Kertokaahan tuulimyllyintoilijat, mikä on tuulivoiman käyttöaste?
Mikä on sen luotettavuus ?
Mikä on Suomessa tuulisten päivien osuus.
Ja nimenomaan semmoisten että myllyt ylipäätänsä tuottavat energiaa.
Jos myllyistä joudutaan muuttamaan energiaa
oheisesti 0,4 /20 /110 /400 kV riittääkö ns teho edes muuntajan häviötehoihin...
Fiktioidaan:
jos paperitehdas on tuulimyllujen varassa:
- montako tuulimyllyä yleensä tarvitaan ?
- riittääkö niiden teho edes omakäyttöön ?
- voiko paperitehdasta jossa esim 2 erillistä paperikonetta käyttää luotettavasti tuulimyllyillä.
Faktoja odotellen .. ihan vesikielellä.
Mikä on sen luotettavuus ?
Mikä on Suomessa tuulisten päivien osuus.
Ja nimenomaan semmoisten että myllyt ylipäätänsä tuottavat energiaa.
Jos myllyistä joudutaan muuttamaan energiaa
oheisesti 0,4 /20 /110 /400 kV riittääkö ns teho edes muuntajan häviötehoihin...
Fiktioidaan:
jos paperitehdas on tuulimyllujen varassa:
- montako tuulimyllyä yleensä tarvitaan ?
- riittääkö niiden teho edes omakäyttöön ?
- voiko paperitehdasta jossa esim 2 erillistä paperikonetta käyttää luotettavasti tuulimyllyillä.
Faktoja odotellen .. ihan vesikielellä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Fiktioidaan faktoja odotellen??
Palaa nyt taas vaan entiseen nimimerkkiisi Markus.
Odotin selkeää vastausta teoreettisen pohdinnan perusteella ( paperitehdas).
Mitään asiaa sinulla ressukka ei ollut.
Typerä viesti !
Asia ei välttämättä ole vastaus kysymykseen.
oli typerä.
Olet itsekin täällä vain Markusmainen nimittelijä , joten näitä viestejä tulet saamaan.
Jos tuulivoimaa käytetään yhdessä vesivoiman kanssa,joka on myös saasteeton ja uusiutuva,niin kyllä toimii..Tuulella käytetään tuulivoimaa ja jos ei tuule niin silloin vesivoimaa.Kai tajuat
Tajusitko itse kysymyksen kokonaisuudessaan.
Jos niin olisit tehnyt, olisit varmasti voinut esittää esim tehotietoja.
PS yhdelläkään vesivoimalaitoksella ei tyydytetä ison paperitehtaan tehontarpeita.
Tiedätkö minkätehoisia ne ovat ?
Heh..mielenkiintoista haihattelua:
- kun tulee paperitehdas on tuulimyllyn varassa ja kun ei niin vesivoiman.
- no tuulimyllyt eivät voi sijaita optimaalisesti paperitehtaan vieressä joten tiedätkö sanan häviöteho ?
- tiedätkö yleensä tuulimyllyn optimioloissa antaman antotehon ?
- entä paperitehtaan tehontarpeen.
On taas niitä viherpiipertäjien ilmaan piirtämää haavekuvaa; helppo on satua levittää, mutta todellisuus on toista.
2-0
Kirjoitit:
"Tajusitko itse kysymyksen kokonaisuudessaan.
Jos niin olisit tehnyt, olisit varmasti voinut esittää esim tehotietoja."
Sinulla on tiedossa nuo asiat ja ne saa myös netistä. Olisit siis itse esittänyt ne tänne.
"On taas niitä viherpiipertäjien ilmaan piirtämää haavekuvaa; helppo on satua levittää, mutta todellisuus on toista."
Valitettavasti. Etkö sinä halua muuttaa todellisuutta? Tulevaa todellisuutta, koska nykyistä emme voi muuttaa.
Viesti, jonka väitit tajuavasi:
"Toimii se
Kirjoittanut: olli, 11.1.2003 klo 22.47
Jos tuulivoimaa käytetään yhdessä vesivoiman kanssa,joka on myös saasteeton ja uusiutuva,niin kyllä toimii..Tuulella käytetään tuulivoimaa ja jos ei tuule niin silloin vesivoimaa.Kai tajuat."
Tässähän on paljon asiaa. Esimerkiksi yhdistetty tuuli-ja pumppuvesivoimala. Ja että vesienergia olisi se perusenergia.
Riittävyys jonkun tehtaan käyttöön on toinen juttu, vaatii lisää tietoa. Suuntahan on kyllä selvillä: yleinen suuntaus on hajautettu energiatuotanto, mutta teollisuus haluaa keskitetyn sähköntuotannon.
ydin-, tuuli- ja vesivoimalan ongelma on se, että ne ei tuota lämpöä - paitsi ydinvoima, joka tekee sillä Itämerestä jäänmurtajavapaata. Lämmön tuottamiseen tarvitan siis kuitenkin voimaloita. Parhaimmillaan nämä tuottavat lämmön sivutuotteenaan koteihin, ei kaloille. sähkön voisi hyödyntää myös teollisuus.
