Biologia ja rasismi...

Darwin oli toista mieltä. Hänestä esim. tamanialaisten sukupuutto oli esimerkki evoluutiosta.

tuttumies kirjoitti:

Darwin oli toista mieltä. Hänestä esim. tamanialaisten sukupuutto oli esimerkki evoluutiosta.

Kyllähän sitä voidaan pitää esimerkkinä evoluutiosta. Tosin ei siinä mitään uusia lajeja tai uusia ominaisuuksia vanhoille synny. Mutta vahvempi laji valtaa heikomman elintilan ja heikompi katoaa. Ja tällaistahan on aina tapahtunut niin luonnossa kuin ihmisten maailmassa. Kasvit ja eläimet "kamppailevat" elintilasta ja ravinnosta, ovat aina kamppailleet ja tulevat aina kamppailemaan. Ihminen siinä lajina muiden joukossa.

Mutta varmaankaan et ole tekemässä mitään naturalisista virhepäätelmää...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naturalistinen_virhepäätelmä

sinulle näköjään. Rotu on eri asia kuin laji ;-)

tuttumies kirjoitti:

Darwin oli toista mieltä. Hänestä esim. tamanialaisten sukupuutto oli esimerkki evoluutiosta.

jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun en ole mistään tamanialaisista kuullutkaan

.............................. kirjoitti:

sinulle näköjään. Rotu on eri asia kuin laji ;-)

ihmisiä ei voi jakaa rotuihin (eli alalajeihin); susi ja koira ovat eri lajia, tiibetinspanieli ja saksanpaimenkoira eri rotua

tuttumies kirjoitti:

Darwin oli toista mieltä. Hänestä esim. tamanialaisten sukupuutto oli esimerkki evoluutiosta.

147 vuotta sitten, ja jotain uutta tietoa luonnontieteissä on tulllut sen jälkeenkin. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla biologit uskoivat ihan oikeasti ihmisten jakautuvan kolmeen päärotuun (europidit, negridit ja mongolidit) ja näiden vielä useampiin alarotuihin. Vasta kymmenisen vuotta sitten dna-tutkimukset paljastivat että biologista pohjaa roduista puhumiseen ei ole.

mutta kirjoitti:

ihmisiä ei voi jakaa rotuihin (eli alalajeihin); susi ja koira ovat eri lajia, tiibetinspanieli ja saksanpaimenkoira eri rotua

äläkä vain heitä noita yhden lauseen heittojasi. Minä kyllä olen varsin tietoinen rodun ja lajin määritelmistä, niistä sinun ei tarvitse minulle kertoa. Jospa antaisit vaikkapa viitteen johonkin tieteellisesti pätevään tutkimukseen, jossa todistetaan ettei ihmisiä voi jakaa rotuihin? ;-)

nekku kirjoitti:

jo hyvin varhaisessa vaiheessa kun en ole mistään tamanialaisista kuullutkaan

Sorry, kirjoitusvirheeni. Piti lukea tasmanialaiset.

ilmestyi kirjoitti:

147 vuotta sitten, ja jotain uutta tietoa luonnontieteissä on tulllut sen jälkeenkin. Esimerkiksi vielä 1970-luvulla biologit uskoivat ihan oikeasti ihmisten jakautuvan kolmeen päärotuun (europidit, negridit ja mongolidit) ja näiden vielä useampiin alarotuihin. Vasta kymmenisen vuotta sitten dna-tutkimukset paljastivat että biologista pohjaa roduista puhumiseen ei ole.

Lue lisää

rotujen olemassa olemattomuutta ei ole tiede todistanut. Tiedemaailma on jokseenkin jakaantunut tämän rotukysymyksen suhteen.

Pääset alkuun esim. tutustumalla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu

Muutamia lainauksia:
"Lisäksi 1990-luvulta lähtien uudet tiedot genomiikasta ja evoluutiolinjoista ovat muuttaneet ihmisen evoluutiota koskevia käsityksiä, minkä vuoksi on ehdotettu uutta evoluutiolinjoihin perustuvaa määritelmää rodusta. Nämä tutkijat ovat myös väittäneet rotu-käsitteen olevan käyttökelpoinen puhuttaessa tietyistä geneettisistä ilmiöistä, esimerkiksi geneettisistä klustereista. Tällä hetkellä mielipiteet tiedeyhteisössä vaihtelevat suuresti. Perinteisesti määriteltyjen rotujen osuus ihmispopulaatioiden välisestä geneettisestä muuntelussa on tutkimuksessa osoittautunut varsin pieneksi. Noin 85 prosenttia kaikesta ihmisten geneettisestä muuntelusta on todettävissa jo yhden kielellisen tai kansallisen ryhmän sisällä ja vain 6–10 prosenttia siitä voidaan selittää perinteisellä rotu-käsitteellä.

