Tuplamonikko?

Älä sinä minulle äksyille saappaista. Itsekin puhuisin mielelläni niistä, "buutsien" sijasta. En minä noita ihmemuotoja itse käytäkään. Tosin saapas viittaa vähän erilaisen näköiseen jalkineeseen kuin mitä halutaan ilmaista tuolla amerikkalaisperäisellä sanalla. Siinähän on esikuvana cowboy-saapas.

Latinalainat? Et varmaankaan vain pelkää vaan tiedät, eikös niin!

medium (yks.) => media (mon.)
datum (yks.) => data (mon.)
factum (yks.) => facta (mon.)
jne.

Englannissa näkee monesta sanasta käytettävän kahta eri monikkomuotoa. On rahvaanomaisempi, englannin sääntöjen mukaisella s-kirjaimella muodostettu monikko ja on fiinimmissä tieteellisissä julkaisuissa käytettävä, suoraan latinasta lainattu monikko.

addendum - addendums/addenda
agendum - agendums/agenda
error - errors/errata
scheme - schemes/schemata
jne.

Lasagne on italiaksi YKSIKÖSSÄ lasagne. "Lasagna" on lähinnä amerikanenglantia Karvisen (Garfieldin) suusta ja sitten myös kain jonkinlaista suomea. Eikä ole kyse siitä, että jonkun "suomalaisen" tarvitsee tietää kuinka sanotaan, vaan voisivathan kielenhuoltajat todeta ensin julkisesti miten kuuluu sanoa.

Cannelloneista voi silti puhua.

Lasagnensyöjä kirjoitti:

Lasagne on italiaksi YKSIKÖSSÄ lasagne. "Lasagna" on lähinnä amerikanenglantia Karvisen (Garfieldin) suusta ja sitten myös kain jonkinlaista suomea. Eikä ole kyse siitä, että jonkun "suomalaisen" tarvitsee tietää kuinka sanotaan, vaan voisivathan kielenhuoltajat todeta ensin julkisesti miten kuuluu sanoa.

Lue lisää

tuplamonikko?

Ja kiitos kun korjasit tuon lasagna-asian, etkä edes raivostunut kovasti...

Erroristi kirjoitti:

Latinalainat? Et varmaankaan vain pelkää vaan tiedät, eikös niin!

medium (yks.) => media (mon.)
datum (yks.) => data (mon.)
factum (yks.) => facta (mon.)
jne.

Englannissa näkee monesta sanasta käytettävän kahta eri monikkomuotoa. On rahvaanomaisempi, englannin sääntöjen mukaisella s-kirjaimella muodostettu monikko ja on fiinimmissä tieteellisissä julkaisuissa käytettävä, suoraan latinasta lainattu monikko.

addendum - addendums/addenda
agendum - agendums/agenda
error - errors/errata
scheme - schemes/schemata
jne.

Lue lisää

Niinkin harmittomalta tuntuva sana kuin "cactus" taita olla näitä kahden monikon termejä?

Harvoin kuulee länkkäreissä muotoa "cacti"...

Medium kirjoitti:

Niinkin harmittomalta tuntuva sana kuin "cactus" taita olla näitä kahden monikon termejä?

Harvoin kuulee länkkäreissä muotoa "cacti"...

Onko noin? Minä luulin, että cactus on yksi kaktus ja cacti/cactuses monta?

Lasagnensyöjä kirjoitti:

Lasagne on italiaksi YKSIKÖSSÄ lasagne. "Lasagna" on lähinnä amerikanenglantia Karvisen (Garfieldin) suusta ja sitten myös kain jonkinlaista suomea. Eikä ole kyse siitä, että jonkun "suomalaisen" tarvitsee tietää kuinka sanotaan, vaan voisivathan kielenhuoltajat todeta ensin julkisesti miten kuuluu sanoa.

Lue lisää

Kyllä ”lasagne” on italian monikkomuoto, ”lasagna” on vastaava yksikkö. Kyse ei ole sen kummemmasta kuin että suomessakin voisi ruokalajia kutsua vaikka nimellä ”rälssypottu” tai nimellä ”rälssypotut”, ja näistä sitten toinen muoto voisi lainautua johonkin kieleen, toinen toiseen kieleen.

Kielenhuoltajat ovat sanansa sanoneet – sinä vain et ole kuunnellut (lukenut). Perussanakirjassa on ”lasagne”.

