Vapaat suunnat eivät muuten itse käytä lainkaan tälläistä sanontaa "ratkaisukristillisyys", siellä sanotaan useimmiten tulin uskoon. Raamatussa on hyvin paljon paikkoja, mitkä antaa osviittaa siihen, että Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon siihen, ottaako Jumalan kutsun vastaan vai ei . Pelastuminen ja usko on Jumalan teko, mikä tapahtuu ihmiselle, kun hän antaa Jeesukselle elämänsä.
Monesti kuulee Ev.lut srk : laisten puhuvan negatiiviseen sävyyn siitä, että vapaat suunnat puhuvat "ratkaisukristillisyyden " puolesta.
Silti Ev. lut.srk :aan kuuluva voi sanoa esim. "olen 20 vuotta kulkenut uskon tietä", eikö tälläinenkin ihminen ole silloin tehnyt ratkaisunsa 20 vuotta sitten, kun Jumala on vetänyt häntä tykönsä ?
Esimerkki Raamatun paikkoja siitä , miten ihminenkin vaikuttaa omaan elämäänsä :
Mutta eivät kaikki ole olleet KUULIAISIA evankeliumille... Room. 10 :16
Tulevina aikoina moniaat LUOPUVAT uskosta ja noudattavat... 1 Tim. . 4 :1
JOS me TUNNUSTAMME syntimme, on Hän uskollinen...
1Joh. 1 : 9
Joka Jumalan tykö tulee TÄYTYY USKOA , että Jumala on ja että Hän palkitsee ne , jotka Häntä ETSIVÄT . Heb. 11 : 6
Sillä jokanen joka HUUTAA avuksi Herran nimeä pelastuu. ROoom. 10 :13
Sillä jos sinä TUNNUSTAT suullasi Jeesuksen ja USKOT sydämessäsi että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut. Room 10 : 9
Monesti kuulee Ev.lut srk : laisten puhuvan negatiiviseen sävyyn siitä, että vapaat suunnat puhuvat "ratkaisukristillisyyden " puolesta.
Silti Ev. lut.srk :aan kuuluva voi sanoa esim. "olen 20 vuotta kulkenut uskon tietä", eikö tälläinenkin ihminen ole silloin tehnyt ratkaisunsa 20 vuotta sitten, kun Jumala on vetänyt häntä tykönsä ?
Esimerkki Raamatun paikkoja siitä , miten ihminenkin vaikuttaa omaan elämäänsä :
Mutta eivät kaikki ole olleet KUULIAISIA evankeliumille... Room. 10 :16
Tulevina aikoina moniaat LUOPUVAT uskosta ja noudattavat... 1 Tim. . 4 :1
JOS me TUNNUSTAMME syntimme, on Hän uskollinen...
1Joh. 1 : 9
Joka Jumalan tykö tulee TÄYTYY USKOA , että Jumala on ja että Hän palkitsee ne , jotka Häntä ETSIVÄT . Heb. 11 : 6
Sillä jokanen joka HUUTAA avuksi Herran nimeä pelastuu. ROoom. 10 :13
Sillä jos sinä TUNNUSTAT suullasi Jeesuksen ja USKOT sydämessäsi että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut. Room 10 : 9
Vastaukset 49
Vanhimmat
Vaikeus pelastuksen suhteen on, että monet poimivat Raamatusta vain omia mielilauseita. Raamatun sanoma on kuitenkin hyvin monimuotoinen.
Kiteyttetynä se on: "Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. 10. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut. (Ef.2)
Kysymys on usein, otammeko lahjan vastaan ja hyödymmekö siitä? Vai jääkö se turhaksi meille?
Pelastus tuo meille ilon ja sisäisen varmuuden. Onko meille tämä varmuus? Tällaiset erilaiset "sanonnat" voivat joskus johtaa väärin, kun ei huomioida kokonaisuutta.
Lue lisää:
http://www.lindellnet.net/pelastusvarmuus.htm
näin se vaan on.
Koko termi on vain tarkoitettu loukkaamaan kristittyjä ja sitä evankeliumin työtä mitä teemme. TÄmän termin käyttäjät eivät tosiaankaan tiedä mitä he tekevät, sillä he samalla pilkkaavat myös sitä minkä Paavali ja apostolit aloittivat eli evankeliumin Sanan saarnaamisen että KAIKKI ottaisivat tämän Sanan vastaan ja uskoisivat evankeliumin että Jeesus on kuollut ja ylösnoussut heidän puolestaan ja tässä ihanassa totuudessa sitten elämäänsä viettäisivät alati muuttuen Kristuksen kuvan kaltaiseksi Herramme armossa ja totuudessa. Amen
Ratkaisun tekemisessähän ei sinänsä ole mitään väärää;
Väärä tuleekin siitä, mihin tuota ratkaisua muiden taholta käytetään.
