On se kumma, kun täällä keskustellaan autoverotuksen sekundäärisistä merkityksistä, kuten
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- autonkäyttäjän tarpeet
- jalankulkijoiden turvallisuus
- autossa kuljetettavien lasten turvallisuus
- ikääntyvien kansalaisten aiheuttama turvallisuusriski itselle ja muille.
Nämä kaikki kuuluvat sarjaan ihan kiva, vähän niin kuin hiusten väri tai puhelimen taustakuva.
Se, millä on merkitystä, on valtion verokertymä.
Valtiontalous on ykkönen, kansantalous kakkonen ja kansalaisten talous ja muut edut tulevat sitten viimeisenä.
Tämä on
- VM:n
- Tullin
- "Virallisten" Merkkiautotuojien
- Autoliikkeiden
edun mukaista.
Kansalaisen etu - hahahahahahah!
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- autonkäyttäjän tarpeet
- jalankulkijoiden turvallisuus
- autossa kuljetettavien lasten turvallisuus
- ikääntyvien kansalaisten aiheuttama turvallisuusriski itselle ja muille.
Nämä kaikki kuuluvat sarjaan ihan kiva, vähän niin kuin hiusten väri tai puhelimen taustakuva.
Se, millä on merkitystä, on valtion verokertymä.
Valtiontalous on ykkönen, kansantalous kakkonen ja kansalaisten talous ja muut edut tulevat sitten viimeisenä.
Tämä on
- VM:n
- Tullin
- "Virallisten" Merkkiautotuojien
- Autoliikkeiden
edun mukaista.
Kansalaisen etu - hahahahahahah!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei ole suomessa valtion verotuotot ja talouskasvu pääosassa. Vaan vallan pitäminen politiikkojen hallussa ja tulojen tasaus. Autovero on tällöin keino tasata tuloja ja pitää kaikki tasaköyhinä. Poislukien tietenkin politiikot.
Autoveron poistaminen ei vähennä verotuloja ollenkaan vaan korkeampi kansantalous korvaa menetyksen täysmääräisenä.
"
Peruslinja -skenaariossa nyt nähtävissä olevien (tai pikemminkin ennen lamaa vallinneiden) kehitystrendien ajatellaan jatkuvan. Pohjoismaistyyppisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet säilyvät pääosin lamakausienkin yli. Valtiovallan ja etujärjestöjen rinnalla suuryritykset ovat keskeisiä vaikuttajia. Korporatismi eli hallituksen ja työmarkkinoiden yhteistyö on leimallista ja tulopoliittiset ratkaisut johtavat tulonjako-konsensukseen, jossa verovaroja jaetaan myös melko löysin perustein. Julkinen sektori säilyy vahvana ja tuki maataloudelle ja yritystoiminnalle pysyy edelleen varsin korkeana. Tuloerot eivät juuri kasva ja pyrkimys tasa-arvoon eri yhteyksissä säilyy. Arvoissa perhekeskeisyys säilyy, kuten myös yhteiskunnan sisäinen solidaarisuus. Talouskasvu on suhteellisen tasaista pitemmällä aikavälillä ja suhdannepolitiikka onnistuu jonkin verran tasaamaan kehitystä. Tieliikenteessä verotus lisääntyy edelleen. Joukkoliikenteen osuus säilyy subventioiden avulla. Ympäristötietoisuus lisääntyy, päästöongelmat ovat kohtuullisesti hallinnassa, mutta konflikteja esiintyy miljöökysymyksistä.
Kestävä kasvu -skenaariossa valtiovallan asema yhteiskunnan toimintojen hallinnassa säilyy ja vahvistuukin. Hintaohjauksella koetetaan pitää ns. markkinavoimien (pankit, vakuutuslaitokset, suuryritykset, etujärjestöt, ulkomaiset sijoittajat jne.) paineita kurissa. YK:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden asema vahvistuu, ja ne laativat kansakunnille taloudellisen toiminnan pelisääntöjä mm. valuuttakeinottelun estämiseksi. Nopea taloudellinen kasvu ei ole ensisijainen tavoite. Hyvinvointiyhteiskunnan perusturvajärjestelmät säilyvät. Ympäristöverotus on yhtenä keinona ohjaamassa tuotantorakenteita kestävän kehityksen tielle. Muutenkin ekologinen näkökulma on voimakkaasti mukana yhteiskunnan toimintoja kehitettäessä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen hajoaminen pysähtyy ja vanhojen taajamien kehittäminen alkaa tiivistää maankäyttöä. Yhteiskunnallinen solidaarisuus ja yhteistoiminta sävyttää arvomaailmaa. Tuloeroja vähennetään tavoitteellisesti. Tukemalla ja kehittämällä joukkoliikennettä vähennetään painetta henkilöautoliikenteen kasvamiseen. Kansalliset ympäristöongelmat ovat varsin hyvin hallinnassa ja myös kansainväliset sitoumukset täyttyvät.
