Arvelisin 'pro'-atte-musujen, ainakin osan heistä olevan modernin panteismin kannalla?
Kysäisisin pehmein äänen-sävyin näin aamutuimaan ennen kukon laulua, mikä lienee atte-armalaisten perimmäinen syy täällä olevaisuuden ihmeellisyydessä, ettei jumaluuksien olemassaoloa voida harkitakkaan?
Noiden jumaluuksien palvontahan on aivan eri geissi, tuon palvomattomuuden voi perustella eettisin ja moraalisin perustein, mutta että näitä jumaluuksia ei tunnusteta olevankaan, outoa minusta,,,,varsin outoa 'varmuutta ja varmaa tietoa' maailmoista joista ei varmasti voida tietää.
Kysäisisin pehmein äänen-sävyin näin aamutuimaan ennen kukon laulua, mikä lienee atte-armalaisten perimmäinen syy täällä olevaisuuden ihmeellisyydessä, ettei jumaluuksien olemassaoloa voida harkitakkaan?
Noiden jumaluuksien palvontahan on aivan eri geissi, tuon palvomattomuuden voi perustella eettisin ja moraalisin perustein, mutta että näitä jumaluuksia ei tunnusteta olevankaan, outoa minusta,,,,varsin outoa 'varmuutta ja varmaa tietoa' maailmoista joista ei varmasti voida tietää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei tuolla 'mitä jos sittenkin' periaatteella pitkälle pötkitä, eikä varmasti sen perusteella kannattaisi lähteä muita ihmisiä sortamaan henkisesti tai fyysisesti niinkuin monet tuollaiset 'mitä jos' uskovaiset tapaavat tehdä.
Minusta sortamisen ja yleisen mesoamisen(huono itsetunto/'voimaa' muiden alistamisesta) ja itsensä korottamisen(valta) traditio uskonnoissa littyy ihmisen luontoon, siihen alhaiseen ;) mutta ai niin luonnolliseen, tietysti sen voidaan katsoa olevan sanonnan 'ihminen on jumalansa kuva' ajatuksen mukana myös kuva joistakin jumaluuksista joiden 'nojalla nojaillaan' itseänsä muiden 'yläpuolelle', mutta miten tämä liittyy jumaluuksien todennäköisyyteen.
Kieltäminen ja ei-uskominen ovat eri asioita. Voihan niitä kuvailemasia jumalia olla vaikka minkälaisia ja miten monta, mutta niin pitkään kun ne ovat vain tuntemattomien maailmojen mielikuvituksen tuottamia mahdollisuuksia, ei niihin ole tarvetta uskoa. Toki moni, minäkin, uskaltaa sanoa "jumalia ei ole olemassa", mutta sekin vain siitä syystä, että jumalat eivät sovi tunnettuihin luonnonlakeihin. Typerää olettaa, että niistä muista maailmoista löytyisi jumalan mentävä porsaanreikä kun mistään sen suuntaisestakaan ei ole minkäänlaista tietoa.
"varsin outoa 'varmuutta ja varmaa tietoa' maailmoista joista ei varmasti voida tietää."
Tuo kuvastaa paljon paremmin useiden uskovien ajatusmaailmaa; heillä on "varmaa tietoa" asiasta, mistä ei ole oikeasti yhtään mitään tietoa. Monet heistä myös tunnustavat tuon häpeilemättä.
Niin, oikeastaan samanoloisella vakaumuksen-rinta-äänellähän moderni-p julistaa 'olevaisuuden pyhyyttä' ja vain suurimmat vastarannan-kiisket ovat kääntäneet teistiselle näkemykselle selkänsä tykkänään ja tähän näkemykseen minusta liittyy muut 'faktat' kuin jumaluuksien todennäköisyydet.
