Kirjaston keräämää runoutta
Runo Puhuu / Dikten talar
Vaasan kaupunginkirjaston – maakuntakirjaston
järjestämän Pegasos – runokeräyksen satoa runon vuonna 1997
Skörden av diktinsamlingen Pegasos som ordnades av Vasa
satadsbibliotek – landskapsbibliotek under diktens år 1997
Työryhmä / Arbetsgrupp: Jons Hindsberg, Arja Koukku ja Rauni Raukola
Taitto ja tekstinkäsittely / Layout och textbehandling: DigiWood Oy Ab
Kannen kuva / Pärm bild. Arto Dahlbon maalaus / Målning av Arto Dahlbo
Kustantaja / Förläggare Vaasan kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto
Vasa stadsbibliotek – landskapsbibliotek
ISBN 952-5149-07-2
Painopaikka / Tryckeri: Painotalo Varteva Oy 1998
Kuten asiaan kuuluu kirja on kaksikielinen ja kirjoitettua runoa on kertynyt
pitkin poikin Pohjanmaata ja näinhän se olla pitää, kun tämä Vaasan kirjasto
kerran on emokirjasto eli kohtalaisen suuren alueen kattavan maakunnan
kantakirjasto. Kirjassa kansainvälisyyttäkin ilmenee sikäli, että sisällössä on
mukana jokunen englannikielinenkin runo. That’s nice.
Kirjan kiinnostavuutta ja arvoa lisää jokaiselle osallistuneelle
esitettyihin kysymyksiin (samoihin) saadut väliin hyvin värikkäätkin
vastaukset. Tällainen jonkin erikoisemman tai normaali antologiakäytännöstä
poikkeavan kirjallisuuselementin lisääminen kokonaisuuteen maustaa
aina mukavasti, antaa eloa ja tässä tapauksessa kysymysasettelulla tuodaan
itse kutakin kirjoittajaa lukijaa lähemmäksi. Kirjan valmistumiselle on
myös maltettu antaa viimeistelyn onnistumiselle tarvittava aika ja niinpä
runonvuonna 1997 koottu materiaali sai valmiin painomuotonsa vasta 1998.
Kirja on esimerkillisen siististi koostettu ja toivoa sopiikin, että vielä
joskus jotain vastaavaa järjestettäisiin.
Kirjaan pääseet runot on jyrytetty.
Arvosteluraadissa olivat: Jons Hindsberg, Martin Imbur, Kyösti Kelhä,
Arja Koukku, Anneli Linna, Marja-Leena Mäkelä ja Carita Nyström.
Kulttuuripohjanmaa
37
4463
Vastaukset
- r.jalonen
Pohjanmaan taidetoimikunnan tiedotuslehti 2004
ISSN 1455-8920
Tarinat kiertoon -projektin vetäjä: Marja-Leena Mäkelä
Kannen kuva ja julkaisun kuvat Kari Anttila
34-sivuinen Tarinat Kiertoon –vihko on selailukelpoista
katseltavaa ja lukuarvoakin sillä on ja hauskasti sekoittuvat
ammattilaiset, harrastajat ja lapset omiksi kirjallisiksi sisältöosioikseen.
Kivasti vihkosta värittävät koululaisten piirrokset, mutta niin kuin usein
- liian usein, niin taas ovat sivumarginaalit lipsahtaneet väärinpäin.
Ulkolaidoilla tilaa on yllin kyllin, mutta ennen niittejä, keskiössä, ei juuri
lainkaan ja sinne se teksti sitten sukeltaa.
Surkuhupaisan vihosta tekee se taustatieto, että materiaalia siihen
koottiin useamman vuoden aikana ja tulevan hienon julkaisun
tiimoilta saatiin lehdistä lukea huikeaa etukäteisuutisointia, vaikka
kuinka moneen otteeseen. No, jotkut nautti palkkaa, jotkut kuittasi
palkkioita ja kilometrikorvaukset, ynnä muut kulut taisivat huikeiksi
muodostua, että sinne jonnekin tien varteen ne hankkeeseen budjetoidut
ja sitten taas lisäbudjetoidut rahat jäivät.
Tehtiinhän sitä toki projektin tiimoilla paljon muutakin, mutta
kun piti tulla niin mahtava kirjakin ja alkuasetelmissa nimenomaan
ja varsinkin se mahtava edustuskelpoinen kirja.