Ratkaisukristillisyyden veteraanit eivät haluaisi tästä puolesta puhuttavan.
Se taas on se mielenkiintoisin keskustelunaihe.
Pallo on heitetty!
He jotka käyttävät termiä ratkaisukristillisyys niin ainakin olettavat että toisen uskoa - uskoontuloa Jeesukseen käytetään jotenkin väärin. Eiväthän me muuten olisi tätä termiä lanseeraaneetkaan. Termi on kehitetty loukkaamiseen ja tähän tarkoitukseen sitä edelleen käytetään.
Mutta usko Jeesukseen on edelleen hyvä asia ja jokaisen pitäisi tehdä ratkaisu Herramme puoleen ja luottaa että Jumala pitää sitten huolen hänestä iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen
"Vapaat suunnat eivät muuten itse käytä lainkaan tälläistä sanontaa "ratkaisukristillisyys", siellä sanotaan useimmiten tulin uskoon."
No, tässäkin on eroja.
Osa opettaa että ihminen itse 100% ratkaisee haluaako tulla uskoon vai ei. Jotkut pitävät sitä yhteistyönä Jumalan kanssa.
Koska vapailla suunnilla ei ole yhtäläistä oppia, niin jokainen puhuja saa opettaa ihan niin kuin tykkää.
käyn aina mahdollisuuksien mukaan luterilaisten kirkoissaan järjestämissä (paikkakunnallani on 4 lut. kirkkorakennusta/srk) tilaisuuksissa ja niissä olen useasti ollut todistamassa kysymystä "kuka haluaa tulla uskoon?"
tilaisuuksissa on nostatettu käsiä vapaiden suuntien tyyliin jne.
sinä, moponen, puhut ikäänkuin luterilaisilla ei olisi monenlaisia erilaisia sovellutuksia lutherin opista. aikasta paljon luterilaisten uskovien kanssa tekemisissä olevana voisin sanoa, että
raa`asti jaoteltuna sovellutuksia on ainakin kaksi: ei-uskovaiset vaúvana kastetut ja uskovaiset vauvana kastetut.
Miksi Ev. lutit sitten "mollaa" vapaita suuntia "ratkaisukristillysyydestä", jos kumminkin omissa tilaisuuksissaankin toimivat samoin , eli kysyvät : "kuka haluaa tulla uskoon " ???
opetetaan myön Lut.kirkossa mm. viidesläisyys.
Kaipa se vapaistasuunnista on myös kirkkoon levinnyt, ekuneemisuuden myötä.
No omassa seurakunnassani ei opeteta ratkaisukristillisyyttä vaan usko ja uskoontuleminen ynnä pyhitys on alusta loppuun Jumalan työtä. Seurakuntaani ei päästetä uudestikastajia ja heidän hengenheimolaisiaan puhumaan. Tästä minä kiitän Jumalaa.
en vielä yhdenkään tuntemani USKOVAN luterilaisen mollaavan vapaita suuntia ratkaisukristillisyydestä.
nämä wehat ja moposet ovat omaa lajiaan luterilaisUSKOVIEN piireissä. vastaavanlaista mollaamista harrastavat jotkut omasta mielestään oikeaoppiset vapaasuuntalaiset.
Ei ratkaisu ole se väärä asia.
Väärää on ratkaisun käyttäminen koukun nokassa.
Ratkaisukristityillä se on eri tarkoitukseen valjastettu kuin lut. kirkossamme.
Väärintekijöinähän eivät ole ratkaisijat vaan liehtarit.
Jumala tarjoo pelastusta(jopa Raamattu määrittelee:kahdesti---kolmesti, OVAT TIETTYJÄ AIKOJA, AJANJAKSOJA,JOLLOIN Jumala kutsuu) ja ihminen ottaa tai jättää.
Etsikko aika--ajat, ovat aikoja jolloin Jumala vetää ihmistä yhteyteensä, lopullinen valinta jää ihmiselle. :)
VALITSE JEESUS, SE VALINTA JOHTAA PELASTUKSEEN !