¤Tuo kuvastaa paljon paremmin useiden uskovien ajatusmaailmaa; heillä on "varmaa tietoa" asiasta, mistä ei ole oikeasti yhtään mitään tietoa. Monet heistä myös tunnustavat tuon häpeilemättä.¤
- Miksi katsot omaavasi 'varmempaa tietoa' samoilla tiedoilla kuin uskovat (koska olet aivan päinvastaiseen johto-päätökseen tullut), vai onko sinulla jotain oleellista uutta tietoa asiasta? ;)
"- Miksi katsot omaavasi 'varmempaa tietoa' samoilla tiedoilla kuin uskovat (koska olet aivan päinvastaiseen johto-päätökseen tullut), vai onko sinulla jotain oleellista uutta tietoa asiasta? ;)"
En katso omaavani yhtään sen varmempaa tietoa. Yritin selittää yksinkertaisesti, mutta omia ajatuksiaan on joskus vaikea siirtää päästä sormiin :)
Kaikki varmaan tunnustavat sen, että jumalat eivät sovi tunnettuihin luonnonlakeihin (ilmeisesti jo määritelmänsä mukaan). Ei ole kuitenkaan mitenkään vaikeaa ajatella, että jumala voikin olla olemassa pienellä ajatusleikillä; a) joko oletetaan olevan riittävän outoja vielä tuntemattomia luonnonlakeja jotka sisältävät jumaluuden, tai sitten vain b) asetetaan jumala kaikkien luonnon järjestelmien ulkopuolelle. Molemmissa tapauksissa on helppo huomata, että mielikuvituksella leikkimällä saadaan tarvittaessa ääretön määrä erilaisia jumalia.
Sekä uskovalla että ateistilla on tuo sama määrä tietoa. Uskova käyttää joko tuon a:n tai b:n tarjoaman ajatusleikin mahdollisuuden saadakseen uskontonsa jumalan olevaksi. Ateistin mielestä tätäkään ajatusleikkiä ei ole mitään syytä olettaa todeksi, niin pitkään kuin siitä ei ole (ateistin mielestä) pienintäkään todistusta tai havaintoa.
Ja siinäpä entistä epäselvemmin selitettynä :D
¤Sekä uskovalla että ateistilla on tuo sama määrä tietoa. Uskova käyttää joko tuon a:n tai b:n tarjoaman ajatusleikin mahdollisuuden saadakseen uskontonsa jumalan olevaksi. Ateistin mielestä tätäkään ajatusleikkiä ei ole mitään syytä olettaa todeksi, niin pitkään kuin siitä ei ole (ateistin mielestä) pienintäkään todistusta tai havaintoa.¤
- Onko siis kysymys tiedon tarpeen puutoksesta, eli: "Taivas saa odottaa, minulla on ihan hyvä olla täällä (maassa) Herra" kuten Rorry Gallager bluussaa osuvasti?
Kyllä todistetusti tarve syntyy puutoksesta ja puutos riittämättömyydestä, voidaanko atte-armalaisia siis pitää täysin tyydytettyinä vai vain vähään tyytyvinä vai peräti tietämättöminä tarpeistaan? ;D
"voidaanko atte-armalaisia siis pitää täysin tyydytettyinä vai vain vähään tyytyvinä vai peräti tietämättöminä tarpeistaan? ;D"
Tässä tapauksessa äänestäisin ensimmäistä vaihtoehtoa eniten oikeana vastauksena.
Niin arvelinkin, ateismin luonne on yhtä paljon 'funttaali' (vain vastakkainen) kuin uskovien 'varmuudet', no sillee se meillä ihmisillä menee, koitetaan kestää. :)
Onkohan joidenkin ihmisten vaikea käsittää ettei maailman ymmärtämiseksi mukaan tarvitse ympätä minkään sortin jumaluuksia, monoteistisia tai panteistisia. Mikään empiirinen fakta ei tue minkään jumaluuden olemassaolo vaan luonto voidaan selittää täysin materialistisesti.
Hengellinen haihattelu on heikkojen heiniä.
¤Onkohan joidenkin ihmisten vaikea käsittää ettei maailman ymmärtämiseksi mukaan tarvitse ympätä minkään sortin jumaluuksia, monoteistisia tai panteistisia. Mikään empiirinen fakta ei tue minkään jumaluuden olemassaolo vaan luonto voidaan selittää täysin materialistisesti.
