Karhumäen linnoittaminen

Ei sinne linkkiä löydy, mutta pistä googleen Karhumäki ja sieltä Karjalan rajat, niin näet värikuvina suomalaisten rakentamia mahtavia bunkkereita.

Karhumäki:

http://heninen.net/kollaa/kuvia/suomeksi.htm

Valtavasti kuvia Karhumäen kinnakkeista ja linnoituksista

http://heninen.net/folder_f.htm?F=kollaa&S=karhumakialue

” ... suuntaan Tali Ihantalan, ...

Suomen sotahistoria ei tunne mitään käsitystä ”Tali Ihantalan” tai Tali-Ihantalan suurtaistelu; vaan Kannaksella 25.6. – 9.7.1944 käyty taistelu on ”Talin – Ihantalan suurtaistelu”, millä tarkoitetaan taistelua, joka käytiin tuolloin alueella, joka ulottuu Talista (ent. Ryysylä) Ihantalaan. Tali ja Ihantala olivat kaksi eri paikkakuntaa Viipurin maalaiskunnassa noin kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Itse asiassa olisi varsin perusteltua puhua myös erikseen Talin – Portinhoikan taistelusta 25.6. – 29.6.1944 ja Ihantalan taistelusta 30.6. – 9.7.1944. Tällöin voitaisiin puhua myös käsitteellä ”Talin ja Ihantalan suurtaistelu”, koska se antaisi kuvan kahdella eri paikkakunnalla käydyistä sotatoimista, joita kutsutaan yhteisellä nimityksellä.

Asiaa ehkä selkeyttää vielä nämä kaksi Kuussaaren karttaa (SUOMEN SOTA, osa 7):
Talin – Portinhoikan taistelu 25. - 26.6.1944: http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelunAlku25-26.6.html
Ja Ihantalan taistelu 25. - 26.6.1944:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html

Minusta lyhyt ja selkeä kuvaus Kannaksen Suursodasta löytyy tästä nettiosoitteesta:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

Tosin tässäkin artikkelissa puhutaan virheellisesti Tali-Ihantalan suurtaistelusta; oikeaa suomea on siis: Talin - Ihantalan suurtaistelu! Aivan samoinhan me puhutaan ”Helsingin–Pietarin radasta” eikä ”Helsinki – Pietarin radasta”.

Valitettavasti tämä virheellinen suomenkielinen termi on juurtunut mm. Wikipedian ja lukuisten muiden taistelusta kertovien virheellisten käsitysten myötä syvälle:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tali-Ihantala

Ihantalan Suurtaistelu! kirjoitti:

” ... suuntaan Tali Ihantalan, ...

Suomen sotahistoria ei tunne mitään käsitystä ”Tali Ihantalan” tai Tali-Ihantalan suurtaistelu; vaan Kannaksella 25.6. – 9.7.1944 käyty taistelu on ”Talin – Ihantalan suurtaistelu”, millä tarkoitetaan taistelua, joka käytiin tuolloin alueella, joka ulottuu Talista (ent. Ryysylä) Ihantalaan. Tali ja Ihantala olivat kaksi eri paikkakuntaa Viipurin maalaiskunnassa noin kymmenen kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Itse asiassa olisi varsin perusteltua puhua myös erikseen Talin – Portinhoikan taistelusta 25.6. – 29.6.1944 ja Ihantalan taistelusta 30.6. – 9.7.1944. Tällöin voitaisiin puhua myös käsitteellä ”Talin ja Ihantalan suurtaistelu”, koska se antaisi kuvan kahdella eri paikkakunnalla käydyistä sotatoimista, joita kutsutaan yhteisellä nimityksellä.

Asiaa ehkä selkeyttää vielä nämä kaksi Kuussaaren karttaa (SUOMEN SOTA, osa 7):
Talin – Portinhoikan taistelu 25. - 26.6.1944: http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelunAlku25-26.6.html
Ja Ihantalan taistelu 25. - 26.6.1944:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html

Minusta lyhyt ja selkeä kuvaus Kannaksen Suursodasta löytyy tästä nettiosoitteesta:
http://www.ekopolttoaine.fi/Osasto_Kuhlmey/Suurhyokkays.htm

Tosin tässäkin artikkelissa puhutaan virheellisesti Tali-Ihantalan suurtaistelusta; oikeaa suomea on siis: Talin - Ihantalan suurtaistelu! Aivan samoinhan me puhutaan ”Helsingin–Pietarin radasta” eikä ”Helsinki – Pietarin radasta”.

Valitettavasti tämä virheellinen suomenkielinen termi on juurtunut mm. Wikipedian ja lukuisten muiden taistelusta kertovien virheellisten käsitysten myötä syvälle:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tali-Ihantala

.. pitää tietysti olla ..

Ja Ihantalan taistelu 30.6 - 9.7.1944:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/ cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html

Ai, se siis tiedettiin jo siinä vaiheessa, kun joukkoja ryhmitettiin VKT -linjalle, että Suomi häviää ja Moskovan rauhan rajat v.1940 tulevat voimaan ?

Eikö Suomi vasta Viipurin menetyksen jälkeen 21:s kesäkuuta pyytänyt NL:lta aselepoa, mutta NL ei suostunut kuin antautumiseen ilman ehtoja.

Kyllähän Viipuria oli puolustamassa eversti Kempin 20. prikaati, mikä piti olla täysin taistelukykyinen ja aseistukseltaan hyvä, mutta osa upseeristosta taisi olla tuota mainitsemaasi B-luokkaa.
Se , olisiko tuon prikaatin miesmäärä riittänyt kaupungin puolustukseen, on sitten eri asia, luulen, että elävä voima olisi nopeasti jauhautunut taistelussa loppuun ja kaupungin menetys olisi ollut edessä, siksikin kun suomalaiset olivat kovin kokemattomia kaupunkitaisteluihin.