JUMALA VAIKUTTAA KYLLÄ TEOT, MUTTA NIIHIN TEKOIHIN PITÄÄ MYÖS SUOSTUA. ELI PITÄÄ SUOSTUA OTTAMAAN JEESUS VASTAAN SYDÄMEENSÄ ELÄMÄNSÄ HERRAKSI.
syystä uskon tuleminen ja siihen tähtäävä julistus on trauma ev.lut. kirkolle.Muroma yritti herätellä sellaista saarnaa mutta liikkeen perilliset ovat asiasta vaienneet.Kristus julisti: "Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden."
"Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." Noissa kahdessa lauseessa ei ole mitään ristiriitaa, näkökulma vain on eri.
Joo ,ei oo mitään ristiriitaa... kuinka monet vaan tekee siitä ristiriidan , ei ymmärrä ?
Ihmisen ratkaisu on jossain määrin vapaa: hän voi elää ulkonaisesti kunniallista elämää ja suorittaa valintaa niiden asioiden kohdalla, jotka järki käsittää. Mutta ilman Pyhän Hengen armoa, apua ja vaikutusta ihminen ei voi tulla Jumalalle kelpaavaksi. Ilman Pyhää Henkeä hän ei voi sydämestään kunnioittaa Jumalaa eikä uskoa häneen. Sen saa aikaan ainoastaan Pyhä Henki, joka annetaan Jumalan sanan välityksellä. (Ks. 1.Kor.2:14).
Miten siis on? Onko pelastus Jumalan ja ihmisen yhteistoiminnan tulos? Onko ihmisellä vapaa ratkaisuvalta? Riittääkö Kristuksen pelastusteko ihmisen autuudeksi vai tarvitaanko vielä lisäksi joitakin ihmisen suorituksia? Tarvitaanko (1) Kristuksen työ ja (2) ihmisen henkilökohtainen ratkaisu?
Raamatun vastaus on selvä: Pelastus on kokonaan Jumalan työtä. Se on täydellisesti valmistettuna Kristuksen työssä Golgatalla. Evankeliumin sanassa ja ja sakramenteissa tämä pelastus tuodaan lahjana jokaisen ihmisen omistettavaksi.
Perisynnin tähden ei ihmisellä ole vapaata ratkaisuvaltaa. Siksi hän tarvitsee kasteessa lahjaksi pelastuksen ja Pyhä Henki saa aikaan kääntymyksen.
Pelastus ei siis ole minun varassani, vaan Kristuksen teon varassa. Kun Jumala on ottanut autuuteni oman ratkaisuni ulkopuolelle, pidättänyt sen oman ratkaisunsa varaan ja luvannut varjella minut, niin minä saan olla levollinen ja varma siitä, että hän on uskollinen eikä valehtele. Mikään kiusaus tai onnettomuus ei voi riistää minua hänen kädestään.
Tällaiseksi ilon ja lohdutuksen lähteeksi evankeliumi ja usko on meille tarkoitettu.
Hän sanoo Luuk 24: 46-47
"Parannusta syntien anteeksiantamisesta on saarnattava kaikille kansoille".
Samoin Pietari julisti hellunataina, kun ihmiset
kyselivät, mitä meidän pitää tekemän: Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen".
Kirkko ei voi saaranata parannuksen tekoa, koska
silloinhan sen perustalta, lapsikasteelta putoaa
pohja pois. Raamattu ei tunne tällaista sidottua
ratkaisuvaltaa, vaan se on Lutherin keksintö.
Kirkko ottaa vallan itselleen määrätä kuka pelastuu.
Siksi se tyynnyttelee ihmisiä, kuten väärät profeetat. Jer 6:14 He parantavat minun kansani
vamman kepeästi, sanoen: Rauha, rauha, vaikka
rauhaa ei ole. He joutuvat häpeään, sillä he ovat
tehneet kauhistuksia."
Raamatun selvä linja on ,että vaikka pelastus on armosta, niin se on henkilökohtaisesti otettava
vastaan. Eivät vanhemmat voi sitä tehdä lastensa
puolesta.
II Kor 6:1 Hänen työtovereinaan me myös kehoi-
tamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon NIIN
ETTEI SE JÄÄ TURHAKSI".
Totta, että Pyhä Henki saa aikaan kääntymyksen ja usko on Jumalan teko jne. ... mutta silti kaikki eivät olleet Sanalle kuuliaisia, vaikka kuulivat Sanan, osa oli ja osa ei. Raamattu sanoo, jotka tunnustivat syntinsä NE kastettiin ja ...
sanoa Amen !
ihmisessä uskon. Sen ihminen voi ottaa vastaan ja tunnustautua siihen, tai sitten jättää. Kun siis Henki koskettaa, on mahdollista vastata. Uskoon kutsuminen on sopusoinnussa luterilaisen 'armo yksin' perusopin kanssa.
