Adventistit vihaavat muita.
Adventistit tavoittelevat saada muita muuttumaan itsesä kaltaisiksi.
He ovat eronneet meistä, ja tulevat houkuttelemaan meitä samaan protestiin kanssaan.
Kristus tunnusti ihmiset veljikseen erottautumatta syntisimmistäkään.
Hän jopa halusi miekan ollakseen yhtä pahojenkin kanssa.Luuk.22:36. Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.
37. Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."
38. Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".
Adventtikirkon toiminnan päämäärä on pitää entiset jäsenet että saada uusia jäseniäjoukkoonsa. Tuo ei voi olla vaikuttamatta heissä kielteisiä motiiveja heidän toiminnassaan. Heillä on itsessään tuotteistamisen tarve ja he pyrkivät olemaan myyviä.
Adventistit tavoittelevat saada muita muuttumaan itsesä kaltaisiksi.
He ovat eronneet meistä, ja tulevat houkuttelemaan meitä samaan protestiin kanssaan.
Kristus tunnusti ihmiset veljikseen erottautumatta syntisimmistäkään.
Hän jopa halusi miekan ollakseen yhtä pahojenkin kanssa.Luuk.22:36. Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.
37. Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."
38. Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".
Adventtikirkon toiminnan päämäärä on pitää entiset jäsenet että saada uusia jäseniäjoukkoonsa. Tuo ei voi olla vaikuttamatta heissä kielteisiä motiiveja heidän toiminnassaan. Heillä on itsessään tuotteistamisen tarve ja he pyrkivät olemaan myyviä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sinulla on tietynlainen kartta muistissasi omasta kodistasi tai asunnostasi. Kun menet toisen luon käymään, niin ärsyttääkö sinua se, että toisen asunto on erilainen? Hänellä on ihan erilaiset matot lattialla tai häneltä puuttuvat matot tai ne ovat liian lyhyitä tai liian pitkiä tai liian värittömiä tai liian värillisiä. Heidän talonsa ei ole ollenkaan samanvärinen kuin sinun. Onko niin, että toisten pitää olla samanlainen kuin sinä olet? Etkö siedä, kestä tai hyväksy erilaisuutta? Jos uskon asioissa pelastukselle olennaisissa asioissa toinen on kanssasi ssuurin piirtein samaa mieltä, mutta hänellä on jonkin verran sinusta eriäviä käsityksiä niistä ns. reuna-alueen asioista, niin ärssyttääkö tämäkin sinua? Yritä ajatella ja analysoida omia tunteitasi. Siitä saattaisi olla sinulle hyötyä. Ei se toinen sellainen vaarallinen karvamato olekaan, kun häneen lähemmin ja paremmin tutustut. Siinä tarvitaan avoimmuutta ja suvaitsvaisuutta. Sellaiset asiat kuuluvat kritityn ominaisuuksiin. Siunausta sinulle.
Tuo ei saa olla syynä vihaan.
Tuolla herätysliikkeet lohkossa on ihmeellistä, että siellä näyttää olevan adventisteilla vain kiusanteko mielessään.Luin paria viime kuukautta ja vaikutti melko tylle.
Jos olisi edes jotain asiallista asiaa, mutta ei mitään.
Miksiköhän?
Asia nyt on vain niin, että jos sinä kohotat yksilön ihmisarvoa eli ihmisyyttä hänessä, niin sinä saat hänestä ystävän. Jos taas madallat hänessä ihmisarvoa, moitit, arvostelet, vähättelet tai jollakin tavalla teet hänestä ivaa ja pilkaa, niin varmasti katkot sillat ja menetätä mahdollisuutesi positiiviseen kanssakäymiseen hänen kanssaan. Hän ei ole eikä halua olla sinun ystäväsi. Sama koskee, jos adventisti kohtelee sinua kielteisesti, niin sinä et juurikaan halua olla hänen kanssaan missään rakentavassa kanssakäymisessä. Jos hän taas puolestaan yrittää ymmärtää ja asiallisesti sinuun suhtautuu, niin uskoisin sinun jatkavan hänen kanssaan ajatusten vaihtamista.
