onko täällä kohtalotovereita joilla myös on esim, eturistisiteen leikkauksen jälkeen tullut jalkaan hermovika eli tunnottomuutta , pistelyä , tuikkkivaa kipua yms ."kivaa " ? Mulla on kamalat kivut jalassa ja jos liikun paljon tuntuu , että jalka turpoaa ja tulee tuskainen olo.Tällä hetkellä aloitin kipuun lääkityksen nimeltä Lyrica ja pää on aivan sekaisin ja huimaa, menossa vasta 2 tab./pv ja lääkitystä nostetaan vähitellen 4tab./pv jo nyt huolettaa millaisessa puudutuksessa olen.Eli hoitona kivut poistava lääkitys ja aikaa ............ja ihme jos vaikka hermot alkaiskin pelittää.Harmittaa niin vietävästi.Elämä on kurjaa yötä päivää kipujen kanssa taistellessa , mutta ei tämäkään ole mukavaa olla " pillerihumalassa "
Kerro jos on kokemuksia ja voinko parantua.
neoropaattinen kipu leikkauksen jälkeen
14
10937
Vastaukset
- Hermoa kivistää...
...monta kuukautta jo hermosärkyä lanneselän alaosassa ja jalassa...kaatumisen seurauksena.
Lyrica menee max annoksella,näköjään kaikkeen tottuu...
Nyt ruennut tulemaan lääkkeestä kamalaia painajaisia ja pääkipua,uskon et lääkkeestä ku se niin suurella annoksella menee 300mg x2 = 600mg/vrk
Hermosärky tais jäädä mulle iäksi...aipä auta kuin oppia elämän sen kanssa,se vaan et töissä ei pysty olemaan... - jälkeen
on hermokipuja ollut jo yli vuoden, olkapäästä sormenpäihin. Lääkkeenä minulla on vasta Triptyl 50mg, ja hermostuttaa kun siitäkin tulee huimausta, turvotusta ja väsymystä, mitä sitten jos lisäksi on pakko tuota Lyricaa käyttää? Hermovauriota minulla ei ole, eikä hermopinnettä, mutta kivut on ja näyttää aina vaan pahenevan. Alussa oli juuri tuota tuikkimista, nyt tullut lisäksi pistelyä/puutumista, turvotusta ja polttavaa jatkuvaa särkyä, kuin luista tihkuisi jotain syövyttävää ainetta... Triptyl on siitä hyvä että nukuttaa, eli saa ainakin yöksi tauon säryltä, muuten söisin varmaan unilääkkeitä ettei järki menisi jatkuvan säryn myötä. Nukkuminen on tosi tärkeää myös paranemisen kannalta ja masennusta ehkäisemään. Kyllähän hermovaurio voi parantua, ja joka tapauksessa on tärkeää pyrkiä saamaan kivut pois ettei kipu jää päälle. Koska tämä leikkaus tehtiin? Onko sinulla hyvä hoitosuhde että saat muuta apua tarvittaessa, esim. puudutuksia tai akupunktiota? Kannattaa ottaa mahdollisimman paljon selvää itse että osaa vaatia lisähoitoa, minua on esimerkiksi akupunktio helpottanut jonkin verran (fysioterapeutin antama). Ehkä lymfahoito auttaisi tuohon turvotukseen, joka ehkä myös osaltaan pahentaa kipuja? Tiedän miten kurjaa paranemisen odottaminen on... Voimia!
- pihlajapuu
siis saan apua , tänäänkin menen akupunktioon , mutta tämä jatkuva kipu meinaa viedä hermot.Lääkäri puhui jo masennuslääkkeistä , mutta en niitä halua vaikka kipukynnys kuinka kohoaisi ja mielialakin nousi .Olen niin turhautunut tähän hermosärkyyn , aamulla otin Lyricapillerin niin ei poistunut kipu vaan pää aivan sekaisin ja kamala pistelykipu päässä.On sellainen olo kuin olisi tuhat neulaa jotka pisteleväy yhtäaikaa.