Raamattu, Luther ja luterilainen tunnustus opettaa, että palastus on armosta. Sentähden vapaantahdon oppi kaikkine eri muotoineen hylätään ja kirotaan turmiollisena harhana.
Niinkuin pyhä Paavali sanoo, vaikka me tai enkeli taivaasta opettaisi toisin, hän kirottu olkoot.
Room.3:28. Niin me siis sen siksi pidämme, että ihminen tulee vanhurskaaksi uskon kautta, ilman lain töitä.
Kuvitellaanpa että Jeesus ojentaa jokaiselle "lahjapaketin" ( mikä sisältää armon), joku ottaa sen paketin vastaan ja aukaisee, toinen ei ota vastaan koko lahjapakettia eikä näin ollen saa lajaksi sitä armoa, minkä on paketin sisällä.
Pelastus on Armosta, mikä on siellä "lahjapaketissa", mutta sen armon saa vaan joka ottaa myös sen paketin vastaan. Mietippä, jos joku tarjoaa sulle lahjapakettia ja syystä tai toisesta et halua ottaa sitä vastaan, silloin et saa sitä lahjaa, vaikka kelloa, jos se olisi ollut paketin sisällä.
Moinen ratkaisukeskeisyys julistettiin harhaopiksi jo 1700 vuotta sitten. Silloin sitä edusti Pelagios niminen mies.
julistanut Jeesuksen sanoman harhaopiksi.
Se tekee ihmisistä tahdottomia robotteja joita
se voi ohjailla oman oppinsa mukaan.
Joh 7:17 Jos joku TAHTOO TEHDÄ hänen tahtonsa,
tulee hän tuntemaan, onko oppi Jumalasta vai pu-
hunko minä omiani"
Paavalikin on Jeesuksen linjoilla: Room 7:18
"Sillä TAHTO minulla kyllä on, mutta ei voimaa hy-
vän toteuttamiseen."
Jeesus kysyi sokealta: Mitä TAHDOT, että minä si-
nulle tekisin?
Sidottu ratkaisuvalta on hyvä keino pitää ihmiset
pimeydessä.
on sekaisin sinulla kohtalokkaalla tavalla. On vain yksi joka tahtoo, ja hän on tehnyt ratkaisun minun puolestani ristillä. Uudenihmisen puolesta, siis uskoontulon jälkeen on tahtoa hyvään, kun Kristus omissaan hengensä kautta asuu...
tehnyt ratkaisua toisten ihmisten puolesta.
Siis voimmeko syyttä Jumalaa siitä, kun kaikki ih-
miset eivät pelastu?
...on vainottu niitä, jotka pitäytyivät/ pitäytyvät Raamattuun Jumalan Sanaan.
Mikseivät ihmiset halua olla itselleenkään rehlisiä, sitä ihmettelee ?? Jos Raamatussa selkeästi sanotaan , että ... jos joku TAHTOO TEHDÄ hänen tahtonsa jne. niin miksei sitä sitten voi myöntää, että näinhän se
on tosiaan sinne kirjoitettu , että ihmisenkin TAHTOA kysytään. Sen tavallaan ymmärtää, että Ihmisen on vaikea vaan myöntää sitä, että on vuosikymmeniä uskonut väärin ja opetettu väärin, silti eikö totuuden pitäisi painaa enemmän kun tradition ?
On monia kavereita , jotka ovat eläneet selkeästi synnissä ennen uskoon tuloansa esim. huumeet, irtosuhteet yms. Sitten kun Jeesus on vetänyt heitä puoleensa ja he ovat ottaneet sen kutsun vastaan ja ovatTAHTONEET lähteä seuraamaan Jeesusta, niin heidän elämänsä on alkanut muuttumaan. Se on silti vaatinut sen, että he ovat vastanneet Jeesuksen kutsuun " tahdon". Eikö nämä jo kerro siitä, että ihmisen on myös myönnyttävä kutsulle, vaikka kaikki onkin Jumalan työtä .
taisteli oppia ihmisen tahdonratkaisua vastaan kirjassaan "sidottu ratkaisuvalta".
Me Jumalanlapset hylkäämme ihmisen oman ratkaisun mitä perkeleellisempänä oppina, kun monet puolustaa tuota turmiollista oppia.
Ei hengellisesti kuollut ihminen, voi tuota hengellistä ratkaisua tehdä (1.kor.2:14; room.3:10-11).
