Itse harkitsen tässä kirkosta eroamista,mutta haluaisin tietää enemmän siitä. Voiko mitenkään saada esimerkiksi kirkkohäitä? Mihin haudataan,jos ei kuulu kirkkoon? No kummina en voi toimia,mutta en ole sitä ajatellutkaan. Tosin en tiedä katuisinko tätä sittenkun tuttavillani (esim. veljellä) olisi lapsia. Erityisesti kaipaisin sitä tietoa,että mistä saisin lisää tietoa asiasta? Jotenkin sitä tuntuu olevan netissä hajalaan ja toisessa sanotaan toista ja toisesta toista.
Mutta kiitoksia jo etukäteen niille,jotka laittavat järkeviä vastauksia/linkkejä!
Mutta kiitoksia jo etukäteen niille,jotka laittavat järkeviä vastauksia/linkkejä!
Vastaukset 11
Vanhimmat
http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/hautajaiset.phtml
"Hautapaikan saadakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon eikä käyttää sen seremonioita, vaan seurakuntien on luovutettava hautapaikka kaikille kunnassa asuville"
"Vuoden 2004 alussa voimaan astunut hautaustoimilaki määrää seurakunnat tarjoamaan hautapaikat samaan hintaan kaikille, jäsenyyteen katsomatta"
"Polttohautauksessa tuhka voidaan sijoittaa uurnassa joko tavalliseen sukuhautaan, erityiseen uurnahautaan, uurnalehtoon tai -holviin eli kolumbaarioon. Lisäksi tuhkan saa sirotella erityisten muistolehtojen lisäksi luontoon - esimerkiksi metsään, tunturille tai vesistöön"
- et voi saada kirkkohäitä, jos et kirkkoon kuulu, molempien osapuolien tulee kuulua kirkkoon. mikäänhän ei tosin estä toimituksen ajaksi liittymistä ja uudelleen eroamista, kunhan pitää huolen siitä, ettei 31.12. kuulu kirkkoon, jolloin seuraavaksi vuodeksi tulee kirkollisvero maksettavaksi, kuului tai ei. eli jos kesken vuoden liityt ja ennen 31.12. eroat, et joudu kirkollisveroa maksamaan.tämä siis jos et ole kirkon jäsenyydestä muuten kiinnostunut, mutta kirkkohäiden järjestäminen kiinnostaa.
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/vihkiminen.html
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/kirkollisvero.html
- seurakunnankin kuoppaan voidaan ruho/tuhkat heittää, tämä vain maksaa. tunnuksettomia hautausmaita lienee 1. suomessa, toki metsähallituksen luvalla tuhkan saa sen maille sijoittaa, käsittääkseni lupa lohkeaa helpostikin. maanomistajan luvalla tuhkan saa tosin levitellä muuallekin. sen verran tässä yhteydessä mainittakoon, että jos ei oikeasti halua mitään seremoniamestareita tai muuta taikatemppua maallisen vaelluksensa lopuksi tehtävän, kannattaa asia varmistaa vaikkapa allekirjoittamalaa "tahdon siviilihautajaiset" -kortti, ja/tai jokin muu kirjallinen ohje menettelytavoista, sillä valitettavan usein tilanne on se, että täysin uskonnottomia ihmisiä enemmän ja vähemmän asiansa oikeutuksesta vakuuttuneiden sukulaisten tmv toimesta haudataan erilaisin kirkollisin menoin, mikä lähinnä osoittaa vainajan viimeisen tahdon täydellistä ylenkatsetta, sekä useiden "uskovaisten" erittäin alhaista moraalia.
http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/hautaaminen.html
http://www.metsahallitus.fi/page.asp?Section=2254&Item=3353
http://www.siviilihautajaiset.fi/
ja esimerkinomaisesti: http://www.uta.fi/utain/2006k/2/27924.html
- tuota kummiasiaa varten voit toki menetellä samoin kuin avioliittokohdassakin ("liity ja eroa" -taktiikka), jos sille tarve tulee. Kummina toimimisellehan ei ole este se, jos et kirkon jäsen enää sen jälkeen, kun kummius on alkanut (sinälläänhän se ei mikään "virallinen" sopimus tms ole).
eo linkeistä jkv lisätietoa löytynee, uskoisin, että mäntysalon jori osaa varmasti asioista lisää valaista.
Onnea päätöksellesi!!!
Juu,voit saada kirkkohäät(Eli marssitte alttarille ja pappi siunaa,ei vihkimystä)mutta vihkiminen täytyy hoitaa maistraatissa,yhdellä sukulaisella oli noin niin siitä tiedän.