Eversti Kemppihän oli talvisodan Taipaleenjoen taistelujen kokemuksella varsin pätevä prikaatin komentajaksi, mutta osa pataljoonan komentajista oli epäpäteviä, jo kerran samalla vakanssilla olleita, mutta syrjäytettyjä huonojen johtamistaitojen takia, mutta taas samoille paikoille ujuttautuneita.

vanha pappa kirjoitti:

Kyllähän Viipuria oli puolustamassa eversti Kempin 20. prikaati, mikä piti olla täysin taistelukykyinen ja aseistukseltaan hyvä, mutta osa upseeristosta taisi olla tuota mainitsemaasi B-luokkaa.
Se , olisiko tuon prikaatin miesmäärä riittänyt kaupungin puolustukseen, on sitten eri asia, luulen, että elävä voima olisi nopeasti jauhautunut taistelussa loppuun ja kaupungin menetys olisi ollut edessä, siksikin kun suomalaiset olivat kovin kokemattomia kaupunkitaisteluihin.

Eversti Kemppihän oli talvisodan Taipaleenjoen taistelujen kokemuksella varsin pätevä prikaatin komentajaksi, mutta osa pataljoonan komentajista oli epäpäteviä, jo kerran samalla vakanssilla olleita, mutta syrjäytettyjä huonojen johtamistaitojen takia, mutta taas samoille paikoille ujuttautuneita.

Aika suuri osa miehistä oli myös yli viisikymppisiä "nostomiehiä" ...

etukäteen kirjoitti:

Ai, se siis tiedettiin jo siinä vaiheessa, kun joukkoja ryhmitettiin VKT -linjalle, että Suomi häviää ja Moskovan rauhan rajat v.1940 tulevat voimaan ?

Eikö Suomi vasta Viipurin menetyksen jälkeen 21:s kesäkuuta pyytänyt NL:lta aselepoa, mutta NL ei suostunut kuin antautumiseen ilman ehtoja.

Tieto Suomeen tuli jo 1942 että kun liittoutuneet voittavat sodan, niin sotasyylliset pannaan oikeuteen ja raja tulee 1941 Moskovan rauhan rajoilla.

Sitten kun N-liiton kantaa kysyttiin keväällä 1944, niin vastaus oli Moskovan rauhan rajat ja antautuminen ilman ehtoja ...

Kyllä Mannerheim ja Ryti tiesivät, ettei N-liitto luovu ainoasta kaupungista minkä se on saanut vallattua tämän viiden vuoden sotimsen seurauksena pelkästä rauhansopimuksesta.
Todennäköistä oli että se vaatii jopa lisäalueita, kuten myös teki aseleposopimuksen jälkeen ...

vanha pappa kirjoitti:

Kyllähän Viipuria oli puolustamassa eversti Kempin 20. prikaati, mikä piti olla täysin taistelukykyinen ja aseistukseltaan hyvä, mutta osa upseeristosta taisi olla tuota mainitsemaasi B-luokkaa.
Se , olisiko tuon prikaatin miesmäärä riittänyt kaupungin puolustukseen, on sitten eri asia, luulen, että elävä voima olisi nopeasti jauhautunut taistelussa loppuun ja kaupungin menetys olisi ollut edessä, siksikin kun suomalaiset olivat kovin kokemattomia kaupunkitaisteluihin.

Eversti Kemppihän oli talvisodan Taipaleenjoen taistelujen kokemuksella varsin pätevä prikaatin komentajaksi, mutta osa pataljoonan komentajista oli epäpäteviä, jo kerran samalla vakanssilla olleita, mutta syrjäytettyjä huonojen johtamistaitojen takia, mutta taas samoille paikoille ujuttautuneita.

Vihollinen aloitti ensimmäisen tiedusteluluonteisen hyökkäyksen Viipuria vastaan aamuyöllä 20.6.1944. Ja varsinainen hyökkäys kaupunkiin alkoi klo 13.00.

Viipuriin hyökkäsi:
- kuusi vihollisdivisioonaa joukkoja,
- kaksi panssariprikaatia,
- kolme panssarirykmenttiä ja
- kaksi rynnäkkötykkirykmenttiä,
- vähintään 40 000 miestä, ja
- vähintään 50 panssarivaunua; ISU-152, KV-2 ja T-34/85 ”Sotkia”.

Viipurin suojaksi komennetuilla:
- Armas Kempin johtamalla 20. Prikaatilla (n. 5.000 miestä) ja;
- luutnantti Sippelin Erillisellä Rynnäkkötykkikomppanialla; muutama vanhentunut BT-42 -rynnäkkötykki
. . ei ollut MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia puolustaa kaupunkia.!

Kello 14.30 murtui suomalaisten pääpuolustuslinja Ristimäen maastossa. Vihollisen hyökkäys saavutti noin kello 16.00-16.30 ratapihan ja Punaisenlähteentorin – kaupungin keskustan. Suomen lippu vedettiin alas Viipurin tornista kello 16.45 ja heti perään linnansilta räjäytettiin.

Kuten nykytutkimuskin kiistatta osoittaa ja jokainen vähänkin normaalilla järjellä varustettu ymmärtää, päämajalla EI ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia asettaa riittävästi voimia Viipurin puolustukseen; Viipurista jouduttiin luopumaan käytännöllisesti katsoen ilman taistelua.

Läpimurto aiheutti puolustuksen luhistumisen kaupungissa ja vetäytyminen tapahtui osittain pakokauhun vallassa. Myös Rynnäkkötykkikomppania menetti Karjalan pääkaupunkia puolustaessaan 8 BT-42 rynnäkkötykkiä kaikkiaan 11 vaunustaan; ja komppanian komentaja luutnantti Stig Sippel menehtyi vaunuunsa kaupungin keskustassa:
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Samassa vaunussa ollut kersantti Aarne Virtanen kertoo:

”... Näky oli tyrmistyttävä. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten
... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani.”

