ja millasen iltasadun??
Kuka lukis mulle iltasadun?
Sinisiivetär
33571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
luo ylenpää ja hymyile loisteessa kynttilän...
hetkeen rauhalliseen se päättyiskö, no tuota en tiiä vielä, mut iltayö näyttää..
mä tiiän.....viinikellariin...hih...tai jonnekkin muualle...
kyllä käydä ton naapurin viikingin kanssa siellä viinikellarissa katsastamassa, onko Kääpä halkeemistilassa!
hoidan homman kyllä se käy.....kai...ohhoh....
jos se on tyhjännyt mun vuosikerta 1946 vuosipullon, et pidä huoli, et kunnolla hoidat sen, jos niin on tehnyt
se on känösissä hih mä hoitelen...aamulla ei muista mittää..
muisteta kukaan mitään sen viinikellarin jälkeen..
kaikki muistan,ei oo emmentaal iskeny
vai mikä dementia se olikaan........
mun vuosikertaviinini sieltä viidenneltä hyllyltä takaapäin??
hjuvanpäälle jonkin verran:))))))))))))))))
sinnehän se sitten uppos, ootappa me tullaan kans sinne ton Ilotun ja naapurin viikingin kanssa, Ilotullakin on "jotain pientä" asiaa sulle..
oikeestaan lukeakkin...
tyttö rakastuis varikseen syötti talvn-
syötti kesän...mielessään ajatteli tule lintu tutustu..nimesikin..lintu syöttäjänsä tunsi huusi kun tyttö ostarille kulki...tyttö leivän paketista otti syötti...kunnes nuoret ajattelemattomat linnun potki-liikaa ihmiin se uskoin...tyttö itkee-
lintu huutaa-
saunaan tyttö linnun laittoi sille ruokaa juomaa hieman laittoi...aamu jos linnulle valkenee sen eläinlääkäriinkin vie maksoi mitä maksoi...ystävää pientä ei jätetä...vaikka olisi varis raakkuva...
satu toisensa jälkeen, voi vitsi se kääpä sano juoneensa sen mun vuosikertapulloni, sanoin sille, et sullakin ois jotain asiaa sille, kun mennään kellariin viikingin kainalossa..
Täällä katariinan hississä.
sahtia,se on parempaa kuin joku viininlitku.
"hitariinan kassissa", ootko joku houkutuslintu vai mitäs sulla on takana???
männään vaan...mul on hyvää mukana....voileipäkakku pidetään kunnon bileet kellarissa
sahti aitoo lammilasta...
tuota Sarvikuononkiljua, se on mun tosi suosikki, vaan eipä kun tarkemmin ajattelen, tuo sahtikaan huonoa ole, jos se on mun mieleen eli hieman makeeta, onko??
tuossa väänsin illalla mansikkapiirasta ja arvaa mitä mansikoista puheenollen, mull on kuule muutama pullo shampanjaakin siellä jäissä, et kyl me ihan kivat illan istujaiset saadaan aikaiseksi, tuolla naapurillakin, kun on kykyä myös stripata, niin kyllä se siitä lähtee..
edelleen se komistus nam....tykkääköhän se pullukoista ...ääh jos on hyvä sellainen....
kyl sillä on sellainen periaate, et pitää naisesta saada jostain kiinnikin pitää..
Elipä kerran kauan kauan sitten synkän vuoren takana, seitsemän meren takana, kolmen tammen alla suuressa linnassa kuningas, kuningatar ja pieni prinsessa. Prinsessaa kutsuttiin nimellä Lumikki ja hän oli hyvin hyvin kaunis.
Hänen huulensa olivat kuin ruusunlehdet, hiukset mustat kuin eebenpuu ja iho valkea kuin lumi.
Valitettavasti kuningatar kuoli ja kuningas meni uudelleen naimisiin erään vanhan lesken kanssa. Leskestä tuli Lumikin äitipuoli. Äitipuoli oli julma ja sydämetön ja hän vihasi Lumikkia, koska Lumikki oli niin kaunis, eikä hän ollut hänen oma lapsensa.
Eräänä kauniina päivänä kuningatar sanoi noidutulle peililleen:
KERRO, KERRO KUVASTIN, KEN ON MAASSA KAUNEHIN!
Peili vastasi:
LUMIKKI!
Kuningatar kirkaisi ja kutsui kuninkaallisen metsästäjän paikalle ja käski metsästäjän viedä Lumikin synkän metsän keskelle, tappaa hänet ja tuoda todisteeksi tytön kuolemasta hänen sydämensä. Metsästäjä ei aikonut suostua moiseen, mutta kuningattaren käsky oli laki, ja metsästäjän oli lähdettävä matkaan.
Metsästäjä kulki lumikin kanssa metsän keskelle ja Lumikki kysyi suloisella äänellään:
MIKSI TULIMME TÄNNE METSÄÄN?
Silloin metsästäjä otti puukkonsa esiin ja Lumikki huudahti! Metsästäjä oli juuri iskemässä puukkoa Lumikkiin, mutta silloin hän tajusi, mitä olikaan tekemässä ja laski puukon maahan ja sanoi:
ÄITIPUOLESI KÄSKI TAPPAA SINUT TÄÄLLÄ, MUTTA EN VOI. MENE LUMIKKI! MENE NIIN KAUAS KUIN VOIT, ÄLÄKÄ PALAA ENÄÄ KOSKAAN LINNAAN!