Ja kolmanneksi kummiksi voi vissiin päästä.Äitinikin pääsi aikoinaan vaikkei ole kirkon jäsen
Virallisesti kummeja pitää olla kaksi evlut kirkon jäsentä. Lisäksi saa olla lisäkummeja, jotka voivat olla evlut kirkon tai "muun kristillisen kirkon" jäseniä. Viimeksimainittu tarkoittaa evlut kirkon mukaan kristillisiä, esim. Vapaakirkon jäsen kelpaa mutta Jehovan todistaja ei.
Tiedetään, että papit ovat monessa tapauksessa hyväksyneet kirkkoon kuulumattomia kummeja. Näin pappi ei saisi toimia lain mukaan.
Kummi voi olla myös täysin uskonnoton, ks. http://www.pro-seremoniat.fi/juhlat/nimiaiset.phtml
Sen sijaan hyvää ratkaisua ei ole tilanteeseen, jossa nimenomaan halutaan kristillinen kummi, mutta toisaalta myös joku muu uskonnottomaksi tukiaikuiseksi.
Kummiudesta ks. myös http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/kummius.html
lapsella voi tosiaankin olla kahden ev.lut.-kummin lisäksi myös sellaisia kummeja, jotka eivät ole luterilaisia. Tällöin kuitenkin edellytetään, että he kuuluvat kristilliseen kirkkoon, joka tunnustaa luterilaisen kasteen oikeaksi (siis käytännössä lapsikasteen). Täten esim. ortodoksi tai katolilainen voi toimia kummina, mutta Vapaakirkkoon tai helluntaiseurakuntaan kuuluva ei.
Kirkkoon kuulumattomat eivät voi toimia kummeina. Jos kastava pappi on hyväksynyt kummiksi kirkkoon kuulumattoman, lienee kyseessä yleensä erehdys tai tietämättömyys. Toisaalta monissa seurakunnissa kummien asema tarkastetaan, joten kummeja voidaan joutua muuttamaan, mikäli pappi on hyväksynt kirkkoon kuulumattoman kummiksi.
Pahoittelut, tuli tilapäinen mielenhäiriö kun kirjoitin tuosta Vapaakirkosta, joka ei käytä lapsikastetta. Metodistit olisivat olleet kelvollinen esimerkki.
Asiaa sivuten: moneenko luokkaan evlut kirkko virallisesti jakaa muut kristittyinä itseään pitävät? Lisäkummit ovat siis yksi kategoria. Vihkiminen on toinen, sehän oli evlut papille luvallista vaikka toinen parista olisi esim. Vapaakirkon jäsen. Kolmas on kaksoisjäsenyys, mutta siihen luokkaan ei kai kuulu kuin Englannin anglikaaninen kirkko. Mitenkä sitten nämä vierailevan saarnaajan luvat evlut kirkossa? Ja oliko vielä joku periaatteellinen suositus siitä keiden ehtoolliselle evlut kirkon jäsenen on suotavaa osallistua?
Kirkkoherranhan muuten pitää päättää kelpaako joku kummiksi. Piispainkokous on tehnyt listan, josta kai näkee käytännössä aika hyvin mitkä ovat kelvollisia uskontokuntia kummeilta. Vaan entä jos kastettavan äiti esittää kummiksi ulkomaan elävää joka kertoo kuuluvansa Brasilian 53. suurimpaan kristilliseen ryhmään eli Jeesuksen Pyhyyden Julistajien Veljeskuntaan. Onko kirkkoherraparan pakko soittaa Brasiliaan selvittääkseen kelpaako kummi?
" Onko kirkkoherraparan pakko soittaa Brasiliaan selvittääkseen kelpaako kummi?"
Kirkkoherra kyllä tunnistaa Pyhän Hengen.
"Asiaa sivuten: moneenko luokkaan evlut kirkko virallisesti jakaa muut kristittyinä itseään pitävät?"
Itse toitkin jo kategoriat esiin. Eli päälinja menee tietysti siinä, onko jokin uskontokunta kristillinen vai ei. Tässä määritelmäksi otetaan se, tunnustavatko uskontokunnat (ainakin sisällöllisesti) kolme n.k. ekumeenista uskontunnustusta (apostolisen, Nikean-Konstantinopolin ja Athanasiuksen uskontunnustuksen) eli tunnustavatko ne uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan. Tämän kriteerin pohjalta määritellään esim. se, kenet pappi saa vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Helluntailaisen ja luterilaisen saa, mutta Jehovan todistajaa ja luterilaista ei.