Eri asia on, että sen voisi jo vaihtaa suomalaisemmaksi niinkuin pizza on vaihtumassa pitsaksi paitsi muka-italialaisissa ruokaloissa. Viron kielessä kirjoitusasu on jo reilusti ”lasanje”.

Yucca kirjoitti:

Kyllä ”lasagne” on italian monikkomuoto, ”lasagna” on vastaava yksikkö. Kyse ei ole sen kummemmasta kuin että suomessakin voisi ruokalajia kutsua vaikka nimellä ”rälssypottu” tai nimellä ”rälssypotut”, ja näistä sitten toinen muoto voisi lainautua johonkin kieleen, toinen toiseen kieleen.

Kielenhuoltajat ovat sanansa sanoneet – sinä vain et ole kuunnellut (lukenut). Perussanakirjassa on ”lasagne”.

Eri asia on, että sen voisi jo vaihtaa suomalaisemmaksi niinkuin pizza on vaihtumassa pitsaksi paitsi muka-italialaisissa ruokaloissa. Viron kielessä kirjoitusasu on jo reilusti ”lasanje”.

Lue lisää

Mutta eikö lasagna ole yksi sellainen pastalevy, ja lasagne loogisesti sitten vuokaruoka, jossa on monta levyä ja kahta kastiketta? Vai olenko ihan väärässä?

se sama pahvi kirjoitti:

Mutta eikö lasagna ole yksi sellainen pastalevy, ja lasagne loogisesti sitten vuokaruoka, jossa on monta levyä ja kahta kastiketta? Vai olenko ihan väärässä?

Meidän lasagnena tuntemamme ruoka on italiaksi varsinaisesti ”lasagne al forno” _tai_ ”lasagna al forno”. Kuten mainitsin, tällaisissa tapauksissa saatetaan alkuperäiskielessä käyttää milloin yksikköä, milloin monikkoa. Mainitsemani ”rälssypottu” voi sekin olla useasta potusta valmistettu.

se sama pahvi kirjoitti:

Mutta eikö lasagna ole yksi sellainen pastalevy, ja lasagne loogisesti sitten vuokaruoka, jossa on monta levyä ja kahta kastiketta? Vai olenko ihan väärässä?

Osoitteesta wordreference.com löytyvä sanakirja italia => englanti antaa molemmille italian sanoille ’lasagna’ ja ’lasagne’ aivan saman ”englantilaisvastineen”: lasagna.

http://www.wordreference.com/iten/lasagna
http://www.wordreference.com/iten/lasagne

Matkustinpa kerran työmatkalla Milanossa taksilla. Muita matkustajia ei ollut. Kuski ei puhunut englantia enkä minä senkään vertaa italiaa. Sain kuitenkin selville, että äijä oli alkujaan Bolognan poikia - kotoisin Italian johtavasta ruokamaakunnasta Emilia-Romagnasta siis. Mieleeni oli jäänyt senaikainen mainoslaulunrenkutus kotoisen MTV3-kanavan kommersiaaleista. Niinpä en malttanut olla veisaamatta sitä töräkällä bassobaritonillani:

"Pasta bolognese,
pasta carbonara,
pasta della casa,
lasagne, lasagne!"

Tulimme hyvin juttuun! Emme tunnustautuneet hiilihydraattipelkoisiksi kumpikaan.

Short shit = papana?

Tällä palstalla tänään jo mainittu Junnu Vainio -vainaa taisi joskus riimitellä:

"Riisuin housut ja solmion
näin vain Bermudan kolmion!"

Kielenhuoltajat eivät ole oikein tykänneet sanasta shortsit ja ovat yrittäneet tunkea suihimme sanaa "sortsit". Minun jalkaani (jalkoihini?) eivät oikein tahdo mahtua.

Toisaalta on kovin vaikea saada muut kuin friikit kirjoittamaan tarkkeineen päivineen "šortsit". Eihän tuollaista š-kirjainta ole edes suomalaisella näppäimistöllä - liian vaikeaksi menee!

Helsingin Sanomat on pyrkinyt viime aikoina mahdollisuuksien mukaan kirjoittamaan vierasperäiset nimet niin kuin ne kirjoitetaan asianomaisen kielen mukaisestikin. Olikohan eilen vai toissapäivänä, kun sain tavata lehdestäni nimen Vaira Vīķe-Freiberga? Latviastako lienee ostettu Hesarin toimitukseen tietokone, jotta on nuokin kirjainkummajaiset ī ja ķ saatu aikaan?