En minäkään ole sitä ratkaisua koskaan tehnyt, enkä tule koskaan sitä ratkaisua tekemäänkään, sillä ratkaisunteko on perkeleestä; Tämän voin hyvällä omallatunnolla Jumalan edessä tunnustaa.
Ihminen on perisynnin turmelema, lihasta syntynyt tähän maailmaan (Joh.3:6; room.5:12,18).Perisynti on äärettömän syvä turmellus ihmisen lihassa, ettei sitä voi ihmisen luuloteltu vapaa tahto poistaa (Joh.6:63), vaan Kristuksen työ (room.5:18).
On kolme oppia, joista pidän luterilaisena kiinni, nimittäin perisyntiopista, Jumalan lain ja evankeliumin oikeasta erottamisesta, sekä Lutherin kirjasta "sidottu ratkaisuvalta", unohtamatta oppia ihmisen vanhurskauttamisesta.
Turha meidän on perustaa uskoontuloamme turmeltuneisiin kokemuksiimme.
Kyllä meidän tunteemme ja kokemuksemme saavat synnin rotat ja hiiret järsiä. Silloin kun ihminen muuta väittää, hän ei ole nähnyt omaa syntisyyttään, kun laki ei ole sitä hänelle näyttänyt, eikä voi ymmärtää kuinka perisynnin turmelema on. Sillä me olemme luonnostamme läpeensä kyyn myrkyttämiä, eikä meissä asu mitään hyvää, sillä olemme luonnostamme perisyntiin kuolleita. Apostolit eivät koskaan sanoneet pelastuksestaan, näin minä koen tai näin minä tunnen, vaan näin sanoo Herra.
Kaiken Jumalan työn perustan, Jumalan Pojan perustamaan työhön, enkä turmiolliseen ihmisen vapaaseen tahtoon. On turha puhua kasteesta, ellei ensin selvitetä perisyntioppia ts. turmiollista ihmisen vapaata tahtoa. Oppia laista ja evankeliumista, on selvitettävä ensin. Emme voi vähätellä perisyntiä, pakenemalla, Kristuksen sovitustyöhön, vaan perisyntioppi on selvitettävä pohjaan saakka. Perisynnistä sikiävät myös tekosynnit.
Todellinen evankeliumi ilmenee Jeesuksen sovitustyössä ja veljien keskinäisenä lohdutuksena. Jeesus vanhurskauttaa meidät syntiset ihmiset, ilman lain tekoja yksin uskon kautta. Sillä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on, vanhurskas on elävä uskosta. Vanhurskauttamisesta käsin lähtee oikea pyhitys. Oikea pyhitys, ei ole muuta kuin syvenevää synnin ja armon tuntemista. Epäuskoiselle sanotaan, että Joka ei synny uudesti ylhäältä, ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Pelastus on kokonaan armosta, eikä meistä itsestämme, eikä meidän teoistamme. Pyhä kristillinen kaste on Jumalan tekemä armoliitto, eikä siedä rinnalleen mitään ihmistekoja, eikä ihmisoppeja. Jumala on hyvin tarkka kunniastaan.
kun väittää:
Apostolit eivät koskaan sanoneet pelastuksestaan, näin minä koen tai näin minä tunnen, vaan näin sanoo Herra. "
Luetaampa Raamattua: 1. Joh 1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, MINKÄ OMIN SILMIN NÄHNEET, Mitä me katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme.
3. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me teille
julistamme.
Apostolit tekivät itse valinnan lähteä seuraamaan
Jeesusta sen jälkeen, kun Jeesus kutsui heidät.
Ei heitä pakotettu tähän, vaan valinta oli täy-
sin vapaaehtoinen.
Tuo Lutherin kehittämä "sidottu ratkaisuvalta" on yksi saatanan suurimpia juonia, jolla se hämää
ihmisiä. Se kuvittelee, että ihmisen ei tarvitse
itse tehdä mitään pelastuakseen, vaan että van-
hemmat voivat päättää lapsensa puolesta, milloin
Jumalan sopii ottaa tämä lapsi omakseen. Tämähän
on julmaa oppia. Pelastumisemme riippuisi vanhem-
pien tahdosta. Mitäs, elleivät vanhempamme tahdokaan? Ihmistekoista oppia.
Jo vanhan liiton aikana ihmiset joutuivat valit-
semaan . Joosua sanoo: "VALITKAA TÄNÄ PÄIVÄNÄ,
ketä tahdotte palvella"
Kirkko puolustaa tuota sidotun ratkaisuvallan oppia sen tähden niin kiivaasti, koska koko lap-
sikastejärjestelmä lepääsen varassa. Kirkkolaitos
ottaa itselleen tuon ratkaisuvallan ja sillä sitoo
ihmisiä olemaan ajattelematta ja etsimättä pelas-
tusta.