Minä olen huomannut senkin, että vaikka olen pyrkinyt olemaan rakentavassa kanssakäymisessä, niin sekään ei ole auttanut, vaan se on tulkittu epäaidoksi, valheellisuudeksi tai muuksi ilkeäksi käyttäytymiseksi. Joskus tuntuu sisltä, että ns. kristittyjen tai uskovaisten kanssa ajatusten vaihtaminen ei näytä yleensäkään onnistuvan näin keskustelupalstoilla. Todennäköisesti näitä palstoja käytetään vain toisten tahalliseen kiusaamiseen eikä pyritäkään rakentavassa mielessä vaihtamaan ajatuksia uskontoon liittyvissä asioissa.
Täällä ei toimi samat pelisäännöt kuin kasvotusten.
Netissä on mahdollista sellaisenkin esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä, joita jättää yleensä kysymättä.
Nuo kysymykset ovat suoremmin kysyttyjä ja vastaajan on oltava todella rehellinen saadakseen myönteisen vaikutuksen aikaan.
Täällähän puuttuu henkilöstä kaikki muu paitsi se, mitä hänen viestinsä tuo esiin.
Kysyjä on täällä herra ja hidalgo.
olen tullut juuri päinvastaiseen näkemykseen asioista.Adventisteja on tosi paljon haukuttu,he ovat enimmäkseen vain joutuneet puolustautumaan vääriä syytöksiä vastaan,joissa ei useinkaan ole ollut mitään tolkkua.Tosi paljon turhaa sormella osoittelua ja valehtelua,ja kaikenlaista pahansuopaisuutta.Adventistit eivät ole se porukka joka alkaa riidan.Tosin sielläkin löytyy niitä paavin pyhityksestä pilkkaavia,tai oikeammin vain yksi,maximi on kuulema kuollut ja nyt on se hänen veli vähän samoilla linjoilla,mutta eipä todellakaan yhtään niin törkeää kuin esim.uskova1,joka ehtii syyttää ja panetella kymmenen edestä.
hän on herra ja hidalgo, niin minä olen sen verran arvoni tunteva herrasmies, että en edes viitsi vaivautua vastaamaan sellaiselle röyhkeälle kyselijälle. Jos nöyrästi ja asiallisesti tiedustellaan, niin sellaiseen vielä haluaa asiallisen vastauksen kirjoittaa.
-Jos kysyjä ottaa asenteen, että
Anders Lillqvist 8.10.2006 klo 23.43
hän on herra ja hidalgo, niin minä olen sen verran arvoni tunteva herrasmies, että en edes viitsi vaivautua vastaamaan sellaiselle röyhkeälle kyselijälle. Jos nöyrästi ja asiallisesti tiedustellaan, niin sellaiseen vielä haluaa asiallisen vastauksen kirjoittaa.-
Kuuntelet perin huonosti vastapuolta.
Se, mitä kerrot asenteestasi, tekeekin juuri sen, että viestien äänensävy muuttuu tiukemmaksi.
Vaikeat kysymykset jäävät teiltä vastaamatta.
Te tahtoisitte kysymyksiä joihin voisi vasta kirkkonne liturgialla.
Te pitäydytte suhteessa kysyjään auktoriteetteina, joiden vastaus on se "viimeinen totuus". Tarkoittamasi kunnioitus merkitsee, että kun vastaus on annettu, sen on kelvattava.
Kirkossanne tuo voi onnistua koska teillä on siellä kysyjiinne eri asema kuin täällä.
Sitä tarkoitin "herralla ja hidalgolla".
Meidän ei tarvitse pelätä pannaanjulistusta suoristakaan kysymyksistä.
Toisin on laita yhdelle kysyjälle kirkkonne kymmenien ihmisten piirittämänä.
Itse olen ollut yksin adventtikirkon tentissä muiden ollessa seurakuntalaisia.
Tiedän, että siinä kysytty kiusallinen kysymys saa aikaan vihamielisen vastaanoton.
Tietenkin väität vastaan.
Sehän kuuluu jo lojaliteettiisikin.
hakeutumaan viisaampaan seuraan ettei tarvitse koko ajan olla valittamassa.Me olemme jopa niin tyhmiä että uskomme perustuu yksinomaan Jumalan armoon Krituksessa.Teillä viisaillahan sekin on opista ja ymmärryksestä kiini,vaikka raamattu sanoo,ettei siltä tieltä voi hullukaan eksyä!Luotan siihen että on parempi olla Jumalan hullu kuin ihmisten viisas.