Puolustajien tappiot olivat suhteellisen vähäiset: 19 kaatunutta, 101 haavoittunutta ja 419 kadonnutta eli vangiksi joutuneita ja karkureita. Mutta eversti Armas Kempin ja luutnantti Sippelin upseerit ja suomalaiset sotilaat tekivät Viipurissa sen minkä Mannerheim päiväkäskyssään 19.6. käski:

.. "Armeijamme.. VKT-linjalle .. Olen tietoinen siitä, että tämän aseman
rakennustyöt ovat olemattomia tai aivan alkuasteella, mutta luotan siihen,
että suomalainen sotilas tarpeen vaatiessa osaa käyttää hyväkseen
maastoaan ja sisuaan.. "

Vaka Vanha kirjoitti:

Aika suuri osa miehistä oli myös yli viisikymppisiä "nostomiehiä" ...

Aivan varmasti ei mukana ollut yhtään yli viisikymppistä nostomiestä, jos heitä oli palvelukseen kutsuttu, niin kaikki olivat Salpa-linjan varustelutöissä.
Ei nyt sentään mitään pappoja rintamalle viety.

menetyksestä kirjoitti:

Vihollinen aloitti ensimmäisen tiedusteluluonteisen hyökkäyksen Viipuria vastaan aamuyöllä 20.6.1944. Ja varsinainen hyökkäys kaupunkiin alkoi klo 13.00.

Viipuriin hyökkäsi:
- kuusi vihollisdivisioonaa joukkoja,
- kaksi panssariprikaatia,
- kolme panssarirykmenttiä ja
- kaksi rynnäkkötykkirykmenttiä,
- vähintään 40 000 miestä, ja
- vähintään 50 panssarivaunua; ISU-152, KV-2 ja T-34/85 ”Sotkia”.

Viipurin suojaksi komennetuilla:
- Armas Kempin johtamalla 20. Prikaatilla (n. 5.000 miestä) ja;
- luutnantti Sippelin Erillisellä Rynnäkkötykkikomppanialla; muutama vanhentunut BT-42 -rynnäkkötykki
. . ei ollut MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia puolustaa kaupunkia.!

Kello 14.30 murtui suomalaisten pääpuolustuslinja Ristimäen maastossa. Vihollisen hyökkäys saavutti noin kello 16.00-16.30 ratapihan ja Punaisenlähteentorin – kaupungin keskustan. Suomen lippu vedettiin alas Viipurin tornista kello 16.45 ja heti perään linnansilta räjäytettiin.

Kuten nykytutkimuskin kiistatta osoittaa ja jokainen vähänkin normaalilla järjellä varustettu ymmärtää, päämajalla EI ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia asettaa riittävästi voimia Viipurin puolustukseen; Viipurista jouduttiin luopumaan käytännöllisesti katsoen ilman taistelua.

Läpimurto aiheutti puolustuksen luhistumisen kaupungissa ja vetäytyminen tapahtui osittain pakokauhun vallassa. Myös Rynnäkkötykkikomppania menetti Karjalan pääkaupunkia puolustaessaan 8 BT-42 rynnäkkötykkiä kaikkiaan 11 vaunustaan; ja komppanian komentaja luutnantti Stig Sippel menehtyi vaunuunsa kaupungin keskustassa:
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Samassa vaunussa ollut kersantti Aarne Virtanen kertoo:

”... Näky oli tyrmistyttävä. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten
... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani.”

Puolustajien tappiot olivat suhteellisen vähäiset: 19 kaatunutta, 101 haavoittunutta ja 419 kadonnutta eli vangiksi joutuneita ja karkureita. Mutta eversti Armas Kempin ja luutnantti Sippelin upseerit ja suomalaiset sotilaat tekivät Viipurissa sen minkä Mannerheim päiväkäskyssään 19.6. käski:

.. "Armeijamme.. VKT-linjalle .. Olen tietoinen siitä, että tämän aseman
rakennustyöt ovat olemattomia tai aivan alkuasteella, mutta luotan siihen,
että suomalainen sotilas tarpeen vaatiessa osaa käyttää hyväkseen
maastoaan ja sisuaan.. "

Kurt Erik Bacman oli 20.Pr II pataljoonan komentajana ja luikki karkuun. Mieshän oli juonut aivonsa pihalle jo monen sotavuoden kuluessa. Tuosta hillittömästä juopottelusta kertoo Tapaus Kumuri -kirjassaan Ilmari Turja!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000015796380#22000000015796380

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003743458

menetyksestä kirjoitti:

Vihollinen aloitti ensimmäisen tiedusteluluonteisen hyökkäyksen Viipuria vastaan aamuyöllä 20.6.1944. Ja varsinainen hyökkäys kaupunkiin alkoi klo 13.00.

Viipuriin hyökkäsi:
- kuusi vihollisdivisioonaa joukkoja,
- kaksi panssariprikaatia,
- kolme panssarirykmenttiä ja
- kaksi rynnäkkötykkirykmenttiä,
- vähintään 40 000 miestä, ja
- vähintään 50 panssarivaunua; ISU-152, KV-2 ja T-34/85 ”Sotkia”.

Viipurin suojaksi komennetuilla:
- Armas Kempin johtamalla 20. Prikaatilla (n. 5.000 miestä) ja;
- luutnantti Sippelin Erillisellä Rynnäkkötykkikomppanialla; muutama vanhentunut BT-42 -rynnäkkötykki
. . ei ollut MINKÄÄNLAISIA mahdollisuuksia puolustaa kaupunkia.!

