Niin onko Raamatussa asetettu jotain ohjesääntöä sille, minkä ikäisenä pitäisi mennä kasteelle?
Minkä ikäisenä pitäisi mennä kasteelle?
ArmasToivo
18725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mutta jotain voimme päätellä tästä:
*** Tähän vaellukseenhan teidät kutsuttiin, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan (1. Piet. 2:21)
*** Kun nyt kaikkea kansaa kastettiin, Jeesuskin kastettiin, ja hänen rukoillessaan taivas aukeni ja pyhä henki laskeutui ruumiillisessa hahmossa kuin kyyhkynen hänen päälleen, ja taivaasta kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani; olen hyväksynyt sinut.” Ja Jeesus itse oli työnsä aloittaessaan noin kolmikymmenvuotias (Luukas 3:21-23)
Jeesuksen sanat Matteuksen 28:19, 20:ssä osoittavat, että ne, joista on tehty hänen opetuslapsiaan, pitäisi kastaa. Siitä on siksi seurauksena, ettei vauva tai pieni lapsi voisi täyttää Raamatussa kasteelle meneville esitettyjä vaatimuksia. Pienokainen ei pystyisi uskomaan Jumalan sanaan, Luojaan Jumalaan ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Pienokainen ei pystyisi ymmärtämään, että pyhä henki on Jumalan vaikuttava voima; eikä pienokainen voisi katua aikaisempia syntejä ja luvata juhlallisesti tehdä Jumalan tahto.
"19 Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä 20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti." Mt.28:19,20 UM
Mutta näyttää siltä, että jotkut Jehovan kansan keskuudessa ovat menneet toiseen äärimmäisyyteen.
Monet kristityt vanhemmat antavat lastensa odottaa, kunnes he ovat lähes kaksikymmenvuotisia, ennen kuin ottavat puheeksi kasteasian.
Kerta toisensa jälkeen kuulemme nuorista, jotka vihkiytyvät vaatimukset täyttäen aivan omasta aloitteestaan. Esimerkiksi erään vanhimman alun toisellakymmenellä oleva poika halusi vilpittömästi mennä kasteelle. Niinpä hänen isänsä järjesti kolme muuta vanhinta keskustelemaan nuorukaisen kanssa kysymyksistä, jotka on suunniteltu kasteelle aikoville. Vanhinten päätös oli, että vaikka poika oli melko nuori, hänet voitaisiin kastaa pätevänä Jehova Jumalan virkaanasetettuna sananpalvelijana.
Ja Bahamasaarilla oli äskettäin tienraivaajien palveluskoulussa kymmenvuotias kastettu tyttö, kahden kokoaikaisen sananpalvelijan tytär!
Näyttää siltä, että jotkut vanhemmat eivät vastaa odotuksia tässä suhteessa. Missä määrin he käyttävät 'tulenkestäviä aineksia' rakentaakseen lastensa kristillistä persoonallisuutta? Sen tekeminen vaatii ensinnäkin sitä, että Jehovan puhdas palvonta on tärkeintä vanhempien elämässä. Lisäksi vanhempien täytyy noudattaa 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7:ssä ja Efesolaiskirjeen 6:4:ssä olevia erinomaisia neuvoja. Tämän seurauksena saattaa olla, että vanhempien täytyy pikemminkin pidätellä lapsiaan menemästä kasteelle liian varhain kuin että heitä tarvitsisi valmentaa siihen myöhemmin.
Näillä nuorilla lapsilla voi olla ruusuinen tulevaisuus edessään suhteessa omiin vanhempiinsa. Nimittäin ruusuissa on piikkejä. Jos käy niin kuin joskus valitettavasti käy, ja aika useinkin käy, että tuo lapsi kasvaessaan nuorukaiseksi haluaakin erota jehovantodistajista, hänen vanhempansa alkavat karttaa häntä.
Jos hän ei olisi mennyt liian aikaisin kasteelle, tuota karttamista ei välttämättä tulisi ollenkaan, nimittäin ei sellaisia karteta, jotka eivät vielä ole ottaneet kasteaskelta.
Mutta miten harvat nykyään panevatkaan luottamuksensa Jehovaan! Jopa monet sellaiset, jotka ovat tulleet tuntemaan hänen ominaisuuksiaan ja urotöitään, eivät pane luottamustaan häneen. Eräässä U.S. Catholic -aikakauslehdessä (tammikuu 1979) ilmestyneessä kirjoituksessa muuan tällainen henkilö sanoo: "Kun mielipidetutkimuksen tekijä kysyi mieheltä, mitä uskontoa hän piti parhaana, hän vastasi: 'Luulisin olevani Jehovan todistajien sivustakatsoja.' Kun häntä pyydettiin selittämään tarkemmin, hän sanoi: 'Uskon melko samalla tavalla kuin Jehovan todistajat uskovat – mutta en halua sitoutua.' " Lehden kommentti kuului: "Vihkiytyneellä Jehovan todistajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua voimakkaasti." w88 15/3
Koska heillä ei ole oikeaa sydämentilaa.