Markkinat ohjaavat -skenaariossa markkinavoimat vaikuttavat erityisen keskeisesti kansantalouden ja yhteiskunnan kehittymiseen. Valtiovallan osuus ja kyky talousvaikuttajana pienenee vastaavasti. Maailmantalouden moottoreina ovat monikansallisten yritysten maailmanlaajuiset verkostot. Pienemmät valtiot elävät monikansallisten yritysten puristuksessa. Raha- ja finanssipolititiikka toimivat suuryritysten ehdoilla, ja tämä johtaa useissa maissa luopumiseen perinteisestä sosiaalipolitiikasta. Palveluja yksityistetään ja saatetaan maksullisiksi, mikä lisää eriarvoisuutta. YK:n ja muiden kansainvälisten instituutioiden asema heikkenee. Talouskehitykselle on luonteenomaista epätasaisuus ja voimakkaat suhdannevaihtelut. Yhteiskunnan tukijärjestelmien kattavuus vähenee ja subventiojärjestelmiä karsitaan. Tuloerot kasvavat ja hyvin pienituloisten määrä lisääntyy, joskin samalla työttömyys vähenee. Matalapalkka-aloilla tulot ovat usein lähellä köyhyysrajaa ja allekin. Yhteiskunnallista polarisoitumista on selvästi havaittavissa. Yhdyskuntien rakenteessa näkyy hajaantumiskehitystä. Joukkoliikenteen asema huononee ja sen tukia vähennetään. Arvoissa yhteiskunnallinen solidaarisuus heikkenee ja leimaa antavana on voiton tavoittelu ja oma menestyminen, yksilöllisyys, vahvemman oikeus. Liikenteessä henkilöautojen määrä ja tieliikenteen suoriteosuus kasvavat, ei kuitenkaan välttämättä kovin paljon, sillä tuloerojen kasvun myötä myös liikenteessä eriarvoisuus lisääntyy, kun suuri pienipalkkaisten joukko ei voi hankkia autoa ja joukkoliikenne on kallista. Rion ympäristösopimusta ei noudateta, päästörajoja ylitetään ja monia paikallisia ympäristökonflikteja esiintyy.
Eri skenaariot vaikuttavat varsinkin henkilöautoliikenteen kehitykseen, joka vaihteleekin huomattavasti eri skenaarioissa:
Skenaario Henkilöautoliikenteen kasvu 1995 - 2020
Peruslinja 35 %
Kestävä kasvu 10 %
Markkinat ohjaavat 50-70 %
"
"Skenaario Henkilöautoliikenteen kasvu 1995 - 2020
Peruslinja 35 %
Kestävä kasvu 10 %
Markkinat ohjaavat 50-70 %"
Ja kun samalla tiedetään tutkimuksista, että liikenteen kasvu on samalla suoraan verrannollista elintason kasvuun niin on todella toivottavaa aika hoitaa Heikin tapaiset surkimukset pois päiväjärjestyksestä.
Kannattaa oikeasti miettiä ketä äänestää! Viherpiipertäjät estävät kasvun, eivätkä lapsemmekaan saa normaalia länsimaista elintasoa.
Näissä talouskokeiluissa on aina vaarana se että ne menevät pieleen. 90-luvulla tuli kokeiltua muutama vuosi työttömyyttä. Päättäjät olivat silloin samoja kuin nyt. Heillä oli töitä. Minun tulotasoni ei ole vieläkään kunnolla toipunut.
Eu:ssa yksityisautoilun hyödyt otetaan käyttöön täysimääräisesti. Haittoja minimoidaan suunnitelmallisesti, kuten päästöjen vähentämistä yhdessä autoteollisuuden kanssa sopien. Linja on selvä.
Mikä on Suomen linja?
>Näissä talouskokeiluissa on aina vaarana se että ne
>menevät pieleen.
Olet oikeassa. Nyt EU-jäsenenä, kun saamme vertailevaa tilastoa koko alueelta, näemme oikeasti mihin Suomen kokeiluilla on jouduttu. Meillä olisi kaikki edellytykset normaaliin eurooppalaiseen elintasoon, mutta täällä kateuspykällät tekevät sen vielä mahdottomaksi. Onneksi Unioni yhtenäistää mm verotusta vääjäämättömästi, niin pääsemme vähitellen eroon auto- ja perintöveron tapaisista talouden jarruista.