Henkilökohtaisesti toivon että keskustelu pedon merkistä jäisi taka-alalle, ja ihmisiä lähestytään
rakkaudessa eikä syytöksin ja tuomioin.
Meikäläiset eivät kaikki ole lukeneet Ellen G Whiten opetusta, että vilpittömiä sunnuntain viettäjiä on ollut vuosisatoja, ja he ovat syyttömiä.
Pedon merkki on vasta sitten, kun petovalta on olemassa (nukkuu) ja toimii sillä tavoin kuin Ilm 13 luku kertoo. Tämä pitää ensin tapahtua.
Sitten jokainen saa riittävän valon, ja voi tehdä valintansa.
Lepopäivä on siihen saakka omantunnon kysymys, (Luuk 12:47-48) ja rakkausasia.
Ei riidan eikä tuomion asia.
Jos tarjoat asiakkaalle harjaa myyntiin, et voi lähestyä asiakasta syytöksin ja tuomioin haukkuen häntä että kylppärissään on huono harja.
Ei ihme että herätyslike palstalla alkoi olla kaikki takajaloillaan ja kaikki keskustelu tuli mahdottomaksi.
Herran omia on kaikissa katolisissa ja protestanttisissa piireissä tänään yksilöinä, ja enemmän muualla kuin meillä.
Kirkkomme kannattaa kaikkea Kristusta korottavaa toimintaa kaikissa näissä em. piireissä.
Uskokaa Jari-setää tässä.
Siunausta
jari laurila
rakkaudessa eikä syytöksin ja tuomioin.
Meikäläiset eivät kaikki ole lukeneet Ellen G Whiten opetusta, että vilpittömiä sunnuntain viettäjiä on ollut vuosisatoja, ja he ovat syyttömiä.
Pedon merkki on vasta sitten, kun petovalta on olemassa (nukkuu) ja toimii sillä tavoin kuin Ilm 13 luku kertoo. Tämä pitää ensin tapahtua.
Sitten jokainen saa riittävän valon, ja voi tehdä valintansa.
Lepopäivä on siihen saakka omantunnon kysymys, (Luuk 12:47-48) ja rakkausasia.
Ei riidan eikä tuomion asia.
Jos tarjoat asiakkaalle harjaa myyntiin, et voi lähestyä asiakasta syytöksin ja tuomioin haukkuen häntä että kylppärissään on huono harja.
Ei ihme että herätyslike palstalla alkoi olla kaikki takajaloillaan ja kaikki keskustelu tuli mahdottomaksi.
Herran omia on kaikissa katolisissa ja protestanttisissa piireissä tänään yksilöinä, ja enemmän muualla kuin meillä.
Kirkkomme kannattaa kaikkea Kristusta korottavaa toimintaa kaikissa näissä em. piireissä.
Uskokaa Jari-setää tässä.
Siunausta
jari laurila
Vastaukset 53
Vanhimmat
Onko sunnuntain pyhittäminen mielestäsi pedon merkin vastaanottamista?
Koskeeko se jokaista sunnuntaita, ennen vanhaan, viime viikolla ja vähän ennen Jeesuksen tulemista?
Lue mitä kirjoitin.
Omantunnon kysymys, miten uskot ja tiedät.
Siunauista
jari laurila
Ole vilpitön rakkaudessa sille minkä näet oikeaksi.
Itse haluan viettää Jumalan itsensä säätämää ja pyhittämää päivää.
En Keisari Konstantinuksen käskyä v 531 muistaakseni.
Siunausta
jari
Miksi adventistien Raamatunopettajalta ei saa suoraa vastausta suoraan kysymykseen?
Puistattavaa kaksihaaraisen kielen vilpittömyyttä mallia Jarlau.
ja töksähteleviä kyselet ja sitten ivaat päälle!Mee kasvamaan,vai oletko jo vanhuuttasi tyhmä ja häijy?
Katolinen kirkko itse tunnustaa olevansa vastuussa lepopäiväkäskyn väärennöksestä. Eräässä roomalaiskatolisessa oppikirjassa esitetään seuraavaa: "Kysymys: Mikä päivä on sapatti? Vastaus: Lauantai on sapatti. Kysymys: Miksi pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta? Vastaus: Pyhitämme sunnuntain lauantain asemasta, koska katolinen kirkko siirsi sapatin pyhyyden sunnuntaille Laodikean kirkolliskokouksessa v. 336 jKr. Kysymys: Voitko jollakin muulla tavalla todistaa, että kirkolla on valta asettaa lakisääteisiä juhlapäiviä? Vastaus: Jollei sillä olisi sellaista valtaa, se ei olisi voinut tehdä sitä, mistä kaikki nykyajan uskovaiset ovat yhtä mieltä sen kanssa, nimittäin korvata lauantain eli viikon seitsemännen päivän pyhittämistä sunnuntain eli viikon ensimmäisen päivän pyhittämisellä. Tälle muutokselle Raamattu ei anna mitään tukea."
Katolilaiset siis itse myöntävät että Raamattu ei anna mitään tukea lepopäivän siirtämiselle lauantailta sunnuntaille. Katolinen kirkko siis tekee valtansa nojalla Raamatun_vastaisia_päätöksiä.
Sunnuntain pyhittäminen on Rooman kirkon alulle panema tapa, jota se pitää arvovaltansa merkkinä. Paavikunnan henki - mukautuminen maailman tapoihin, perimätiedon asettaminen Jumalan käskyjen yläpuolelle - on tunkeutumassa protestanttisiin kirkkoihin ja saa ne korottamaan sunnuntaita samalla tavalla kuin Rooman kirkko ennen niitä. "Tietenkin katolinen kirkko vakuuttaa, että muutos lauantaista sunnuntaille on toteutettu sen omalla päätöksellä. Tämä teko on merkki sen arvovallasta uskontoon liittyvissä asioissa" Katolinen kirkko ei siis edes yritä kieltää sitä että se on vastuussa lepopäivän muuttamisesta.
Kuninkaallisten julistusten, kirkolliskokousten ja maallisen vallan tuen avulla tämä pakanallinen juhlapäivä nousi kunnia-asemaan kristillisessä maailmassa. Konstantinuksen sunnuntailain säätäminen oli ensimmäinen julkinen toimi sunnuntainvieton vahvistamiseksi. Vaikka laki oli pohjimmiltaan pakanallinen, keisari saattoi sen voimaan nimellisen kristinuskoon kääntymisensä jälkeen.
