Olen kokenut monet adventistit hyvin etäisinä. Tuntuvat vain nauttivan omasta uskonnollisesta erinomaisuudestaan. Varmasti hyviäkin adventisteja on. muttei adventismi tee ihmisestä pyhää tai edes hyvää ihmistä. Olen kokenut adventistien kylmyyden ja joidenkin yksilöiden äärettömän syvän ylimielisyyden hyvin ikävänä. Lähimmäisen rakkautta en ole kokenut vaan kylmäkiskoista oppiarvojen pokkaamista. Arvottaminen on hyvin tavallista kokemukseni mukaan. Ihmisenä en ole adventisteille minkään arvoinen. Jeesus Kristus luultavasti rakasti ihmistä sellaisena kuin hän on. Itse en adventisteille kelvannut. Monissa ns. lahkoissa minut on otettu hyvin lämpimästi vastaan. Onko muilla samoja kokemuksia? Eikö Kristus rakastunut juuri kaikkein heikoimpia toisin kuin kokemukseni mukaan adventit"yli-ihmiset".
Adventistien ylimielisyys?
ex-adventisti.
17543
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Olen kokenut monet adventistit hyvin etäisinä."
Adventisteissa on sosiaalisia ja vähemmän sosiaalisia ihmisiä. Samoin on kaikissa muissakin uskonnoissa ja uskonnollisissa ryhmittymissä. Samoin on työpaikoilla. Samoin on urheiluseuroissa. Samoin on harrastuspiireissä. Sinun kohdallasi oli kysymys ehkä ennenmuuta siitä että et löytänyt adventtikirkon sisältä ryhmää mihin liittyä.
Otetaan esimerkki: olet aloittanut työskentelyn uudessa työpaikassa. Huomaat että aikaisemmat työntekijät ovat jotenkin etäisiä. Et kuitenkaan uskalla lähestyä heitä, ja siksi he jäävätkin etäisiksi. Se, pääseeko "inside" porukkaan on ennenmuuta itsestä ja omasta aktiivisuudesta kiinni. Ellei itse laita tikkuakaan ristiin löytääkseen yhteyttä muihin, niin yksin saakin jäädä. Kukaan toinen ei voi tehdä sitä minkä vain sinä voit tehdä ts. kukaan ihminen ei voi tehdä sinun aloitettasi.
"Tuntuvat vain nauttivan omasta uskonnollisesta erinomaisuudestaan."
Varmaan on niitäkin jotka nauttivat omasta erinoimaisuudestaan, Kaikkien uskontojen piireissä. Työpaikoilla, Harrastuspiireissä. Jne. Ihmisiä me olemme kaikki. Right?
"Varmasti hyviäkin adventisteja on."
Niin on, mutta on myös "huonoja" adventisteja. Samoin on hyviä työntekijöitä ja huonoja työntekijöitä. jne. Mutta jättäisitkö hyvän työpaikan siksi että siellä on huonojakin työntekijöitä?
"muttei adventismi tee ihmisestä pyhää tai edes hyvää ihmistä."
Näin on. Mikään uskonto ei sinällään tee ihmisestä sen parempaa kuin täydellinen uskonnottomuus. Mikään uskonto ei pelasta ihmistä. Uskonto antaa vain uskonnollisen tiedon ja normiston, puitteet ja sosiaalisen ympäristön. Vain Jeesus pelastaa. Siksi ei kannatttaakin olla katsomatta ihmisiin ja heidän tekemisiinsä, ja katsoa sen sijaan Jeesukseen ja vain Häneen. Jos katsot ihmisiin, joudut aina pettymään.
"Olen kokenut adventistien kylmyyden ja joidenkin yksilöiden äärettömän syvän ylimielisyyden hyvin ikävänä."
Niin, kuten edellä kirjoitin, adventisteissa on niin hyviä, kuin "huonoja. On ylimielisiä, ja on nöyriä. Usein ne nöyrät ovat niitä "maan hiljaisia", vaivaisia, vanhoja ja sairaita. Niitä joiden editse kenties juuri itse menemme vilkaisemattakaan heihin. Joiden editse me etuilemme. Heitä joiden ulkoinen olemus ei meitä mitenkään viehätä. Ehkä he ovat juuri niitä joita pidämme itseämme huonompina, niitä joita häpeämme tai halveksimme. Vaivaisia, vammaisia, kaikkein kurjimpia, köyhiä..
