Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kapitalismi ja siihen johtava tuotannollinen ajattelutapa olisi suurin syy maailman nykypäivän suuren luokan ongelmiin.
Samoin ei ole epäilystäkään siitä, ettei ihmistä, ympäristöä ja koko elävää planeettaa pelasteta ahneuden ideologian vastustamisella retoriikan keinoin, vaan siihen tarvitaan konkreettisia koko maaailmaa koskevia toimenpiteitä.
Miten on, voivatko nykyiseen elämäntapaan kyllästyneet ajattelevat ihmiset kerätä ryhmittymänä niin valtavan omaisuuden, jonka käyttämisellä voisi uhmata koko taloudellisen järjestelmän olemassaoloa vai voisiko tällainen ryhmittymä käyttää hyväkseen nykylainsäädäntöä, ihmisen sisäsyntyistä tarvetta säilyä hengissä ja kyseisen vietin toteutumisesen kannalta
elintärkeitä elementtejä?
--
Ihminen tarvitsee elämässään vettä enemmän kuin mitään muuta. Silti maailman makean veden varastot ovat ehtymässä ilmastonmuutoksen, saastumisen ja energiankäytän harkitsemattoman lisäämisen vuoksi.
Puhdas vesi on 20 vuoden kuluttua todellinen harvinaisuus, joten voidaan vain kuvitella minkälaisiin toimenpiteisiin omia etujaan ajavat supervallat ovat tämän vuoksi valmistautuneet.
Mm. Suomessa on valtavia määriä puhdasta, makeaa vettä, jonka käyttö ja käytön valvonta on edelleen tulevaisuuden nähden täydellisen edesvastuutonta.
Vettä kannattaa ajatella.
Samoin ei ole epäilystäkään siitä, ettei ihmistä, ympäristöä ja koko elävää planeettaa pelasteta ahneuden ideologian vastustamisella retoriikan keinoin, vaan siihen tarvitaan konkreettisia koko maaailmaa koskevia toimenpiteitä.
Miten on, voivatko nykyiseen elämäntapaan kyllästyneet ajattelevat ihmiset kerätä ryhmittymänä niin valtavan omaisuuden, jonka käyttämisellä voisi uhmata koko taloudellisen järjestelmän olemassaoloa vai voisiko tällainen ryhmittymä käyttää hyväkseen nykylainsäädäntöä, ihmisen sisäsyntyistä tarvetta säilyä hengissä ja kyseisen vietin toteutumisesen kannalta
elintärkeitä elementtejä?
--
Ihminen tarvitsee elämässään vettä enemmän kuin mitään muuta. Silti maailman makean veden varastot ovat ehtymässä ilmastonmuutoksen, saastumisen ja energiankäytän harkitsemattoman lisäämisen vuoksi.
Puhdas vesi on 20 vuoden kuluttua todellinen harvinaisuus, joten voidaan vain kuvitella minkälaisiin toimenpiteisiin omia etujaan ajavat supervallat ovat tämän vuoksi valmistautuneet.
Mm. Suomessa on valtavia määriä puhdasta, makeaa vettä, jonka käyttö ja käytön valvonta on edelleen tulevaisuuden nähden täydellisen edesvastuutonta.
Vettä kannattaa ajatella.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sillä tienaa rahaa lisää..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000020277199
Diagnoosi on täysin väärä, ei maailman ongelmat mistään kapitalismista johdu ...
Jos jossain afrikassa kuolee nälkään noin 5 % väestöstä joka vuosi, niin ei se meidän syy ole ...
Näin on ollut ainakin 10 000 vuotta, että liika väestö on kuollut pois. Tällä biologisella tosiasialla ei ole mitään tekemistä nykyisten yhteiskuntajärjestysten kanssa.
Toisaalta miksi siitä yhtäkkiä on tullut ongelma, kun ei se ole ollut ongelma ennenkään tämän 10 000 vuoden aikana.
Egyptin historiasta voidaan suoraan lukea tämä 7 vuoden sykli, milloin nälänhädät toistuvat.
Faaraot osasi ennen siihen varautua, itseasiassa faaraoiden vauraus perustuu juuri tämän syklin hyödyntämiseen.
Eli hyvinä vuosina kerätään viljaa talteen ja kun tulee kuiva ajanjakso niin sama vilja myydään hyvällä hintaa takaisin viljelijöille.
Kertyvillä voittorahoilla rakennetaan sitten byramideja ...
Köyhien maiden nälänhätäongelmat ovat pieniä suhteessa ongelmiin, jotka kapitalismi on aiheuttanut.
Suurimpia ongelmia ovat:
1. Jatkuvaan tuotannon lisäämiseen perutuva talouspolitiikka edellyttää jatkuvaa kuluttamisen lisääntymistä, josta suorana seurauksena jätemäärien vastaava kasvu.
2. Lainsäädännön joustavuus suhteessa taloudellisten vallankäyttäjien suhteisiin. Käytännössä valta siirtyy rikkaille, kuten voidaan havaita esimerkiksi valtionyhtiöiden yksityistämispolitiikasta.
3. Eriarvoisuuden lisääntyminen ahneuden myötä: toimitusjohtajat pakotetaan ahnehtimaan lisää, jolloin kasvu pyritään jopa tietoisesti ottamaan työntekijöiden "selkänahasta". Esimerkkinä Konecranesin tj:n käsitys työajan pituudesta.
4. Talouden kasvottomuus ja kyvyttömyys vastuunottamiseen esimerkiksi ympäristökysymyksissä. Pörssiyhtiöiden omistajilla ei ole kollektiviista vastuuntuntoa esimerkiksi yhtiön aiheuttamille ympäristötuhoille.