Minua kehoitettiin sopeutumaan ajatukseen , että tämä kipu jää loppuelämäksi ,lääkkeillä yritetään parantaa elämän laatua.Lääketokkura vai kivut, siinä onkin miettimistä. - tunteesi
pihlajapuu kirjoitti:
siis saan apua , tänäänkin menen akupunktioon , mutta tämä jatkuva kipu meinaa viedä hermot.Lääkäri puhui jo masennuslääkkeistä , mutta en niitä halua vaikka kipukynnys kuinka kohoaisi ja mielialakin nousi .Olen niin turhautunut tähän hermosärkyyn , aamulla otin Lyricapillerin niin ei poistunut kipu vaan pää aivan sekaisin ja kamala pistelykipu päässä.On sellainen olo kuin olisi tuhat neulaa jotka pisteleväy yhtäaikaa.
Minua kehoitettiin sopeutumaan ajatukseen , että tämä kipu jää loppuelämäksi ,lääkkeillä yritetään parantaa elämän laatua.Lääketokkura vai kivut, siinä onkin miettimistä.oma tilanteeni on epävarma, vielä yritetään leikkauksella saada tilannetta paremmaksi, mutta olen kyllä jo omassa mielessäni yrittänyt sopeutua ajatukseen että saattaa kivut jäädä loppuelämäksi. Tiedän miten henkisesti hermot on vereslihalla, pienestäkin ärtyy ja haluaisi vaan saada kivut pois mutta mikään ei auta... Ymmärrän ettet halua masennuslääkkeitä, itse aloitin niiden syömisen ilman että tiesin niiden olevan masennuslääkkeitä. Mutta tosiasia on että niitä (esim. Triptyl) ei juurikaan masennuspotilaille käytetä, vaan hyvin pieninä annoksina kivun hoitoon, itse asiassa ne ovat niitä ensisijaisia lääkkeitä neuropaattisen kivun hoitoon. Tavallinen annos kivunhoitoon on 10-75mg, kun masennuksen hoitoon käytetään 150-300mg. Tarkoittaa myös että sivuvaikutukset eivät yleensä ole kovin pahoja (toki yksilöllistä) mutta lievittää kipua ja helpottaa nukkumista. Ja tärkeintä olisi pitää se kiputaso mahdollisimman alhaisena ettei tarvitsisi käyttää niin paljon lääkkeitä. Sama ajatus kuin esim. diabeteksen hoidossa, pitää verensokeri mieluummin tasaisena kuin syödä sokeria ja pistää enemmän insuliinia. Se mikä on ehkä ikävintä neuropaattisen kivun kanssa on että kipu ja lääkitys ei toimi niin kuin muun kivun kanssa, kun voi ottaa särkylääkkeen ja kipu häipyy, vaan tosiaan täytyy tasaisesti lääkitä eikä kipuhuippuihin voi ottaa ns. tarpeen mukaan lääkettä. Lisäksi sen hoitotasapainon löytäminen kestää kauan, jopa viikkoja ennen kuin tietää että tehoaako lääke. Mutta onneksi koko ajan tulee lisää lääkkeitä ja tietoja neuropaattisen kivun hoidosta, täytyy toivoa että joku vielä löytäisi sen oikean hoidon meille kaikille! Voimia ja pitkäjänteisyyttä sinulle, olen hengessä mukana!