Ja kuinkas sitten kävikään. No, onneksi on edes tämä vihkonen
ja nämä tarinat kierrossa. - jukkamm
Risto Jalonen: Panu Hemminki ’’Avara katse lakeudelta’’
Artfix –kustanne 2005 ISBN 952-91-8866-8
Painotyöt: Waasa Graphics Oy
96 sivua
Panu Hemminki: Öljymaalaukset ja runot
Risto Jalonen: Toimitus, layout, henkilökuvat, teosten
valokuvaus, kuvien käsittely, taitto ja Hemmingin
tekstien stilisointi sekä esittelytekstit
Kirja on fiksun oloinen ja hienosti toteutettu. Se antaa kelpo kuvan
taidemaalari Panu Hemmingin taiteesta. Painomateriaali on hienoa.
Tiettävästi tällaisen paperilaadun käyttö tuo esiin enemmän sävyjä
kuin halvemmat vaihtoehdot. Värikuvia olisi saanut olla enemmän,
mutta mustavalkoisetkin puhuttelevat.
Kirjan monipuolisesta sisällöstä löytää jokainen varmasti itseään
miellyttäviä taideteoksia ja ilmeisesti Jalonen on saanut jotain olennaista
esiin Hemmingin ajatusmaailmasta. Tuntuu yhteistoiminta sujuneen.
Ehdottomasti tutustumisen arvoinen pienimuotoinen taidepakkaus
ja taitaa se olla avaraa ja miksi ei myös avartavaa tehdä surrealismia
näissä pohjalaisissa maisemissa.
Sisällössä riittää sitten kyllä maisema puoltakin riittämiin ja taitto on
mielestäni tyylikas, eikä ole moittimista paljoa muutenkaan.
Ammattilaiset osaa ja Teuvalla tuulee todistaa Jalosen näppäämä
takakannen kuva, jossa esittäytyy kohdehenkilö P. Hemminki
Jukka Mäki-Maunus - r.jalonen
STS, Suomenselän Taiteilijaseura 35 v.
Teksti, grafiikka & layout: Arvo Sippola
työryhmä: Raimo Hirvonen, Marita Järvinen, Eero Hiironen ja Arvo Sippola
Kannen valokuva: Eero Hiironen
Kuvan manipulointi: Jyrki Foudila
Kannessa oleva logo: STS: standaari, Arvo Sippola
sivuja 151
Paino: Ykkösoffset Oy, Vaasa
Kustantaja: Suomenselän Taiteilijaseura ry 2003
ISBN 952-91-5836-X
Jo huomiota herättävällä juhlakoollaan kirja kerää pisteitä ja
sekä etu- että takakannen kattava professori Eero Hiirosen ottama
kuva sumuisesta Ähtärijärvestä toimii upeasti.
Varsin selkeästi taitettu kirja, joka ei liiemmälti jätä valitteluille sijaa.
Ehdottomasti tyylikkäin taidejärjestön aikaansaama matrikkelityylinen
kirja mitä minä olen näillä nurkilla nähnyt.
Hiljattain edesmenneen Arvo Sippolan teksti on asiallisen tiedottavaa.
Kaikki tulee oikeassa järjestyksessä sanotuksi.
Silloin kun seura juhli 30-vuotistaivaltaan, niin Ähtärin Pirkanpohjassa
otettiin juhlakuva, jossa ovat mukana: Kunniajäsen Veikko Takala,
näyttelyn avannut Vaasan lääninhallituksen koulutusosaston päällikkö
Maria-Terttu Hautanen-Jokela, seuran sihteeri Marita Erkkola-Järvinen
ja seuran puheenjohtaja Arvo Sippola. Tuolloin myös seuran pikkujoulut
vietettiin Hiirosen tunnetuksi tekemässä Pirkanpohjan taidekeskuksessa.
Näitä kerronnallisia ryhmäkuvia on sitten monista muistakin tilaisuuksista.