Eusebios, ruhtinaiden suosiota tavoitteleva piispa ja Konstantinuksen hyvä ystävä, väitti Kristuksen siirtäneen sapatin sunnuntaille. Väitteen tueksi ei esitetty ainoatakaan raamatullista todistetta. Eusebios itse tunnusti vahingossa väitteensä vääräksi. "Kaiken", hän sanoo, "mitä piti tehdä sapattina, me olemme siirtäneet Herran päivälle."
Paavinvallan lujittuessa jatkettiin sunnuntain korottamista. Seitsemättä päivää pidettiin vielä jonkin aikaa sapattina, mutta muutos eteni vääjäämättä. Myöhemmin paavi määräsi, että seurakuntapappien tuli varoittaa sunnuntain rikkojia, jotta nämä eivät aiheuttaisi suurta onnettomuutta itselleen ja naapureilleen.
Kun kirkolliskokousten päätökset osoittautuivat riittämättömiksi, maallisia viranomaisia kehotettiin antamaan määräys, joka herättäisi ihmisissä pelkoa ja pakottaisi heidät pidättymään työstä sunnuntaina. Roomassa pidetyssä kirkolliskokouksessa vahvistettiin kaikki edelliset päätökset. Ne liitettiin kirkkolakiin, ja maalliset viranomaiset valvoivat niiden noudattamista.
Raamatullisen tuen puuttuminen sunnuntainvietolta aiheutti kuitenkin yhä hämminkiä. Ihmiset kysyivät, millä oikeudella heidän opettajansa, auringonpäivää kunnioittaakseen, syrjäyttivät julistuksen: "Seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti." Raamatullisten todisteiden puute täytyi korvata muilla keinoilla.
Eräs innokas sunnuntain kannattaja, joka kahdennentoista vuosisadan lopussa vieraili Englannin seurakunnissa, kohtasi vastustusta totuuden puolustajien taholta. Hänen yrityksensä jäi niin hedelmättömäksi, että hän poistui maasta joksikin aikaa. Palatessaan hän toi mukanaan asiakirjan, jota hän väitti Jumalan itsensä antamaksi; siinä oli kaivattu määräys sunnuntainvietosta ja kammottavia uhkauksia tottelemattomien pelottamiseksi. Tämä kallisarvoinen asiakirja oli muka pudonnut taivaasta ja löytynyt Golgatalta Pyhän Simeonin alttarilta. Itse asiassa se oli peräisin paavin palatsista Roomassa. Paavinvalta on kaikkina aikoina pitänyt petoksia ja väärennöksiä hyväksyttävinä menetelminä.
Mutta sunnuntain pyhyyden vahvistamiseen tähtäävistä ponnisteluista huolimatta paavin kannattajat itse tunnustivat julkisesti sapatin jumalallisen arvovallan. Kuudennellatoista vuosisadalla kirkolliskokous totesi: "Muistakoot kaikki kristityt, että Jumala pyhitti seitsemännen päivän eivätkä sitä ole hyväksyneet ja pitäneet pyhänä ainoastaan juutalaiset vaan kaikki muutkin, jotka sanovat palvelevansa jumalaa, vaikka me kristityt olemmekin vaihtaneet heidän sapattinsa Herran päivään.
Lepopäivän on siis muuttanut katolinen kirkko, ei Jumala! Näin katolinen kirkko on nostanut itsensä Jumalan vertaiseski, tai jopa Jumalan yläpuolelle, koskapa se katsoo että sillä on oikeus peukaloida ja vääristellä Jumalan itsensä asettamia käskyjä!
Itse Roomassa, kukistuneen maailmanvallan keskuksessa, syntyi vuoden 476 jKr. jälkeen paavinvalta, katolisen kirkon yhden miehen hallinto. Sen valtaannousun aikana kolme germaanista heimoa, herulit, vandaalit ja itägootit, "repäistiin pois sen edästä". Itä-Rooman keisarin Justinianuksen päätöksellä (Codex Justinianus) asetettiin vuonna 533 jKr. Rooman piispa kaikkien kristillisten kirkkojen pääksi. Yllämainituista kolmesta heimosta viimeisinä tätä päätöstä vastustaneet itägootit voitettiin ja karkotettiin Roomasta keisarillisen kenraali Belisariuksen toimesta vuonna 538 jKr., jolloin paavilliselle Roomalle vahvistui myös poliittinen valta-asema profeetallisesti ennustetuksi aikajaksoksi (tästä enemmän myöhemmin).
3. Dan. 7:25 kerrotaan tästä sarvesta: "…tuhoaa Korkeimman pyhiä…", mikä viittaa suureen kristittyjen vainoon. Kukaan, joka tuntee historiaa, ei voi kieltää tämän lausunnon toteutumista paavinvallan toiminnassa. Keskiajan hirveät vainot (polttoroviot, "harhaoppisten" kidutukset, ristiretket) muodostavat tunnetun, synkän luvun historiassa.
4. Vielä sanotaan: "…pyrkii muuttamaan juhla-ajat ja lain". Paavillinen järjestelmä todella muutti Jumalan lain, kymmenen käskyä: se poisti katekismuksesta toisen käskyn, joka kieltää kumartamasta ja palvelemasta patsaita ja jumalankuvia sekä muutti neljännen käskyn, joka velvoittaa pyhittämään sapatin ja on ainoa „aikaa" koskeva käsky, siirtämällä Jumalan lepopäivän viikon seitsemänneltä päivältä ensimmäiselle päivälle. (Vrt. 2. Tess. 2:3,4; Ps. 94:20.)
Se muutti jumalan-palveluksen „ajan". Asetettiin väärä palveluksen päivä. Alkuperäisen muuttumattoman seitsemännen päivän sapatin (vrt. 2. Moos. 20:8-11; 31:13,16,17; Hes. 20:12; Jes. 56:2,3,6,7; Ps. 89:35; Hebr. 4:10,11; Jaak. 2:10) sijaan, jota Kristus ja apostolit viettivät (Luuk. 4:16; Matt. 24:20; Apt. 13.42; Hebr. 4:10,11), tuli viikon ensimmäinen päivä (pakanallinen „auringon päivä"), jota Jumala ei koskaan ole määrännyt Jumalanpalveluksen päiväksi, vaan jonka hyväksymisestä hän jopa on varoittanut kansaansa (Ilm. 14:9-11; 16:2; 19:20; vrt. Hes. 8:16-18).
