokseton yhteiskunta on aika mahdoton ajatus. Mistä me muuten saisimme tietää erilaisista tavarauutuuksista ja elämysmahdollisuuksista. Me elämme kulutusyhteiskunnassa ja hamuamme koko ajan uusia mahdollisuuksia parantaa elintasoamme ja elämänlaatuamme.
Mainoksissa meille kuluttajille annetaan tietoa. Meitä suostutellaan ja houkutellaan. Meidän tunteisiimme vedotaan. Meille tarjotaan mielikuvia ja unelmia. Ja tietenkin kaikki tämä ansaintatarkoituksessa.
Elämme aikamoisessa merkkiviidakossa. Visuaalisia viestejä tulvii joka puolelta. Mainostila halutaan käyttää tehokkaasti hyväksi, jolloin pelkkä kuvakin on jo viesti. Kaikenlainen tiedonvälistyskin alkaa typistyä otsikkotasolle. Meidän sieluistamme käydään kovaa kilpailua.
Ei ole yhdentekevää, millaisia viestejä otamme vastaan. Onneksi mainonnallakin on rajansa. Minun lapseni elävät kokonaan erilaisessa ympäristössä kuin itse joskus 30 vuotta sitten. Bussipysäkit, televisio, internet ja postilaatikko ovat täynnä mainostajien mielikuvia, jotka kohdistuvat myös lapsiin. Mutta lapsi ei vielä osaa erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Eikä sitä, missä tarkoituksessa viestejä tarjotaan.
**
Rikoslaki kieltää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan markkinoinnin. Mainonta ei saisi tapahtua tavalla, joka sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pahennusta. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kuluttajansuojalain mukaan mainokset eivät saa olla myöskään "hyvän tavan vastaisia". Markkinointi ei saa antaa sellaista viestiä, että väkivalta, rasismi tai sukupuolen halventaminen olisi hyväksyttävää. Vähäpukeisuus ei sinällään ole kiellettyä, mutta naisen tai miehen esittäminen alentavan seksistisesti voi täyttää halventamiskriteerin.
Myös keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva mainonnan eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainonta eettisesti hyväksyttävää. Kuluttajat voivat lähettää sinne kirjallisesti mainoksia koskevia lausuntopyyntöjä. Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen mukaan mainoksissa ei saa suvaita sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Se, mikä on sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa tai sukupuolta halventavaa mainontaa, on sidoksissa yhteiskunnassamme vallitseviin mielipiteisiin. Jokainen voi olla aktiivinen ja reagoida havaitessaan mainontaa, joka ylittää soveliaisuuden rajat. Tällöin voi olla yhteydessä kuluttajavirastoon tai mainonnan eettiseen neuvostoon sekä kaikkein härskeimmissä tapauksissa poliisiin.
Minä en haluaisi jatkuvasti selittää 4-vuotiaalle, miksi bussipysäkin mainoksessa täti pyllistää huulet törröllään pelkissä pikkuhousuissa. "Eikö sille tule kylmä?", kuuluu aiheellinen kysymys. Jos kukaan ei reagoi, selityksiä riittää.
Susanna Rahkonen
Kolumni Suomen Kuluttajaliiton Nappo-lehdessä 9/2006
Millaista elämä olisi ilman mainoksia? Ei paljasta pintaa eikä kauniita ihmisiä, ei vilkkuvia värivaloja eikä logoja, ei hupaisia sutkautuksia tai sloganeita. Nämä kaikki puuttuisivat katujen varsilta, lehdistä, televisiosta ja tietokoneruuduilta.
Mainokseton yhteiskunta on aika mahdoton ajatus. Mistä me muuten saisimme tietää erilaisista tavarauutuuksista ja elämysmahdollisuuksista. Me elämme kulutusyhteiskunnassa ja hamuamme koko ajan uusia mahdollisuuksia parantaa elintasoamme ja elämänlaatuamme.
Mainoksissa meille kuluttajille annetaan tietoa. Meitä suostutellaan ja houkutellaan. Meidän tunteisiimme vedotaan. Meille tarjotaan mielikuvia ja unelmia. Ja tietenkin kaikki tämä ansaintatarkoituksessa.
Elämme aikamoisessa merkkiviidakossa. Visuaalisia viestejä tulvii joka puolelta. Mainostila halutaan käyttää tehokkaasti hyväksi, jolloin pelkkä kuvakin on jo viesti. Kaikenlainen tiedonvälistyskin alkaa typistyä otsikkotasolle. Meidän sieluistamme käydään kovaa kilpailua.
Ei ole yhdentekevää, millaisia viestejä otamme vastaan. Onneksi mainonnallakin on rajansa. Minun lapseni elävät kokonaan erilaisessa ympäristössä kuin itse joskus 30 vuotta sitten. Bussipysäkit, televisio, internet ja postilaatikko ovat täynnä mainostajien mielikuvia, jotka kohdistuvat myös lapsiin. Mutta lapsi ei vielä osaa erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Eikä sitä, missä tarkoituksessa viestejä tarjotaan.
**
Rikoslaki kieltää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan markkinoinnin. Mainonta ei saisi tapahtua tavalla, joka sukupuolisiveellisyyttä loukkaavana on omiaan herättämään yleistä pahennusta. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kuluttajansuojalain mukaan mainokset eivät saa olla myöskään "hyvän tavan vastaisia". Markkinointi ei saa antaa sellaista viestiä, että väkivalta, rasismi tai sukupuolen halventaminen olisi hyväksyttävää. Vähäpukeisuus ei sinällään ole kiellettyä, mutta naisen tai miehen esittäminen alentavan seksistisesti voi täyttää halventamiskriteerin.