Sen kummemmin sisältöön puuttumatta totean vain, että kirja on niin hyvin
tehty, että sitä moni muu taidejärjestö voisi vaikka käyttää malli- ja
vertailukappaleena. - r.jalonen
Kalevi A. Mäkinen: Merestä kasvaa maa
Kustannus: Studio Kalevi A. Mäkinen 1993
Työryhmä:
Tom Westergård, Erkki Peräsalo, Ulla-Maj Träsk ja Kalevi A. Mäkinen
Kuvat ja taitto: Kalevi A. Mäkinen
Kuvasivujen teksti: Tapani Mäkinen
Käännöstyöt:
Ruotsiksi Rauha Maijala ja Margareta Södergård
Englanniksi ja saksaksi Leena Kristola
Painotyöt: Hämeen Kirjapaino Oy
Seinäjokisen kuvaajan Kalevi A. Mäkisen julkaisema kirja
’’Merestä kasvaa maa’’ on taltiointi ajalta jolloin näillä nurkin
oli vain yksi maakunta eli Pohjanmaa, jota myös sijaintinsa johdosta
Etelä-Pohjanmaaksi kutsuttiin. Joo, elettiin sitä aikaa ennen kuin
Seinäjoki keksi yrittää kammeta Pohjanmaan maakunta nimen vain
omaan käyttöönsä ja tehdä Vaasasta lähimaakuntineen virallisesti
Rannikko-Pohjanmaan.
Mutta historiahan sen saneli, että toisin kävi, mistä taitavat eräät seinäjokiset
vieläkin olla käärmeissään. Kirjan julkaisemisen aikoihin Vaasa oli vielä
oman lääninsä pääpaikka ja näin ollen mikäpä olisi kirjalle soveliaampi
aloitus kuin silloisen maaherran Tom Westergäårdin vaikuttava avaus-
esittely.
Kuvallisella puolella lähdetään liikenteeseen luonnollisesti Vanhasta Vaasasta
ja edetään siirtyen silloiseen Nykyvaasaan tietenkin mereltä käsin.
Vuosisatojen ekologisessa historiassa merestä on noussut hyvin pitkälle
koko laaja lakeus ja siksihän täälläpäin niin tasaista on, kun pellot ovat
vanhaa merenpohjaa.
Kirjassa kaarrellaan pitkin poikin lakeutta mukana mainittujen paikkojen
ohella mm. Lapua, Ähtäri sun muu peruspohjanmaa ja luonnollisesti
kaupunkiverkostossa käydään aina Kokkolassa saakka.
Tosi hyvä juttu, että Kalevi näin ilmeikkään ja kuvakerronnallisestikin hienosti
lääninhistoriaa huomioivan kirjan on meille tullut tehneeksi. - pentt44
Sokkelopeliä ISBN 951-787-192-9 Kustannusliike Runogalleria 2004
Kirjassa on kuusi vierailijaa: kirjailija Heikki Hemminki Kurikasta, taidemaalari Panu Hemminki Teuvalta, kuva- taiteilija Isto Jakola Vaasasta, piirtäjä Mikke Jalonen Jurvasta, matemaatikko ja runoilija Erkki Pussinen Vaasasta sekä taidemaalari ja Piirtäjä Veikko Takala Vaasasta. Kirja on 62 sivuinen liimattu pehmeäkantinen. Kansimateri- aalina hieno liinapuristettu kartonki. Takakannen tekstissä Harri O. Niskanen näkee asian näin: - Sokkelopeliä on Jalosen johdattelema kokemusmatka elämän labyrintissä, ja jälleen kerran oivallinen osoitus hänen ehtymättömästä kyvystään kertoa, kuvata ja yhdistää.
Ja juuri tuollaista kykyähän Jalosessa on yllin kyllin ja graafista silmää. Sokkelopeliä kirjaan Jalonen on tietokoneella tehnyt harvakseltaan käytetyn
marmoroidun näköisen sivupohjan, joka elävöittää sopivasti ja kuvaosuudet
tuovat omat mausteensa tälle eläväisen, sokkeloiselle ’’jalostetulle’’ pelikentälle. Tässä pari näyttiä Risto Jalosen kynästä, ensin runo nimeltä Vielä kevät, joka kuuluu näin: ’’Saniaisten kämmenet / niin valmiina / avautumaan / ottamaan vastaan / kosteikon kesän.’’ ja sitten seuraavalta toiseksi viimeiseltä tekstisivulta: ’’Valonnopeutensa / ylittävä enkeli / pimeässä / kuin kuka tahansa / kehällä / jossa alku ja loppu / yksi ja sama.’’ Miettikääpä sitä. Tähän lopuksi vielä vaimoni mieliruno kirjasta. Sen nimi on Siteet: ’’Minussa sinulle / nautinnon huuma / syntiinlankeemus / orjantappurakruunu / kärsittäväksesi. // Sama mitä / kannan puolestasi /tällä hurmioituneella / rakkauden tiellä.’’