Kello 14.30 murtui suomalaisten pääpuolustuslinja Ristimäen maastossa. Vihollisen hyökkäys saavutti noin kello 16.00-16.30 ratapihan ja Punaisenlähteentorin – kaupungin keskustan. Suomen lippu vedettiin alas Viipurin tornista kello 16.45 ja heti perään linnansilta räjäytettiin.

Kuten nykytutkimuskin kiistatta osoittaa ja jokainen vähänkin normaalilla järjellä varustettu ymmärtää, päämajalla EI ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia asettaa riittävästi voimia Viipurin puolustukseen; Viipurista jouduttiin luopumaan käytännöllisesti katsoen ilman taistelua.

Läpimurto aiheutti puolustuksen luhistumisen kaupungissa ja vetäytyminen tapahtui osittain pakokauhun vallassa. Myös Rynnäkkötykkikomppania menetti Karjalan pääkaupunkia puolustaessaan 8 BT-42 rynnäkkötykkiä kaikkiaan 11 vaunustaan; ja komppanian komentaja luutnantti Stig Sippel menehtyi vaunuunsa kaupungin keskustassa:
http://www.lariq.net/blogit/khilou/archives/002904.html

Samassa vaunussa ollut kersantti Aarne Virtanen kertoo:

”... Näky oli tyrmistyttävä. Vain jalat olivat jäljellä tornissa olijoista.
Tykin ammus oli tullut sisään tornin keskiosasta ja räjähtänyt sitten
... Käänsin katseeni tornista ja menetin tajuntani.”

Puolustajien tappiot olivat suhteellisen vähäiset: 19 kaatunutta, 101 haavoittunutta ja 419 kadonnutta eli vangiksi joutuneita ja karkureita. Mutta eversti Armas Kempin ja luutnantti Sippelin upseerit ja suomalaiset sotilaat tekivät Viipurissa sen minkä Mannerheim päiväkäskyssään 19.6. käski:

.. "Armeijamme.. VKT-linjalle .. Olen tietoinen siitä, että tämän aseman
rakennustyöt ovat olemattomia tai aivan alkuasteella, mutta luotan siihen,
että suomalainen sotilas tarpeen vaatiessa osaa käyttää hyväkseen
maastoaan ja sisuaan.. "

Ilmari Turjan näytelmän Päämajassa oikeudenkäyntikohtaus. Marski kuulustelee Viipuria puolustaneita eversti Markkovillaa ja kapteeni Hinderiä, jotka jättivät puolustusasemansa ammuspulassaan. Ottamatta kantaa näkemysten moraaliseikkoihin, Marskin johtamisen logiikka on julmuudessaankin ihailtavaa:

Yleisesikunnan päällikkö: Herrathan johtivat Viipurin puolustusta, ja käsityksemme mukaan siitä luovuttiin liian helpolla.
Marski: Viipurin menetys on sotahistoriallinen skandaali!
Eversti Markkovilla: Kun tulimme Viipuriin, asemamme olivat keskeneräiset. Näin ollen olisin halunnut ehdottaa, että olisi taisteltu vesistön länsipuolella.
Marski: Te taistelette siinä paikassa, jossa minä käsken! Päämajan operatööreillä on parempaakin työtä kuin juosta komentajien lapsenpiikana.
Eversti Markkovilla: Herra Marsalkka, en tarkoita arvostella Päämajan toimenpiteitä, mutta koska olen syytetty, puolustan itseäni.
Marski: Olisitte puolustautunut Viipurissa, nyt se on myöhäistä.
- - -
Yleisesikunnan päällikkö: Raportissa kerrotaan, että venäläinen jalkaväki istui [hyökkäyksen aikana] panssarivaunujen katolla. Miksi ette ampunut?
Eversti Markkovilla: Ei ollut ammuksia, ja varikolta kieltäydyttiin antamasta ilman Armeijakunnan esikunnan lupaa. Me käännyimme Päämajan puoleen, ja Päämajan käsky toisessa, konepistooli toisessa kädessä saimme ammukset. Mutta vihollinen oli jo silloin Viipurissa.
Marski: Saamattomuutta, eversti. Kun kaupungissa on sota ja hätä ja koko Suomen historia yhden tykistön varassa, olisitte heti mennyt asevarikolle ja konepistoolin kanssa ja käynyt sotaa raudalla, eikä paperilla! Siitä ei teitä kukaan olisi käräjiin haastanut. - - - Siis kun minä olen antanut käskyn, että Viipurin kaupungin edessä oleva asema on pidettävä ja siitä kuitenkin luovutaan - miekan iskutta! - niin se on rikos!
- - -
Yleisesikunnan päällikkö: Eikö voitaisi kuitenkin harkita syytteeseen panoa?
Marski: Kun komentajilla on lupa käyttää kuolemantuomiota ilman oikeudenkäyntiä tavallisia rivimiehiä kohtaa, jotka ovat tänne pakosta komennetut siviilitehtävistä, kuinka minä voisin säästää komentajia, jota ovat tälle alalle vapaaehtoisesti antautuneita ammattimiehiä. Ei, se ei käy!

Viipurista kirjoitti:

Kurt Erik Bacman oli 20.Pr II pataljoonan komentajana ja luikki karkuun. Mieshän oli juonut aivonsa pihalle jo monen sotavuoden kuluessa. Tuosta hillittömästä juopottelusta kertoo Tapaus Kumuri -kirjassaan Ilmari Turja!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000015796380#22000000015796380

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003743458

Uuno ja Ilmari Turja eivät todellakaan ole mitään AKATEEMISIA TUTKIJOITA. Olisi aivan sama kun pyytäisitte minua lukemaan mediapelle Jari Tervoa tai Klingeä, .. fantasikirjailijoitamme Remestä ja muita .. ei nyt tule mieleen niitä, mutta tuntenette ainakin .. paskat, en jaksa miettiä ...