Niinhän se on syömisessäkin, että omaan suuhunsa saa laittaa mitä haluaa, mutta raja kulkee siinä, että et voi tehdä samalla tavalla toisen suulle.
Usko omaksi ratoksesi ihan mihin vain, ei se muille kuulu.
Hullut ei eksy adventismiin eikä adventismi ole totuuden tie.
Ei adventismi itsestään keneenkään tule. Ei sitä voi perustella samalla asialla kuin kampurajalkaa.
tämä on parasta tietoa tästä asiasta tällä hetkellä, niin miten tulisi uskovan sanoa, koska apostoli Paavalikin toteaa "Tietämisemme on näet vajavaista ..., mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa" (1. Kor. 13:9-10)?
Nöyrästi ja kohteliaasti tulisi tiedustella toisen uskosta ja samoin nöyrästi ja kohteliaasti tulisi kertoa omasta uskostaan kysyjälle. Kyselijä, joka esiintyy herrana ja hidalgona ei oikein mielellään halua edes tietä neuvoa, vaikka hän sitä korskeasti tiedustelee.
koska prisman värisiirtymä ei todista sitä, että avaruus laajenee, vaan sitä, että kaikki liikkuvat radoillaan. Jos suurissa asioissa tarvitaan uskoa, niin miten on näiden joidenkin pienempien asioiden laita?
http://www.adventtikirkko.great.fi/opetus/
Täällä he eivät ole enää vieraskoreita.
Siitä se voi johtua.
Ja johtuukin.
enempää kalastelemassa toisten seurakuntien ihmisiä,kuin toisetkaan meidän.
Aivan samoin on kaikissa seurakunnissa.Joten ei tässäkään tarvitse adventisteja moittia yhtään enempää kuin muitakaan.
Emme vihaa ketään,vaan päinvastoin pyrimme rakastamaan kaikkia,mikäli se meistä riippuu.
Emme halua että kaikki ovat meidän kaltaisia,yksilöllisyys on hyvä ja hieno asia,mutta haluaisimme pitää myöskin oman uskomme niinkuin me itse sen ymmärrämme,emme suostu myöntämään valkoista mustaksi,emmekä mustaa valkoiseksi.
Jos joku haluaa koko ajan vain riidellä ja rähistä,asiasta riippumatta,emme voi vain hiljaa kuunnella,vaan haluamme sanoa myöskin oman mielipiteemme asiasta ja oikoa vääriä näkemyksiä ja syytöksiä.
Adventistit eivät vihaa muita, vaan muut vihaavat adventisteja. Kirjoituksesi oli jälleen yksi todiste siitä
näinkin monet vaivautuvat kirjoittelemman juuri tänne.
Luulisi että tällainen pieni porukka kuten Adventistit Suomessa ovat, ei juuri ketään kiinnosta vaan tuntuupa vaan kiinnostavan.
Täällä tällä saitilla siitä syntyvä käsitys on mitä kirjavin.
Suosittelenkin osallistumaan Adventtikirkon tilaisuuksiin missä lienee asusteletkin ja tekemään sitten johtopäätöksiä koko puljusta.
Voi olla että silmät sinä kohtaan aukeavat tahi sitten sulkeutuvat ko.teeman suhteen lopullisesti.
Keidaskirkko Turussa (BETELKIRKKO Yliopistonkatu 29.) taas ensi sapattina(lauantaina) klo: 17.00
Tervetuloa.
olet pervo provo
Toki lähetystyö pitää tehdä Matt 28:19-20.
Se on oikein.
Kuitenkaan väitteesi ei ole totta.
Yksilöt voivat kirjoittaa mitä kirjoittavat.
Jokaisessa porukassa on myös fanaattisuuden edustia yksilöinä.
Totuus kirkon suhtautumisest vapaasti kirjoittajan mukaan:
MITEN ADVENTTIKIRKOSSA SUHTAUDUTAAN MUIDEN SEURAKUNTIEN USKOVIIN?