- Pentti Suksi- Helga L.
Oliko se tämä kirja, jossa julkaistiin yhden osallistujan runot aivan toisenlaisina kuin ne alunperin oli kirjoitettu. Risto "Huuhaa" Jalonen oli ryhtynyt kirjoittamaan yhden kirjoittjan runot uuteen uskoon, koska ne hänen mielestän olivat "niin huonoja". Tässäkö ovat nyt ne runot, jotka on kirjoitettu uudelleen Jalosen makuun sopiviksi? Jalonen ei sentään laittanut omaa nimeään alle eikä myöskään vaatinut kirjoittajaa muuttamaan nimensä Jaloselle sopivammaksi!
- toivioretkellä
Helga L. kirjoitti:
Oliko se tämä kirja, jossa julkaistiin yhden osallistujan runot aivan toisenlaisina kuin ne alunperin oli kirjoitettu. Risto "Huuhaa" Jalonen oli ryhtynyt kirjoittamaan yhden kirjoittjan runot uuteen uskoon, koska ne hänen mielestän olivat "niin huonoja". Tässäkö ovat nyt ne runot, jotka on kirjoitettu uudelleen Jalosen makuun sopiviksi? Jalonen ei sentään laittanut omaa nimeään alle eikä myöskään vaatinut kirjoittajaa muuttamaan nimensä Jaloselle sopivammaksi!
Tiedetäänhän se Jalonen, se on aina oikeassa ja jos joku väittää muuta niin perästä kuuluu. Esim "kirjoissansa",jotka ovat pelkkiä lehdyköitä hän mustamaalaa kyseisiä ihmisen taiteen nimissä. Se jos jokin on suurta NARSISMIA, jota SUURI POHJANMAAN RUUNEPERI viljelee mielensä mukaan ja Suksi ylistää, onpa hyvin tehty. Ammatilaisen otetta.
Koettakaapa arvostella Jalosta ja sen tekemisiä kaveriporukassa kun Jalonen on läsnä, niin jo seuraavassa julkaisussa on ala-arvoista tekstiä arvostelijoista. Ujutettuina vaivihkaa painokelvottoman tekstin sekaan. Jalonen on aina omasta mielestään toisia parempi ja sillä on aina kaikki asiat paremmin kun toisilla.
Mutta niinhän ne ystävät kaikkovat, jos niitä on koskaan ollutkaan. On vain pelkkiä kavereita.
Ja kun vielä muutellaan toisten runotekstejä oman mielensä mukaiseksi on se tosi sairasta. Jalonen luulee että kukaan toinen ei osaa kirjoittaa yhtä hyvin kun hän. Niin surullista, että jo olisin Jalonen niin laittaisin pääni vessanpönttöön, joka sekin on parempi kuin muilla ja vetäisin.
Jossain välissä kuulin Jalosen olevan Suomen paras laulujen sanoittaja ainakin omasta mielestään. Se jääköön omaan arvoonsa.
Ei muuta kun kunnia Jaloselle POHJANMAAN RUUNEPERILLE. - Riikka T.
Helga L. kirjoitti:
Oliko se tämä kirja, jossa julkaistiin yhden osallistujan runot aivan toisenlaisina kuin ne alunperin oli kirjoitettu. Risto "Huuhaa" Jalonen oli ryhtynyt kirjoittamaan yhden kirjoittjan runot uuteen uskoon, koska ne hänen mielestän olivat "niin huonoja". Tässäkö ovat nyt ne runot, jotka on kirjoitettu uudelleen Jalosen makuun sopiviksi? Jalonen ei sentään laittanut omaa nimeään alle eikä myöskään vaatinut kirjoittajaa muuttamaan nimensä Jaloselle sopivammaksi!
Jalonen yritti myös muuttaa erään toisen kirjailijan tekstejä, perusteluna, että se voisi olla silloin parempi ja säästäisi vielä tilaakin! Saatanan röyhkeä tyyppi!