Toinen kopio aiemmasta viestistäni. Yleisesti sanottuna: jossain tuulee aina:
Suomen tuulioloista
Kirjoittanut: Vastaaja, 9.1.2003 klo 00.04
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on tietoa suomen tuulioloista tuulivoimaloiden näkökulmasta. tässä lyhyt lainaus:
"Merialueilla 50 m:n korkeudella tyypillinen vuotuinen keskituulennopeus on noin 7,5-8 m/s, avoimilla peltoalueilla sisämaassa 3,5-4,5 m/s ja mäkien lailla noin 5,5 m/s sekä puurajan yläpuolelle ulottuvilla tuntureilla 7,5-9 m/s. Merialueilla tuulen nopeudet yli 30 m/s ovat varsin harvinaisia, mutta tuntureilla niitä esiintyy joka talvi. Nämä tuulet jäävät voimaloilta yleensä hyödyntämättä, sillä tyypillisesti voimalat kytkeytyvät pois päältä kun tuulen nopeus napakorkeudella ylittää 25 m/s. Voimalan ns. huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kWh/kW), voi olla rannikolla ja saaristossa suuruusluokkaa 1800-2500 tuntia vuodessa, ja Lapin tuntureilla voidaan päästä jopa lähelle 3000 tuntia.
Tuulen nopeus lisääntyy korkeuden kasvaessa. Suurin muutos on metsäisillä alueilla ja pienin avoimilla merialueilla. Tavallisen kuusimetsän yläpuolella tuulen nopeus kasvaa korkeusvälillä 50-100 m noin 27-28 %, mutta merialueilla vain noin 5 %."
tuulivoimaa saatiin 70GWh suomessa vuonna 2001. siinä sulle faktaa, jolla voit leikkiä fiktioides kanssa.
Tiedät tuulivoiman käyttöasteen iham hyvin: 25-35%. Siis samaa luokkaa kuin ydinvoimaloiden hyötysuhde.
tuulivoiman luotettavuudesta en tiedä. en ole kuullut, että ne ei toimis. en myöskään mistään isommista onnettomuuksista. ilmeisesti ne sitten ovat turvallisia.
Ei riitä että keskimääräinen tuotantokapasiteetti saataisiin sopivaksi. Täytyy ottaa huomioon myös kaudet jolloin ei tuule tarpeeksi.
Mietipä sitä että pistetään joskus koko energiantuotanto tuulisähkön varaan ja tulee tuollainen kiva 2-3 viikon pakkasjakso jolloin suurimmassa osassa maata ei myöskään juurikaan tuule. Mitä sitten tehdään kun sähkö ei yksinkertaisesti riitä? Hyväksytään se että ihmiset palelevat ja moni kenties kuolee kylmään? Tuottaahan se tuulivoima niinjaniin paljon vuodessa ettei se siitä ole kiinni!
Vai rakennetaan tuulivoimaa niin paljon että hiljaisimmankin jakson aikana aina sähkö riittää oli pakkanen mikä oli? Jolloin taas tuulisempana aikana tuotettaisiin 200% ylimääräistä energiaa jolla vois sit lämmittää vaikka merta?
hyötysuhteella ja käyttöasteella ei ole sit mitään tekemistä toistensa kanssa joten älä lähe niitä vertaamaan.
Hyötysuhde kertoo, kuinka paljon energiaa saadaan käytettävissä olevasta energiasta. Ydinvoiman kohdalla uraanin energiasta hyödynnetään n.35%, kertokoon tarkan luvun joku asiantuntija.
Käyttökerroin kertoo, kuinka suuren osan ajasta energiaa tuotetaan. Tuulivoiman kohdalla tämä on n. 25-35%.
Molemmissa on kysymys samasta asiasta: tuotetusta energiasta.
Tuulivoimalan hyötysuhdetta en nyt muista, olettaisin sen olevan hyvin korkea, yli 90%. Hyötysuhde määritellään silloin tuulen energian ja tuotetun energian suhteesta.
Ydinvoimalan käyttökerroin on suomessa hyvin korkea, taisi olla yli 90%.
Auttoiko selvitys yhtään?
todellakin tuulivoimalan hyötysuhde olisi 90%, niin sitten sen propellin takana olisi melkein tyyntä. Eipä taida olla. Ettei vain olisi niin, että tuulivoimalan *generaattorin* hyötysuhde on se 90%. Mutta niinpä taitaa olla kaikkien generaattoreiden tuon verran - ja varmaan reippaasti ylikin suurimmalla osalla.
Sitä paitsi juuri käyttökerroin on tärkeä - se kertoo kuinka paljon tarvitsee varata varavoimaa.
tuon tuulivoimalan hyötysuhteen kanssa, näin kun sitä nyt ajattelee. jostain tuon arvon kuitenkin sain, voi olla että itse ymmärsin väärin.
