Miksi luterilainen

Se on isieni usko eikä se vaihtamalla parane. Siihen minut on kastettu, siinä kasvatettu ja siinä uskossa minut myös viimein lepoon siunataan.

Todistukseni tämä ei ole. Elämäni todistaa uskostani .

Ei pidä unohtaa tätä SUURmiestä.

Hänen takiaan Suomen ev lut kirkko on maailman tervein ev lut kirkko...

Ei muuten tulla Suomessa vihkimään homoja kirkossa, me emme anna periksi!

Kiitos tulleista viesteistä ja kohdaltani en tule pahemmin kenenkään kirjoitusta kommentoimaan.
Ne on henkilökohtaisia todistuksia, ehkä joku voi provosoidakin, mutta se olkoon.
Jatketaan viestiketjua ja käyn näitä lukemassa eri kirkkonimikkeitten alta, joihin olen laittanut kysymyksen.
On vain mukava käydä lukemassa henkilökohtaista viestiä, vaikkapa nyt luterilaisten viestiä uskostaan ja srk.yhteisöstään.
Siunausta ja kirjoitelkaahan.

uskonnollisuus olisi geeneissä, ja tällöin luterilaisuus johtuisi perinnöllisistä tekijöistä.

Kiitos vastauksista, olen kokenut iloa kiertää ja lukea eri keskustelupastojen todistuksia.
Siunausta ja jos haluaa joku vielä kirjoittaa niin se omakohtainen todistus, se on hyvä.
Siunausta, tv. kiertävä kysyjä.

Jeesukseen uskova. Kaikki ne, jotka turvautuvat Jeesukseen ja Hänen Golgatalla tekemäänsä syntiemme sovitukseen ja lunastukseen, ovat veljiäni ja sisariani, kuuluivatpa jäseninä minkänimiseen kirkkoon hyvänsä tai vaikka eivät kuuluisi mihinkään.

Luterilainen minusta tuli luterilaiseen perheeseen syntymällä. Olen tutustunut muihinkin kuin luterilaisiin. Lähinnä Suomessa vaikuttaviin vapaisiin suuntiin. Olen lukenut monia eri uskonsuuntiin kuuluvien kirjoittamia kirjoja, joissa opetetaan Raamatusta ja hengellisistä aiheista. Ja tämä on vahvistanut luterilaisuuttani! Olen huomannut, että luterilaiset osaavat olla sekoittamatta lakia ja armoa keskenään. Muilta ei löydy yhtä syvällistä ja puhdasta evankeliumin opetusta, minun kokemusteni mukaan. (Esim. Lutherin ja Roseniuksen kirjoista olen mielestäni löytänyt tosi hyvää ja raitista opetusta.) Kirkon sisällä on kyllä monenlaista väkeä ja väärää opetustakin, ateistia ja Jeesuksen joukkohautaan laittajia... mutta todella uskovien luterilaisten opetus on todella hyvää. Toisaalta on hyvä, että kirkko ei yritä olla tiukan seurakuntakurin vaalija, koska siinä on niin suuri vaara joutua tekopyhyyteen ja karkottaa pois sellaisia, jotka Jeesus hyväksyisi, mutta lakihenkiset ihmiset eivät.

Koska luterilainen uskontulkinta korostaa Jumalan armoa ja uskoa, mikä sekin on kaikki lahjaa. Luterilaisuus on Jumalan armossa kellumista ja siihen luottamista ilman pakkoa päteä omilla ansioilla ja teoilla. Uskon ihme on jokapäiväinen. Tämä on ainoa ja tärkein syy.

Suomalainen luterilaisuus ja varsinkin sunnuntaijumalanpalvelus on kaunista karuudessaan, kuin rukiista leipää kaiken pullahötön keskellä. Kirkkoon voi tulla pitämättä melua itsestään ja selittelemättä.

Luterilainen kirkko ei tekohengellistä yhteiskunnallisia asioita vaan näkee yhteiskunnalliset yhteiskunnallisina ja hengelliset hengellisinä.

Suomen luterilainen kirkko on terveellä tavalla isänmaallinen kuitenkaan sekoittamatta politiikkaa ja uskontoa.