Adventtikirkko on ehkä maailman suvaitsevaisin kirkko asenteissaan, ja suhtautumisessa muiden seurakuntien jäseniin. (Joh 13:34-35) Adventtikirkko on myös todennäköisesti maailman suvaitsemattomin kirkko suhteessa synnin harjoittamiseen. (Ilm 12:17, 1 Joh 3-4, Jaak 1:25, 2:10-12, Luuk 16:17)
Mikään kirkko maailmassa ei opeta niin kauniisti ja avoimesti uskovista jotka ovat muissa seurakuntayhteyksissä:
Adventtikirkon tunnustus vapaasti kirjoittajan mukaan;
- “Adventtikirkko kannattaa ja tunnustaa kaiken Kristusta korottavan toiminnan kaikissa katolisissa ja protestanttisissa seurakuntayhteyksissä. Kaikissa näissä piireissä on Jumalan lapsia, vilpittömiä sieluja, (rehellisiä ymmärrykselleen oikeasta ja väärästä) yksilöinä, jotka seuraavat ja korottavat Jeesusta Kristusta sen ymmärryksen ja valon mukaan minkä omistavat ja ovat saaneet. Jumalan kansaa on tänään (2006) enemmän muissa piireissä kuin Adventtikirkossa.”
Jumalan kansa on siis hajallaan eri piireissä yksilöinä. Adventtikirkossakin Jumalan lapset ovat yksilöitä. Jeesus opetti että rikkavilja ja vehnä kasvavat yhdessä elon loppuun asti (ajan loppuun) saakka. Seurakunnan jäsenet koostuvat aina hyvin erilaisista ihmistä, jotka ovat erilaisilla oman hengellisen kasvunsa tasoilla ja vaiheilla. Siksi ihmisellä ei ole oikeutta tuomita. Ihminen voi aina muuttaa tapansa, ja kasvaa kristillisyydessä. Jotkut kylmenevät pois seurakuntayhteydestä, (Hebr 10:24-25) ja jotkut ovat palavina öljyä lampuissaan. (Matt 25:1-13, 24:45-51)
Oikeudenmukainen Jumala tuomitsee oikeudenmukaisesti, ja huomioi ihmisen vilpittömyyden. (Luuk 12:47-48)
Ajan lopulla kristikunta tulee Raamatun mukaan jakaantumaan kahtia. (Ilm 13) Jakaantuminen tapahtuu niihin jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille, (Matt 5:17-18, 7:20-23) Jeesuksen todistukselle, (Ilm 19:10) ja uskovat Jeesukseen. (Ilm 14:12)
Toinen ryhmä kumartaa petovaltaa, ja sen johtajia, jotka vaativat Jumalalle kuuluvaa kunnioitusta itselleen. Tämä “petovalta” on uskonnollisen ja poliittisen vallan yhdistelmä. (Ilm 13:12-18, 14:9-13) Jumalan valtakunta tulee, ja voittaa. Suuri Babylon tuhoutuu. (Ilm 18, Dan 2:44)
Lisää aiheeseen liittyvää:
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattuopetukset:
- "Mikä on oikea uskonto?" Osasto 7.
- "Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?" Os. 4.
- "Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harhaoppi" Os. 4.
- "Jumalan lapseus" os.5
- "Pyhitys maailmassa" os. 5
- "Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi?" Os. 7.
- "Pilkaajat lopun aikana." Os. 9.
- "Antikristus" Os.10.
Siunausta
jari laurila
......kylmäkiskoisesti ja koppavasti muihin ihmisiin.
Heillä näyttää päältäpäin katsoen olevan hengellinen ylpeys.
Ja aivan ilman mitään syytä.
Kannattaa muistaa että ihmisiin petymme aina, kun olemme kaikki vain ihmisiä aina, ja teemme virheitä.
Et voi yleistää, vaikka olisit pettynyt joskus, mutta kyllä varmaan kaikissa ihmisissä puutteita on, itsessäänkin aina. Rakkaudessa sujuu, kun ensin itse rakastaa eikä syytä.
Annatko itse sitä mitä toivot muilta.
Kannataa katsoa vaan Kristukseen.
Siunausta
jari laurila
LÄHIMMÄISRAKKAUS
Kristinusko on pelkästään rakkautta. Rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3 Moos 19:18, 5 Moos 6:1-9,5, 5 Moos 6-21) (Room 13:8-10, Gal 5:14, Jaak 2:8, Gal 5:6)
Maan rikoslait ja liikennesäännöt ovat kaikki ihmisen turvaksi ja parhaaksi. Samalla tavalla Jumalan kaikki käskyt suojelevat ihmistä vaaroilta. Siveyslaki on Jumalan tapa suojella ihmistä, ja ihmisen parhaaksi annettu. “Rakkauden käskyt” ovat yhteenveto 10 käskyn laista. (Matt 22:36-40, 19:19, Mark 12:31, Luuk 10:27) Ne eivät missään tapauksessa kumoa 10 käskyn lakia, (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Ilm 14:12, Matt 22:40) vaan ovat yhteenveto, ja tiivistelmä koko laista. Siveyslain toinen puolihan opettaa Jumalan rakastamista, ja toinen puoli lähimmäisten rakastamista.