Osan tästä väärinkäsityksestä ymmärtää siitä, että patoaltaaseen vettä pumppaavan yhdistetyn tuuli-ja vesi voimalan hyötysuhteen mainitaan putoavan 70%:een veden pumppauksen johdosta.
palataan tähän asiaan.
mitä taas tulee käyttökertoimeen ja hyötysuhteeseen ydinvoimalan kohdalla, niin sen huonon hyötysuhteen vuoksihan joudutaan tuottamaan lämpöä toisessa voimalassa, eikö niin? tästä toisesta voimalasta emme vain käytä nimitystä varavoimala.
käytetään nimenomaan sähkön tuotantoon - kukaan ei edes kaipaa niistä lämpöä. Sikäli toteamuksesi
"mitä taas tulee käyttökertoimeen ja hyötysuhteeseen ydinvoimalan kohdalla, niin sen huonon hyötysuhteen vuoksihan joudutaan tuottamaan lämpöä toisessa voimalassa, eikö niin? tästä toisesta voimalasta emme vain käytä nimitystä varavoimala."
ei pidä paikkaansa. Lämpö tuotetaan pääosin voimaloissa, jotka tuottavat myös sähköä (ei siis pelkkää lämpöä), joten ydinvoimaloita voidaan käyttää pelkän sähkön tuotantoon. Sähkölle on kuitenkin enemmän ottajia kuin lämmölle.
Mutta totta kai ideaalitilanne olisi, että ydinvoimaloidenkin lämpö saataisiin hyötykäyttöön. Sitä vaan tulee niin paljon, ettei sille oikein löydy ottajia kuin suurimmista asutuskeskuksista, ja nykyisellä byrokratialla on järkevämpää rakentaa harvoja suuria ydinvoimaloita (joiden lämmölle ei siis löytyisi tarpeeksi suurta tarvitsijaa) kuin useita pieniä (joiden lämmölle voisi löytyäkin ottajia, jos niitä hajasijoitettaisiin suurempiin kaupunkeihin). Ts. byrokratia eli lupakäytäntö estää ydinvoiman parhaan mahdollisen hyödyntämisen.
"Ydinvoimaloita käytetään nimenomaan sähkön tuotantoon - kukaan ei edes kaipaa niistä lämpöä."
Juuri siksi, että ne ovat ydinvoimaloita! Se mieletön määrä lämpöenergiaa, jonka ydinvoimalaa syytää kaloille, kelpaisi muulla tavoin tuotettuna kaikille.
Toivottavasti en ole näkemässä aikaa, jossa siellä täällä ihmisten seassa on 'pieniä ydinvoimaloita' lämpöä tuottamassa. se merkitsisi totaalista järjen loppumista älykkääksi kutsutulta eläinlajilta.
"Toivottavasti en ole näkemässä aikaa, jossa siellä täällä ihmisten seassa on 'pieniä ydinvoimaloita' lämpöä tuottamassa. se merkitsisi totaalista järjen loppumista älykkääksi kutsutulta eläinlajilta."
On tietysti paljon fiksumpaa polttaa hiiltä ja sekajätteitä sen lämmön tuottamiseen, ja pukata typen oksideita ja pienhiukkasia ihmisasutuksen keskellä ilmaan että saadaan entistä suurempi osa kaupungin asukkaista astmaatikoiksi...
Vai et tiedä milloin tuulivoimala ei olisi toiminut? No ainakin silloin, kun Suomessa tehtiin sähkönkulutuksen ennätyksiä monta kertaa peräkkäin tässä vuoden vaihteessa, niin silloin tuulivoimat KULUTTIVAT sähköä, eivät tuottaneet. Joten miten sä luulet tuulivoiman olevan hyvä vaihtoehto, kun ne eivät tuota sähköä silloin kun sitä eniten tarvitaan?
Mitä hyötyä tuulivoimasta on kesällä, jolloin ne tuottavat hieman sähköä? Mä veikkaan, että tuosta 70 GWh:sta n. 70-80% tulee kaudelta toukokuu - lokakuu. Miten loppu osa vuodesta? Värjötellään pimeässä vai?
Tuo on varsin maanläheinen esimerkki ydinvoimaan liittyvistä harhaluuloista. Jos ydinvoimalassa tuotettaisiin kaukolämpöä, epäilisivät monet lämpöpatterinsa säteilevän radioaktiivistakin säteilyä, vaikka välissä olisi 10 lämmönvaihdinta.
Kuitenkin samassa huoneessa voi olla korkeakin radonpitoisuus, mutta se ei huoleta.
Helsinki on tästä hyvä esimerkki. Kaupungin lämmöntuotannon turvaisivat Loviisan ydinvoimalan ja Inkoon Hiilivoimalan laudevesien hyödyntäminen.
Mutta monien eri intressien takia on nykyään "kannattavampaa" ajaa kahden ison voimalan hukkalämpö mereen, jotta Helsingin Energialaitos voisi käyttää omia voimaloita lämmöntuotantoon ja niiden kautta saada euroja kaupungin kassaan.
Sääli vain että kaupunkilaiset maksavat tästä omalla terveydellään.
Lämpötila -25C TAI tuuli 25 m/s
= 0kwh
Repikää siitä.