5. "Pedolle annettiin suu, joka herjaa ja puhuu suuria sanoja, ... Niin se avasi suunsa ja alkoi herjata Jumalaa. Se herjasi hänen nimeään ja hänen asuinsijaansa ja niitä, jotka asuvat taivaassa." (Ilm. 13:5,6.) Tämä Ilmestyskirjassa kuvattu peto esittää samaa valtaa kuin "pieni sarvi" Danielin 7:8,25. (Katso myös Dan 11:36 ja 2. Tess. 2:3,4.) Miten Raamattu määrittelee Jumalan pilkkaamisen? Jeesusta vastaan tehdyssä salahankkeessa Häntä syytettiin jumalanpilkasta: "Sinä teet itsesi jumalaksi, vaikka olet ihminen!" (Joh. 10:33.) Toisenlaisesta "jumalanpilkasta" luemme Luuk. 5:21: "Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?" Molemmat mainitut jumalanpilkan muodot ilmenevät paavinvallassa. ("Tässä maailmassa me olemme Kaikkivaltiaan Jumalan sijassa." Paavi Leo XIII:n ensyklopedia, 20.6.1894.) Paavia kutsutaan usein myös nimellä "Pyhä Isä", vaikka Jeesus kielsi puhuttelemasta näin ihmisiä (Matt. 23:9), sillä tämä nimitys kuuluu ainoastaan Taivaalliselle Isälle (Joh. 17:11).
Kumpi on mielestäsi oikea lepopäivä Raamatun mukaan?
Nuo asiat ovat kaikki tuttuja minulle.
Lue mitä kirjoitin.
Siunausta
jari laurila
Onko sunnuntain pyhittäminen mielestäsi pedon merkin vastaanottamista?
Koskeeko se jokaista sunnuntaita, ennen vanhaan, viime viikolla ja vähän ennen Jeesuksen tulemista?
VASTAUS: KYLLÄ/EI?
Olen vastannut jo avauksessani.
Siunausta
jari laurila
En ole enää maallikosaarnaaja.
OLin lähiseurakunnissa ko. toimissa. En sen kummempi.
Sanoin itseni irti ainakin 1,5 vuodeksi.
Siunausta
jari laurila
Älä viitsi venkuilla! Kumpi on Raamatun mukaan oikea lepopäivä? Miksi et uskalla sanoa sitä? Vai etkö tiedä kumpi se on?
Raamatun mukaan oikea lepopäivä on ehdottomasti lauantai.
Ei ole uskaltamisesta kyse, vaan olen puhunut tavasta millä asiasta puhutaan.
Ei ole tuomion-, riidan- eikä vihan, vaan omantunnon ja rakkauden kysymys, ja siihen malliin lähestytään ihmisiä asiassa.
Ei muusta ole ollut kyse.
Tunnen asian tasan tarkkaan tässä.
Siunausta
jari laurila
`Miksi kiemurtetelet kuin kala koukussa? Miksi sinulta ei saa yhtään selkeää vastausta? Mikset osaa vastata kuin ympäripyöreästi ja mitäänsanomattomasti?
"Olkoon teidän sananne: ON ON tai EI EI"
Rasti ruutuun:
Raamatun mukaan ainoa oikea lepopäivä on:
[ ] Maanantai
[ ] Tiistai
[ ] Keskiviikko
[ ] Torstai
[ ] Perjantai
[ ] Lauantai
[ ] Sunnuntai
[ ] En tiedä
Mikä on vastauksesi?
Rasti ruutuun:
Raamatun mukaan ainoa oikea lepopäivä on:
[ ] Maanantai
[ ] Tiistai
[ ] Keskiviikko
[ ] Torstai
[ ] Perjantai
[ x ] Lauantai =EHDOTTOMASTI !
[ ] Sunnuntai
[ ] En tiedä
Ei minulla ole asiassa epäselvää.
Siunausta
jari laurila
"Ei ole tuomion-, riidan- eikä vihan, vaan omantunnon ja rakkauden kysymys, ja siihen malliin lähestytään ihmisiä asiassa."
Ehdottomasti en minäkään ole tuomitsemassa ketään. Silti meidän on uskallettava rohkeasti tuoda julki se, mitä Raamattu sanoo asiasta. On tärkeää puhua Totta. Raamatun totuuden julkituominen ei ole tuomitsemista, vaan rakkautta. Mutta hyvä kun vihdoinkin vastasit.
Siunausta.
Jos olet uskossa, niin osaat varmasti vastata seuraavaan kysymykseen kyllä/ei?
Jarlau, onko mielestäsi sunnuntaina Jumalan palveleminen paavin kumartamista ja pedon merkin vastaanottamista?
Kiitos vastauksestasi! Nyt se tuli suoraan ja rehellisesti niinkuin pitääkin. Siunausta.
Riippuu miten
itse asian ymmärrät omassa tunnossasi vilpittömänä. Luuk 12:47-48.
Toki varmasti tiedät ettei ihmisiä ole syytä kumartaa, vaikka kunnioittaa voi kohtuudessa.
Jumalaa kumarretaan, ja Hänen lepopäivääkin tietenkin.
Siunausta
jari laurila
mielestäsi viisas:KYLLÄ TAI EI?
Olet mennyt uskontiellä omassa lihassasi ja voimat eivät riitä saarnaamiseen adventtikirkossasi edes sapattisin.
Me tulemme sinut noutaman ensi sapattina kokoukseen kun et jaksa itse tulla.
Minua kiinnostaa minkälaisessa lihassa kuljet kun et ymmärrä että henkilökohtaisuudet kirjoitetaan omalla nimellä, eikä palsta ole niitä varten, ja ne eivät ole piruilua huolestumiset jos Herrassa lihasi kulkee.
Pääsen kyllä iotse kirkkoon kuten tähänkin saakka.
Siunausta
jari laurila
Raamattu opettaa, että Henki ei väsy mutta lihassa mennään väärille urille.
Lihasta syntyy uupumus mutta Hengestä voima.
Joh. 3:6
Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.
Room. 7:18
Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Lue Raamattua veilä sen verran että tiedät että saatana on syyttäjä, ja jos joku tekee syntiä lähestytään kahdenkesken.
Se edellyttää vähintään omaa nimeä, ja ei julkista palstaa.
Ymmärrykseenkö jo pikkuhiljaa tämä asia?
Siunausta
jari laurila
Puhut puutaheinää ja teet juttuja huvinvuoksi.
Paukuttele omia henkseleitä, ja katso omasta kirkostasi omia pöönaut pappejasi. On senverran paljon, että tukeasi tarvitaan.
Käy puhumassa hengestä niille kovasti, ettei siinä väsy.
Täällä ei tarvii toisten henkseleitä paukuttaa.
Lue tämän päivän pohjalaisesta juttu jossa kerrotaan miten papit väsyvät ja uupuvat.
Minä en ole pappi, vaan yksityishenkilö, enkä ole täällä kuin yksityishenkilönä.
Olen jo puoli vuotta sitten ottanut 1,5 vuoden eron kaikista tehtävistäni.
Täällä juttelen mitä juttelen.