Monet evoluution ja sosiologian tutkijat pitävät rotuja puutteellisena käsitteenä ihmisillä taksonomian suhteen. Heidän näkemyksensä on, että rotu on aina määritelmänä epätarkka, keinotekoinen ja tapoihin juuttunut ja että rodun käsite vaihtelee suuresti kulttuureittain. Heidän mukaansa rodun käsite on helpoimmin ymmärrettävissä sosiaalisesti. Esimerkiksi Pekka Isaksson ja Jouko Jokisalo ovat teoksessaan Kallonmittaajia ja skinejä yhdistäneet rotujaottelut länsimaisen aatehistorian rasistiseen perintöön. Luokittelut ja rotuväittämät alettiin pukea tieteen asuun 1700-luvulla; rasismi systematisoitui, kun ihmiskuntaa jaettiin roduiksi ja tyypeiksi. [1]

Toisten tutkijoiden mielestä kuitenkin tätä näkökantaa motivoivat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt. Esimerkiksi eri maantieteellisillä alueilla asuvien ihmisten geneettinen perimä poikkeaa vielä nykypäivänäkin niin, että joidenkin lääkkeiden teho tai sivuvaikutukset eroavat."

"Tilastoidussa geneettisessä datassa voidaan nähdä jonkin verran eroavaisuuksia eri ihmispopulaatioiden keskimääräisissä DNA-sekvensseissä. Joidenkin tutkimusten perusteella näiden keskimääräisten sekvessieroavaisuuksien huippuarvot saadaan populaatioille, joiden jakauma noudattaa tiettyä maantieteellistä jakaumaa, esim. mantereita.

Tutkimuksissa saatetaan havaita, että ihmiset samalta mantereelta voivat olla toistensa kanssa samankaltaisia. Yleensä kuitenkin manner on tähän liian iso populaatioyksikkö ja mantereen ihmispopulaation sisäinen variaatio on yleensä suurempi kuin mannerpopulaatioiden välinen keskimääräinen variaatio. Usein populaatiotutkimuksia kritisoidaan ryhmäidentiteetin luomisesta edeltä käsin. On myös esitetty, että ryhmäidentiteetti voitaisiin määritellä vain geneettisen datan perusteella, jolloin vallitsevasta populaatiorakenteesta saataisiin todisteita. Esimerkiksi Rosenberg et al. (2002) pystyivät sijoittamaan 1,056 yksilöä 52 populaatiosta ympäri maapalloa kuuteen geneettiseen klusteriin, joista viisi vastaavat perinteistä jaottelua mongolidiseen, euripidiseen, negridiseen, australidiseen ja amerikan alkuperäiskansojen "punaiseen" ihmisrotuun. Tutkimukset, jotka sijoittavat yksilöitä ryhmiin, jättävät kuitenkin epäselväksi, korreloivatko mitatut eroavaisuudet käsitteen rotu kanssa. Joillakin historiallisesti sekoittuneiksi tiedetyillä rodullisista tai etnisistä ryhmistä ei ole homogeenistä perimää. Esimerkiksi monet Yhdysvaltain mustat omaavat sekoituksen länsiafrikkalaista ja eurooppalaista perimää. Shriver et al. (2003) havaitsivat, että heidän perimästään noin 80 % on afrikkalaista. Myös monilla valkoisilla amerikkalaisilla on sekoitus afrikkalaista ja eurooppalaista perimää (30 %:lla valkoisista on vähemmän kuin 90 % eurooppalaista perimää). Tuoreen tutkimuksen mukaan amerikkalaisten itsensä ilmoittama etninen identiteetti on kuitenkin lähes täydellinen indikaattori yksilön geneettisestä profiilista. Tang et al. (2005) identifioivat 4 geneettistä klusteria 3636 yksilöltä 15 paikkakunnalta USA:sta, ja pystyivät määrittämään yksilön itse ilmoittaman nimityksen (valkoinen (White), musta (Black), itäaasialainen (East Asian) ja latino (Hispanic)) vain 0,14 % virhemarginaalilla."

