Eliitissä on hyvä

olla

Taloudellisesti eliitti-porukkaa ovat siis ainakin ekonomit ja lääkärit.

Entäs oikeustieteen ala? Mikä on alalla olevien keskipalkka? Mikä on tuomareiden ja asianajajien keskipalkka?

Entäs Diplomi-insinöörien keskipalkat?

Entäs eri alojen tutkijat sitten? Huippututkijat, varsinkin luonnontieteen nauttivat, tai ainakin pitäsi nauttia eniten arvostusta ja samaten uusien
teknillisten oivallusten keksijät.
Mutta tutjijoillahan on tunnetusti aliarvoinen palkka.

19

3204

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oik. ja Hall.yo.

      tässä olisi niitä kysymiäsi palkkatietoja. Tosin nämä tiedot ovat jo 5 vuotta vanhoja, mutta antanevat viitteitä palkkatasosta. Uusia tutkimuksia en käsiini saanut, kun ei sattunut olemaan tunnuksia lakimiesliiton intraan.

      Keskimääräinen alkupalkka yksityissektorilla 2797 e/kk ja keskimääräinen kokonaispalkka 5 vuoden työkokemuksella 4406 e/kk ja 10 vuoden kokemuksella 5101 e/kk. Julkisella puolella palkka tyypillisissä työtehtävissä keskimäärin:
      kihlakunnansyyttäjä n. 3300 e/kk, käräjätuomari n. 4050 e/kk ja verojohtaja 5300 e/kk. Julkisen puolen alkupalkka vain n. 2100 e/kk (mm. auskultoidessa palkka on ymmärtääkseni vielä vähän alempi).

      Mitäpä muuta... Työttömyysaste 3 % vuonna 2001.

      Tässä siis jotain viitteitä lakimiesten palkoista, vaikkakin 5 vuoden takaa, mutta kuitenkin.

      Kuten huomaat, ei ne keskipalkat tällä alalla niin kummoisia ole. Ihan tavallisia akateemisten ammattien palkkoja - ja ymmärtääkseni pienempiä kuin vaikkapa juuri lääkäreillä tai ekonomeilla. Mutta ei kai sitä koulutusta vaan palkan perusteella kannatakaan valita. Kannattanee valita sellainen työ, josta ajattelee tykkäävänsä, kun kerran työtä on tarkoitus muutama kymmenen vuotta sitten tehdä.

      • qgegeqgeq

        Miten lakimies ja verojohtaja liittyvät toisiinsa? Verojohtaja voi olla esim OTM, HTM, KTM jne jne


      • Oik. ja Hall.yo.
        qgegeqgeq kirjoitti:

        Miten lakimies ja verojohtaja liittyvät toisiinsa? Verojohtaja voi olla esim OTM, HTM, KTM jne jne

        Ne liittyvät toisiinsa aivan kuten kirjoitin. Kyseessä on ko. tutkimuksessa mainittu lakimiehelle tyypillinen työtehtävä.

        Se, että joku työtehtävä on tyypillinen jonkin koulutuksen suorittaneelle ei luonnollisesti välttämättä sulje pois sitä, että jonkin muun koulutuksen suorittanut voisi tehtävään hakeutua.


    • tässä_______

      1. Lääkis
      2. Kauppis
      3. Oikis

    • jhknaikitopso

      Vakituisessa työsuhteessa oleva vastavalmistunut DI tienaa keskiarvopalkkana nyt 2 874 euroa kuukaudessa.
      http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=840418

      Ainakin siis lääkärit ja ekonomit painavat ohi, mutta oikiksen väki on samalla suunnalla.

      Sanoinsin jos haluaa mukavan palkan valitsee jonkun näistä "huppualoista" omien kiinnostusten ja kykyjen mukaan.

    • Palkkauksenko

      mukaan sinä eliitin muodostat? Kuulepas, oli ala mikä tahansa eliittiin päästäkseen pitää omata muutakin kuin loppututkinto. Yliopiston loppututkinto ei todellakaan yksistään tee ketään autuaaksi ja eliittiin kuuluvaksi. Teillä opiskelijoilla on todella lapsellinen käsitys asiasta - loppututkinto ei automaattisesti avaa kenellekään ovia johtajan paikoille. Siihen tarvitaan ja vaaditaan suurimmaksi osaksi aivan muuta, ja sitä ei koulun penkiltä saada.

    • Julkisoikeuden maisteri

      Joten varminta tietoa saa sieltä.
      Eli esim. valtiolla ekonomit tienasivat v. 2005 keskimäärin 3 286 erkkiä, vaihteluvälin ollessa seuraava 1 desiili 2 183, 5 des. 3 171 ja 9. des 4 388

      Juristit tienasivat valtiolla keskimäärin 4 034 erkkiä. Desiileissää jakauma oli seuraava: 1. des. 2 595, 5. des 3 856, 9. des. 5 535.