Sivuuta hiirellä. Var god rauhassa.Täällä voi jokainen kirjoitata, ja loukkaava kielenkäyttö on kielletty täällä.
Älä vaan kuitenkaan luule että minua loukkaa tuollaiset.
Siunausta
jari laurila
Näis se sapattipalvelus pitäisi mennä, mutta kun ei.
Matt. 10:8
Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.
Perustakaa tukiryhmä jarlaulle.
Kun kristitty vaeltaa hengessä, hän ei toteuta lihan himoja. (1 Joh 2: 16-17, Gal 5: 16, Room 6: 12, GaI5:24, Ef2:3, 1 Piet 2:11,4:1-3,2 Tim 2:22, Tiit 3:3,2 Piet 1:4, 3:3, Juud 16-18, 1 Tess 4:4-5, Jaak 1:14,4:2, Mark 4:19, Room 13:14, Tiit 2:11-12, Gal5:17)
Jaku uskoo, että sapatti riittää. Mutta riittääkö se Sinulle ja tarjoakoo se varman pelastusvarmuuden juuri sinulle?
Jos Jumalan silmissä jumalasi onkin sapatti?
Tai jos Jumalan silmissä jumalasi on kymmenen käskyä?
Minulle riittää ainoastaan, että Jeesus on Herrani ja vapahtajani.
En tarvitse uskooni adventistioikeaoppisuutta taikka paavia enkä myöskään E. Whiteä.
Hän on vegaani, koska on adventisti.
Menneiltä ajoilta muistuu mieleeni väittely erään adventistin kanssa.
Hän väitti naama punasena, että "liha himo" UTssa tarkoittaa lihan himointia ruokana.
Kuten adventiti aina, hän pitää varmaan uskonsa vielä tänäänkin.Tosi adventisti ei luovu "uskosta" edes tosipaikan tullen.
Et ole koskaan vastannut kysyttäessä, että miksi ihmessä itse et pidä Sapattia säädösten mukaisesti?
Luulisi sinun näyttävän mallia.
Jos tarkoitat fariseusten käskyjä, ei niillä ole tekemistä asiassa.
Ihmisinä jokainen näkee omat erehdyksensäkin. (Jaak 3:2)
Siunausta
jari laurila
SAPATTI KÄYTÄNNÖSSÄ? -LUOMISESTA TÄHÄN PÄIVÄÄN.
Sapattia vietettiin ensimmäisen kerran jo Eedenissä heti luomistyön jälkeen. (1 Moos 2:2-3)
Ei ole ollut maailmanaikaa, ettei sapattia olisi vietetty. Sapattia vietettiin jo 2000 vuotta ennen kuin oli ensimmäistäkään juutalaista olemassa. Sapatti ei siis ole “juutalaisten juhla.” Sapattia vietetään uudesti luodussa maassakin. (Jes 66:22-23)
Lepopäivän vietto seitsemäntenä päivänä on Jumalan siveyslainkin säädös. Siveyslaki on ollut voimassa kaikkina maailmanaikoina, Eedenissäkin. (Luuk 16:17) Sapatti on Herran, (2 Moos 16:23, 20:8-11) jota vietetään luomisen muistoksi. Sapatti on myös synnistä vapautumisen muisto. (5 Moos 5:12-15, 2 Moos 12:1-20, 29-37, 1 Kor 5:7-8) Sapatti on Pyhitettävä (2 Moos 16:23, Neh 9:14, Jer 17:27) sillä se on ikuinen liiton merkki Jumalan ja Jumalan kansan välillä. (2 Moos 31:13,16-17, Hes 20:12,20)
Aadam ja Eeva viettivät sapattia omalla tavallaan. Myös Israelin kansa eri vaiheissaan viettivät sapattia eri tavoin. Koskaan Jumalan tarkoitus ei ole ollut että Hänen ilon päiväänsä olisi vietetty rabbiinien ja fariseuksien käskyjen merkeissä. Jeesus opetti oikeata sapatin viettoa. (Matt 12:1-13, Luuk 13:10-17, Joh 5:8-10, 7:21-24)
Fariseukset syyttivät Jeesusta ja opetuslapsia sapatin rikkomisesta; (Mark 2:23-27, Joh 7:21-23, 9:14) (Matt 15:3-9) “Sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Ihmisen Poika on sapatin Herra.” (Mark 2:27) Tämä tarkoittaa, että sapatti on tarkoitettu ihmiselle iloksi, virkistykseksi, ja levoksi, eikä kärsimykseksi lukuisten ankarien määräyksien vuoksi. Kristus on sapatin Herra, eli Hänellä on valtuudet opettaa oikeata sapatinviettoa. (2 Moos 16:29)
Nykyaikanakin Herra tahtoo yhden päivän kokonaan itselleen, ja ihminen lepoa, iloa ja virkistystä Luojansa yhteydessä. Sapattina ei tehdä työtä, ei hoideta omia asioita ja -askareita, ei käydä kauppaa, eikä puhuta joutavia. (Jes 58:12-14, Neh 10:32) Joutavien puhuminen tarkoittaa, ettei näistä sapattina epäsopivista asioista edes keskustella. Ihmisen on hyvä levätä Herrassa hiljentyen. Käydään kirkossa, (Luuk 4:16) seurustellaan uskonsisarusten kanssa, perheen kanssa, ja sopiva päivä tavata sairaita laitoksissa. (Jaak 1:27) Myös luonnossa liikkuminen rauhassa on usein hyödyllistä ja rentouttavaa. (Apt 16:13) Hyvänä ajatuksena neuvoksi voitaneen pitää; että sapattina tehdään se mikä on välttämätöntä ja mikä kristillisen rakkauden vuoksi on tarpeellista ja hyvää.
Ihminen oppii kunnioittamaan sapatin henkeä ettei sitä halvenna. Mitään käytännön sääntöjä ole tehty ihmisten toimesta tänään. Sapattina on lupa tehdä hyvää. Jeesus opetti kansaa, ja paransi sairaita; (Matt 12:12-13, Luuk 13:10-16, Mark 6:2, Luuk 4:31-32) Jeesus pyhitti sapatin. Apostolit opettivat myöskin, ja viettivät sapattia hengellisesti yhdessä; (Apt 13:14-16, 16:13, 17:1-2, 18:4) Johannes vietti sapattia Patmoksella. (Ilm 1:10) Jeesus kehotti rukoilemaan ettei mikään välttämätönkään häiritsisi ja tapahtuisi sapattina. (Matt 24:20) Jumala siunaa ja pyhittää sapatin. (2 Moos 20:11)
Jeesus piti Isänsä käskyt. (Joh 15:10) Jeesus jätti meille esimerkin kaikessa mitä seurata. (1Piet 2:21, 1 Joh 2:6) Alkuseurakunta pyhitti sapatin kokoontuen sapattisin; (Apt 13:14,44, 16:12-13, 17:1-2, 18:1-4 = Yhteensä 84 sapattikokousta!) (Luuk 23:55-56) Se oli Jeesuksen tahto kuolemansa jälkeenkin. (Matt 24:20)
Missään Raamattu ei esitä, että lepopäivään olisi tullut mitään muutoksia. Lepopäivä on ollut sama aikojen alusta asti.