Mikäs on englannin shortsien yksikkö? Eivätkö housut aina ole monikko suomessakin, vai onko meillä yksikköhousuja?

Hiuspinni kirjoitti:

Mikäs on englannin shortsien yksikkö? Eivätkö housut aina ole monikko suomessakin, vai onko meillä yksikköhousuja?

...teryleenihousua, diagonaalihousua, gabardiinihousua... lieneekö bacardiinihousuakin?

Bordeaux ei muutu eri sijamuodoissa taivutettaessa miksikään muuksi, vaan perään liitetään ääntämystä vastaava suomen sijapääte heittomerkillä erotettuna:

Bordeaux'hon.

vaan vaan kirjoitti:

Bordeaux ei muutu eri sijamuodoissa taivutettaessa miksikään muuksi, vaan perään liitetään ääntämystä vastaava suomen sijapääte heittomerkillä erotettuna:

Bordeaux'hon.

Lue lisää

Ei Bordeaux'hon vaan Bordeaux’hon.

Merkki ' on anglosaksisen pituusmittayksikön jalan (foot, feet) merkki. Merkki ’ viehättää heittomerkkinä enemmän ortoilijan puristista silmää.

Sama juttu lainausmerkkien kanssa: suomalaisen typografisen perinteen mukaiset lainausmerkit ovat (tällä fontilla) muotoa ”lainaus”. Vähemmän graafisesti orientoituneiden tekstintekijöiden tekeleissä ne on tapana korvata surutta tuuman merkeillä malliin "lainaus".

Englannissa kirjoitetaan “lainaus” ja saksassa „lainaus“. Ei ole se ja sama, kuinka päin ja millä korkeudella pilkut kummallakin puolella lainausta nakottavat!

Vaan kukapa näistä jaksaisi niin lukua pitää! Moni ei edes huomaa mitään eroa.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin toisten typerysten wikinää asiasta löytyy enemmänkin. Täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Quotation_mark

Ortoilija kirjoitti:

Ei Bordeaux'hon vaan Bordeaux’hon.

Merkki ' on anglosaksisen pituusmittayksikön jalan (foot, feet) merkki. Merkki ’ viehättää heittomerkkinä enemmän ortoilijan puristista silmää.

Sama juttu lainausmerkkien kanssa: suomalaisen typografisen perinteen mukaiset lainausmerkit ovat (tällä fontilla) muotoa ”lainaus”. Vähemmän graafisesti orientoituneiden tekstintekijöiden tekeleissä ne on tapana korvata surutta tuuman merkeillä malliin "lainaus".

Englannissa kirjoitetaan “lainaus” ja saksassa „lainaus“. Ei ole se ja sama, kuinka päin ja millä korkeudella pilkut kummallakin puolella lainausta nakottavat!

Vaan kukapa näistä jaksaisi niin lukua pitää! Moni ei edes huomaa mitään eroa.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin toisten typerysten wikinää asiasta löytyy enemmänkin. Täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Quotation_mark

Lue lisää

Ensinnäkään huomautus siitä, että merkki ' ei ole suomen kielen mukainen heittomerkki, ei ole mitenkään typerä. Ei se edes ole vain typografinen, vaan myös ortografinen; ks. SFS 4175:2006, kohta 4.14.

Toiseksi merkki ' ei ole jalan merkki, vaan jalan merkki on ′ (prime, yksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku, U 2032). Jos käytössäsi olevassa fontissa on tämä merkki, niin näet, että se on lievästi kallellaan ja tyypillisesti hiukan isompi kuin merkki '. Tämä on typografisen perinteen mukaista, vaikka tämäkin perinne on välullä katkeillut. Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.3.html#tuuma

Mitä tulee muiden kielten lainausmerkkeihin, niin luotettavan tiedon saaminen niistä on huomattavan hankalaa. Missään tapauksessa ei pidä uskoa sellaista wikipedian sivua, joka itsekin ilmoittaa itsensä epäluotettavaksi jopa wikipedian kriteereillä. Esittämäsi englannin ja saksan lainausmerkkikäytännöt ovat kyllä olemassa ja yleisimpiä käytäntöjä, mutta brittienglannissa käytetään usein yksinkertaisia lainausmerkkejä (tavallisten lainausmerkkien tehtävässä), ja saksassa käytetään etenkin kirjoissa hyvin usein kulmalainausmerkkejä.