- särkee
tunteesi kirjoitti:
oma tilanteeni on epävarma, vielä yritetään leikkauksella saada tilannetta paremmaksi, mutta olen kyllä jo omassa mielessäni yrittänyt sopeutua ajatukseen että saattaa kivut jäädä loppuelämäksi. Tiedän miten henkisesti hermot on vereslihalla, pienestäkin ärtyy ja haluaisi vaan saada kivut pois mutta mikään ei auta... Ymmärrän ettet halua masennuslääkkeitä, itse aloitin niiden syömisen ilman että tiesin niiden olevan masennuslääkkeitä. Mutta tosiasia on että niitä (esim. Triptyl) ei juurikaan masennuspotilaille käytetä, vaan hyvin pieninä annoksina kivun hoitoon, itse asiassa ne ovat niitä ensisijaisia lääkkeitä neuropaattisen kivun hoitoon. Tavallinen annos kivunhoitoon on 10-75mg, kun masennuksen hoitoon käytetään 150-300mg. Tarkoittaa myös että sivuvaikutukset eivät yleensä ole kovin pahoja (toki yksilöllistä) mutta lievittää kipua ja helpottaa nukkumista. Ja tärkeintä olisi pitää se kiputaso mahdollisimman alhaisena ettei tarvitsisi käyttää niin paljon lääkkeitä. Sama ajatus kuin esim. diabeteksen hoidossa, pitää verensokeri mieluummin tasaisena kuin syödä sokeria ja pistää enemmän insuliinia. Se mikä on ehkä ikävintä neuropaattisen kivun kanssa on että kipu ja lääkitys ei toimi niin kuin muun kivun kanssa, kun voi ottaa särkylääkkeen ja kipu häipyy, vaan tosiaan täytyy tasaisesti lääkitä eikä kipuhuippuihin voi ottaa ns. tarpeen mukaan lääkettä. Lisäksi sen hoitotasapainon löytäminen kestää kauan, jopa viikkoja ennen kuin tietää että tehoaako lääke. Mutta onneksi koko ajan tulee lisää lääkkeitä ja tietoja neuropaattisen kivun hoidosta, täytyy toivoa että joku vielä löytäisi sen oikean hoidon meille kaikille! Voimia ja pitkäjänteisyyttä sinulle, olen hengessä mukana!
se on totta ,että tämän kivun takia on koko ajan ärtynyt ja tulee hermostuttua liian vähästä.Mutta kun lääkkeet väsyttää ja silti on kipuja on aikamoinen suoritus olla koko ajan hyvällä tuulella.
Sitten kun yh-äiti pitäis jaksaa hoitaa lasta ja touhuta hänen kanssaan ,joka on todella mukavaa ,mutta taas kerran kivut vie voimat .Lisänä vielä huoli toimeentulosta ja mitenkäs jos en enää pääse mihinkään töihin???
Paljon ei lohduta lääkärin sanat kun kyselin miten pitkään tämä kipu kestää: voi olla pari kuukautta tai pari vuotta pahimmassa tapauksessa siitä tulee pysyvä haitta............... - kuulla
särkee kirjoitti:
se on totta ,että tämän kivun takia on koko ajan ärtynyt ja tulee hermostuttua liian vähästä.Mutta kun lääkkeet väsyttää ja silti on kipuja on aikamoinen suoritus olla koko ajan hyvällä tuulella.
Sitten kun yh-äiti pitäis jaksaa hoitaa lasta ja touhuta hänen kanssaan ,joka on todella mukavaa ,mutta taas kerran kivut vie voimat .Lisänä vielä huoli toimeentulosta ja mitenkäs jos en enää pääse mihinkään töihin???