Miksi esität valheita täällä? Asiaa ei ole aukottomasti todistettu suuntaan, eikä toiseen. Selkeitä eroja tiettyjen populaatioiden välillä kuitenkin on ihan empiirisestikin havaittavissa.

.............................. kirjoitti:

äläkä vain heitä noita yhden lauseen heittojasi. Minä kyllä olen varsin tietoinen rodun ja lajin määritelmistä, niistä sinun ei tarvitse minulle kertoa. Jospa antaisit vaikkapa viitteen johonkin tieteellisesti pätevään tutkimukseen, jossa todistetaan ettei ihmisiä voi jakaa rotuihin? ;-)

Lue lisää

täälläkin hoitelemassa?

Toivoo: Persujen listoilla vieraillut VIERAILIJA-FANI

.............................. kirjoitti:

rotujen olemassa olemattomuutta ei ole tiede todistanut. Tiedemaailma on jokseenkin jakaantunut tämän rotukysymyksen suhteen.

Pääset alkuun esim. tutustumalla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu

Muutamia lainauksia:
"Lisäksi 1990-luvulta lähtien uudet tiedot genomiikasta ja evoluutiolinjoista ovat muuttaneet ihmisen evoluutiota koskevia käsityksiä, minkä vuoksi on ehdotettu uutta evoluutiolinjoihin perustuvaa määritelmää rodusta. Nämä tutkijat ovat myös väittäneet rotu-käsitteen olevan käyttökelpoinen puhuttaessa tietyistä geneettisistä ilmiöistä, esimerkiksi geneettisistä klustereista. Tällä hetkellä mielipiteet tiedeyhteisössä vaihtelevat suuresti. Perinteisesti määriteltyjen rotujen osuus ihmispopulaatioiden välisestä geneettisestä muuntelussa on tutkimuksessa osoittautunut varsin pieneksi. Noin 85 prosenttia kaikesta ihmisten geneettisestä muuntelusta on todettävissa jo yhden kielellisen tai kansallisen ryhmän sisällä ja vain 6–10 prosenttia siitä voidaan selittää perinteisellä rotu-käsitteellä.

Monet evoluution ja sosiologian tutkijat pitävät rotuja puutteellisena käsitteenä ihmisillä taksonomian suhteen. Heidän näkemyksensä on, että rotu on aina määritelmänä epätarkka, keinotekoinen ja tapoihin juuttunut ja että rodun käsite vaihtelee suuresti kulttuureittain. Heidän mukaansa rodun käsite on helpoimmin ymmärrettävissä sosiaalisesti. Esimerkiksi Pekka Isaksson ja Jouko Jokisalo ovat teoksessaan Kallonmittaajia ja skinejä yhdistäneet rotujaottelut länsimaisen aatehistorian rasistiseen perintöön. Luokittelut ja rotuväittämät alettiin pukea tieteen asuun 1700-luvulla; rasismi systematisoitui, kun ihmiskuntaa jaettiin roduiksi ja tyypeiksi. [1]

Toisten tutkijoiden mielestä kuitenkin tätä näkökantaa motivoivat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt. Esimerkiksi eri maantieteellisillä alueilla asuvien ihmisten geneettinen perimä poikkeaa vielä nykypäivänäkin niin, että joidenkin lääkkeiden teho tai sivuvaikutukset eroavat."

"Tilastoidussa geneettisessä datassa voidaan nähdä jonkin verran eroavaisuuksia eri ihmispopulaatioiden keskimääräisissä DNA-sekvensseissä. Joidenkin tutkimusten perusteella näiden keskimääräisten sekvessieroavaisuuksien huippuarvot saadaan populaatioille, joiden jakauma noudattaa tiettyä maantieteellistä jakaumaa, esim. mantereita.