Meillä on sitten viime vuosina kirjoitettu valtava määrä uutta tutkimusta sodistamme, Jatkosodasta, Kannaksen Suursodasta, Viipurin menetyksestäkin. Valitettavasti vain Talin – Portinhoikan ja Ihantalan Suurtaistelut ovat ehkä arkaluonteisuutensa vuoksi jäänyt vielä vähemmälle huomiolle?

Tutkijoillamme yliopistoissa, sota-arkistossa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksella on tänä päivänä käytettävissä – ainakin osittain – Stella Polaris -aineistoa, valtavat arkistot Saksassa ja USA:ssa, ja ennen kaikkea Venäjällä. Tutkijamme tuntevat jo tarkkaan esim. vihollisen joukko-osastot Kannaksella ja Itä-Karjalassa, niiden aseistuksen, tavoitteet et cetera, et cetera ..

Joten eiköhän sinunkin olisi aika verestää tietojasi ja tehdä jonkinlainen tuuletus yläkopassasi!

Uuno Tarkki ... Ilmari Turja! Miten lapsellista! PÖH! Voiko joku Suomessakin vielä olla noin vuosikymmenien päähän jämähtänyt, että viittaa tiedoissaan moiseen toissijaiseen lähdeaineistoon? On käsittämätöntä, että joku 'horisee' tällaista maassamme vielä kolmannella vuosituhannella, yli 60 vuotta Jatkosodan päättymisestä???

Kun Viipurin eteläpuolella avomaastossa kohtaavat 40.000 vihollissotilasta, ja kun kymmenet 30-, 40- ja 50-tonniset panssarivaunut, ISU-152 (46 tonnia) .. http://armor.kiev.ua/Tanks/WWII/isu152/isu152bm_2.jpg .jpg .. KV-2 rynnäkkötykit (45 tonnia) .. http://www.arrows.newmail.ru/gallery.files/kv2.gif ja yksi II Maailmansodan parhaista panssareista T-34/85 (31 tonnia) http://www.morozov.com.ua/images/p80-2l.jpg .. hyökkäävät kaupunkiin vastassaan ilman koulutusta, ilman sotakokemusta, ilman aseita, ilman tykistötukea (?), ilman omia uusia saksalaisia aseita, panssarinyrkkejä, panssarikauhuja, rynnäkkötykkejä kaupunkia puolustavat eversti kempin 20. prikaatin korkeintaan 5.000 miestä ja luutnantti Sippelin muutamat BT-42 (15 tonnia) .. http://www.pienoismalli.com/p58bt-42.jpg
.. auttamattomasti vanhentuneet rynnäkkötykit, jokainen täysjärkinen suomalainen, rehellinen mies ja nainen, ymmärtää, että puolustuksella ei ollut ja EIKÄ VOINUT OLLA mitään mahdollisuuksia ylivoimaista vihollista vastaan!!!

Sitä paitsi tutkijamme, niin harrastelijat kuin ammattilaisetkin, ovat käyttöönsä saaman aineiston perusteella kiistattomasti todistaneet, että Päämaja, Heinrichs, Airo, Nihtilä, Paasonen ... tiesivät etukäteen, että Viipuria ei ollut mahdollista pitää sen puolustukselle epäedullisen sijainnin vuoksi.

Miksi V AK ja saksalainen divisioona jätettiin Virojoen suunnalle Viipurin lahden taakse .. http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Viipurinlahti.html .. , kun sotilastiedustelumme ja Paasonen, Kannaksen Esikunta Oesch .. http://www.axishistory.com/index.php?id=6979 (?) .. , Nihtilä tiesivät, että vihollinen tulee hyökkäämään Talin – Portinhoikan suunnassa Juustilaan - sitä ainutta panssareille avautuvaa reittiä?

Länsikannaksen IV AK:n komentaja pönäkkä ja juoppo Laatikainenhan näistä asioista varmastikaan ei ymmärtänyt ’hölkkäsen pöläystä’.

Mutta tässäpä pojalle vähäsen lisää lukemista äkkiseltään kerättynä – noin aluksi! Heitäpä lopulta se UUNOSI ja ILMARISI lopulta sinne HISTORIAN ROSKATUNKIOLLE .. Ja alapas tavailemaan!

KIRJALLISUUTTA KARJALANKANNAKSEN RATKAISUTAISTELUSTA KESÄLLÄ 1944:

- Jatkosodan tiellä (toim. Marko Palokangas). Maanpuoluskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen ja Sotamuseon julkaisuja, Jyväskylä 2004.
- Kuussari, Eero: Venäläisten suurhyökkäys karjalan kannaksella kesällä 1944 : Suomen sota 1941-1945, 7. osa , Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IX7, Helsinki 1957.
- Matti Koskimaa Veitsen Terällä Vetäytyminen länsi-kannakselta ja Talin – Ihantalan Suurtaistelu kesällä 1944, WSOY, Porvoo 1944
- Virtanen, Kari: Jalkaväkirykmentti 48 jatkosodassa, Keuruu 1986. (Infantry Regiment 48 in the Continuation War)
- Earl Ziemke: "The German Northern Theater of Operations 1940 - 1945", published by US Army, 1960
- Wolf H. Halsti RATKAISU 1944. Suomen sota 1939 – 1945 (Kolmas osa), Keuruu 1957.
- Tapio Tiihonen: Karjalankannaksen suurtaistelut kesällä 1944
- Kantakoski, Pekka: Suomalaiset panssarivaunujoukot 1918-1968, Hämeenlinna 1969.
- Kari Virtanen: Jalkaväkirykmentti 48 Jatkosodassa
- Kuusela, Kari: Wehrmachtin panssarit Suomessa: saksalaiset panssariyksiköt Suomessa 1941-1944
- Muikku, Esa & Purhonen, Jukka: Suomalaiset panssarivaunut 1918 – 1997
- Erkki Käkelä - Laguksen Miehet. Marskin Nyrkki. Suomalainen Panssariyhtymä 1941-1944
- Erkki Käkelä - Laguksen Rynnäkkötykit. Rynnäkkötykkipataljoona 1943 - 1944
- Lauri Leppänen - Rynnäkkötykit Isänmaamme Puolustajina. 1. Ryn.Tyk.K:n Vaiheita Jatkosodassa
- Pentti Hovilainen - Tankkirykmentistä Panssaripataljoonaan 1919 - 1949
- Erkki Käkelä - Marskin Panssarintuhoojat
- Väinö Merikallio - Jääkäriprikaati Hyökkää
- Mikko Kohvakka: Jatkosodan suomalaiset joukot ja niiden komentajat
- Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 .
- Jukka Kulomaa: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
- Esko Salminen tutkimustyö, väitöskirja: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 Otava 1976. Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.
- Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä" Kustannus Oy Suomen Mies
- Kulha, K. K.: Tarkoituksellista tiedoitustoimitaa, sodanaikaisen propagandan kuva todellisuudesta 1943 – 44. Helsinki 1972
- - - jne. , jne.
- - - jne. , jne.
- Everstiluutnantti Uuno Tarkki: "Miksi menetimme Viipurin" ja 1996 "Taistelu Viipurista"
- Uuno Tarkki Taistelu Viipurista 20.6.1944

