Nykyaika on täynnä toisten rahoilla maailmaa parantavia apurahakapinallisia.
Lehtitietojen mukaan vappuna käsistä riistäytynyt EuroMayDay-kulkue sai mm. Helsingin kaupungilta avustusta.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg puolestaan vaatii, että Suomi korottaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Itse en ole tähän mennessä havainnut, että näistä ns. kehitysapurahoista olisi mitään hyötyä.
Usein perustellaan kehitysapurahojen korottamista mm. ilmastonmuutoksen torjumisella. Kysyn miten esim. afrikkalaisten johtajien elintason nousu hidastaa esim. kasvihuoneilmiötä, itse uskon, että vaikutus on pikemmin päinvastainen.
Usein kuule myös, että kehitysyhteistyön lisääminen ei ole mielipidekysymys vaan välttämättömyys. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisen veronmaksajan tulee itse saada päättää käytetäänkö hänen rahansa Mersun ostoon Mugabelle vai pikkulasten puistoruokailuun Helsingissä.
Joidenkin mukaan kansalaiset haluavat kehitysyhteistyöhön käytettävien verorahojen korottamista. Mielestäni tässä sekoitetaan kansalaiset ja ns. kansalaisjärjestöt. Ns. kansalaisjärjestöt ovat mielestäni yhtä lähellä kansaa kuin ns. kansandemokratiat entisessä Itä-Euroopassa olivat.
Kysyn vielä miten esim. Afrikan tilanne on parantunut viimeisen 20 vuoden jolloin teollisuusmaat ovat syytäneet sinne satoja miljardeja euroja kehitysapuna ? Itse vastaan, että ainakin sodat ovat lisääntyneet ja niissä käytetty aseistus parantunut.
Tyypillinen tapaus tuli julkisuuteen myös Ruotsissa. Siellä elinkeinoministeriön tasa-arvoyksikön johtaja Marianne Laxén oli ohjannut avustuksia yhteensä seitsemän miljoona kruunua ns. naisjärjestölle jonka jäsen itse oli.
On hienoa, että ihmisillä on ihanteita ja, että he jaksavat työskennellä paremman maailman puolesta, mitä se sitten kullekin meistä tarkoittaa, mutta kyllä he saisivat tehdä sen omilla rahoillaan ja jättää yhteiset verorahat käytettäväksi esim. terveydenhoitoon.
Lehtitietojen mukaan vappuna käsistä riistäytynyt EuroMayDay-kulkue sai mm. Helsingin kaupungilta avustusta.
Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg puolestaan vaatii, että Suomi korottaa kehitysyhteistyön määrärahoja. Itse en ole tähän mennessä havainnut, että näistä ns. kehitysapurahoista olisi mitään hyötyä.
Usein perustellaan kehitysapurahojen korottamista mm. ilmastonmuutoksen torjumisella. Kysyn miten esim. afrikkalaisten johtajien elintason nousu hidastaa esim. kasvihuoneilmiötä, itse uskon, että vaikutus on pikemmin päinvastainen.
Usein kuule myös, että kehitysyhteistyön lisääminen ei ole mielipidekysymys vaan välttämättömyys. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että suomalaisen veronmaksajan tulee itse saada päättää käytetäänkö hänen rahansa Mersun ostoon Mugabelle vai pikkulasten puistoruokailuun Helsingissä.
Joidenkin mukaan kansalaiset haluavat kehitysyhteistyöhön käytettävien verorahojen korottamista. Mielestäni tässä sekoitetaan kansalaiset ja ns. kansalaisjärjestöt. Ns. kansalaisjärjestöt ovat mielestäni yhtä lähellä kansaa kuin ns. kansandemokratiat entisessä Itä-Euroopassa olivat.
Kysyn vielä miten esim. Afrikan tilanne on parantunut viimeisen 20 vuoden jolloin teollisuusmaat ovat syytäneet sinne satoja miljardeja euroja kehitysapuna ? Itse vastaan, että ainakin sodat ovat lisääntyneet ja niissä käytetty aseistus parantunut.
Tyypillinen tapaus tuli julkisuuteen myös Ruotsissa. Siellä elinkeinoministeriön tasa-arvoyksikön johtaja Marianne Laxén oli ohjannut avustuksia yhteensä seitsemän miljoona kruunua ns. naisjärjestölle jonka jäsen itse oli.
On hienoa, että ihmisillä on ihanteita ja, että he jaksavat työskennellä paremman maailman puolesta, mitä se sitten kullekin meistä tarkoittaa, mutta kyllä he saisivat tehdä sen omilla rahoillaan ja jättää yhteiset verorahat käytettäväksi esim. terveydenhoitoon.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.