Jeesus opetti noudattamaan Isänsä käskyjä ja noudatti niitä myös itse. (Joh 15:10) (1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3, 2 Joh 5-6) 10 käskyn siveyslaki on rakkauden laki! Vaikka laki ei tee ihmistä vanhurskaaksi sillä on tärkeä merkitys kuitenkin ihmisen pelastuksessa varjelemassa synniltä. (Matt 19:17, Room 6:23)
Kristus ei poistanut ristillä vielä syntiä maailmasta kokonaan, vaan syntiä tehdään edelleenkin, ja lakia tarvitaan herättämään synnin tuntoa, ja opettamaan mikä on syntiä. (Room 3:20, 31, 7:7, 12, 22, 13:8-10, 1 Tim 1:8-10, Gal 3:24 VKR, Gal 5:22-23) Jumalan laki muistuttaa ihmistä lähimmäisenrakkaudesta.
Jeesus opetti että lähimmäisrakkaus ei koske vaan niitä ihmisiä jotka meitä rakastavat, vaan myös että meidän tulee rakastaa vihamiehiämmekin, ja rukoilla vainoojiemme puolesta. (Matt 5:43-48) Lähimmäisrakkaus ei tunne rajoja. Jotkut ovat antaneet henkensä toisen ihmisen puolesta. (Joh 15:12-13)
Jeesus opetti liikuttavan kertomuksen laupiaasta samarialaisesta joka huolehti lähimmäisensä esimerkillisesti. (Luuk 10:25-37) Niin kuin ihminen kohtelee lähimmäistään, niin hän kohtelee myös Jumalaa. (Matt 25:45) Jeesuksen vuorisaarna opettaa paljon lähimmäisrakkaudesta. (Matt 5-7) Jumalasta lähtevä rakkaus sydämessä vaikuttaa lähimmäisrakkauden. (Room 5:5, 1 Joh 4:18-19) Ihminen kuitenkin käyttää itse omasta tahdostaan tätä Jumalan “agape” rakkautta, tai torjuu sen. (Joh 15:9-10, Apt 7:51, 1 Joh 4:7)
Koko Raamattu puhuu Jeesuksesta ja rakkaudesta. Jeesuksen esimerkki on malli kristitylle jota tulee kaikessa seurata. Jeesus oli säälivä, rakkaudellinen, armahtava, lempeä ja aina pelkästään hyvään pyrkivä. Kun Jeesus oli pahoillaan synnistä, Hän kertoi asian selvästi ihmisen parhaaksi nuhdellen, mutta Hän ei vihannut syntistä, eikä vihastunut. Hän rakkaudessaan antoi aina syntiselle mahdollisuuden kääntyä pois pahoilta teiltään. Jeesus uhrasi henkensäkin ihmisen ja seurakunnan puolesta, ja rukoili murhaajilleenkin armoa. (Luuk 23:34, Gal 2:20, Ef 5:25)
Seurakunnassa on rakkauden oltava vaikuttava voima. Tämä näkyy veljesrakkautena, (1 Joh 3:11,17, 4:11, Kol 3:4, Matt 18:35, Room 12:10, 1 Piet 1:22) Jeesuksen opetuslapset voidaankin tunnistaa siitä että heillä on rakkaus keskuudessaan. ( Joh 13:35)
On syytä miettiä lähimmäisrakkauskäskyn velvoittavuutta. Oletko valmis uhraamaan lähimmäisesi hyväksi aikaasi, varojasi ja helliä tunteitasi? Huolehditko että varoitat lähimäistäsi kadotuksen tiestä, ja uhraatko evankeliumin viemisen eteen henkisiä, hengellisiä, taloudellisia ja teknisiä voimavarojasi mahdollisuuksiesi mukaan?