Paljon ei lohduta lääkärin sanat kun kyselin miten pitkään tämä kipu kestää: voi olla pari kuukautta tai pari vuotta pahimmassa tapauksessa siitä tulee pysyvä haitta...............vaikka ymmärrän tunteesi niin sehän ei sinua tietenkään auta... Kipuongelma tosiaan vaikuttaa koko elämään, itsekin mietin tuota että miten ihmeessä voisin työhöni palata, onneksi vakuutusyhtiö maksaa eläkkeen mutta en minä halua loppuelämäksi toimettomaksikaan jäädä, viihdyin töissä! Mutta mitä voisin tehdä kun kyseessä on oikea käsi, ja töissäni on jatkuvaa kantamista. Itselläni ei ole lapsia, ehkä osaltaan onni, osaltaan taas huolestuttaa että mitä sitten kun/jos tulen raskaaksi, lopettaako lääkitys vai...? Toisaalta, kuka yli-ihminen tällaista ärtyisää ihmistä katselisi... Kipu ei ole vain fyysistä, kyllä se niin paljon vaikuttaa mieleen. Olen itsekseni miettinyt että jos kipu olisi jossain muualla, olisiko se parempi tai pahempi? Nythän pystyn sentään liikkumaan, kävelemään, näkemään elämää ympärilläni. Itse olen huomannut että on tärkeää keksiä itselleen jotain niin mielenkiintoista tekemistä välillä että unohtaa sen kivun edes hetkeksi. Kaikki mikä saa sen kivun katkaistua edes hetkeksi hillitsee sitä mielialan laskua joka taas pahentaa sitä särkyä. Tiedän että saattaa kuulostaa tekopirteältä ja ärsyttävältä tämäkin ;) mutta aivot toimii omalla logiikallaan. Täytyy antaa itselleen lupa ottaa vastaan apua mistä tahansa sitä voi saada. Onko lääkäri neuvonut käyttämään B-vitamiinia? Entä miltä kylmähoito tuntuu, se voisi ainakin laskea turvotusta ettei särky siitä lisääntyisi? Ja sitten pitäisi jostain löytää voimia pitää muustakin kehosta huoli (jostain kumman syystä en itsekään osaa totella tätä neuvoani...), kipu aiheuttaa rasitusta koko muulle keholle kun varjelee sitä kipeää kohtaa. Pitäisi vaatia itselleen personal trainerin, jospa saisi vakuutusyhtiön maksamaan ;)? Mutta kannattaa tehdä kaikkea mikä tuntuu hyvältä, ja huolehtia vain tästä päivästä, huomisessa on ihan tarpeeksi huolehtimista huomiselle. Valita ja kiukuttele kun siltä tuntuu, kirjoita vaikka tänne niin kiukkuillaan yhdessä!
- ei olla yksin kivun
kuulla kirjoitti:
vaikka ymmärrän tunteesi niin sehän ei sinua tietenkään auta... Kipuongelma tosiaan vaikuttaa koko elämään, itsekin mietin tuota että miten ihmeessä voisin työhöni palata, onneksi vakuutusyhtiö maksaa eläkkeen mutta en minä halua loppuelämäksi toimettomaksikaan jäädä, viihdyin töissä! Mutta mitä voisin tehdä kun kyseessä on oikea käsi, ja töissäni on jatkuvaa kantamista. Itselläni ei ole lapsia, ehkä osaltaan onni, osaltaan taas huolestuttaa että mitä sitten kun/jos tulen raskaaksi, lopettaako lääkitys vai...? Toisaalta, kuka yli-ihminen tällaista ärtyisää ihmistä katselisi... Kipu ei ole vain fyysistä, kyllä se niin paljon vaikuttaa mieleen. Olen itsekseni miettinyt että jos kipu olisi jossain muualla, olisiko se parempi tai pahempi? Nythän pystyn sentään liikkumaan, kävelemään, näkemään elämää ympärilläni. Itse olen huomannut että on tärkeää keksiä itselleen jotain niin mielenkiintoista tekemistä välillä että unohtaa sen kivun edes hetkeksi. Kaikki mikä saa sen kivun katkaistua edes hetkeksi hillitsee sitä mielialan laskua joka taas pahentaa sitä särkyä. Tiedän että saattaa kuulostaa tekopirteältä ja ärsyttävältä tämäkin ;) mutta aivot toimii omalla logiikallaan. Täytyy antaa itselleen lupa ottaa vastaan apua mistä tahansa sitä voi saada. Onko lääkäri neuvonut käyttämään B-vitamiinia? Entä miltä kylmähoito tuntuu, se voisi ainakin laskea turvotusta ettei särky siitä lisääntyisi? Ja sitten pitäisi jostain löytää voimia pitää muustakin kehosta huoli (jostain kumman syystä en itsekään osaa totella tätä neuvoani...), kipu aiheuttaa rasitusta koko muulle keholle kun varjelee sitä kipeää kohtaa. Pitäisi vaatia itselleen personal trainerin, jospa saisi vakuutusyhtiön maksamaan ;)? Mutta kannattaa tehdä kaikkea mikä tuntuu hyvältä, ja huolehtia vain tästä päivästä, huomisessa on ihan tarpeeksi huolehtimista huomiselle. Valita ja kiukuttele kun siltä tuntuu, kirjoita vaikka tänne niin kiukkuillaan yhdessä!