      Valtiolla DI:t tieasivat keskimäärin 3000-4000 erkkiä pääaineesta riippuen. 1. des 1900-2800, 5. des. 2800-3800, 9.des. 4000-5000.

      Luonnontieteiden FT-tutkijoiden palkka pyörii siinä 4 tonnin tienoilla keskimäärin ja fm:lla 3000 luokassa valtiolla.

      Yksityisellä puolella ekonomi tienasi keskimäärin 4 780; 1 des. 2 883, 5. des. 4 429, 9. des. 7 109.

      Ylemmän oikeustieteen tutkinnon suorittaneet tienasivat keskimäärin 4 975; 1. des 3 020, 5. des. 4 549, 9. des. 7 708.

      DI:t tienasivat keskimäärin 3700-4400 erkin verran; 1 des. 2300-2900, 5. des. 3400-4100, 9. des. 5300-6300.

      Luonnontieteiden puolen fm:t tienaisivat keskimäärin 3200-4100 ja ft:t 4000-4400.

      Eli yhteenvetona voidaan sanoa, että luonnontieteellisen puolen tutkijat ja pääosin di:t tienaavat suunnilleen saman valtiolla ja yksityisellä. Mutta yksityisellä puolella on selvä ansioero yksityisen ja julkisen välillä juristeilla ja etenkin ekonomeilla. Lisäksi juristeilla ja ekonomeilla palkkahaitari on todella laaja, eli voi kai sanoa, että osa ekonomeista tienaa hyvin ja kuuluu palkkaeliittiin, mutteivat kaikki, sillä etenkään julkisella sektorilla työskentelevillä ei ole mitään huipputuloja, ja muutenkin ne huipputulot keskittyvät vain pienelle osalle ekonomeja jotka työskentelävät yksityisellä sektorilla. Juristien tilanne on samantyyppinen, eli valtiolla tienaa vähemmän kuin yksityisellä, jolloin ne palkkaeliittiin kuuluva vähemmistökin työskentelee yksityisellä sektorilla.

      Eli kumpikaan tutkinto ei takaa palkkaeliittiin pääsemistä, vaan vasta valmistumisen jälkeinen työpaikka yksityiseltä sektorilta antaa mahdollisuudet päästä sinne, jos se on päämääränä.

      Lisää tilastotietoja voi katsella itse:
      http://www.stat.fi/til/vkp/tau.html              

      • Lutki

        "Luonnontieteiden FT-tutkijoiden palkka pyörii siinä 4 tonnin tienoilla keskimäärin ja fm:lla 3000 luokassa valtiolla. "

        Tottako on? 3000 kuulostaa kyllä aika paljolta lutkin fm:lle. Kuvittelin että olis jotain 2000-2500. Varsinkin jos ei ole mitään lisiä vielä kertynyt. Tietysti jos se keskimääin on niin sitten se alotuspalkka varmaan onkin pienempi. Mutta silti..


      • Julkisoikeuden maisteri
        Lutki kirjoitti:

        "Luonnontieteiden FT-tutkijoiden palkka pyörii siinä 4 tonnin tienoilla keskimäärin ja fm:lla 3000 luokassa valtiolla. "

        Tottako on? 3000 kuulostaa kyllä aika paljolta lutkin fm:lle. Kuvittelin että olis jotain 2000-2500. Varsinkin jos ei ole mitään lisiä vielä kertynyt. Tietysti jos se keskimääin on niin sitten se alotuspalkka varmaan onkin pienempi. Mutta silti..

        "Tottako on? 3000 kuulostaa kyllä aika paljolta lutkin fm:lle. Kuvittelin että olis jotain 2000-2500. Varsinkin jos ei ole mitään lisiä vielä kertynyt. Tietysti jos se keskimääin on niin sitten se alotuspalkka varmaan onkin pienempi."
        No tietojen oikeellisuudesta vastaa tilastokeskus, en minä, mutta ainakin itse pidän niitä kohtuullisen luotettavina.

        Ja kyse on nimenomaan keskiarvoansioista, joka pitää sisällään kaikki kyseisen tutkinnon suorittaneet, eli luonnollisesti alkupalkka on pienempi. Lisäksi tietenkin kun kyse on kaikistä FM:n tutkinnon suorittaneista pääaineittain jaoteltuina, niin varmasti tehtäväkuvat ovat moninaisia eli osa työskentelee tutkijoina, osa opettajina ja osa muissa tehtävissä kuten asiantuntijoina ja johtotehtävissä, niin palkka vaihtelee tehtävän mukaan.