Tässäpä näitä.

se on se mihin olen kasvanut ja missä minut on sylilapsena kastettu

täällä kelpaan omana itsenäni ilman mitään ihmeellisiä hörhötyksiä tai itsekorostuksia..
lisäksi omat tulkintani Raamatun teksteistä ovat suurinpiirtein yhdenmukaisia ev.lut.kirkon opin kanssa

Luterilaisuus on ainuite kirkkokuntia, jossa opetetaan evankeliumia sellaisena kuin mitä se on Raamatussa ilmoitettu. Hyvin monissa kirkkokunnissa evankeliumiin sekoitetaan tekoja ja omaa yritystä, pyhityskeskeisyyttä, jota on myös tai ehkä varsinkin ns. vapaissa suunnissa.

Se vie pahasti lain alle. Se on Raamatun sanan eli Jumalan tahdon vastaista opetusta, ajattelen että Perkele se tahtoo ihmisten joutuvan lain alle. Se haluaa vääristellä Jumalan sanaa ja tahtoo, että ihmiset uskoisivat valheita.

Luterilaisuus pitää ylimpänä ohjeenaan Raamattua. Raamatun sana on erehtymätöntä Jumalan sanaa.

En siis puhu Suomen ev.lut "kirkon" johdosta.
Hei eivät enää ole luterilaisisa, vaikka kuuluvat luterilaiseen kirkkoon.
Kuulun itse Suomen ev.lut kirkkoon, mutta pidän luopumuksena sitä, mikä on vallalla kirkossa.
Toivottavasti parannusta tehtäisiin.
Tuntuu pahalta tämä luopumus ja kristittyjen (luterrilaisten) vaino.

Kirkossamme ottaa valtaa myös yhteiskristillisyys, vapaiden suuntien opetus ja yltiökarismaattisuuss / tunteiden hurmahenkisyys yms.
Nämä kaikki vievät enemmän tai vähemmän ihmistekojen / ihmispyhityksen korostamiseen Jumalan tahdon vastaisella tavalla, ja joka on vahingollinen ihmiselle.

Lakia ja evankeliumia ei eroteta toisistaan, kuten pitäisi.

Tuokin on yksi melkeinpä vain luterilaisuuden parissa esiintyvä opetus: laki ja evankeliumi tulee erottaa toisistaan. Jos ne sekoitetaan toisiinsa, niin siitä ei hyvä seuraa.
Muissa kirkkokunnissa teot / pyhitys / rakkaus yms. eli Laki sekoitetaan evankeliumiin, aletaan vaatimaan väärällä tavalla lakiin liittyviä asioita.

Me elämme yksin armosta! Siinä meidän turvamme on.
Meidät luetaan vanhurskaiksi yksin Jeesuksen ristin työn tähden.
Tekoja ei saa korostaa väärällä tavalla.
Pitää pikemminkin korostaa ihmisen luonnon läpeensä turmeltuneisuutta.
Sitähän me ihmiset olemme: jumalattomia, kurjia, luopuneita, meissä ei ole mitään muuta kuin pahuutta.
Luteilsisuudessa on siis äärimmäisen lohduttava peristynti opetus, jota on myös vaikea löytää muista kirkkokunnista / suuntauksista.

On kauheata, jos korostetaan ihmisessä tekoja / pyhitystä yms., vaikka ihminen ites näkee itsessään vain kurjuutensa, sen että laki lyö hänet lyttyyn.
Kun ihminen näkee kurjuutensa, kuten pitääkin, jos Jumalan sanaa julistetaan oikein, ja jos siihen sekoitetaan, että pitää päästä pyhityksessä pidemmälle, niin ihminen joutuu epätoivoon, Jumalan tuomion alle ja helvetin tuleen/kauhuihin. Eihän ihminen voi täyttää mitään Jumalan käskyistä vaan on jumalaton ja kurja.

Perisyntiopetuksen kuuleminen on hyvin lohdullista. Ei tarvitse olla jotain parempaa kuin mitä todellisuudessa on.
Saa täysillä turvata siihen, että synnit on anteeksi annettu Jeesuksen ristin työn tähden!