Kummiuden suhteen on lähdetty siitä, että kummina toimivan henkilön on tunnustettava luterilainen kaste päteväksi kristilliseksi kasteeksi. Kumminhan tulee (ainakin virallisesti) tukea lapsen vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa, eikä ole oikein luterilaista kasvatusta tukevaa selittää kummilapselleen, että tätä ei ola kastettu pätevällä tavalla. :-) Tämän takia kummius on rajattu sellaisille kirkoille ja yhteisöille, jotka tunnustavat lapsikasteen.
Englannin anglikaanikirkolla on tosiaankin erikoisasema Porvoon sopimuksen perusteella. Siinähän anglikaanikirkko ja joukko luterilaisia kirkkoa tunnusti toisensa virat ja sakramentit päteviksi. Täten esim. Suomen luterilaisessa kirkossa papiksi vihitty saa hakea papin virkaa Englannin anglikaanisesta kirkosta, eikä häntä valittaessa vihitä uudelleen. Samoin anglikaanikirkon ja luterilaisten kirkkojen välillä vallitsee ehtoollisyhteys.
"Mitenkä sitten nämä vierailevan saarnaajan luvat evlut kirkossa?"
Tämä riippuu pitkälti seurakunnan kirkkoherrasta, joka hyväksyy tai hylkää vierailevien saarnaajien pääsyn saarnastuoliin. Kirkkoherran ohjenuorana on toki kirkkolaki, joka määrää, että kirkoissa on saarnattava luterilaisen tunnustuksen mukaan.
"Ja oliko vielä joku periaatteellinen suositus siitä keiden ehtoolliselle evlut kirkon jäsenen on suotavaa osallistua?"
Periaatteessa ymmärtääkseni muiden luterilaisten kirkkojen ja anglikaanikirkon ehtoolliseen. Muiden kirkkojen ehtoolliseen osallistumista ei suositella lähinnä siksi, että muut kirkot rajaavat ehtoollispöytänsä paljon luterilaista kirkkoa tarkemmin. Luterilainen kirkko ei voi periaatteesta pitää esim. katoliseen ehtoolliseen osallistumista mahdollisena, koska katolinen kirkko itse kieltää muiden kirkkojen jäseniä ottamasta osaa omaan ehtoolliseensa.
Toisaalta katolinen ehtoollinen on luterilaiselta kannalta pätevä ja "oikea" ehtoollinen, joten tässä suhteessa sen vastaanottaminen ei ole tuomittavaa. Ongelmallisempi on tilanne esim. mormonien ehtollisen suhteen, koska mormoneita ei pidetä kristillisinä. Tämän takia suuri osa luterilaisista teologeista pitää mormonien ehtoollistakin epäpätevänä.
"Vaan entä jos kastettavan äiti esittää kummiksi ulkomaan elävää joka kertoo kuuluvansa Brasilian 53. suurimpaan kristilliseen ryhmään eli Jeesuksen Pyhyyden Julistajien Veljeskuntaan. Onko kirkkoherraparan pakko soittaa Brasiliaan selvittääkseen kelpaako kummi?"
Periaatteessa joko näin tai sitten hän delegoi asian tuomiokapitulille tai kirkkohallitukselle ja pyytää näitä selvittämään kummin kelvollisuuden. (Tosin nykyään jo internetin käyttö voi selvittää aika paljon uskonnollisista yhdyskunnista.) Käytännössä voisin kuvitella, että suurin osa kirkkoherroista joko hyväksyisi kummin muitta mutkitta tai sitten hylkäisi kummin yhtä yksioikoisesti sillä perusteella, että ehdotetun kummin kirkkokuntaa ei tunneta, joten ei voida päättää, onko se kristillinen ja tunnustaako se luterilaisen kasteen.
Jos lähteet ovat ristiriitaisia, niin hyvä on tarkistaa asia itse Finlexistä. Tosin se on aika vaativa tapa, lait ovat pitkiä ja usein vaikeatulkintaisia viittausketjujen, siirtymäsäännösten ym. vuoksi.
Ks. esim. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 pykälä 3 ja http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055 II osa 2. luku 17 § ja 18 §, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234 4. luku § 14-19 ja http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
Jotta et luulisi hommaa liian helpoksi lue myös http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/laki.html
voit mennä avioon ilman kirkkoa. Avioliitto on yksi seurustelusuhteen juridnen muoto. Voit myös mennä avoliittoon. Ja häät saa aina pitää. Myös kristilliset häät voit pitää kirkon ulkopuolella.
Kummihan on kristillinen kasvattaja eli jos meinaat erota kirkosta niin harkitse vielä. Aina olis parempi jos löytyis joku edes vähän "uskovainen" siihen hommaan.