        Laitetaan nyt tiedot kokonaisansioista luonnontieteiden puolelta.

        Eli FM:ssä (valtio) pienin keskipalkka on biologeilla, joilla se on 2 531 ja suurin geologeilla joilla se on 3 039. Muiden alojen FM:n keskiansio ovat n. 2700-2900 erkkiä, eli pyöristettynä n. 3 kiloa.

        Jos asia ilmaistaan desiileissä edellisten tavoin, niin 1. desiilin pienin palkka on biologeilla 1 743 ja suurin geologeilla 2 204, muilla se on siinä 1800-1900 erkkiä. 5.desiilissä geologit odotetusti tienaa eniten, eli 3 027 ja biologit vähiten 2 333 erkkiä. Muiden ansiot ovat tässä desiilissä siinä 2600-2900 luokkaa. 9. desiilissä biologit jatkavat linjallaan, eli vähiten tienaavina 3 513 erkin ansioilla ja eniten tienaa matematiikan ja tilastotieteen FM:t 4 307 erkin ansioilla. Muut tässä desiilissä olevat tienaavat hieman alle neljä tonnia, lukuunottamatta fyysikoita jotka tienaavat melkein saman kuin matemaatikot.

        Eli biologien ansiot ovat ryhmän sisällä huonoimmat ja jäävät muista selvästi, sen sijaan kyllä muiden alojen palkalla pärjää, lukuunottamatta ihan alimpien desiilien palkkoja joita voidaan luonnehtia varsin mataliksi.    

        Humanistisen puolen FM:en keskipalkat ovat näköjään hieman matalammat, eli eniten tienaa kielitieteilijät ja historioitsija sekä arkeologit jotka tienaa noin 2800 erkkiä ja vähiten informaatio- ja viestintätieteilijät 2 378 erkkiä, muiden tienatessa keskimäärin tuon mainitsemasi 2500 erkkiä. Luonnontieteen FM:t tienaavat tilastollisesti selvästi enemmän, alinta desiiliä lukuunottamatta, kuin humanistisen puolen kollegat, sillä esim. viestintä- ja informaatiotieteilijät ylittävät juuri ja juuri ylimmässä desiilissä 3k:n rajan.

        Että semmoisia tilastotietoja.


    • jotka vielä

      pähkäilette uravalintaa kertoisin että tuo tutkijan homma biologian alalla ei ihan joka jannulta suju vaikka miten hyviä arvosanoja opinnoista saisi. Noille palkoille pääseminen vaatii ensin usean vuoden tohtoriopinnot ja siinä palkka pyörii 1700 e/kk ylöspäin tai joillakin jopa alaspäin. Työtä on tehtävä enemmän kuin 8 tuntia päivässä jos mielii pysyä ryhmässä mukana. Minäkin olin melkein joka viikonloppu töissä, plus usein myös juhlapyhiksi sattui jotain eksperimenttiä, jonka takia piti yliopistolle raahautua. Aika tylyä touhua välillä jollei tulosta tule säännöllisin väliajoin. Harva jaksaa.

      • Julkisoikeuden maisteri

        ..jos sen palkkoihin viittasit, niin oli kyse kaikista kyseisen tutkinnon suorittaneista, eli biologien osalta mukana ovat myös nämä julkishallinnon ja erityisesti ympäristöhallinnon byrokraatitkin, jotka tienaavat tavallisesti ylitarkastajina/erikoissuunnittelijoina sen 2500-3000 ja pykälää alempana tarkastajina/suunnittelijoina sen n. 2500 molemmin puolin.

        Mutta on varmaankin totta, että jos biologikoulutuksen tavoitteena pidetään alan tutkijoiden koulutusta, niin kilpailu niistä muutamista huonosti palkatuista ammattitutkijan paikoista on kovaa. Eli ainakin suurin osa itse tuntemistani keskitason biologeista on lähtenyt vapaaehtoisesti joko valtion hommiin, pääasiassa ympäristöhallintoon, tai kunnille ympäristösihteereiksi. Lisäksi osa on lähtenyt opettajiksi, mikä myöskään ei ole kovin huonosti palkattua hommaa, kunhan vain opettajan pätevyyteen riittävät opinnot löytyy.

        Kai se on uravalintakysymys, lähteekö huonommalla palkalla kiinnostaviin tutkijan hommiin, vai paremmalla palkalla vähemmän ammatillisesti mielenkiintoisiin hommiin.


      • Kysyjä.
        Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

        ..jos sen palkkoihin viittasit, niin oli kyse kaikista kyseisen tutkinnon suorittaneista, eli biologien osalta mukana ovat myös nämä julkishallinnon ja erityisesti ympäristöhallinnon byrokraatitkin, jotka tienaavat tavallisesti ylitarkastajina/erikoissuunnittelijoina sen 2500-3000 ja pykälää alempana tarkastajina/suunnittelijoina sen n. 2500 molemmin puolin.