"Lähimmäisen rakkautta en ole kokenut vaan kylmäkiskoista oppiarvojen pokkaamista Arvottaminen on hyvin tavallista kokemukseni mukaan.."
Niin. en minäkään ole tavannut rakkaudellista ihmistä, en adventistien sisäpuolella, enkä heidän ulkopuolellaan. En ole koskaan tavannut rakkaudellista ihmistä. Missään, koskaan. Jos etsisin täydellistä ihmistä, joutuisin aina pettymään. Rakkaudellisia ihmisiä, täydellisesti, varauksettomasti rakastavia ihmisiä ei ole olemassa. Ainuttakaan.
"Ihmisenä en ole adventisteille minkään arvoinen."
Tunnen samoin. Tärkeämpi kysmys onkin, mitä merkitset itsellesi. Ja vielä tärkeämpää on, miten mittaamattoman kalllisarvoinen oletkaan Jumalalle. Kun ymmärrät sen, voit laittaa kaikki elämäsi asiat oikeisiin mittasuhteisin. Tärkeisntä on se, että et jää katkeruuteen "jumiin"
"Jeesus Kristus luultavasti rakasti ihmistä sellaisena kuin hän on."
Totta. Juuri sellaista täydellistä rakkautta on turha odottaa keneltäkään ihmiseltä. Kukaan ihminen ei voi rakastaa niinkuin Jeesus.
"Itse en adventisteille kelvannut."
En minäkään. Mutta tärkeämpää onkin se että kelpasin Kristukselle. Ja Hän on ihmeellisellä tavalla vaikuttanut siten että, vaikka en kelpaakaan adventisteille, adventistit kelpaavat minulle. Tarkoitan sitä että vaikka adventistit eivät rakastakaan minua, minä rakastan heitä. Eikö rakkaus ole juuri sitä todellisimmillaan? Sellaisten rakastamista, joilta me emme saa vastarakkautta. Mutta siitä huolimatta en osaa rakastaa niinkuin Jeesus. Jos kauttani jotain hyvää heijastuu, se on kokonaan ja ainoastaan Jeesuksen hyvyyttä. Minussa itsessäni ei ole mitään hyvää. Ei mitään hyvää.
"Monissa ns. lahkoissa minut on otettu hyvin lämpimästi vastaan. Onko muilla samoja kokemuksia?"
Tässä on hyvä muistaa myös se että ihmisten rakkaus voi olla usein petollistakin. Ihmisten rakkauteen en luottaisi. En edes omaanikaan.
"Eikö Kristus rakastunut juuri kaikkein heikoimpia toisin kuin kokemukseni mukaan adventit"yli-ihmiset""
Kyllä. Siksi onkin tärkeää mitä Kristus tekee meissä, ja meidän kauttamme. Kun vain antaudumme Hänelle. Tyhjinä itsestämme..
Adventistinen ylimielisyys on sekoitusta alenmuuden tunteesta (luterilaisessa Suomessa) sekä vainoharhoista, joiden mukaan tistejä tullaan 'lopun aikana', vainoamaan sapatin takia.
Ts. pitävät 'hyökkäystä parhaana puolustuksenansa'.
Ihmiset ollaan vaan ihmisiä. Petymnme toisiimme.
Ei se saa vaikuttaa uskon asioihin.
Jeesusta saa hakea.
Siunausta
jari laurila
Sinäkin parahin fariseus joka olet opiskellut adventistiksi.
Olet omaksunut adventismisi vakuuttelujen kautta.
Olet helisevä vaski ja Raamattugeneraattori.
Kyllä me osataan lukea Raamattua itsekkin ja Pyhä Henki aukaisee tekstin eikä opiskelu vielä vähemmän MIKÄÄN JARLAU.
=)=)=)=Ihmiset ollaan vaan ihmisiä. Petymnme toisiimme.
Ei se saa vaikuttaa uskon asioihin.
Jeesusta saa hakea.=)=)=)
Ei saa vaikuttaa?
Sinä pyrit tekemään omaa puoltasi muille hyväksytyksi tuolla .
Pyrit saamaan aikaan muutosta muissa teihin päin suvaitsevaisemmiksi.
Syykin on selvää.
Jos saat muut tunnustamaan teidät kristityilsi, olisi teihin liittymisen kynnys matalampi.
Vai olenko erehtynyt joskus?
Juu.
Olen tosi huono ihminen.
Olet varmasti parempi.
Siunausta
jari laurila
kaikki häiriköt!Haluamme olla rauhassa!