Raamatun selvä ilmoitus on kun joku kysyy vangin-
vartijan lailla: Miehet, veljet. Mitä MINUN PITÄÄ
TEKEMÄN, ETTÄ PELASTUISIN. Usko Herraan Jeesuk-
seen, niin sinä pelastut, samoin myös sinun perhe-
kuntasi". Ap 16:30-31
kiitos
wehalle vastaamaan, mutta todettakoon että yksin armosta -oppi on ihan hyvä. Paavalikin oli siihen tutustunut, mutta kehotti silti otamaan evankeliumin vastaan, niin että se ei jää turhaksi. Raamattu kehottaa ottamaan vastaan pelastuksen monissa kohdissa. SE ei ole pelagiolaisuutta.
Hyvä Raamatun kohta tuo edellinen... Mitä minun pitää tehdä, että pelastuisin ?Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut...
Hyvät ihmiset olkaa nyt rehlisiä itsellennekin ja lukekaa Raamattua niin kuin se on kirjoitettu, eikö siinä selvästi sanota USKOKAA, eli ihmiseltäkin vaadittiin jotain , kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.
Silti pelastus on pelkkää armoa, Jumalan teko, mutta Jumala kysyy ihmisen kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta.
Aivan hyvin voisi tämän ketjun lopettaa tähän sinun tekstiisi on siinä kerrottuna perusta niin hyvin, mitä tulee omaan ratkaisuun. Ja uskallan sanoa sen koska tuskimpa siitä paisut, sillä tiedät varmaan, että Pyhä Henki on sen sinulle sanasta ilmoittanut.
Jatkan kuitenkin pohdiskelua, lähinnä siitä näkökulmasta, että mitä tällainen oma ratkaisu voi käytännössä aiheuttaa.
Suomessa on varmasti kaikki ihmiset kuulleet Jeesuksesta ja tietävät kristinopista jotain. Kun nyt tällaisen kuitenkin uskosta osattoman ihmisen jolla on etsikkoaika ajetaan tekemään oma ratkaisu, sanomalla ota Jeesus sydämeesi tai tee uskon ratkaisusi. Tällöin jää pakosta siinä tilassa olevalle ihmiselle tunne, että pitää tehdä jotain ansaitakseen pelastuksen. Tällainen tunne hivelee ihmisen itsetuntoa. Kun on ns. "morsiusaika" ja sana vaikuttaa voimallisesti. Sana saa aikaan muutosta, mutta siinä rinnalla kasvaa oma ratkaisu kun opetetaan väärin. Ihmisessä käy taisteluaan liha ja Henki.
Syntiturmelus aiheuttaa ihmisessä itsekkyyttä, vallanhimoa, omahyväisyyttä yms. On hyvin normaalia, että kun ihminen saa jotain lahjaksi niin vaikka hän saattaakin sanoa: en minä ole tätä ansainnut, silti hän mielessään ajattelee niitä asioita millä hän on kuitenkin ansainnut lahjan.
Samoin ajattelee lahjan antaja, annanpa lahjan hän on sen ansainnut. Jumala ei toimi näin.
No mitä tämä nyt sitten helposti aiheuttaa Uskovan elämässä. Ihminen joka tulee vedetyksi oman ratkaisun tielle ei voi koskaan saavuttaa pelastusvarmuutta, koska hän ei sisimmässään voi turvata siihen omaan ansioon. Näin joutuu kierteeseen, olenko tehnyt oikein kaiken tarvittavan. Nyt on esteenä oma ylpeys ei voi perääntyä, pitäisi tunnustaa olin väärässä.
Kun on ajautunut omassa ratkaisussa väärään oppiin kasteesta, ehtoollisesta ym. Ei jää muuta kuin omat tekemiset. Ihmeitten etsimiset ja hurmokselliset ylistykset jotka pitävät yllä ns. hyvänolon tunnetta.
Annetaan kunnia pelastumisesta Hänelle kenelle se kuuluu.
Ja Hän on Jeesus Kristus.