Sapattina ihminen haluaa olla lähellä Herraa, ja nauttii Hänen seurastaan. Tämä tapahtuu ilossa, rauhassa ja rakkaudessa. (Matt 11:28-30, Joh 14:23)
mitkään omat tekomme eivät riitä meitä pelastamaan.
Vain Jeesus, ja Hänen uhrinsa riittää. Mutta Jeesus ei ole lunastanut meitä siksi että meillä olisi vapaus rikkoa Jumalan käskyjä vastaan. Jos olemme pelastettuja, miksi siis yhä synnissä eläisimme? Toki usein erehdymme tekemään syntiä, koska olemme syntisiä, ja olemme siksi armon kerjäläisiä, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän tulisi, tai että meillä olisi oikeus tietentahtoen tarkoituksella rikkoa Jumalan käskyjä vastaan. Emme pelastu tekojen kautta(vaan yksin armosta!), emmekä ilman tekoja(sillä usko ilman tekoja on kuollut)
Sapatinvietossa ei kuitenkaan ole kysymys tekemisestä, vaan päinvastoin; lepäämisestä. Se on kuuliaisuutta Jumalan selkeästi ilmiasemalle tahdolle.
...johdattaa ihmiset vastaanottamaan Kristus ja Hänen uhrinsa esikuvana kaíkista aiemmistya uhreista ja suostrua leeviläöisen pappaeuden lakattua Yeshuan hebrealais´kirjeen mukaiseen pappeuteen melkisedékin mukaan; Jeesus Ylipappina ja muut maallikkoina eli opetuslapsina...mitään muuta pappeutta UT ei tunne?!
Eli, rakas jari-veli...unohda Sapatti-käsky paatos...tai muutoin sinut tuomitaan lain mukaan kuin kuten kaikki pakanat kääntymättömät ja parannukseen tekoihin sopimattomat... kadotukseen!?
Joka lakia väitää pystyvänsä pitämään, se lain kautta tuomitaan...sanoo Paavali..ja lisää...luulen minussakin olevan Isän Pyhää henkeään?!
Herää adventisti...juutalainen...ja huomaa Ylösnousemusaamun sarastusta!!! :) Kristus on Vapahtajamme ja Kuninkaamme, jonka Taivaan Isämme on lähettänyt..yksinkertaista, mutta niin vaikeaa vastaanottaa,..kun niin moni haluaisi pelastua omilla pahoilla tai hyviksi kutsumilla teoillaan?!
Usko ainoastaan!
-essealainen-
Kristus-voideltu Kuninkaamme ei olisi kuningas eikä voideltu Messias---jos Hänen ei olisi tarvinnut kuolla puolestamme! Tässä oppi-isät ja -äidit ovat kieltämättä oikeassa...?!
Isä antoi oman Poikansa; ettemme hukkuisi maailman veriin?! Lue Evankelista Johanneksen 3. luku kokonaan...ja Matteuksen 24-25 luku näin päivän kahvin sijaan...?
Olet siis sitä mieltä että meillä on lupa tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan käskyjä vastaan.
Vapaus pois synnistä, vai vapaus tehdä syntiä?
Vapauden laissa ja Kristuksen laissa vaeltaminen on ymmärretty väärin. On luultu, että kristityn vapaus tarkoittaa vapautta tehdä syntiä ja rikkoa Jumalan lakia vastaan. Tai sitten on luultu, ettei laki ole enää voimassa vaan se on kumottu. Apostolit ja Jeesus eivät kuitenkaan kumonneet lakia vaan vahvistivat sen. Jeesus täytti kaiken lain meidän puolestamme. Matt.5:17-20; Room.3:27-31; Joh.19:30 Me pelastumme sen ansiosta, että Jeesus täytti kaiken lain eikä tehnyt syntiä, jos uskomme sovituksen sanan, sanan ristin verestä ja Jeesuksen ylösnousemuksesta. Meillä ei siis ole vapautta tehdä syntiä, vaan päinvastoin, meillä on vapaus olla tekemättä syntiä. Kristus ei ole vapauttanut meitä tekemään syntiä, vaan pois synnistä.
Vapauden laki ei anna meille lupaa, eikä oikeutta rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Se ei anna meille lupaa rikkoa yhtäkään Jumalan käskyä vastaan. Jotkut kristityt luulevat, että vapauden laki antaa luvan rikkoa sapatin käskyä vastaan, mutta muita käskyjä täytyy noudattaa. Tai sitten he luulevat, että se on antanut vapauden muuttaa sapatin käskyä ja siirtää Herran päivä sunnuntaiksi. Mihin perustuu sellainen luulo? Jumalan vaikuttamaan uskoon ei kuulu tällainen lain käskyn halveksunta. Sen on vihollinen kylvänyt ihmisen sydämeen ja se pitää siksi repiä sieltä juurineen pois, ettei aiheuttaisi vahinkoa sieluille.
Jeesus on vapauttanut meidät rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseämme ja Jumalaa yli kaiken. Tämä on se vapaus, mikä kristityillä on. Kristuksen laissa vaeltaminen on Hengessä vaeltamista ja se taas on synnin vihaamista sekä karttamista ja hyvän tekemistä. Kun kristitty vaeltaa Hengen vapaudessa, noudattaa hän silloin Jumalan tahtoa eli pitää käskyt. Käskyjä ei ole lupa kenenkään rikkoa vapauden perusteella. Me emme saa käyttää kristityn vapautta verhona pahuudelle, yllykkeenä lihalle. Jumala armo ei saa olla kristitylle lupalappu synnin tekemiselle, niin että ajatellaan armon peittävän kaiken alleen ja elämme röyhkeästi synnissä pilkaten siten Jumalan nimeä. Halpa armo pitää Kristuksen sovitusuhria pilkkanaan.