No, siihen ei saanut lupaa, kun kirjailija kertoi, että runo on julkaistu ruotsiksi ja että käännöksen pitää olla yksi yhteen. Eipä uskaltanut muutella silloin mitään. Näin kerrottiin minulle henkilökohtaisesti. - Riikka M,
Helga L. kirjoitti:
Oliko se tämä kirja, jossa julkaistiin yhden osallistujan runot aivan toisenlaisina kuin ne alunperin oli kirjoitettu. Risto "Huuhaa" Jalonen oli ryhtynyt kirjoittamaan yhden kirjoittjan runot uuteen uskoon, koska ne hänen mielestän olivat "niin huonoja". Tässäkö ovat nyt ne runot, jotka on kirjoitettu uudelleen Jalosen makuun sopiviksi? Jalonen ei sentään laittanut omaa nimeään alle eikä myöskään vaatinut kirjoittajaa muuttamaan nimensä Jaloselle sopivammaksi!
Ihmeellistä on se, että kun Jalonen on julkaissut antologian, jossa voi olla mukana jopa kymmeniä muita taiteilijoita ja kirjailijoita, niin aina joku - varsinkin Pentti Suksi - kehuskelee vain Jalosta. Muita ei halutakaan huomioida. Väärentäjä ja itseihailija Risto Jalonen nousee aina muiden yli - muussa täpauksessa hän suuttuisi ja joutuisi kirjoittamaan vihatekstejä ja solvauksia siitä henkilöstä, joka on kehdannut puhua muista kuin Jalosesta.
- r.jalonen
Lakeus puhuu
Pohjanmaan Kirjailijat ry 1992
Toimituskunta: MirjaKuivaniemi, Vesa Rantala ja Jyrki Tuulari
Toimittaja: Vesa Rantala
Kansi: Pentti Vetikko Pirkkoliisa Murtomäen aiheen pohjalta
ISBN 952-90-4075-X
Vaasa Oy:n kirjapaino
Julkistamista ovat tukeneet:
Vaasan läänin taidetoimikunta, Radio Pohjanmaa,
Ilkka, Pohjalainen ja Vaasa Oy
30-vuotisen toimintansa kunniaksi Pohjanmaan kirjailijat ry
pyöräytti juhlavuonna 1992 kovakantisen, 211-sivuisen antologian.
Noihin aikoihin yhdistyksen toiminta oli monimuotoista ja
aktiivista , kun puheenjohtajana hääräsi Aulikki Hissa.
Lukijalle -alustuksessa puheenjohtaja kertoo juhla-antologian
lukeutuvan kahteen osaan ja niinhän se tekee. On jäsenten tekstejä
vuosien varrelta ja järjestetyn kilpailun parhaimmisto.
Aloituksensa lopuksi Aulikki Hissa valottaa näin:
’’Sinulle lukija pohjalaiset kirjailijat ja harrastajakirjoittajat avaavat
ovia tässä kirjassa lakeudelle, sydämiinsä ja vähän muuallekin
- kuten haluat… Leppoisia lukuhetkiä.
Näiden evästysten viitoittamana lähdetään siis pohjalaiskirjoittajien
mutkikkaalle, mutta niin lavean vähäkuoppaiselle polulle.
Ovia tulee raoteltua ja jos jotakin esiteltyä ja onhan kirja yleisvaiku-
telmaltaan hyvinkin seesteinen, etten sanoisi kultivoitunut, mutta
saisi siinä enemmän potkuakin olla. Kaiken kaikkiaan kirja on
kuitenkin mukavaa luettavaa ja kyllä siitä virikkeitäkin irtoaa.
Kirjan tullessa painosta ulos oli yhdistyksen jäsenmäärä 103 ja
järjestettyihin kokouksiin ja tapahtumiin osallistuttiin vilkkaasti. - r.jalonen
Tuulessa liehuva liina,
varjoissa siniset hetket
Kirjoittaja-antologia 1988
Kyrönmaan opisto
Toimitus: Terttu Erkkilä
Marjatta Ripsaluoma
Taitto ja kuvat: Jaakko Leikas
Kirjoittajat: Lyyli Hirvilammi, Kalevi Vuorinen, Sakari Hakala,
Elli Jaskari, Raija Konttas, Leo Kyntäjä, Marjatta Tuomola, Eero
Peltoniemi, Rauha Peltoniemi, Kaisu Kasi, Salme Muilu, Raija,
Hautamäki, Sirpa Rautama, Marjatta Hietaniemi ja Laina Kinnari.
Jälkisanat: Marjatta Ripsaluoma
Tässä 31-sivuisessa kirjassa nähtävä Jaakko Leikaksen kuvitus
(mustavalkoinen) piristää kummasti ja tuo sopivaa eloa.