        Mutta on varmaankin totta, että jos biologikoulutuksen tavoitteena pidetään alan tutkijoiden koulutusta, niin kilpailu niistä muutamista huonosti palkatuista ammattitutkijan paikoista on kovaa. Eli ainakin suurin osa itse tuntemistani keskitason biologeista on lähtenyt vapaaehtoisesti joko valtion hommiin, pääasiassa ympäristöhallintoon, tai kunnille ympäristösihteereiksi. Lisäksi osa on lähtenyt opettajiksi, mikä myöskään ei ole kovin huonosti palkattua hommaa, kunhan vain opettajan pätevyyteen riittävät opinnot löytyy.

        Kai se on uravalintakysymys, lähteekö huonommalla palkalla kiinnostaviin tutkijan hommiin, vai paremmalla palkalla vähemmän ammatillisesti mielenkiintoisiin hommiin.

        Tarkoitatko nimimerkilläsi julkisoikeuden maisteri, että olet hallintotieteen maisteri?


      • Julkisoikeuden maisteri
        Kysyjä. kirjoitti:

        Tarkoitatko nimimerkilläsi julkisoikeuden maisteri, että olet hallintotieteen maisteri?

        Eli HTM tai HM, miten vain, on se virallinen tutkinto. Ja julkisoikeus on sen tutkinnon pääaine.

        Mikä nickissäni kiinnostaa Kysyjää?


      • jussi.

        Niin.. sen kirjan kun vääntää niin hyvinkin selkenee ajatukset eikä ole enää tarpeellista esitellä harhakuvitelmia näillä palstoilla.

        myös nimim. yliopistopainon asiakas


      • Kysyjä.
        Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

        Eli HTM tai HM, miten vain, on se virallinen tutkinto. Ja julkisoikeus on sen tutkinnon pääaine.

        Mikä nickissäni kiinnostaa Kysyjää?

        Juuri tuo mihin vastasit kiinnosti. Kiitoksia vastauksestasi.


    • dfgftghfd

      palkan menee diplomi-insinööriksi. Työllistymismahdollisuudet ovat erittäin hyvät, eikä palkkataso kunnan ja yksityisen välillä paljoa vaihtele.

      • Työtön DI

        Meikäläisinä on työttöminä kohta enemmän kuin tradenaamioita. Lisäksi hesessä on kiva paistaa hampurilaisia KTM:ien kanssa samalla kun putkimiehet vittuilee.
        Suomessa ei tällä hetkellä ole muita hyviä duuneja kuin lennonvalvoja ja lääkäri joihin pääsee pelkällä koulutuksella.


      • iojijiljpo
        Työtön DI kirjoitti:

        Meikäläisinä on työttöminä kohta enemmän kuin tradenaamioita. Lisäksi hesessä on kiva paistaa hampurilaisia KTM:ien kanssa samalla kun putkimiehet vittuilee.
        Suomessa ei tällä hetkellä ole muita hyviä duuneja kuin lennonvalvoja ja lääkäri joihin pääsee pelkällä koulutuksella.

        Älä sekota Diplomi-insinöörejä tavan insinööreihin, joista valmistuneista puolet "joutuu" (pääsee) heti kortistoon.

        Kyllä se diplomi-insinööri on suhteellisen varma paikka työllistyä eli keskimääräisestikin tarkasteltuna.

        Sun asenteella täytyy sitten näköjään valita se paras ala, jossa on suurin työvoimapula eli mee itte
        sitteni ite sinne putkimieheksi opiskelemaan.


      • Teekkkkari

        Puhumattakaan sitten kapeista aloista, joilla on työvoimapulaa tai aloista, joille on helppo perustaa oma yritys. Toisaalta diplomi-insinööriksi ei vain "mennä" :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      30
      5792
    2. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      14
      4364
    3. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      40
      3237
    4. IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.

      IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm
      Maailman menoa
      52
      2951
    5. Israel aloitti 3. maailmansodan

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.
      Maailman menoa
      339
      1549
    6. Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista

      Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas
      Ikävä
      86
      1338
    7. Haluaisin lähettää sulle viestin

      Mutta en enää uskalla. Miehelle.
      Ikävä
      62
      1276
    8. Nainen, meidän talossa on säännöt

      1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E
      Ikävä
      232
      1206
    9. Miellytänkö sinun silmää?

      Varmaan ainakin vähän, jos tykkäät minusta. Siis jos tykkäät.
      Ikävä
      79
      1169
    10. Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.

      Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul
      Maailman menoa
      401
      1161
    Aihe