Tämä on luterilaisuuden eli uskonpuhdistuksen ydin! Tämä on Raamatun sanan ydin! Tämän varaan kaikki rakentuu! Tästä Raamatun sanassa on kyse. Koko Raamattu ajaa Kristusta. Kaikki Jumalan antamat lupaukset keskittyvät Jeesuksen ristin työhön eli syntien anteeksisaamiseen. Jumala on etukäteen (VT:ssä eli Vanhassa Testamentissa) antanut lupauksia Jeesuksesta. Jumalan lupauksiin voi totisesti luottaa! Niiden lupausten varaan kannattaa rakentaa.

Voi miten riemuitsen armon avaruudesta! Saan olla pelastettu syntinen, armahdettu syntinen, kurjuudestani nostettu, syntini pois pyyhitty.
Saan olla Jumalan pyhien joukossa taivaassa laulamassa Pyhä, Pyhä, Pyhä!

Kiitos ja siunaus sinulle kantaaottavista sanoista.

Edelleen tämä on avoin ja mielenkiintoinen paikka käydä lukemassa.

Kirjoitelkaa. Siunausta kaikille tv. kiertävä kysyjä.

Muutama vuosi sitten tein melkoisen löydön, joka muutti elämäni. Tunnistin katolisesta kirkosta "kotoisan" luterilaisuuteni parhaat puolet ja käännyin saman tien katolilaiseksi. Luterilaisuuden parhaita puolia olivat minusta:

1. Raamattu-keskeisyys. Mutta katolisessa messussa luetaan Raamattua paljon enemmän (neljä lukukappaletta sunnuntaisin) kuin luterilaisessa.

2. Armon sanoma. Katolilaisetkin uskovat, että autuaaksi tullaan yksin uskosta, mutta "usko" ilman tekoja on kuollut usko (vrt. Jaak. 2:14-26):
http://www.nic.funet.fi/index/bible/fi/1992/Jaak.2.html#o5

Katolinen sanoma on siis tältäkin osin suoraan Raamtusta. Lisäksi ripissä Jumalan armon saa kokea henk.koht.!

3. Aitous. Katolisessa kirkossa kenenkään ei tarvitse olla spontaani ja vielä vähemmän näytellä "uskista". Riittää, että olet oma itsesi.

4. Jeesus-keskeisyys. En ole koskaan kuullut niin Jeesus-keskeisiä saarnoja muualla kuin katolisessa kirkossa.

5. Hiljaisuuden rukous. Suosittelen kaikille vierailua Espoon karmeliittaluostariin tai sakramenttihartauteen! Hiljaisen rukouksen perinne on peräisin katolisesta kirkosta.

6. Ekumenia. Katolinen kirkko on tehnyt ekumenian eteen enemmän kuin muut yhteensä, lisäksi katolilaiset ovat ekumeenisesti hyvin valveutuneita.

7. Naisen rooli. Katolisessa kirkossa tunnen, että minua kunnioitetaan ja arvostetaan naisena, ei roolieni kautta (kuten lut. naispastorien tapauksessa).

8. Jumalanpalvelus. Katolinen jumalanpalvelus on paljon rikkaampi.

9. Uskonto osa arkipäivää. Katolilaisille usko on luonnollinen osa jokapäiväistä elämää ja kirkko toinen koti, jossa voi käydä messussa vaikka jopa päivä.

10. Todelliset papit. Katoliset papit eivät ole ns. leipäpastoreita, koska he eivät saa palkkaa. He viettävät messua joka päivä, eivätkä vain silloin kerran kuukaudessa "kun saattuu olemaan vuoro".

Suosittelen!

Olen luterilainen, koska...

Minä uskon, että se usko, joka sai alkunsa protestista katolista kirkkoa vastaan, on se usko, joka syntyi alkuseurakunnassa.

Ja luterilaisuuttani en vaihtaisi pois, koska se on armon uskonto, joka näyttää Jumalan rakkautena. Hän lähetti ainoan poikansa kuolemaan ristillä ihmisten puolesta sulasta rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan. Olen niin suuri syntinen, ettei minulla ole mitään toivoa ilman Jumalan armoa ja Kristuksen sovituskuolemaa. En pysty millään teolla enkä ponnistuksella tulemaan Jumalan luo, joten Hän armossaan tulee minun luo ja pelastaa minut.