Tahallinen synnin tekeminen ja synnissä eläminen kadottaa ihmisen sielun. Synti tappaa harjoittajansa ensin hengellisesti tässä maailman ajassa ja lopulta ikuisesti, kun jumalaton ja kadotettu joutuu ikuiseen tietoiseen eroon rakastavasta Jumalasta. Tätä tarkoittaa kadotus: se on katoamista Herran kasvojen edestä ja hänen kirkkautensa voimasta. Se on häviämistä tämän maan päältä ja auringon alta, joutumista tuleen ja tulikivijärveen, mikä on toinen kuolema. Se on ikuinen ero Jumalasta, tietoinen tila, jossa on tuska, vaiva, itku ja hammasten kiristys.
Jumalan lapsi ei karta syntiä sen vuoksi, että pelkää helvetin tuomiota vaan siksi, että hän elää jatkuvassa mielen muuttumisessa. Jumala on vaikuttanut hänessä mielenmuutoksen, niin ettei uskovainen halua elää synnissä ja rikkoa Jumalaa vastaan. Uskovainen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska se on hänen mielenlaatunsa. Hyvän tekeminen ja pahan karttaminen ei ole silloin vastenmielinen ja raskas tehtävä vaan iloinen asia, kevyt kuorma, jonka jokainen jaksaa kantaa. Jumala antaa siihen voiman ja vaikuttaa tahtomisen sekä tekemisen. Rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaat. 1Joh.5:3
Rakkauden käskyyn kuuluu ja sisältyy myös sapatin käsky. Sapattia tulee kunnioittaa Herran valitsemana levon päivänä ja pyhäpäivänä, joka tulee erottaa muista päivistä aivan erityisellä tavalla. Jumala siunaa kansaansa, joka noudattaa hänen sanaansa ja kääntyy pois pahuudestaan.
Sapatti ei ole annettu merkiksi vain juutalaisten ja Herran välisestä liitosta, niin kuin luullaan. Sapatti on annettu kaikille ihmisille lepopäiväksi. Mar.2:27; 1Tim.2:3-7 Jumala tahtoo, että jokainen maailman ihminen noudattaisi hänen lakiaan ja pitäisi käskyt. Ne ovat annetut ihmisen parasta ajatellen, että ihminen varjeltuisi pahalta. Ps.119 Ihminen voi pitää tiensä puhtaana vain siten, että noudattaa Jumalan sanan ohjeita ja neuvoja, joiden keskeinen osa kymmenen käskyä ovat. Myös pakanoilla on oikeus nauttia Herran säätämästä levon päivästä ja pyhittää se. Näin on ollut kautta aikojen. Jumalan lait ovat paremmat kuin minkään pakanakansan lait ja valitut pakanat ovat ottaneet mielellään noudatettavakseen Jumalan lain. Jes.56
Mikä laki on muuttunut?
Heprealaiskirjeen kirjoittaja sanoo, että lakiin on tullut muutos. Hebr.7:12 Muutos koskee leeviläistä pappeutta. Kristuksesta on tullut uuden liiton Jumalan kansan ylimmäinen pappi. Koko kansa toimii pappeina hänen valtakunnassaan. Hebr.2:17-2:6; 4:14-5:10; 7:1-8:6; 9:11-10:31; 1Piet.2:9-10; Ilm.1:6 Uuden liiton Jumalan kansassa pappeus ei periydy isiltä pojille lihallisen syntymän perusteella niin kuin teki vanhan liiton Jumalan kansassa, lihallisessa Israelissa. Jokainen Hengestä syntynyt Jumalan lapsi on uudessa liitossa samalla myös Jumalan pappi. Tätä sanotaan "yleiseksi pappeudeksi".
Toinen asia, mikä on muuttunut, on vanhatestamentillinen uhrijärjestelmä ja uskonnolliset puhdistusrituaalit. Jeesus uhrasi itsensä kertakaikkiaan uhriksi Isälle Jumalalle eikä sitä uhria tarvitse tai saa uusia. Mooseksen lain mukaiset eläin- ja ruokauhrit ovat käyneet tarpeettomiksi. Niiden uhraaminen on jopa syntiä, sillä ne halventavat Jeesuksen uhrin merkitystä ja riittävyyttä. Sem sijaan Kymmenen Käskyn laki, johon myös lepopäiväkäsky kuuluu, ei ole muuttunut, eikä sitä ole kumottu.
Puhdistusrituaalit tähtäävät lihan puhtauteen eli ihmisen ulkokuoreen. (esim. 3.Moos.15) Jumala tähtää ihmisen sydämeen ja tahtoo puhdistaa sen Poikansa verellä. Hebr.9:14; 1Joh.1:7-6:2; Matt.26:26-28; Apt.15:7-11 Verellä puhdistettu sydän sykkii elämää Jumalalle. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja uskon kautta voidaan toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä. Uskon kautta me saamme ymmärrystä, tietoa, viisautta ja voimaa vaeltaa hänen tahtonsa mukaan. Jumalan tuli polttaa sydämestä pois kaikkea saastaa. Pyhä Henki vaikuttaa meissä pyhittäytymistä eli erottautumista tästä maailmasta, synnistä ja perkeleestä, niin että voimme palvella Jumalaa puhtaalla sydämellä ja omallatunnolla. Tämä on uskovaisten etuoikeus.
Ruumiin puhtauteen tähtäävät rituaalit ovat käyneet tarpeettomiksi. Jeesuksen Kristuksen veren ja ruumiin kertakaikkinen uhri on tuonut ihmiselle sen puhtauden, mikä riittää Isän edessä. Kristittyjen ei tule noudattaa vanhan liiton aikaisia uhrimenoja ja uskonnollisia rituaaleja. Meille on annettu vietettäväksi Herran muistoateria eli ehtoollinen ja sen lisäksi uskoontulleet tulee kastaa pelastettuina sen merkiksi, mitä sydämessä on jo ennen kastetta tapahtunut: ihminen on siirtynyt kuolemasta elämään ja hän on syntynyt sydämen ympärileikkauksen kautta Hengessä uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi kuultuaan Jumalan sanan ja otettuaan sen vastaan, uskottuaan sen. Joh.5:24; 3:1-6; 1Piet.1:23; Room.2:28-29; 10:5-17; Apt.10:34-38; 1Tess.1:2-7; 2:13; Tiit.3:3-7; Jaak.1:18; 1Kor.11:23-26
Etkö ymmärrä:
KRISTUS EI VAPAUTTANUT MEITÄ TEKEMÄÄN SYNTIÄ, vaan POIS SYNNIN ORJUUDESTA!!!
Sinulla on todella outo käsitys Jumalan sanasta.
Vaikka Jeesus on antanut lopullisen ja ainutkertaisen sovintouhrin, se ei tarkoita sitä että meilla olisi lupa rikkoa Jumalan käskyjä vastaan!
Tahallinen syntien tekeminen tietoisena siitä että Kristus on sovittanut meidät, ei ole mitään muuta kuin Hänen Sovintouhrinsa pilkkaamista.