Viipurista kirjoitti:

Kurt Erik Bacman oli 20.Pr II pataljoonan komentajana ja luikki karkuun. Mieshän oli juonut aivonsa pihalle jo monen sotavuoden kuluessa. Tuosta hillittömästä juopottelusta kertoo Tapaus Kumuri -kirjassaan Ilmari Turja!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000015796380#22000000015796380

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000003743458

" .. Haanterän 3.Pr piti pintansa!"

Haanterän 3.prikaati (3.Pr) ei ollut Viipurissa, vaan Viipurin itäpuolella Suomenvedenpohjan ja Kärstilänjärven välisellä kannaksella! Myös Haanterä (Vahvistettu 3.Pr HAANTERÄ) joutui silti perääntymään ylivoimaisen vihollisen edessä aina tuon kannaksen perukoille – Juustilaan.

Kuussaari et al. SUOMEN SOTA, osa VII:

http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/440620ViipuriViimeinenTaistelu.html

Ja toisaalta tämä suunta ei jo ”sumppuna” (ks. Kartta) ja maastonsa takia ollut TIETENKÄÄN vihollisen päähyökkäyssuunta Viipurin menetyksen jälkeen. Vaan 21. armeijan päähyökkäys tuli tapahtumaan - ja sen Oesch & kumppanit hyvin ymmärsivät - Leitimonkannaksella, jossa sillä olikin vastassa kenraali Paalun 18. divisioona (18.D) ja eversti Forsbergin keskisuomalainen JR 48 sekä "Framom Främsta Linjen" suomenruotsalainen III/JR 13!!!

Mene jo hitolle horisemasta täältä. Nuo sinun tyhjänpäiväiset jorinat ovat roikkuneet aina ja vain samoina ja samoina KOPIOINA täällä vuosikausia!

Menikö jo perille kerralla - vai 'pittääkö' vielä yrittää joenkin vääntää rautalangasta asiaa kovaan päähäsi? Miten ihminen voikin olla noin yksinkertainen?

.. aivan muualla! kirjoitti:

" .. Haanterän 3.Pr piti pintansa!"

Haanterän 3.prikaati (3.Pr) ei ollut Viipurissa, vaan Viipurin itäpuolella Suomenvedenpohjan ja Kärstilänjärven välisellä kannaksella! Myös Haanterä (Vahvistettu 3.Pr HAANTERÄ) joutui silti perääntymään ylivoimaisen vihollisen edessä aina tuon kannaksen perukoille – Juustilaan.

Kuussaari et al. SUOMEN SOTA, osa VII:

http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Tali-IhantalanTaistelu.html
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/44KannasTapahtumat9-20.6.html
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/440620ViipuriViimeinenTaistelu.html

Ja toisaalta tämä suunta ei jo ”sumppuna” (ks. Kartta) ja maastonsa takia ollut TIETENKÄÄN vihollisen päähyökkäyssuunta Viipurin menetyksen jälkeen. Vaan 21. armeijan päähyökkäys tuli tapahtumaan - ja sen Oesch & kumppanit hyvin ymmärsivät - Leitimonkannaksella, jossa sillä olikin vastassa kenraali Paalun 18. divisioona (18.D) ja eversti Forsbergin keskisuomalainen JR 48 sekä "Framom Främsta Linjen" suomenruotsalainen III/JR 13!!!

Mene jo hitolle horisemasta täältä. Nuo sinun tyhjänpäiväiset jorinat ovat roikkuneet aina ja vain samoina ja samoina KOPIOINA täällä vuosikausia!

Menikö jo perille kerralla - vai 'pittääkö' vielä yrittää joenkin vääntää rautalangasta asiaa kovaan päähäsi? Miten ihminen voikin olla noin yksinkertainen?

>>Mene jo hitolle horisemasta täältä. Nuo sinun tyhjänpäiväiset jorinat ovat roikkuneet aina ja vain samoina ja samoina KOPIOINA täällä vuosikausia!

Tyhjän jorisija kirjoitti:

>>Mene jo hitolle horisemasta täältä. Nuo sinun tyhjänpäiväiset jorinat ovat roikkuneet aina ja vain samoina ja samoina KOPIOINA täällä vuosikausia!

Valitettavasti Vahvistettu eversti Haanterän 3.Pr ” Sininen Prikaati” sen paremmin
kuin muutkaan joukoistamme eivät todellakaan pitäneet asemiaan - ei Valkeasaaressa
10.6, eikä Viipurissa 20.6, eikä Talissa 25.6.!