Ihmisen täytyy olla asettunut "ehdolle ikuiseen elämään".
Apostolien teot 13:48 UM
"Sen kuultuaan kansakunnista olevat alkoivat iloita ja kirkastaa Jehovan sanaa, ja kaikista niistä, jotka olivat asetetut ehdolle ikuiseen elämään, tuli uskovia."
Jeesus kiinnitti kylväjävertauksessaan huomiota siihen, että ne, jotka tuottavat hyvää hedelmää, saavat totuuden sanan "vilpittömiin ja hyviin sydämiin". Totuus ei tosiaankaan vetoa epärehellisiin. Perusvaatimus on rehellinen sydän.
Luukas 8:15 UM
"Mutta mikä putosi hyvään maahan, ne ovat ne, jotka kuultuaan sanan vilpittömin ja hyvin sydämin säilyttävät sen ja kantavat hedelmää kestävinä."
Jumalan sanan totuus ei myöskään vetoa niihin, jotka ovat ylpeitä. Tarvitaan nöyrää asennetta.
Jaakob 4:6 UM
"Ansaitsematon hyvyys, jonka hän antaa, on kuitenkin suurempi. Siksi sanotaan: "Jumala vastustaa pöyhkeitä, mutta nöyrille hän antaa ansaitsematonta hyvyyttä.""
Edelleen totuus ei vetoa omahyväisiin ja omavanhurskaisiin ihmisiin. Mutta se vetoaa niihin, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa ja jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, joita he näkevät maailmassa tehtävän nykyään.
Matteus 5:3, 6 UM
"Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille."
Hesekiel 9:4 UM
"Ja Jehova sanoi hänelle: "Kulje kaupungin keskitse, Jerusalemin keskitse, ja sinun on pantava merkki niiden ihmisten otsaan, jotka huokailevat ja voihkivat kaikkia sen keskuudessa tehtäviä inhottavuuksia.""
>>Miksi jotkut eivät sitten halua sitoutua?
Koska heillä ei ole oikeaa sydämentilaa.
On aivan luonnollista, ettei 10-12-vuotias halua eikä voikaan sitoutua mihinkään. Sitoutuminen vaatii sen, että tietää, mihin kaikkeen on sitoutumassa. Ja kuinka moni alaikäinen todella tuntee Vartiotorniseuran kaikki piirteet ja oikut, mihin pitäisi sitoutua?
>>Edelleen totuus ei vetoa omahyväisiin ja omavanhurskaisiin ihmisiin. Mutta se vetoaa niihin, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, jotka tuntevat vanhurskauden nälkää ja janoa ja jotka huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia, joita he näkevät maailmassa tehtävän nykyään.
Niin, voidaanko hieman yli 10-vuotiaasta jo sanoa, että hän on "omahyväinen" tai "omavanhurskas". Minusta hän on vielä täysi lapsi, jolla on oikeus ollakin lapsi. Hänen henkinen ja hengellinen kykynsä käsittää asioita on vasta muotoutumassa. Hän ei ole valmis sitoutumaan eikä hänen tarvitsekaan olla. Miksi muuten Jeesus ei sitoutunut jo 12-vuotiaana siihen työhön, mitä hän myöhemmin teki? Hänhän jutteli viisaita temppelissä ja hämmästytti opettajia. Kuitenkin Jeesus sai kasvaa lapsena muiden lasten joukossa. Sitten kun hän oli saavuttanut ihan oikeasti aikuisuuden ja oli kypsä aloittamaan erikoispalveluksen, hän sitoutui ja meni kasteelle. Eikö tuossa olisi ajattelemisen aihetta muillekin?
Ja miten tuo edellä oleva lainaus liittyi siihe, minkä ikäisenä joku kastetaan?
Kyllä rompulta voi tempaista minkä vain artikkelin, sehän on pullollaan kirjoituksia, mutta ehkä kannattaa käyttää harkintaa, milloin kirjoitus, mikä lainataan, on aiheeseen kuuluva.
Timoteus oli suhteellisen nuori, kun kristitty apostoli Paavali valitsi hänet matkatoverikseen. Siitä alkoi kumppanuus, joka jatkui noin 15 vuoden ajan. Näiden kahden miehen välille kehittyneestä suhteesta kertoo se, että Paavali saattoi sanoa Timoteusta 'rakkaaksi ja uskolliseksi lapsekseen Herrassa' ja "aidoksi lapseksi uskossa"
1. Korinttilaisille 4:17 UM
" Lähetän sen vuoksi Timoteuksen teidän luoksenne, koska hän on rakas ja uskollinen lapseni Herrassa, ja hän muistuttaa teitä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä käyttämistäni menetelmistä, sen mukaan kuin opetan kaikkialla jokaisessa seurakunnassa."