Tekemällä tarkoituksellisesti syntiä, ja rikkomalla Jumalaa vastaan ihminen pitää Golgatan uhria halpana ja arvottomana.
Kristus ei ole vapauttanut meitä tekemään syntiä, vaan pois synnin orjuudesta!!
Päinvastoin.
En ole pystynyt lakia pitämään.
Lepopäivä kuuluu lakiin, ja laki aina voimassa.
Tämä on hyvin yksinkertainen logiikka.
Sapatti, lauantai on Jumalan itsensä säätämä päivä, eli raamatullisen viikon 7 päivä.
Jeesus Kristus pelastaa ja vanhurskauttaa.
Ei laki, eikä lain teot.
Laki opettaa mikä on syntiä.
Yksinkertaista.
Anteeksi, tyhmänäkö minua pidät.
Hullukin saa olla, mutta ei tyhmä. heh.
Siunausta
jari laurila
Erinomainen pointti, nimenomaan tuo sanojen merkitysten kanssa pelaaminen! Ihminen luontaisesti tekee mielleyhtymiä kuullessaan jonkin tietyn sanan (käsitteen). Tämä ”laki” -juttu sivuaa hyvin tuota mainittua ”liha” -mielleyhtymä fraasia. Paavali puhuu paljon laista, eikä hänen keskustelussa aina ole ihan ilmeistä missä merkityksessä se tapahtuu. Kehottaisinkin keskustelijoita lukemaan kerta vielä Paavalin oman, tätä aihetta rajaavan kannanoton kirjeestä roomalaisille alkaen 2.17 --.
Paavalia mukailen ”lain”, eli uskonnollisen ideologian tehtävänä on kertoa mistä jumaluskossa on kyse (Room3.20). Siksi niin moni viittaus ”lain” noudattamiseen, koska eihän ihminen voi olla uskossa ilman uskon sisältöä! Jos uskolla ei ole nimettyä sisältöä, niin mihin se ihminen silloin uskoo? Tämän todellisuuden kanssa UT kirjoittajat tasapainottelevat.
Usko on uskoa johonkin. Silloinkin kun sanotaan sen olevan uskoa Jeesukseen, niin sekin on määriteltävissä, mitä tuo nimenomainen usko ilmentää. Samalla tuosta uskoa määrittelevästä ”laista” [sisällöstä] ei voi tulla suorituskohde, koska silloin usko mitätöityy. Reilut kaksituhatta vuotta kristinusko on yrittänyt löytää tavan miten käytännössä tehdä jotakin määrättyä ilman että tuon määrätyn tekemistä tehtäisiin sen tekemisen takia.
Nämä ovat kaikki Jumalan ITSE antamia käskyjä;
Sanotko Jumalan itsensä sanoja fariseusten käskyiksi?
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 20
1. Ja Jumala puhui kaikki nämä sanat ja sanoi:
2. "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
3. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
4. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
5. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
6. mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
7. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.
8. Muista pyhittää lepopäivä.
9. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
10. mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
11. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.
12. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
13. Älä tapa.
14. Älä tee huorin.
15. Älä varasta.
16. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
17. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."
18. Ja kaikki kansa havaitsi jylinän, tulen leimaukset, pasunan äänen ja vuoren suitsuamisen; ja kun he sen havaitsivat, vapisivat he ja pysyivät taampana.
19. Ja he sanoivat Moosekselle: "Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi."
20. Mutta Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmäinne edessä ja ettette syntiä tekisi".
21. Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses lähestyi pimeyttä, jossa Jumala oli.
22. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Te olette nähneet, että minä olen puhunut teille taivaasta.
23. Älkää tehkö jumalia minun rinnalleni; hopeaisia tai kultaisia jumalia älkää tehkö itsellenne.
24. Tee minulle alttari maasta, ja uhraa sen päällä polttouhrisi ja yhteysuhrisi, lampaasi ja raavaasi. Joka paikassa, mihin minä säädän nimeni muiston, minä tulen sinun tykösi ja siunaan sinua.
25. Mutta jos sinä teet minulle kivialttarin, niin älä rakenna sitä hakatusta kivestä; sillä jos sinä kosket taltallasi kiveen, niin sinä saastutat sen.
26. Äläkä nouse portaita myöten minun alttarilleni, ettei häpysi sen päällä paljastuisi."
TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 21
1. "Nämä ovat ne oikeudet, jotka sinun tulee asettaa heidän eteensä:
2. Jos sinä ostat hebrealaisen orjan, niin hän palvelkoon kuusi vuotta, mutta seitsemäntenä hän pääsköön vapaaksi maksutta.
3. Jos hän on tullut yksinäisenä, niin yksinäisenä lähteköönkin; mutta jos hän oli nainut, niin lähteköön vaimo hänen kanssaan.
4. Jos hänen isäntänsä on antanut hänelle vaimon, ja tämä on synnyttänyt hänelle poikia tai tyttäriä, niin vaimo lapsinensa jääköön isännän omaksi, ja hän lähteköön yksinään.
5. Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä tahdo päästä vapaaksi',
6. niin hänen isäntänsä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet ovea tai pihtipieltä vasten, ja hänen isäntänsä lävistäköön hänen korvansa naskalilla, ja hän olkoon hänen orjansa ainiaan.
7. Jos joku myy tyttärensä orjaksi, älköön tämä pääskö vapaaksi, niinkuin miesorjat pääsevät.
8. Jos hän ei miellytä isäntäänsä, sitten kuin tämä jo on määrännyt hänet itsellensä, niin tämä sallikoon lunastaa hänet pois. Vieraaseen kansaan älköön hänellä olko valtaa häntä myydä, kun hän hänet hylkää.
9. Mutta jos hän määrää hänet pojallensa, niin antakoon hänen nauttia tyttärien oikeutta.
10. Jos hän ottaa itselleen toisen vaimon, niin älköön vähentäkö ensimmäiseltä tämän ravintoa, vaatetusta ja aviollista oikeutta.
11. Jos hän ei tee hänelle näitä kolmea, niin lähteköön vaimo pois maksutta ja rahakorvauksetta.
12. Joka lyö ihmistä, niin että tämä kuolee, se rangaistakoon kuolemalla.
13. Mutta jos hän ei ole tehnyt sitä murha-aikeessa, vaan Jumala on sallinut sen vahingon tapahtua hänen kätensä kautta, niin minä määrään sinulle paikan, johon hän voi paeta.
14. Mutta jos joku menettelee niin rikollisesti lähimmäistänsä kohtaan, että tappaa hänet kavalasti, on sinun otettava hänet minun alttarinikin luota surmattavaksi.