Osteletko kaikkea ylellisyyttä yli tarpeesi, turhan ison talon, auton ja huvilan, mutta uhraukset ja kiinnostuksesi työssä lähimmäistesi eteen eivät kiinnosta Sinua kuin vähän? Herääkö säälisi heikon ja puutteenalaisen lähimmäisen hädässä? Laitako rahaa avustustileille? Velvollisuutemme on auttaa ja toimia köyhien ja kadotuksen tiellä kulkijoiden hyväksi. Jumalan lapsella on rakkauden käskyt mieluisana sydämenasiana, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Rakkaus on ponnistuksia lähimmäistemme hyväksi.
Kristillisyys on itsensä uhraamista lähimmäisten hyväksi. Jumala on armossaan järjestänyt että tästä työstä löytyy ihmisen onnen avaimet! Ihminen ei voi tulla onnelliseksi itsekkäästä oman edun tavoittelusta koskaan, mutta kun ihminen ymmärtää elää uhrautuvaa itsestään antavaa elämää lähimmäistensä hyväksi hän voi olla onnellinen!
Tässä on onnen avaimet, työ lähimmäisten hyväksi Jumalan kunniaksi! (2 Kor 9:6, Mal 3:10, Gal 6:7-10, Ps 21:4, 73:28, Job 22:21)
http://www.adventtikirkko.great.fi/opetus/
Ihminen saattaa tulla sokeaksi ja kuuroksi jollekin ärsykkeille, mutta ylen herkäksi toisille! Kun olen kasvotusten luterilaisten tai adventistien kanssa, en kohtaa arvostelevia enkä koppavia ihmisiä, vaan asiallisia ja toisiaan kunnioittavia ihmisiä. Tällä palstalla niitä esiintyy. Mistä johtune?
Olenko tehnyt jossakin väärin?
Kyllä oppi tuttu on kaikin puolin.
Siunausta
jari laurila
Jos kylmäkiskoisuudeksi katsotaan taipumattomuuden laittomuuteen niin ok, olkoon sitten niin.
Mutta vastavierailusta.
Adventisti, sellainen vanhempi ihminen meni sanotaanko nimenä vaikka naapuriseurakunnan rukousalttarille, siihen tuli ko. kirkon sielunhoitaja, ja kun kuuli, että henkilö oli adventtikirkosta, niin homma loppui siihen.
Mitä sinä ole tänne tullut, käännyttämäänkö?, oli vain tokaisu, vaikka toinen oli tosissaan asioidensa kanssa Herran eteen pyrkimässä.
Tällaistakin voi kokea, vaikka sielunhoitoa tehdään puolin ja toisin. On ihmisiä jotka käyvät kokouksissa, haluavat keskustella jos sydämellä tarvetta on. Saarna voi sananmiekkana käydä sydämelle, että jotain on käytävä polvialttarin ääressä Isän edessä puhumassa, ehkä pois panemassa asioita, eikä silloin katsota mitä oven päällä lukee. Pois on pantava silloin kun aika on.
Mutta kiitos Herralle, Jeesus ei kysele mistä olet. Hän vain kysyy missä olet? ja antaa apunsa, kun Hänen puoleensa syntinen kääntyy.
Siinä Isän ja tämän ihmisen välissä on vain Kristus, välittäjä, ylimmäinen pappi, Vapahtaja ja perille viejä, Golgatan ristin sovitustyön tähden.
Ei siinä enää ihmistäkään tarvita.
Raja-aidat on montakertaa ihmistekoista, "mitä sinä täällä teet, sinä adventisti, tahi joku muu"?
Aika inhimillisiäkin olemme, satuttavia, siksi toistenne kunnioittamisessa kilvoitelkaa keskenänne.
Kiitos, että korostit oikeata asiaa. Jeesus ei todellakaan kysy sitä, mihin kirkkokuntaan kuulumme, vaan "mitä sinä tahdot, että sinulle tekisin"?
Minulla oli toisenlainen kokemus. Olin Tuomas-messun yhteydessä alttarilla sielunhoitotehtävissä. Tämä tapahtui vajaa vuosi sitten Turun tuomiokirkossa. En todellakaan kysynyt henkilöltä, joka tuli luokseni rukoilemaan, kuka hän oli ja mihin kirkkokuntaan hän kuului, vaan kuuntelin hänen asiaansa ja esitimme hänen asiansa Jeesukselle ja pyysimme häneltä apua.
Kyllä me koemme myös uskon yhteyttä adventistien kanssa;
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001692&posting=22000000020247725