Tutkimuksissa saatetaan havaita, että ihmiset samalta mantereelta voivat olla toistensa kanssa samankaltaisia. Yleensä kuitenkin manner on tähän liian iso populaatioyksikkö ja mantereen ihmispopulaation sisäinen variaatio on yleensä suurempi kuin mannerpopulaatioiden välinen keskimääräinen variaatio. Usein populaatiotutkimuksia kritisoidaan ryhmäidentiteetin luomisesta edeltä käsin. On myös esitetty, että ryhmäidentiteetti voitaisiin määritellä vain geneettisen datan perusteella, jolloin vallitsevasta populaatiorakenteesta saataisiin todisteita. Esimerkiksi Rosenberg et al. (2002) pystyivät sijoittamaan 1,056 yksilöä 52 populaatiosta ympäri maapalloa kuuteen geneettiseen klusteriin, joista viisi vastaavat perinteistä jaottelua mongolidiseen, euripidiseen, negridiseen, australidiseen ja amerikan alkuperäiskansojen "punaiseen" ihmisrotuun. Tutkimukset, jotka sijoittavat yksilöitä ryhmiin, jättävät kuitenkin epäselväksi, korreloivatko mitatut eroavaisuudet käsitteen rotu kanssa. Joillakin historiallisesti sekoittuneiksi tiedetyillä rodullisista tai etnisistä ryhmistä ei ole homogeenistä perimää. Esimerkiksi monet Yhdysvaltain mustat omaavat sekoituksen länsiafrikkalaista ja eurooppalaista perimää. Shriver et al. (2003) havaitsivat, että heidän perimästään noin 80 % on afrikkalaista. Myös monilla valkoisilla amerikkalaisilla on sekoitus afrikkalaista ja eurooppalaista perimää (30 %:lla valkoisista on vähemmän kuin 90 % eurooppalaista perimää). Tuoreen tutkimuksen mukaan amerikkalaisten itsensä ilmoittama etninen identiteetti on kuitenkin lähes täydellinen indikaattori yksilön geneettisestä profiilista. Tang et al. (2005) identifioivat 4 geneettistä klusteria 3636 yksilöltä 15 paikkakunnalta USA:sta, ja pystyivät määrittämään yksilön itse ilmoittaman nimityksen (valkoinen (White), musta (Black), itäaasialainen (East Asian) ja latino (Hispanic)) vain 0,14 % virhemarginaalilla."

Miksi esität valheita täällä? Asiaa ei ole aukottomasti todistettu suuntaan, eikä toiseen. Selkeitä eroja tiettyjen populaatioiden välillä kuitenkin on ihan empiirisestikin havaittavissa.

Lue lisää

ihan noin pitkästi en ole asiaa jaksanut selittää. Kiitos että teit sen puolestani. Tiivistetäänpä juttusi sisältö yhteen lauseeseeN: rotu on käsitteenä vähintäänkin kiistanalainen. Niinpä esimerkiksi puheet "rotujen" välisistä älykkyyseroista joutuvat vähintäänkin kyseenalaisiksi.

.............................. kirjoitti:

äläkä vain heitä noita yhden lauseen heittojasi. Minä kyllä olen varsin tietoinen rodun ja lajin määritelmistä, niistä sinun ei tarvitse minulle kertoa. Jospa antaisit vaikkapa viitteen johonkin tieteellisesti pätevään tutkimukseen, jossa todistetaan ettei ihmisiä voi jakaa rotuihin? ;-)

Lue lisää

numero

tuttumies kirjoitti:

Darwin oli toista mieltä. Hänestä esim. tamanialaisten sukupuutto oli esimerkki evoluutiosta.

esimerkki evoluutiosta.

Tosin kyseessä taitaa olla kulttuurievoluutio, asia josta Darwin ei vielä kirjoittanut mitään.

mutta kirjoitti:

ihan noin pitkästi en ole asiaa jaksanut selittää. Kiitos että teit sen puolestani. Tiivistetäänpä juttusi sisältö yhteen lauseeseeN: rotu on käsitteenä vähintäänkin kiistanalainen. Niinpä esimerkiksi puheet "rotujen" välisistä älykkyyseroista joutuvat vähintäänkin kyseenalaisiksi.

Lue lisää

niin moni muukin tiede- ja arkimaailmassa esiintyvä ilmiö. Mutta ei mitenkään vääräksi todistettu käsite, kuten sinä yritit väittää (= valehtelit). Osa tutkijoista pitää oikeana käsitteenä, osa ei. Todisteita on puolesta ja vastaan. Paljon on myös kiistelyä siitä, miten rotu tulisi määritellä (esim. genetiikan perusteella, sosiaalisena konstruktiona jne.). Mielenkiintoista on se, että ylivoimaisesti suurin osa esim. biologeista pitää rotua täysin validina käsitteenä, kulttuuriantropologeista hieman vajaa puolet. Yleisesti ottaen suurin osa tiedemiehistä pitää rotua validina käsitteenä, ainakin jonkin määritelmän mukaan (tällä perusteella väittämäsi on itse asiassa isokin valhe).