5. Sijoituspolitiikan noidankehä ja ongelmat tiedon välityksessä:
- pankit ja rahoituslaitokset eivät vastaa sijoituksohteensa eettisyydestä esimerkiksi työ- tai ympäristökysymyksissä. On esimerkiksi mahdollista, että suomalainen sijoittaja tukee Yhdysvaltain asetehtaita tiedostamattaan hajautettujen rahastojen kautta.
6. Sosioekonomisen statuksen suhde yksilön kehitykseen yhteiskuntakelpoiseksi:
- Pienten ja keskisuurten yritysten asema on tehty verottajan kannalta niin vaikeaksi, ettei inhimillistä sietokykyä riitä kaikkien normien ja säädösten tiukkaan noudattamiseen. Monissa tapauksissa joudutaan jatkuvaan yli- ja laiminlyöntien kierteeseen, jossa ainoaksi päämääräksi jää mahdollisimman suuren tuloksen tekeminen tappioita ja kuraportaan olojen huononemista välttäen. Tällä kehityksellä on monia kerrannaisvaikutuksia, joista ulkomaisen työvoiman "ryntäys" on hyvä esimerkki.
7. Rahan vallan kasvu näkyy myös yleisessä asenteessa. Jos jokin menee rikki, sitä viitsitä korjata, vaan ostetaan suoraan uusi. Monia kodinkoneita ei edes kannata korjata, sillä yksittäisten osien hankinta-asennus tulisi kustantamaan laitteen tuotantokustannuksiin nähden moninkertaisen summan.
8. Tuottaja-kauppias-kuluttaja suhteen vääristyminen: aikaisemmin ihminen tarvitsi ruokaa, jota kauppiaat kuluttajille tuottajilta välittivät. Tänään nuo kaikki kolme kilpailevat käytännössä keskenään sillä erotuksella, että Kauppiaat mainostajien kautta määrittelevät mitä ihmiset tarvitsevat ja mitä tuottajien on ulkopuolisen maksajan tuoella kannattavaa tuottaa.
10. Arvojen ja elinolosuhteiden liian nopea muutos, joka näkyy yhteiskunnan ja yksilön tasolla mm seuraavista:
- elintasosairauksien räjähtäminen (esim. syövät ja monet psyykkiset sairaudet)
- yleinen kynnys sietää vaikeuksia on madaltunut
- aikaisemmin "yleisten" kunnia, moraali ja oikeudenmukaisuus käsitteiden hämärtyminen.
Länsimainen ihminen on myös kaiken lisäksi unohtanut pari-kolme MILJARDIA ihmistä, joilla on nälkä ja jano. Mutta eihän se ole meidän ongelmamme,eihän?
(Toivottavasti Mr.Murphy sattuu paikalle, kun autostasi puhkeaa rengas juuri silloin kun ei pitäisi...Hän saattaisi kysyä silloin sinulta tuota edellistä.)
Yritetään nyt vastata tähän purkaukseen ...
1. Jatkuva tuotannon lisäys on ollut edellytys elintason nousuun, mikä on ollut suuren enemmistön tavoitekkin. Jätemäärät on itseasiassa jopa alentuneet, nykyään jätteelle osataan tehdä muutakin kuin viedä se kaatopaikalle.
2. Lainsäätäjät ovat itseasiassa säätäneet itsensä pussiin, nykyään on kaikki yhteiskunnan toiminnot niin pitkälle lailla säädeltyjä ettei paikalliselle demokratialle ja järjenkäytölle enää jää tilaa.
3. Eriarvoisuus lisääntyy monista eri syistä, yksi on kansallisen päätäntävallan heikkeneminen joka johtuu ehkä eniten "ylikansallisesta" lainsäädännöstä.
4. Pörssiyhtiöillä ei enää ole omistajia joilla olisi kasvot, omistus on siirtynyt yhä enempi erillaisille eläkeyhtiöille ja sijoitusrahastoille.
5. Totta, tämä johtuu osakeyhtiöiden muita edullisemmasta oman pääoman keräämismahdollsuudesta. Kukaan ei ole vielä keksinyt yhtiömuotoa joka voittaisi osakeyhtiöt tässä.
6. Pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä on tulevaisuus, ne on niitä yhtiöitä jotka luovat tulevaisuuden työpaikat ja maksavat tulevaisuuden verot. suuryhtiöt siirtyvät yhä enempi ulkomaille sinne missä niiden mahdollisuus on tehdä parasta tulosta.
7. Vanhoja koneita ei kannata korjata työvoimakulujen takia, tosin kierrätyskeskukset nykyään myös korjaavat koneita.
8. Tämä ei minulle auennut ...
9. Missä oli kohta 9.
10. Ei se oikeastaan ole meidän ongelma,jokainen hallitus mikä maailmassa toimii on itse vastuussa siitä minkälaisen sosiaalihuollon se rakentaa omaan maahansa.
Kolmannessa maailmassa on ollut hyvin erillainen kehitys eri maiden välillä, aasissa on yleisesti kehitys ollut aina hyvä mutta Pohjois-korea muodostaa poikkeuksen, siellä nähdään oikeasti nälkää.
Afrikassa taas on yleisesti ollut kaikissa maissa aika huono kehitys, tosin mm Norsunluurannikko, Gapon, Kamerun ja Kenia ovat kehittyneet aika hyvin.
Etelä-amerikka taas on ollut maanosa jossa valtaosa maista on kehittynyt huonoon suuntaan, esim. Argentiina oli vielä 1950 luvulla maa johon lähdettiin Suomesta siirtolaisiksi paremman elintason takia, elintaso oli Ruotsin paikkeilla. Venezuela taas on maa jossa nyt menee hyvin, esim. Kuubalaiset nykyään menee sinne piikomaan ja töihin, jos vain pääsevät.