Sisältöön kunnolla paneutumisesta kertoo kirjan toimittajien
asioita hyvin ryhmittävä seula ja Leikaksen tätä tukeva layout.
Näppärä pieni vihkonen, vaikka sanasisällöllä ei runouden
kultaniittyjen kirkkaimmassa päässä vaelletakaan, niin
Pegasoksen kyydissä mennään kuitenkin.
’’Lakeus kutsuu¨¨ jälkikirjoituksessa
Ripsaluoma pohtii: ’’Vuoden
1988 kesän uutisia oli muun muassa, että itä- ja eteläsuomalaisia
ei kiinnosta muuttaa Etelä-Pohjanmaalle. Yllättävästi syynä ei
ollut luutunut käsitys pohjalaisten jämeryydestä, vaan maisema
tuntui muista suomalaisista vieraalta’’
Kuinkahan on nykyään? Tuntuukohan vieraalta vieläkin?
Kovasti on meillä pohjalaisilla tekemistä, että täältä Suomen
Merenkurkun laidalta kunnon kulttuuriviestiä muualle lähtemään
saamme, mutta näinhän se aina on ollut.
Lopputekstissä Ripsaluoma kertoo kirjaseen valitun sisällön
tulleen hyväksytetyksi myös Mirjam Leskisellä ja Matti Härmällä. - r.jalonen
Oiva Polari: Pohjalaisia kuvaamataiteilijoita
Taidevihko: Liiton vaiheita ja jäsenesittelyitä
24 tekstisivua ja 10-sivuinen mustavalkokuvaliite
Toimitus: Oiva Polari
Kustantaja: Pohjalainen taiteilijaliitto
Ei merkintää painopaikasta
Ei ISBN –luokitusta
Matrikkelityyliin toimitettu kaikin puolin asiallinen esittelyvihko, jonka
alkusanoissa Oiva Polari, joka itse oli elinaikanaan näitä lakeuskuvan
omaperäisiä tulkkeja, lopettelee puheenvuoronsa näin:
’’ Pohjalainen taiteilijaliitto rohkenee toivoa, että tämä matrikkeli täyttää
tehtävänsä taiteilijain ja taidetta harrastavan yleisön käsikirjana.’’
Tämän Polari on kirjoittanut Seinäjoella maaliskuun 5 p:nä 1959.
Silloin elettiin kyseisen liiton kunniakkaita nousun aikoja. Vaan kuinka
on nykyisin. Töysäläislähtöisen Pauliaukusti Haapasen nykyisin luotsaama
järjestö ei tunnu enää rohkenevan juuri mitään ja liiton sisäinen yhteiskemia
ei enää pelaavan tunnu. Mistä kuvaavana tämän vuoden kokoustapahtuma-
kulku, jonka johdosta mielipiteet ovat erittäin jakautuneita, eikä juuri
kukaan tunnu enää yhteiseen hiileen puhaltavan. Surkeeta touhuu.
Itse en mainitun järjestön jäsen ole, mutta pitkin poikin Pohjanmaata minulle
on siunaantunut, niin paljon tuttuja kollegoja, että nämä asiat ovat minulle
hyvin selkeiksi tulleet.
Mutta silloin joskus, kun tosissaan taiteilijat yhteistä hyvää Pohjanmaan
puitteissa muovasivat, niin remmissä oli tällaisia taiteilijoita kuin mitä tässä
matrikkelivihkossa esitellään:
Ahtela, H. (Reuter, Einar) / Annala, Matias (Matti) Arnold / Bengts, Oscar
Valentin / Bremer-Myntti, Ruth Eva / Bäck, Veli Yngve / Hautala, Arvo
Fredrik / Helaakoski (Hellaakoski), Aira Katriina / Helenelund, Tea Regina /
Hemmilä, Eino Mikael / Hiivanainen, Frans Teofil / Honkola, Iivari Gaabriel /
Iivonen, Sulo Vilhelm / Ilkka, Elias / Kalliokoski, Yrjö Valfrid / Kanervo-Sirola,
Kaino Muisto / Konkka, Anja tellervo / Krokfors, Annie Viola / Lamminheimo,
Urho Kaarlo / Lehtikanto, Leo Robert / Lähdesmäki, Aini Elisabet / Lähteenkorva,
Armas Akseli, Mikola, Nandor Jòzsef / Myntti, Eemu (Eemil Aleksander) /
Mäenpää, Arvi Matti / Nelimarkka, Eero Aleksander / Nelimarkka, Esko Tuomas /
Polari, Oiva Olavi / Raaska, Yrjö Ivar / Sarisalo, Justus / Takala, Veikko Ilmari /
Talvi, Toivo / Timosaari, Tauno Johannes / Töyry, Tellervo / Uusikylä, Kaarlo
Einari / Uusikylä, Pentti Tapio / Vainio, Armas Eemil / Vihantola, Yrjö Leevi /
Vionoja, Veikko / Willför-Hile, Eeva Johanna / Wuorinen, Lasse Rudolf.