Hengellinen haihattelu on heikkojen heiniä.¤
- Vai ’heikkoja’, alentava merkitys ’heitossasi’ viittaa rasismiin ja sellaisten kanssa on hyvä pitää tiettyä välimatkaa mutta vastaan kuitenkin. ;)
Oksimoroni liittyy ’risti’-riitaisiin käsitteisiin, itsensä kieltäviin sellaisiin, niitä on siis turha alkaa tässä jauhamaan puolin tai toisin, itseäni ei ole ’heikkoudessani’ kiinnostanut argumentoida tyyliin ’creo, quia absurdum es’ (’uskon, koska se on järjetöntä’), koska se ei ole kestävä ajatus minulle.
Turhaa on myöskin lähteä evoluutiosta kiistelemään, en ole siihen riittävästi perehtynyt ja minun ajatusmaailmassani se saa pitää kutinsa varauksin ja vahvoin reuna-huomautuksin, sen sijaan voisin todisteena muustakin kuin materialistisesta todellisuudesta antaa muutamat linkit joihin voisit tutustua. ----->
http://www.nderf.org/
http://www.near-death.com/
Kuoleman-raja-kokemusten tieteellinen näyttö on vähintäänkin hämmentävä ja luonnollisesti tämän olevaisuuden(materialismi) läpi tarkasteltuna ‘yliluonnollinen’, minusta nuo tutkitut tapaukset viittaavat johonkin sellaiseen mihin luonnontiede ei ainakaan vielä ole keksinyt selitystä, sen sijaan selitystä voisi tyrkätä vakuuttavasti siltä toiselta kantilta eli hengen tasoista ponnistaen, todisteet viittaavat nääs siihen suuntaan hyvin vahvasti.
Se mitä tuossa ‘maailmassa luuraa’ ei ole todistettavissa, mutta oletuksena jumaluudet eivät tarvitse heittää kauas totuudesta.
Ps. jumaluuden määrittely on puutteellista, ovatko ne/he Raamatun, Kreikkalaisten mytologioiden esikuvia tai jotain muuta sitä en lähde arvuuttelemaan.
"- Vai ’heikkoja’, alentava merkitys ’heitossasi’ viittaa rasismiin ja sellaisten kanssa on hyvä pitää tiettyä välimatkaa mutta vastaan kuitenkin. ;)"
Eihän tuossa ole mitään mikä edes lähestyisi rasismia. En jaottele ihmisiä heidän etnisen taustansa takia vaan heidän oman itsensä takia. Ja minun rehellinen mielipiteeni on, että ihminen joka tarvitsee yliluonnollisen sadun antamaan itselleen ja olemassaololleen arvon on heikko.
Rasismi perustuu kuvitelmaan omasta tai edustamansa ryhmän etc paremmuudesta,joka antaa oikeutuksen toisen ihmisryhmän negatiiviseen kohteluun.
Pidät itseäsi 'vahvana' ja toisin-ajattelevia 'heikkoina', etnisyyttä tai rotua ei tarvita määrittelemään rasismin syvintä olemusta.
ps. mitenkäs itse asia, eli linkit ja niiden lukeminen?
Jumaluus on hieno ajatus. Voidaan esimerkiksi sanoa, että aaltoileva ja pelottava meri on eräänlainen jumaluus. Siitä eteenpäin menevät tulkinnat ovat kuitenkin ihmisyhteisön yhdessä neuvottelemia.
Mutta juu, kunnioitetaan merta. Ei saastuteta sitä. Siinä on jumalalle mieluisampi teko kuin hartainkaan rukous.
No ehkä kaukaa haettu vertaus tuo, mutta osuva siinä mielessä, että jumaluuksien kautta voidaan tulkita ja miettiä ihmisen olemusta, siis kuhunkin jumaluuteen uskovan syvimpiä motiiveja.
Toisaalta myös kunkin jumaluuden olemusta voidaan miettiä jumaluuden tuoman ilmoituksen muodosta, ideasta ja toimivuudesta käsin, verraten esimerkiksi hyveeseen, rakkauteen, itsekkyyteen, vihaan, pelkoon etc kontraten.
Eli kaikki jumaluudet eivät ansaitse kunnioitusta, ansaitseeko mikään niistä on toinen tarina, nimittäin ajatus voisi mennä vielä noiden jumaluuksien (luotuja kaikki) 'taakse' eli Ytimeen, eli sinne, missä ja mikä on oleellista ja mikä ei tällä saralla. ;)