Sitä paitsi eversti Jukka Kulomaan ”huipputieteellisesti” laskettu Haanterän 3.Prikaatin
KARKAAMISHERKKYYS oli eestiläisten ”Suomi-poikien” sekä uusmaalaisten 4. ja
11. divisioonien jälkeen ”hienosti” NELJÄNNELLÄ SIJALLA:

Taulukko 22. Karkuruus ja taistelutappiot eri yhtymissä kesä- elokuussa 1944:
Yhtymä - Karkurit - Tappiot - Suhdeluku

1. Sija: JR 200 - 153 - 214 - 0.71
2. Sija: 11.D - 685 - 1373 - 0.50
3. Sija: 4..D – n. 1350 - 3340 – n.0.40
4. Sija: 3.Pr - 759 - 1873 - 0.41
- - -
10. Sija: 17.D - 500 - 2000 - 0.25
- - - - - - -
Lähde: Kulomaa, Käpykaartiin? 1941 – 1944, s. 270

Ja lisäksi Haanterän 3. Pr. ei myöskään ollut edes vihollisen päähyökkäyslinjalla, ei Viipurissa
eikä Talin ja Portinhoikan suunnalla!

Kuussaaren SUOMEN SOTA. osa 7 kartta taisi olla sinulle liian vaikeaselkoinen niin laita tähän
loppuun selkeämmän kartan ihan ruotsalaisesta lähteestä; siinä on oikein paksu punainen nuoli,
joka näyttää 21. armeijan ja 27. panssarirykmentin HYÖKKÄYSSUUNNAN 25. kesäkuuta 1944!

Viipuri jää alas vasemmalle, ja sitten tulee Suomenvedenpohja, Kärstilänjärvi ja Leitimonjärvi.
Ja panssarien hyökkäyssuunta on Portinhoikka - Juustila!

http://www.tendens.se/nicolas/img/sfkomp/12.jpg

Ja kuten sotahistorioitsija, yleisesikuntaeverstiluutnantti Helge Seppäläkin kirjoittaa:
Govorov päätti hyökätä siinä suunnassa, jossa suomalaiset häntä odottivatkin.
- Oesch ja Nihtilä sekä everstiluutnantti Usko Haahti olivat jo kauan olleet sitä mieltä,
että venäläiset hyökkäävät Talin ja Ihantalan kautta Lappeenrantaan ja Imatralle.

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM

Voiko tämän asian joku vielä yksinkertaisemmin selittää? Ja jos ei tämä mene perille,
niin ... ???!

Jokainen normaali täysissä sielun voimissa oleva mies, ja varsinkin nainen – jos on
koulutukseltaan sairaanhoitaja (Eeva Tammi!) – ymmärtää, että jos avonaisessa
maastossa 10 puolustavaa vanhentunutta BT-42 rynnäkkötykkiä vastaan hyökkää
50 raskasta panssarivaunua niin puolustajalla ei voi olla mitään mahdollisuuksia ...
HÄVETKÄÄ POJAT!

Haanterän 3.Pr kirjoitti:

Valitettavasti Vahvistettu eversti Haanterän 3.Pr ” Sininen Prikaati” sen paremmin
kuin muutkaan joukoistamme eivät todellakaan pitäneet asemiaan - ei Valkeasaaressa
10.6, eikä Viipurissa 20.6, eikä Talissa 25.6.!

Sitä paitsi eversti Jukka Kulomaan ”huipputieteellisesti” laskettu Haanterän 3.Prikaatin
KARKAAMISHERKKYYS oli eestiläisten ”Suomi-poikien” sekä uusmaalaisten 4. ja
11. divisioonien jälkeen ”hienosti” NELJÄNNELLÄ SIJALLA:

Taulukko 22. Karkuruus ja taistelutappiot eri yhtymissä kesä- elokuussa 1944:
Yhtymä - Karkurit - Tappiot - Suhdeluku

1. Sija: JR 200 - 153 - 214 - 0.71
2. Sija: 11.D - 685 - 1373 - 0.50
3. Sija: 4..D – n. 1350 - 3340 – n.0.40
4. Sija: 3.Pr - 759 - 1873 - 0.41
- - -
10. Sija: 17.D - 500 - 2000 - 0.25
- - - - - - -
Lähde: Kulomaa, Käpykaartiin? 1941 – 1944, s. 270

Ja lisäksi Haanterän 3. Pr. ei myöskään ollut edes vihollisen päähyökkäyslinjalla, ei Viipurissa
eikä Talin ja Portinhoikan suunnalla!

Kuussaaren SUOMEN SOTA. osa 7 kartta taisi olla sinulle liian vaikeaselkoinen niin laita tähän
loppuun selkeämmän kartan ihan ruotsalaisesta lähteestä; siinä on oikein paksu punainen nuoli,
joka näyttää 21. armeijan ja 27. panssarirykmentin HYÖKKÄYSSUUNNAN 25. kesäkuuta 1944!

Viipuri jää alas vasemmalle, ja sitten tulee Suomenvedenpohja, Kärstilänjärvi ja Leitimonjärvi.
Ja panssarien hyökkäyssuunta on Portinhoikka - Juustila!

http://www.tendens.se/nicolas/img/sfkomp/12.jpg

Ja kuten sotahistorioitsija, yleisesikuntaeverstiluutnantti Helge Seppäläkin kirjoittaa:
Govorov päätti hyökätä siinä suunnassa, jossa suomalaiset häntä odottivatkin.
- Oesch ja Nihtilä sekä everstiluutnantti Usko Haahti olivat jo kauan olleet sitä mieltä,
että venäläiset hyökkäävät Talin ja Ihantalan kautta Lappeenrantaan ja Imatralle.