Yucca kirjoitti:

Ensinnäkään huomautus siitä, että merkki ' ei ole suomen kielen mukainen heittomerkki, ei ole mitenkään typerä. Ei se edes ole vain typografinen, vaan myös ortografinen; ks. SFS 4175:2006, kohta 4.14.

Toiseksi merkki ' ei ole jalan merkki, vaan jalan merkki on ′ (prime, yksinkertainen yläpuolinen indeksointipilkku, U 2032). Jos käytössäsi olevassa fontissa on tämä merkki, niin näet, että se on lievästi kallellaan ja tyypillisesti hiukan isompi kuin merkki '. Tämä on typografisen perinteen mukaista, vaikka tämäkin perinne on välullä katkeillut. Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.3.html#tuuma

Mitä tulee muiden kielten lainausmerkkeihin, niin luotettavan tiedon saaminen niistä on huomattavan hankalaa. Missään tapauksessa ei pidä uskoa sellaista wikipedian sivua, joka itsekin ilmoittaa itsensä epäluotettavaksi jopa wikipedian kriteereillä. Esittämäsi englannin ja saksan lainausmerkkikäytännöt ovat kyllä olemassa ja yleisimpiä käytäntöjä, mutta brittienglannissa käytetään usein yksinkertaisia lainausmerkkejä (tavallisten lainausmerkkien tehtävässä), ja saksassa käytetään etenkin kirjoissa hyvin usein kulmalainausmerkkejä.

Lue lisää

>Toiseksi merkki ' ei ole jalan merkki,
>vaan jalan merkki on ′

Pitäisi näköjään jättää ortoilut suosiolla niille, jotka ortoilun paremmin hallitsevat.

>saksassa käytetään etenkin kirjoissa
>hyvin usein kulmalainausmerkkejä

Olen ollut panevinani merkille, että suomalaisjulkaisuista ainakin »Suomen Kuvalehti» harrastaa kulmalainausmerkkejä. Suomessa sekin tehdään saksalaisjulkaisuista poikkeavalla tavalla ”yksisuuntaisesti”. Siellä Teutoniassa kai kirjoitettaisiin malliin »Saksan Kuvalehti« eli lainattava kohta saisi tavallaan alikessun natsat.

Ortoilija kirjoitti:

>Toiseksi merkki ' ei ole jalan merkki,
>vaan jalan merkki on ′

Pitäisi näköjään jättää ortoilut suosiolla niille, jotka ortoilun paremmin hallitsevat.

>saksassa käytetään etenkin kirjoissa
>hyvin usein kulmalainausmerkkejä

Olen ollut panevinani merkille, että suomalaisjulkaisuista ainakin »Suomen Kuvalehti» harrastaa kulmalainausmerkkejä. Suomessa sekin tehdään saksalaisjulkaisuista poikkeavalla tavalla ”yksisuuntaisesti”. Siellä Teutoniassa kai kirjoitettaisiin malliin »Saksan Kuvalehti« eli lainattava kohta saisi tavallaan alikessun natsat.

Lue lisää

Kulmalainausmerkit eli »hanhenjalat» ovat toki suomessa yleisessä käytössä. Perinteisessä kirjapainotypografiassa on käytetty niitä – ja käytetään edelleen. Kielenkäytön ohjeissa niitä ei aina ole muistettu mainita, ehkä siksi, että niiden ja ”kaarevien” lainausmerkkien ero käsitettiin vain typografiseksi.

»Kulmiksien» käytössä on aiemmin ollut horjuvuutta suomen kielessä, mutta nykyisin varsin vakiintunut ja normatiivisesti oikea tapa on, että sekä alku- että loppulainausmerkki ovat oikealle osoittavia.

Ihan vain minun mielestäni.

eri jutut kirjoitti:

Ihan vain minun mielestäni.

pin (engl.) = estää liikkumasta, jalka (elektr. komponentin), kara, keila, kiinnike, kiinnittää neulalla, koivet, liittimen piikki, liitäntänasta, matriisikirjoittimen neula, nasta, naula, neula, niitti, nuppineula, pinni, puikko, pultti, tappi, sokkanaula, vaarna, vaarnaruuvi, varsi ynnämuuta ynnämuuta.

pins = detsamma i pluralform.