hei mullakin on oikeassa kädkessä hermo kipua.Ollut jo voudesta 2007 lähtien tosi rankat kivut,peukalon seutu leikattu 2005-2006 4kertaa mitäs tuli tilalle kuin crps eli hermovaurio ja olkapään seudulla on hermopinteitä.Kivut huitelee tosi mukavasti,välillä ei nukuta lainkaan välillä 2tuntia harvinaita että saa nukutuksi koko yön.Käy fysikaalisessa ja saan akupuntio hoitoa josta on ollu apua.!!!! Lääkitys mulla on gabapentiin 600mg Ja kipukynnyslääke, panacot ,ja tarvitaessa vahvempia. käytän kättä tosi paljon en ole tottunut antamaan periksi vaikka tietää että jostai tulee kivut tosi pahaksi käsi toimii .joudun välillä käymään piikillä.Että autas jotenkin ,välillä on pakko todeta olipas taas huono yö että silleen .se menee! mutta yrittäkää käytää käsiä ja jalkoja vaikka se sattuu ,käytäkää kylmää apuna se voi ehkä auttaa. kaupoista löytyy hevoskeeliä kokeikaa se on mua ainakin autanut.Että teille tosi paljo sempiä ja voimia kesää oottaessa..............!!!!!!
- hermokivusta
minäkin olen kärsinyt jo useamman vuoden. Suonikohjuleikkauksen jälkeen jalkani oli nilkasta alaspäin tunnoton, pintatunto puuttui. Oli pistelyä mutta ei särkyä. Tätä kesti noin kymmenen vuotta. Ajan myötä alkoivat säryt. Hermoratatutkimuksessa todettiin hermovaurio jota ei enää voi korjata. Lääkärin mukaan alle kymmenen vuotta kestänyt vaurio olisi ollut mahdollista yrittää korjata. Nyt syön vain kipulääkkeitä jotka eivät juuri auta hermosärkyyn. Sain lääkäriltä reseptin B-vitamiiniyhdistelmästä(Neurobion forte)josta on ollut apua. Olen aikaisemminkin kuullut B vitamiinin hyödyllisestä vaikutuksesta hermosärkyyn. Kannattaa kokeilla...toivottavasta kivut helpottavat niinkuin minulla.
- junkku
Käytän Myös lyricaa neuropaattisiin kipuihin, joiden syy on selässä mutta kipu jalassa.Sekava olo tasoittuu muutaman päivän - viikon kuluessa lyrican aloituksesta. Elämäni on tasoittunut huomattavasti tämän lääkkeen ansiosta, en myöskään tarvitse enää muuta kipulääkettä kuin satunnaisesti. Joten ole kärsivällinen, toivon että hoito auttaa sinullekin.
- polvirikko
Eturistari leikattiin, ja polven alaetuosa heti leikkauksen jälkeen tunnottomaksi siitä sääriluun puolelta. Noin 6 x 4 cm:n alue. Kysyin leikanneelta ortopedilta, ko.alueen hermo katkeaa lähes "aina" ko. leikkauksessa, jos otetaan hamstring-siirteet. Seuraavana kesänä iho kuin kenkänahkaa, ei hikoile, on tunnoton. Polvillaan olo on lähinnä epämiellyttävää, ei niinkään kipeää. Arven kohdalla tulee "tuikahdus". Silloin tällöin pistävää kipua alueella, menee ohi itsestään.
Sinänsä mielenkiintoista, että ilmeisesti toisilla aistimukset ovat niin paljon suurempia. Itse en ole fiksoitunut ko. tuntemuksiin ja en käytä mitään lääkettä vaivaan tai koe, että se mitenkään invalidisoi. Väliin kyllä alue kutiaa, ja oudon tuntuistahan se on, kun raapiminen ei mitenkään auta... Haittaahan se tunnottomuus vähän, mutta on niitä isompiakin vammoja ihmisillä.