Adventisteille tyypillistä tuo ongelmien älyllistäminen. Todellisia seurakunnan sisällä olevia ongelmia ei haluta kohdata vaan kehotetaan sulattamaan kaikki.
Kyllä se omantunnon saattaa "puhdistaa", mutta lopunajan seurakunnassa ihmiset tuntisivat olonsa kotoisimmmiksi. Ei ihme kun Sananjulistus ei toimi kun ihmiset kylmyydellä käännytetään jo miltei ovelta...Esim. jehovan todistajia monikertainen määrä. Ja tiedättekö miksi? No, koska jehovat ovat ihmisläheisiä.
Adventisteilla tosiaan Suomessa se ydinporukkansa. Taitaa puolet pastoreistakin olla sukua toisilleen...heh Sinnehän luulis kymmenyksien kelpaavan, mutta kuoleva seurakunta ei pitkään rahoita.
kirkkoon vain ihmisiä tapaamaan, minä menen kirkkoon kuulemaan sanaa ja Jeesusta kohtaamaan, siinä pettyy jos alkaa kanssa sisaria ja veljiä vain tuijottamaan, kun hekin on vain puutteellisia, niinkuin ehkä sinäkin tulet viellä pettymään niitten toisten kirkko ihmistenkin kanssa, jos vain katsot ihmistä, käännä katseesi Jeesukseen joka sinut pelasti niin huomaat että uskon ystävätkin muuttuvat ystäväksi vain Jeesus yksin antaa sen Rakkauden meidän sydämmeen, ettemme edes huomaa toisten puutteita.
Puhut huomion herättämiseksi pois niistä ongelmista joita ette halua käydä keskustellen läpi.
Kyllä täällä on sivullisen todella helppoa nähdä, että te olette torjuntataistelussa .
Valhetta voi kannattaa vaikka henki vietäisiin. Siitä on hitoriassa todisteena esimerkisi valdolaiset ja monet muut tekomarttyyrit.
Kyllä Jumalan seurakunta on Jumalan kaltainen ja kertoo Sanan syvimmästä olemuksesta ja kirkon luonteesta. Seurakunta on Sanan peili. Kun adventtikirkossa saarnataan lähimmäisenrakkaudesta ja samalla ylenkatsotaan sekä sanallisestikin halveksutaan muut kuin korkeasti koulutetut, jopa joidenkin pastorien taholta, ei voida puhua alkuseurakunnan kaltaisesta uskon sisar- tai -velirakkaudesta.
Naapurin kakaroita.
ylimielinen adventisti vastaa. ps. olen syntynyt ja kasvanut adventistisessa perheessä adventistisen kasvatuksen mukaan, nöyrimmästä nöyrimpänä.
Kyllä tulee adventistien tuutista jatkuvasti vähintäänkin kahdenlaista puhetta.
Mitä se konklaavi oikein siellä AMERKASSA tekee?
ystävällinen, äläkä katso toista ihmistä, ne eivät voi sinua pelastaa eikä kadottaa jokaisessa seurakunnassa on oppineita ja ei oppineita minä kuulun ei oppineisiin, en minä haekkaan oppineiden seuraan, kyllä kirkossa löytyy aina joku ystävä, jonka kanssa voi jutella,ja eihän se kirkko olekaan tarkoitettu seurustelu paikaksi, sinnehän mennään Jumalan palvelusta kuulemaan, seurustelu illat on taas erikseen, näin minä tämä olen ymmärtänyt, ja hyvin on mennyt, ei tarvitse syytellä ketään.
etteikö minulla ollut kirkossa myös ystäviä. Koin adventtikirkon ilmapiirin yleisesti ylpeähenkisenä ja henkilövihaan perustuvana. Mitä taas tulee Jumalan Sanan kuulemiseen ja Jumalan palvelemiseen, niin kyllä Jumalan elävää Sanaa voi muissakin seurakunnissa kuunnella, mukavemmissakin ilmapiireissä. Jumalaa palvelen joka päivä, arjessa, adventistienkin ohjeita noudatten, Jumalan armoon ja johdatukseen luottaen.
mukava ilmapiiri niin kauan kun saavat jäsenekseen niissä missä kuljet nyt, mutta kyllä alat myöhemmin huomaamaan että ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla, älä katso ihmistä, mitä on kuolevainen ihminen hän taistelee samoja taisteluja kuin sinäkin, kuuntele missä kirkossa opetetaan näin sanoo HERRA, sillä miehen mielestä monikin tie on oikea, mutta lopulta se on kuoleman tie.