Lumikki juoksi pois ja metsästäjä tappoi metsäkauriin, otti kauriilta sydämen pois ja vei sen kuningattarelle todisteeksi Lumikin kuolemasta.
Samaan aikaan Lumikki näki metsässä pienen mökin.
Lumikki avasi oven ja meni sisään. Siellä ei ollut ketään. Mökissä oli likaista ja tunkkaista. Hän siivosi talon ja meni pieneen sänkyyn nukkumaan. Kun Lumikki heräsi, hän näki ympärillään seitsemän pikkuista miestä. Lumikki hämmästeli ja niin hämmästelivät myös nuo pikkupikkiriikkiset miehet. Lumikki selitti heille, mitä oli tapahtunut ja aneli kääpiöiltä, että hän saisi jäädä mökkiin asumaan joksikin aikaa. Lumikki oli niin kaunis, että kääpiöt suostuivat Lumikin pyyntöön...
Juuri samana päivänä kuningatar katseli peilikuvaansa ja sanoi peilille:
KERRO, KERRO KUVASTIN, KEN ON MAASSA KAUNEHIN!
Peili vastasi:
LUMIKKI!
Kuningatar kirkaisi kauhistuneena ja hirtti metsästäjän. Hän kysyi peililtä, missä Lumikki on ja peiliin heijastui kuva pienestä mökistä. Sitten hänen mieleensä juolahti kiero ajatus.
Kuningatar laittoi omenaan myrkkyä, pukeutui vanhaksi eukoksi, meni metsään, koputti pienen mökin ovea ja huusi käheällä äänellä:
OSTAKAA OMENIA! AVATKAA OVI JA OSTAKAA OMENIA! OSTAKAA OMENIA! AVATKAA OVI JA OSTAKAA OMENIA!
OSTAKAA OMENIA! AVATKAA OVI JA OSTAKAA OMENIA!
Kääpiöt olivat lähteneet timanttikaivokselle töihin ja lumikki oli ypöyksin mökissä. Lumikki meni avaamaan oven ja näki vanhalla eukolla korissaan suuria, punaisia omenia.
Eukko otti korista kaikkein punaisimman omenan ja pyysi Lumikkia maistamaan sitä. Lumikki oli hädin tuskin edes maistanut omenaa, kun hän jo makasi kuolleena maassa. Eukko käkätti ja meni takaisin linnaan. Kun kääpiöt palasivat timanttikaivokselta, he kauhistuivat nähdessään Lumikin kuolleena maassa.
Kääpiöt olivat hyvin murheellisia ja surun murtamia. He laittoivat Lumikin lasiarkkuun ja veivät arkun kukkulan laelle ja jokainen kääpiö vartioi Lumikin ruumista vuorotellen. Eräänä kauniina päivänä prinssi oli metsässä hevosensa Uljaan kanssa. Prinssi näki jo kaukaa tuon lasisen arkun, jossa makasi kaunis kalpeaihoinen tyttö. Prinssi meni arkkua vartioivan kääpiön luo ja sanoi hänelle:
KUKA TUO KAUNIS TYTTÖNEN ONKAAN, JOKA
ARKUSSA LASISESSA MAKAAPI?
Kääpiö sanoi, että se oli Lumikki. Prinsessa.
Prinssi avasi arkun kannen ja suuteli Lumikkia verenpunaisille huulille ja Lumikki heräsi eloon.
Prinssi ja Lumikki rakastuivat toisiinsa heti ensisilmäyksellä ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.
Ja ilkeä äitipuoli, kuningatar, kysyi peililtä:
KEN ON MAASSA KAUNEHIN?
Kun peili vastasi Lumikin olevan yhä maassa kaunein, kuningatar rikkoi peilin ja hänestä tuli maan rumin ihminen. Loppu.
iltasatu, paha saa aina palkkansa..
Nyt kone kiinni ja nukkumaan.Hyvää yötä.
On mulla ilkeä ikävä nainen
häntä kärsinyt miljoona vuotta
nyt saa riittää tää painajainen
olen syytön ja ihan suotta
olen syösty turmioon, julmaan hurmioon
tahdon vapauteen
On sänky kylmä ja ruokaa ei laita
tuo nainen häijy ja likainen paita
on yllä miehen kyllästyneen
tahdon vapauteen
On vapaana parempi olla
kun ukkomiehenä tappiolla
köysi kaulassa kaupungilla
niska vääränä ostoksilla
olen syösty turmioon, julmaan hurmioon
tahdon vapauteen
Nyt ois töitä kirveellä
mietin mielellä hirveällä
nyt en kestä enempää
vaan lähden lentämään
oi lennä lintu lennä, pois kauas häkistäs..
ja aika lähteä nukkumaan, siis hetken kuluttua, mut hyvää yötä teille kaikille Ilotulle, Kääpälle ja naapurin viikingille.
yötä ja kauniita unia;))))))))))))))
ja kun just pääsin vauhtiin...kääpä kans kuullaan moiskis....
vaan ja runoilukelejä..........
niitähän ne vaan on...