Turvotuskin lienee asiaan kuuluvaa, mulla oli varmaan 3 kk leikkauksen jälkeen polvi turvoksissa, fyssarikin ihmetteli asiaa. No, kyllä se neste sieltä aikanaan häipyi, ja häipyy sultakin. Ei muuta kuin lisää liikuntaa ja jumppaa, ja sen jälkeen KIPULÄÄKETTÄ JA JÄITÄ! Kyllä siitä vielä polvi tulee!- asia
jos on pinnallista puutumista leikkausalueella kuin jos on neuropaattinen kiputila. Tottakai kun leikataan niin hermojakin katkeaa, ja voi olla paikallista puutumista. Neuropaattisessa kiputilassa kuten minulla niin vaikka olkapää on se joka on sairas niin voi vaikka ranteessa olla tunne että polttavaa nestettä olisi ranne täynnä, ja pitkin käsivartta kulkee sähköiskuja. Kipua pahimmillaan joka hereilläolon sekuntti, lääkityksestä huolimatta. Ja hermokipuun ei tavalliset särkylääkkeet auta, kipu ei minulla vähene yhtään vaikka söisin maksimimäärän esim. Panacodia. Ei ole kysymys valittamisesta tai kuntouttamisen puutteesta, vaan hermoston vikasignaalista joka on jostain syystä jäänyt päälle. Onneksi sinulle ei ole tätä vaivaa tullut, ole sinä siitä onnellinen!
- hermoheikko nainen
niin se on totta , että me kaikki koemme kipua erilailla , joku ei koe kivuksi pientä tuikkimista.Mutta minä olen saanut diaknoosin , että mulla on neuropaattinen kipu jäänyt leikkauksen jälkeen ja saat uskoa , että tämä on kamalaa .
Välillä tuntuu , ettei kipua ole kuin se siedettävä määrä josta ei välitä, mutta yhtä äkkiä voi kamala kipukohtaus taas tulla, tuikkimisineen ja turvotuksineen.
Toivottavasti aika tekee tehtävänsä ja hermot alkaa taas pelittää normaalisti ja tämä kipu on poissa.Jos joku haluaa elämäänsä tuskaa niin minulta saa.
- Nate River
Itse käytin opiaatteja pienen lonkkaleikkauksen jälkeen (autoonnettomuus) humaltumistarkoituksessa, mutta suosittelen ennemmin että puhut vaivoistasi kenelle hyvänsä! Salli itsellesi lupa käyttää kipulääkkeitä ei kukaan kestä sietämätöntä kipua jatkuvasti!
- Unikko
Olen kokenut, tai siis koen yhä, täsmälleen samaa. Leikkauksen jälkeinen tilanne: hermovaurio, joka lajeenee. Ensin oli vasen jalka pois pelistä ja nyt alkaa oikessa jalassa olla samanlaisia oireita. Tunnottomuutta,kipuja, tuikkivaa ja semmoista, jota kutsun sirinäksi Lääkitys on Lyrika; aamuilla yksi ja illalla toinen.Yhteensä 300 mg., tarpeen vaatiessa Tramal, joka on tietääkseni opiaatti. Siis huumetta, tai sen sukuinenläke kumminkin.
Tiedoksi: jos et siedä Lyrikaa,on olemassa vaihtoehtoja. Ei se monellekaan sovi tuo Lyrika. Luulen, että olen itse tottunut siihen. Sitä käytetään yleisesti selkäongelmiin. Minulle on tehty lukuisia selkäleikkauksia, viimein n. 2 vuotta sitten. Selkä parani, mutta tämä hermojuttu on tilalla. En tiedä paraneeko tästä. Olen menossa piakkoin tapamaan neurologia ja toivon saavani häneltä lisää tietoa.
Elämä on aika kurjaa, yötä päivää - olet oikeassa! Pyydä kumminkin apua ja vaihda lääkettä. Periksi ei pidä antaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 931702
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2291420- 871321
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!65995Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46832
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809