Myös keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva mainonnan eettinen neuvosto antaa lausuntoja siitä, onko mainonta eettisesti hyväksyttävää. Kuluttajat voivat lähettää sinne kirjallisesti mainoksia koskevia lausuntopyyntöjä. Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen mukaan mainoksissa ei saa suvaita sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
Se, mikä on sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaa tai sukupuolta halventavaa mainontaa, on sidoksissa yhteiskunnassamme vallitseviin mielipiteisiin. Jokainen voi olla aktiivinen ja reagoida havaitessaan mainontaa, joka ylittää soveliaisuuden rajat. Tällöin voi olla yhteydessä kuluttajavirastoon tai mainonnan eettiseen neuvostoon sekä kaikkein härskeimmissä tapauksissa poliisiin.
Minä en haluaisi jatkuvasti selittää 4-vuotiaalle, miksi bussipysäkin mainoksessa täti pyllistää huulet törröllään pelkissä pikkuhousuissa. "Eikö sille tule kylmä?", kuuluu aiheellinen kysymys. Jos kukaan ei reagoi, selityksiä riittää.
Susanna Rahkonen
Vastaukset 8
Vanhimmat
..niinpähän..
..maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa ei ollut tavatonta, että lapsi näki lehmän ja sonnin pellolla tekevän sitä, mistä kaupunkilaistäti tänä päivänä pyörtyy seisoville jaloilleen..
..että semmoista on luonnosta vieraantuminen..
Rahkonen ei todellakaan edusta kaikkia naisia
"Minä en haluaisi jatkuvasti selittää 4-vuotiaalle, miksi bussipysäkin mainoksessa täti pyllistää huulet törröllään pelkissä pikkuhousuissa. "Eikö sille tule kylmä?", kuuluu aiheellinen kysymys."
Jos nelivuotias vielä luulee, että julisteessa olevalle naiselle tulee ulkona kylmä, niin hänen kehityksessään on jotakin pielessä ja vanhempien kannattaa käyttää hänen kanssaan enemmän aikaa. Kyllä sinun pitäisi vain yrittää selittää hänelle, että se on paperia eikä ihminen.
On se kumma kun vanhemmat pekenevat nykyään vastuutaan.
"Pää feministin missio bikinit"
Huokaus.
"Minä en haluaisi jatkuvasti selittää 4-vuotiaalle, miksi bussipysäkin mainoksessa täti pyllistää huulet törröllään pelkissä pikkuhousuissa. "Eikö sille tule kylmä?", kuuluu aiheellinen kysymys. Jos kukaan ei reagoi, selityksiä riittää. "
Aikuinen voi tulkita tuon mainoksen niin että nainen pyllistelee huulet törröllään. Lapsi näkee sen eritavalla. Ja lapsen kysymykseen "Eikö sille tule kylmä" on helppo vastata. Vai löytyykö aikuisia ihmisiä jotka ei osaa vastata aisallisesti lapsen kysymykseen.
Lapselle on selitettävä ero kuvan ja elävän naisen välillä, ei muuta. Kuva ei palele.
Minun mielestä ei mainokset häiritse lapsen kehitystä. Ehkä päinvastoin paremminkin. Joten turha huoli mainoksista.
Myös miehet kärsivät ulkonäköpainesta.
'Miesten lisääntyvät ulkonäköpaineet voivat tuoreen tutkimuksen mukaan johtaa terveyshaittoihin.
- Halu näyttää lihaksikkaammalta voi johtaa epäterveellisiin ja jopa vaarallisiin yrityksiin saavuttaa toivottu ulkonäkö, Tylka jatkaa.
Aiemmissa tutkimuksissa naisten syömishäiriöillä on todettu olevan yhteys naisten seksiobjektiksi asettamiseen mediassa. Kolmen viime vuosikymmenen aikana myös miesvartaloista on tullut entistä useammin katseen kohde joukkoviestimissä.
Erään tutkimuksen mukaan miehet, jotka altistetaan lihaksikkaita miehiä sisältäville mainoksille, ilmaisivat olevansa tyytymättömämpiä vartaloihinsa kuin neutraaleille mainoksille altistetut.
Tylka kysyi tutkimukseensa osallistuneilta miehiltä, kuinka usein he kokevat ulkonäköpaineita. Miehet ilmoittivat kokevansa "usein" paineita näyttää lihaksikkaammalta asteikolla, jonka ääripäät olivat "ei koskaan" ja "aina".
Lihasmassaansa tyytymättömät miehet olivat tutkimuksen mukaan alttiimpia käyttämään lisäravinteita ja mahdollisesti myös steroideja. Tyytymättömyys kehon rasvaprosenttiin sai miehet kiinnostumaan kaloreiden laskemisesta ja välttämään tiettyjä ruokaryhmiä.
(STT-REUTERS)
Mitenkä lapsen kehitystä sitten edistää bikineissään pyllistelevä nainen? Lapsella on oltava oikeus pyllisteleviin bikinainaisiin.......?
Kyse on lapsen oikeuksista, se lukee ihmioikeusjulistuksessa.