Tältä pohjalta puheet myös rotujen välisistä älykkyyseroista ovat ihan oikeutettu tutkimuksen kohde. Fyysisiä ominaisuuksiahan on tutkittu tähän mennessä selkeästi enemmän. Afrikassa on mm. heimo, jolla on väestömäärään suhteutettuna muistaakseni peräti viisikymmenmiljoonainen (tai viisikymmentuhantinen, siitä on aikaa kun luin artikkelin, jossa tämä oli laskettu, merkittävä kuitenkin) todennäköisyys voittaa pitkän matkan juoksukilpailussa, kuin muilla ihmisillä. Näin suuri ero ei mahdu enää sattuman piiriin => merkittäviä eroja eri populaatioiden kesken selkeästi on olemassa (on muitakin todisteita, paljon parempia kuin tuossa wikipedian artikkelissa oli esitetty). Aina tietenkin täytyy muistaa, että erot ovat keskimääräisiä populaatioiden välisiä eroja ja yksilöiden välinen vaihtelu on merkittävää. Lisäksi ihmisen ominaisuuksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain perimä, mm. kulttuuri, joka eri alueilla vaihtelee hyvin paljon (hyvinkin perustavaa laatua olevia eroja aivan perimmäisissä arvokysymyksissäkin).

edellinen kirjoitti:

numero

Tiede-lehdestä olen löytänyt niin paljon ylimalkaisuuksia, yksinkertaistuksia ja suoranaisia asiavirheitä, etten sitä pidä enää juuri minään. Jo ihan harrastelijapohjalta saa helposti kerättyä monenkin alan jutuista paljon paremman kuvan oikeita tieteellisiä artikkeleita tutkimalla.

Oman alani (jolla olen melkoisen hyvä asiantuntija) juttuja Tiede-lehdestä lukiessani en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, pahaa tekee itse asiassa lukea sellaista puppua. Tiede-lehti on ottanut selkeästi linjan, että se ei edes yritä esittää asioita tieteellisesti oikeassa valossa vaan popularistisessa, poliittisesti korrektissa valossa. En pidä Tiede-lehteä juuri Seiskaa kummoisempana tiedonlähteenä. Suosittelen etsimään ihan oikeita tieteellisesti arvostettuja artikkeleja, jos oikeasti haluat asioihin perehtyä.

.............................. kirjoitti:

Tiede-lehdestä olen löytänyt niin paljon ylimalkaisuuksia, yksinkertaistuksia ja suoranaisia asiavirheitä, etten sitä pidä enää juuri minään. Jo ihan harrastelijapohjalta saa helposti kerättyä monenkin alan jutuista paljon paremman kuvan oikeita tieteellisiä artikkeleita tutkimalla.

Oman alani (jolla olen melkoisen hyvä asiantuntija) juttuja Tiede-lehdestä lukiessani en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, pahaa tekee itse asiassa lukea sellaista puppua. Tiede-lehti on ottanut selkeästi linjan, että se ei edes yritä esittää asioita tieteellisesti oikeassa valossa vaan popularistisessa, poliittisesti korrektissa valossa. En pidä Tiede-lehteä juuri Seiskaa kummoisempana tiedonlähteenä. Suosittelen etsimään ihan oikeita tieteellisesti arvostettuja artikkeleja, jos oikeasti haluat asioihin perehtyä.

Lue lisää

uskon sinua vasta kun kerrot minkä alan asiantuntija olet ja mitä virheitä olet Tiede-lehdestä löytänyt

Koirarotuja on paljon et voi kieltää.

Irlannin susikoira on läheisempää sukua chihuhualle kuin europidi negridille.

Koirien rotujen erottuminen on muutaman tuhannen vuoden vanha asia ja jatkuu. Ihmisrodut ovat eriytyneet 60 000 - 30 000 vuotta sitten ja kehitys jatkuu.

Miten voidaan väittää ettei ihmisrotuja ole, se on vain tosiasioiden kieltämistä.

Ei ole luonnossa sellaista ilmiötä, että jonkin eläinlajin erityessä eri populaatioiksi lähes eristyksiin toisistaan, kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi, populaatiot eivät muuttuisi eri roduiksi, ajan kuluessa jopa lajeiksi. Sama pätee ihmiseenkin ja rotujen erot silmiinpistävät ja mitattavissa.