Pelastus on pelkkää armoa ilman tekoja. Eihän se muuten olisi armoa. Armoa ei ansaita, vaan se on ansiotonta. Tämän olen kokenut omassa elämässäni hyvin selvästi, sillä minun uskoni ei ole vaatinut mitään omia ratkaisuja, ei mitään. Ei omia tekoja, ei minkäänlaisia. Kaiken olen saanut alusta loppuun Jumalalta ja vain Häneltä. Kysymyksen voi asetella niinkin että: miten läpeensä syntinen ihminen voisi tehdä mitään ansaitakseen armon? Minä en ole tehnyt edes "omaa ratkaisua", vaan saanut ihan kaiken lahjana. Kiitos ja kunnia koko asiasta Jumalalle!
LUOKSE, ELLEI ISÄ JUMALA HÄNTÄ VEDÄ!!!!
ei ole oma teko; "se on Jumalan teko, että te uskotte", muistanet tuon kohdan.Se ei kuitenkaan poista kehoitusta uskoa.Miksi sitten Jumala vielä soimaa vaikka kaikki on Hänestä?/Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?" /
Näin se on, mutta ihminen myös voi kääntää selkänsä Jumalalle, vaikka Jumala vetääkin puoleensa. Kerran kohtasin miehen, joka kertoi, hän tietää Jumalan "vetäneen " häntä puoleensa elämänsä aikana jo parikin kertaa, mutta hän ei ole vastannut Jumalan kutsuun myöntävästi.
Monesti muuten on , että sellaiset ihmiset jotka eivät ole uskossa millään tavalla, niin hyvin monesti ymmärtävät sen eron ,jos joku tulee uskoon tai ihmisen pitäisi tulla uskoon, jos haluaa taivaaseen. Siis he ymmärtävät sen, että pitää tehdä elämässään ratkaisu , jos tulee uskovaiseksi, se tieto on niinkuin sisäsyntyistä /Jumalan vaikuttamaa.
He saattavat sanoa etteivät ole uskovaisia, vaikka uskovat tavallaan Jumalan olemassaoloon, eli ymmärtävät sen et on eroa uskoa Jumalan olemassaoloon tai tulla uskoon , eli uudestisyntyä ylhäältä.
itse olen käynyt pitkän raskaan taistelun siksi,että olen koko ikäni kuvitellut kelpaavani Jumalle sellaisena kuin olen mm. ev.lut srkn lapsikerhossa saamani opin imin itseeni aikanaan sellaisenaan enkä ole varsinaisesti koskaan edes epäillyt Jumalan olemassaoloa tai Raamatun kirjoituksia
sitten kerran eksyin erääseen hengelliseen tilaisuuteen jossa käskettiin tekemään uskon ratkaisu ym. -- tästä tilaisuuudesta saakka on ollut elämäni sekaisin..tuli hirveä hätä siitä etten kelpaakaan ja että kaikki ennen oppimani on jollain tavalla väärää..
kävin paljon erilaisissa tilaisuuksissa kyselemässä ja ihmettelemässä ja yhä sekavammaksi meni koko juttu ..en tiennyt armolahjoista en mistään ennen tätä....seikkailin aikani myös hellareissa..kävin kasteellakin kaikessa tässä ahdistuksessani vaikka sisimmässäni hyvin tiesin ettei tää ole mua varten
monen monen vuoden jälkeen otettuani reippaasti hajurakoa uskoviin alan olla taas oma itseni..alussa näytti siltä että menetin seikkailussani paljon..mutta näyttää kuitenkin siltä että tämän tukevammin kuitenkaan en ole koskaan ennen Herraani ja Vapahtajaani Jeesukseen Kristukseen tukenut kuin nyt ja tässä
Ongelmasi on näköjään siinä että sinun ei tarvi tukea Jeesusta, vaan antaa Jeesuksen tukea sinua. Jos koko ajan omin voimin yrität ja ratkaisuja ongelmiin jostain muusta lähteestä kuin uskosta Jeesukseen haet tukea, niin tuleehan niitä ongelmia. Ja kiitos Jumalan että tulee .. Hän ei ole sinua vielä hyljännyt vaan on koko ajan kutsunut sinua puoleesi. Olet vaan väärästä paikasta tätä etsinyt.
Jokaisen tulee tehdä uskonratkaisu Jeesukseen ja silloin kyllä kaikki ongelmat häviää suuressa mittakaavassa. Ainahan sitä pieniä ongelmia tulee ... mutta onhan sitten Jeesus kulkemassa vieressä ja jossei muu auta niin Hän jopa kantaa sinua pahimpien vaiheiden yli. Amen
jättäydyttyäni pois kaikki on nyt paremmin, saan hengittää
ja todellakin olen vihdoin kokenut saavani maata parantavilla käsivarsilla kenenkään odottamatta minulta yhtään mitään..olen saanut palata siihen kotiin jossa saan olla taas minä itse
asenne on tuottanut vaikeuksia kohdata aidosti lähimmäinen ja tuottaa edelleenkin.