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/11.syyskuu/KLO3598.HTM

Voiko tämän asian joku vielä yksinkertaisemmin selittää? Ja jos ei tämä mene perille,
niin ... ???!

Jokainen normaali täysissä sielun voimissa oleva mies, ja varsinkin nainen – jos on
koulutukseltaan sairaanhoitaja (Eeva Tammi!) – ymmärtää, että jos avonaisessa
maastossa 10 puolustavaa vanhentunutta BT-42 rynnäkkötykkiä vastaan hyökkää
50 raskasta panssarivaunua niin puolustajalla ei voi olla mitään mahdollisuuksia ...
HÄVETKÄÄ POJAT!

http://64.233.183.104/search?q=cache:o64vKmDlgU4J:194.29.195.224:8080/LC-Orimattila/info/lc_orimattilaviljamaa_40-v_historiikki.pdf 3.Pr haanterä&hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=5

tai PDF -tiedostona:

http://194.29.195.224:8080/LC-Orimattila/info/lc_orimattilaviljamaa_40-v_historiikki.pdf#search="3.Pr haanterä"


Luepas tuosta sivut 10-22. Aika mielenkiintoinen kooste Viipuristakin.

vanha pappa kirjoitti:

Kyllähän Viipuria oli puolustamassa eversti Kempin 20. prikaati, mikä piti olla täysin taistelukykyinen ja aseistukseltaan hyvä, mutta osa upseeristosta taisi olla tuota mainitsemaasi B-luokkaa.
Se , olisiko tuon prikaatin miesmäärä riittänyt kaupungin puolustukseen, on sitten eri asia, luulen, että elävä voima olisi nopeasti jauhautunut taistelussa loppuun ja kaupungin menetys olisi ollut edessä, siksikin kun suomalaiset olivat kovin kokemattomia kaupunkitaisteluihin.

Eversti Kemppihän oli talvisodan Taipaleenjoen taistelujen kokemuksella varsin pätevä prikaatin komentajaksi, mutta osa pataljoonan komentajista oli epäpäteviä, jo kerran samalla vakanssilla olleita, mutta syrjäytettyjä huonojen johtamistaitojen takia, mutta taas samoille paikoille ujuttautuneita.

Viipurista ei ilmeisesti olisi pitänyt taistella enempää kuin taisteltiin siksi, että puolustajalla olisi ollut vesistö selän takaa eli puolustuksessa ei olisi ollut minkäänlaista syvyyttä.

Juuri näin, mutta pieni tarkennus -

PSS-aseman länsipää murtui 24.6.44. Asemaa puolustanut 15. Prikaati joutui vetäytymään Pisin kylään ja ohikin. Hyökkäävää venäläisvoimaa tullut päälle paljon, 2 divisioonaa, panssarirykmentti ja rynnäkkötykkirykmentti ja hyökkäystä tuki 12 patteristoa.
Venäläisten maihinnousu Laatokalta Tuulokseen alkoi 23.6. klo 5.30 ja seuraavana päivänä kävi selväksi ettei sitä pystytty torjumaan.
Näinollen PSS-aseman menettäminen ei johtunut pelkästään ko. maihinnoususta, vaan myös itse aseman murtumisesta. PSS-asemasta luovuttiin 24.6. klo 22.
Erikoista on se että Tuuloksen maihinnousu oli ennakoitu Aunuksen ryhmän esikunnassa jo keväällä 1944 mutta minkäänlaiseen torjuntaan ei oltu valmistauduttu ja varauduttu. Silti kenraali Talvelan koko puolustusstrategia Laatokan Karjalassa perustui PSS-aseman pitämiseen.

Tämän jälkeen käytiinkin sitten 3 viikkoa n. 250 km:n matkalla raskaita ja sitkeitä viivytystaisteluja, aina U-linjalle asti, minä aikana Talvela ei juurikaan ollut tilanteen tasalla.

Sleddog kirjoitti:

Juuri näin, mutta pieni tarkennus -

PSS-aseman länsipää murtui 24.6.44. Asemaa puolustanut 15. Prikaati joutui vetäytymään Pisin kylään ja ohikin. Hyökkäävää venäläisvoimaa tullut päälle paljon, 2 divisioonaa, panssarirykmentti ja rynnäkkötykkirykmentti ja hyökkäystä tuki 12 patteristoa.
Venäläisten maihinnousu Laatokalta Tuulokseen alkoi 23.6. klo 5.30 ja seuraavana päivänä kävi selväksi ettei sitä pystytty torjumaan.
Näinollen PSS-aseman menettäminen ei johtunut pelkästään ko. maihinnoususta, vaan myös itse aseman murtumisesta. PSS-asemasta luovuttiin 24.6. klo 22.
Erikoista on se että Tuuloksen maihinnousu oli ennakoitu Aunuksen ryhmän esikunnassa jo keväällä 1944 mutta minkäänlaiseen torjuntaan ei oltu valmistauduttu ja varauduttu. Silti kenraali Talvelan koko puolustusstrategia Laatokan Karjalassa perustui PSS-aseman pitämiseen.

Tämän jälkeen käytiinkin sitten 3 viikkoa n. 250 km:n matkalla raskaita ja sitkeitä viivytystaisteluja, aina U-linjalle asti, minä aikana Talvela ei juurikaan ollut tilanteen tasalla.

>Silti kenraali Talvelan koko puolustusstrategia Laatokan Karjalassa perustui PSS-aseman pitämiseen.<

Ilman Blickin toimia, vastoin nimenomaista Talvelan käskyä, tulos olisi ollut katastrofi ja pari suomalaista divisioonaa oli joutunut mottiin ja luultavasti tuhottu.

Talvela oli jääräpäinen tyyppi ja jouti mennä Saksaan vetämään käteen... siis kättä yläviistoon.