15. Joka lyö isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
16. Joka varastaa ihmisen ja joko myy hänet tahi pitää häntä hallussansa, se rangaistakoon kuolemalla.
17. Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, se rangaistakoon kuolemalla.
18. Jos miehet riitelevät keskenänsä ja toinen lyö toista kivellä tai nyrkillä, mutta tämä ei kuole, vaan joutuu vuoteen omaksi,
19. niin olkoon, jos hän tointuu ja voi mennä ulos sauvaansa nojaten, lyöjä vapaa rangaistuksesta; korvatkoon ainoastaan hänen sairastamisaikansa ja pitäköön huolta hänen paranemisestaan.
20. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon.
21. Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.
22. Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijain harkinnan mukaan.
23. Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,
24. silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta,
25. palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.
26. Jos joku lyö orjaansa tai orjatartansa silmään ja turmelee sen, niin päästäköön hänet vapaaksi silmän tähden.
27. Ja jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, niin päästäköön hänet vapaaksi hampaan tähden.
28. Jos härkä puskee miehen tai naisen kuoliaaksi, niin härkä kivitettäköön, älköönkä sen lihaa syötäkö; mutta härän omistaja olkoon vapaa rangaistuksesta.
29. Mutta jos härkä on ennenkin puskenut ja sen isäntää on varoitettu eikä hän ole sitä vartioinut, ja jos se tappaa miehen tai naisen, niin härkä kivitettäköön, ja myös sen isäntä rangaistakoon kuolemalla.
30. Mutta jos hänelle määrätään lunastusmaksu, niin maksakoon henkensä lunnaiksi niin paljon, kuin hänelle määrätään.
31. Jos se puskee pojan tai tytön, niin meneteltäköön saman lain mukaan.
32. Jos härkä puskee orjan tai orjattaren, niin maksakoon sen omistaja pusketun isännälle kolmekymmentä hopeasekeliä, ja härkä kivitettäköön.
33. Jos joku jättää kaivon auki tahi kaivaa kaivon eikä peitä sitä, ja härkä tai aasi putoaa siihen,
34. niin kaivon omistaja korvatkoon isännälle sen rahassa; mutta kuollut eläin olkoon hänen.
35. Jos jonkun härkä puskee toisen härän kuoliaaksi, niin myykööt elävän härän ja jakakoot sen hinnan, ja myös kuolleen jakakoot keskenään.
36. Jos taas oli tunnettua, että se härkä ennenkin oli puskenut eikä sen isäntä ollut sitä vartioinut, niin antakoon härän härästä, mutta kuollut olkoon hänen."
Miten sinä voit sanoa, että oppinne on vain Jumalan sanojen pitämistä?
Ethän missään opeta näitäkään?
Oikein sanoo esaias teistä;Ensimmäinen kirje Timoteukselle 4
1. Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
2. valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty
3. ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.
4. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan;
5. sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.
ADVENTISTIEN OMATUNTO ON POLTINRAUDALLA MERKITTY:
Kehoittaako ne jäljellejäänehet 9 käskyä hillittömään synnintekoon?
Kehottaako Jeesus niitä ,jotka eivät pidä juutalaisittain sapattia, tekemään mielinmäärin pahaa?
Todista TUO hirveä väitteesi Raamatulla?
Eikö olisi sinunkin VIISASta tehdä parannus ja ryhtyä noudattamaan lakia?
Erityisesti Sapattilakia!
Siinähän olisi sinullakin eniten korjaamista?
Kymmenet Käskyt. Käskyjä on siis KYMMENEN(10) ei yhdeksän(9)
"Se joka rikkoo yhtäkin käskyä vastaan, rikkoo jokaista käskyä vastaan"
Ja kun olet rikkonut yhtä käskyä vastaan, niin mikä sinua estää rikkomasta muitakin käskyjä vastaan?
Jos kerran välttämättä haluat rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, niin miksi rikot juuri lepopäiväkäskyä vastaan?
"Kehottaako Jeesus niitä ,jotka eivät pidä juutalaisittain sapattia, tekemään mielinmäärin pahaa?"
Kehoittaako Jeesus olemaan pitämättä sapattia? Kehoitetaanko Raamatussa missään kohdin olemaan pitämättä sapattia? Niinpä. Et löydä sellaista Raamatun kohtaa. En minäkään.
Vain lainantaja itse voi muuttaa tai kumota antamansa lain. Sitä ei voi tehdä kukaan muu. Koska Jumala on lepopäiväkäskyn antaja, eikä Hän itse ole sitä muuttanut, eikä kumonnut, on se yhä edelleen voimassa. Niinkuin muutkin 10 käskyn käskyt.
Selitys sille, että pidämme kymmenen käskyn lakia vain juutalaisille takoitettuna johtuu siitä. että kymmene käskyä on liian suppeaa Jumalan laiksi.
Siinä on tosin samaa päämäärää, mutta eri tietä kuin ikuisessa Jumalan laissa.
Ja lisäksi Jumalan laki on suuri, kattaen koko luomakunnan kaikki lainalaisuudet ja syy ja seuraussuhteet.
Jumalan laki on se laillisuus,jonka mukaan kaikki luomakunnassa toteutuu.
Adventistien oppi on kuoppaan pudonneen hätääntynyttä tiedottomuutta ja taianomaista uskontoa.
Selityksesikö perusteeella katsot olevasi oikeutettu rikkomaan Jumalan käskyä vastaan?
Onko Jumala jossain kohtaa Raamattua ilmoittanut että voimme rikkoa hänen käskyjään vastaan, siinä tapauksessa jos ne tuntuvat meistä liian ahtailta tai suppeilta? Ei, koko ajatuskin olisi järjetön.
Selityksesi on erittäin huono tekosyy Jumalan lain rikkomisen oikeuttamiseksi. Jumalan edessä eivät auta mitkään tekosyyt, eivätkä puolustelut.
Onneksi olkoon!
Koska sinusta on tullut Jumala?
Oli kiva lukea siitä, miten miehessä Pyhän Isä siis Pyhä henki saa tilaa...toivon sitä toisillekin täällä oleville...ja itselleni myös...
Siistiä.
Kiitos.
Runsaasti sinausta
jari laurila
vai miksi ihmiset sinua kiusaavat ja naiset karttavat?
eikö sinulla ole parempaa tekemistä kuin kiusata Jarlauta,vai oletko ihastunut tuohon "jöröjukkaan"?
Ei millään pahalla,mutta eikös hän ole sinulle pikkuisen liian vanha?
Vai onko sinulla Isä komleksi?
Katso:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001692&posting=22000000020316915
Katso:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001692&posting=22000000020349658