"Hihhuleiden " jos nyt ymmärrän ,mitä heillä tarkoitat, piireissä on hyvä käydä joskus ja sanoisin että siellä mukana olo tekee hyvää karuuteen ja tunteettomuuteen tottuneelle ison kirkon jäsenelle ,mutta edellytys on ,että unohtaa edes hetkeksi itsensä.
jollei ´itse ole kotona´ja tavattavissa..sillon ei tarvii muistaa itseään vaan voi keskittyä toiseen ihmiseen
Tästähän juuri puhuin, että olet hakenut väärästä paikasta uskoa Jeesukseen, kun olet mieltänyt että sitä hihhuleilta haet.
Ei Jumalaa Jeesuksessa tule etsiä mistään - ei hihhuleilta eikä hahhuleilta - vaan siellä tuleee olla, missä evankeliumia ja uskoa Jeesukseen saarnataan. Tätä evankeliumia saarnataan siellä missä Jeesukseen uskovia liikkuu ja näitä ihania hengellisiä tilaisuuksia pidämme. Amen
... silloin usein on "normaalia" se , että ihminen voi kokea /tuntea levottomuutta, sillä ihminen kokee olevansa syntinen ja se Jumalan aikaan saamma oikea levottomuus, saa aikaan sen et ihminen alkaa tekemään parannusta ja kääntymään Jumalan puoleen.
"Jumalan mielenmukainen murhe saa aikaan parannuksen".
Mitä muuten tulee sitten siihen, niin ihminen saa olla juuri sellainen persoona, kun Jumala on hänet luonut. Usein me vaan itse kehittelemme päässämme vaatimuksia, mitä meidän oletetaan olevan tai seurakunta haluisi meidän olevan ,mutta useimmiten ne ns. vaatimukset ovatkin oman päämme tuotteita.
Aivan oikein, juuri niin!
Me ihmiset itse olemme usein sellaisia, että meidän itsemme on jotain tehtävä pelastumisemme eteen muuten se ei ole todellista, vaikka asia on juuri toisin päin! Meidän osuutemme on vain hyväksyä Jeesuksen suorittama lunastus meidän puolestamme ja ottaa se vastaan uskon kautta ja levätä siinä!
Jos seurakunta esittää "suoritusvaatimuksia" pelastumisen varmistamiseksi on seurakunnassa silloin tarkastelemisen paikka ja verrata sitä Raamatun ilmoitukseen, joka on kaiken perustus!
Uskonelämässä ei ole "täytymistä", elikä, "täytyy sitä ja täytyy tätä"..jne...! On vain se, että hyväksymme uskon kautta Jeesuksen lunastustyön meidän sovitukseksemme Jumalan edessä! Kun tämän ymärrämme, saamme olla silloin täysin levossa!
Siunausta!
""Meidän osuutemme on vain hyväksyä Jeesuksen suorittama lunastus meidän puolestamme ja ottaa se vastaan uskon kautta ja levätä siinä! ""
Tämä on juuri sitä "ratkaisukristillisyyttä" mitä saarnaamme. Uskokaa evankeliumi ja ottakaan vastaan pelastus Jeesuksessa.
Puheet "suoritusvaatimuksista" on vain huonoja ja sopimattomia loukkaamisyrityksiä ja tahallinen lähimmäisen loukkaaminen ei kuulu kristinuskoon.
hienoissa hengellisissä tilaisuuksissa tulee helposti paha olo - ahdistus..ainakin ennen tuli..nykystä tilannetta en tiiä kun en ole pitkään aikaan käyny
kyllä Jeesus on aikanaan löytänyt minut pienenä taimena seurakunnan lapsikerhosta..sieltä saakka minulla ei ole ollut epäilystäkään siitä kuka on Herra...
Olen ollut vapaissa suunnissa monta vuotta, silti en koe että minulta olisi vaadittu jotain . Olen saanut levätä siinä armossa, että Jeesus vie kerran perille, kun olen elämäni Hänelle antanut. Se jos jotain olen halunnut tehdä, niin se on noussut siitä palvelemisen halusta, kun Jeesus on rakastanut minua niin paljon .
Koen myös, että puheet "suoritusvaatimuksista" ovat tahallista mustamaalaamista tai sitten ei tiedetä mistä puhutaan.
Juuri niin!
Jumala Pyhän Hengen kautta kylla ohjaa tahtomisen ja tekemisen! :)
Siunausta!