Tripli kirjoitti:

Koirarotuja on paljon et voi kieltää.

Irlannin susikoira on läheisempää sukua chihuhualle kuin europidi negridille.

Koirien rotujen erottuminen on muutaman tuhannen vuoden vanha asia ja jatkuu. Ihmisrodut ovat eriytyneet 60 000 - 30 000 vuotta sitten ja kehitys jatkuu.

Miten voidaan väittää ettei ihmisrotuja ole, se on vain tosiasioiden kieltämistä.

Ei ole luonnossa sellaista ilmiötä, että jonkin eläinlajin erityessä eri populaatioiksi lähes eristyksiin toisistaan, kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi, populaatiot eivät muuttuisi eri roduiksi, ajan kuluessa jopa lajeiksi. Sama pätee ihmiseenkin ja rotujen erot silmiinpistävät ja mitattavissa.

Lue lisää

ihmisrotujen. Europidi- ja negridirotuja ei ole. Ihan geenien perusteellla voi väittäää että ihmisrotuja ei ole, sillä ihminen oli vähällä kupsahtaa sukupuuttooon mutta eipä kupsahtanutkaan. Nykyinen geeniperimä on lähtenyt niin kapealta pohjalta liikkeellle, että eroja ei ihmeemmin ole vieläkään. Ja niin kuin hyvin tiedetäään, ihmispopulaatiot eivät enää aikoihin ole kovin eristyksissä eläneet joten eriytyminen on pysähtynyt.

juutas. kirjoitti:

Kyllähän sitä voidaan pitää esimerkkinä evoluutiosta. Tosin ei siinä mitään uusia lajeja tai uusia ominaisuuksia vanhoille synny. Mutta vahvempi laji valtaa heikomman elintilan ja heikompi katoaa. Ja tällaistahan on aina tapahtunut niin luonnossa kuin ihmisten maailmassa. Kasvit ja eläimet "kamppailevat" elintilasta ja ravinnosta, ovat aina kamppailleet ja tulevat aina kamppailemaan. Ihminen siinä lajina muiden joukossa.

Mutta varmaankaan et ole tekemässä mitään naturalisista virhepäätelmää...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naturalistinen_virhepäätelmä

Lue lisää

Nyt vieras "laji" pyrkii valtaamaan Euroopan. Olkaamme vahvempia ja estetään se.

.............................. kirjoitti:

Tiede-lehdestä olen löytänyt niin paljon ylimalkaisuuksia, yksinkertaistuksia ja suoranaisia asiavirheitä, etten sitä pidä enää juuri minään. Jo ihan harrastelijapohjalta saa helposti kerättyä monenkin alan jutuista paljon paremman kuvan oikeita tieteellisiä artikkeleita tutkimalla.

Oman alani (jolla olen melkoisen hyvä asiantuntija) juttuja Tiede-lehdestä lukiessani en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, pahaa tekee itse asiassa lukea sellaista puppua. Tiede-lehti on ottanut selkeästi linjan, että se ei edes yritä esittää asioita tieteellisesti oikeassa valossa vaan popularistisessa, poliittisesti korrektissa valossa. En pidä Tiede-lehteä juuri Seiskaa kummoisempana tiedonlähteenä. Suosittelen etsimään ihan oikeita tieteellisesti arvostettuja artikkeleja, jos oikeasti haluat asioihin perehtyä.

Lue lisää

kun menin kysymään että minkäs alan asiantuntijoita sitä ollaan ja mitä virheitä Tiede-lehdestä löytyi... ilmeisesti vastaus ensimmäiseen kysymykseen oli "ei minkään" ja toiseen "ei mitään". En voi varsinaisesti sanoa yllättyneeni kummastakaan. On ilmeisesti vedettävä sekin johtopäätös, että Tiede-lehden artikkeli tästä rotukysymyksestä oli täysin pätevä. Mitään kritiikkiä kun ei sekään saanut osakseen. En yllättynyt tästäkään.

mutta kirjoitti:

ihmisiä ei voi jakaa rotuihin (eli alalajeihin); susi ja koira ovat eri lajia, tiibetinspanieli ja saksanpaimenkoira eri rotua

Perustellusti sutta ja koiraa voi pitää samana lajina.