1. Timoteukselle 1:2 UM
"Timoteukselle, aidolle lapselle uskossa:
Ansaitsematon hyvyys, armo ja rauha Jumalalta, Isältä, ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme."
Paavalin huomautus "älköön kukaan koskaan halveksiko nuoruuttasi" osoittaa, että Timoteus oli vasta teini-ikäinen tai hiukan yli kaksikymmenvuotias.
>>Paavalin huomautus "älköön kukaan koskaan halveksiko nuoruuttasi" osoittaa, että Timoteus oli vasta teini-ikäinen tai hiukan yli kaksikymmenvuotias.>>
Väärin. Paavali lausui nämä sanat vuosia sen jälkeen, kun Timoteus oli liittynyt hänen seuraansa, ja ne voivat osoittaa, että vaikka Timoteus pystyi palvelemaan itsenäisesti ja ottamaan vastuuta, hän oli jokseenkin arka käyttämään valtaansa.
Timoteus tapasi Paavalin ilmeisesti noin vuosina 47–48, jolloin Paavali tuli ensimmäisellä lähetysmatkallaan Lystraan. Tuohon aikaan Timoteus on ehkä ollut vasta teini-ikäinen.
Timoteuksesta, hänen äidistään Eunikesta ja isoäidistään Looiksesta tuli tämän käynnin yhteydessä kristittyjä. Timoteuksen isä, joka oli kreikkalainen, ei kuitenkaan ollut uskova. Paavali on saattanut juuri tästä syystä olla erityisen kiinnostunut Timoteuksen hyvinvoinnista.
Timoteus edistyi joka tapauksessa erinomaisesti ja hankki uskon, jossa "ei ole ulkokultaisuutta".
Vasta kun Paavali palasi Lystraan toisella lähetysmatkallaan noin kaksi vuotta myöhemmin, hän valitsi Timoteuksen matkakumppanikseen.
Kasteeseen valmistautuminen ja kastetuksi tuleminen ovat osoituksia siitä, että nuori on hengellisesti edistyvä.
"Jos, kuten on ajateltu, Timoteus oli vielä teini-ikäinen tullessaan apostoli Paavalin lähetystyötoveriksi, hänet kastettiin luultavasti 13–17-vuotiaana. Hänelle oli opetettu Raamattua pienokaisesta asti, ja kun hän oli saanut riittävästi tietoa ja arvostusta, hän ei epäröinyt kasteelle menemistä." w84
2. Timoteukselle 3:15 UM
"ja koska pienokaisesta asti olet tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi pelastuaksesi sen uskon välityksellä, joka on Kristuksen Jeesuksen yhteydessä."
Tiedäthän sinä tuon, onhan sinulla kokemusta romppailusta ;)
Lainaan ahkerasti romppua. Se on loistava hakuteos. Yritän kuitenkin lainata sitä niin, että lainaus liittyisi jotenkin itse käsiteltävään aiheeseen. Ja yritän kommentoida tuota lainausta omin sanoin.
Lainaaminen ei ole itsetarkoitus vaan keino tukea ja perustella jotain ajatusta. Paras lainaus on sellainen, jossa lainataan itse Raamattua. Sillä on eniten arvovaltaa.
Mutta jos henkilö on riittävän kypsä mieltämään uskonnollisen kasteen todellisen merkityksen ja vaatimukset, niin on hän jehovantodistajana myös riittävän kypsä käsittämään avioliiton merkityksen ja vaatimukset. Kyllä 10 vuotta kokouksia opettaa enemmän kuin Siperia.
Miksiköhän Vt-seura ei ole vaatinut tuollaisten varhaiskypsien kasteellemenijöiden avioliitonsolmimisikää laskettavaksi 10 vuoden tietämille? Siinä olisi valtava säästö esimerkiksi masturboinnin ja muun porneian suhteen ja kaikki seurusteluajan viettelykset olisivat poispyyhittyjä.
Voit ajatella ihan itse. Mene ihan rauhassa jos haluat mennä.
En tiedä raamatusta muitten kastettujen ikää kuin Jeesuksen. Hän oli 30v kun otti niin suuren askeleen. Hän oli tosin täydellinen, joten loogisesti ajatellen epätäydellisen ihmisen pitäisi odottaa vieläkin vanhemmaksi kypsyäkseen.
Kristikunnan vauvakasteet ovat aika paha juttu, mutta niin ovat jt-uskonnon lapsikasteetkin.