Ajan tuulet ovat pitkään jo näitä tapahtumia pyyhkineet ja useimmat yllämainituista
ovat jo siirtyneet taivaallisten tuntojen tutkintosaliin, mutta taide elää ja hengittää
ilman ajan ankkureita. - r.jalonen
Gösta Ågren: Dranga
Suomentanut Caj Westerberg
Kustantaja: WSOY
Painettu Juvalla 1998
ISBN 951-0-23021-9
Pitkään Vaasassakin asunut
uusikaarlepyyläinen finlandiapalkittu
runoilija Gösta Ågren
on varsin näkyvä persoona
ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
Ja alkaahan Caj Westerbergin
hienojen käännöstöiden ansiosta
näkyvyyttä ja kuuluvuutta olla
jo suomenkieliselläkin puolella.
1998 ilmestynyt Dranga on Luoteis-Islannista
voimaa ammentava sikermäkokonaisuus.
Kirjan takakanteen valitusta tekstistä
löytyy tällainen avauspätkä,
joka on ikävän totta, niin monen
kanssakävijän kohdalla:
''Jotkut ihmiset tarvitsevat /
vihanpitoa. Heillä /
ei ole muuta voimaa kuin se, /
minkä viha antaa.''
Dranga kokoelmassa Gösta Ågren
suhteuttaa
tätä päivää historiaan ja saagojen
maailmaan, mikä on hyvä metodi saada
lukija ajattelemaan nykyistä elämänmenoa
ja sen syitä
ja seurauksia. - r.jalonen
Graafikko Jussi Mäkynen
On monia näitä maan hiljaisia, jotka omalla työllään siellä taka-alalla toimien ovat painaneet oman monimuotoisen jälkensä vaasalaiseen graafiseen kuvastoon. Tähän ryhmään kuuluu Pohjanmaan poika, graafikko Jussi Mäkynen, joka on syntyjään vähäkyröläinen, sieltä Merikaarron kylästä. Myöhemmällä ikää hän sitten on palannut takaisin isiensä maille ja elelee nykyisin Mäkysentiellä samassa pihapiirissä missä tuli syntyneeksi 26.11.1946. Merikaarron ja Vaasan Vaskiluodon väliä hän kuitenkin bussilla ajelee edelleen sillä työpaikka on Arkmedia Oy:ssä.
Hieman yli kaksikymppisenä Jussi muutti Vaasaan ja kohta tämän jälkeen hän sai kutsun silloisen Suurmarket Vikingin mainonnan hoitajaksi. Näistä mainontahommista hänellä oli kokemusta jo aiemmin Vähänkyrön Osuuskaupan puitteissa. Vikingin pestiä seurasi sitten toimenkuva Halpa-Hallissa, jossa muutama vuosi vierähti lähinnä lehti-ilmoitusten teossa ja muotikuvien piirtämisessä.
Oman mainossuunnittelutoimiston Mäkynen tuli perustaneeksi Kauppapuis- tikolle, joka sitten muutti Palosaarelle ja siitä Vaasapuistikolle. Jo Vähässä- kyrössä ikkunasomistuksissa kunnostautunut Mäkynen hoiti nyt päätoimisesti Vaasan läänin K-kauppojen myymälämiljöiden suunnittelua. Oman yritystoimintansa Jussi lopetti siirryttyään AD:n tehtäviin silloiseen alan kokonaisvaltaisimpaan mainostoimistoon Ollimainokseen. Muun muassa huvipuisto Wasalandian visuaalinen osuus oli Ollimainostiimin tekosia. Ollimainoksen antoisten vuosien jälkeen Jussi oli tovin mainostoimisto 3P.ssä graafisena suunnittelijana. Vuosikymmenten aikana hän on suunnitellut lukuisia yritysten logoja: Arkmedia, Juusto- ja Viiniravintola Bacchus, Hotel Vallonia, Optiset, YH-Yhtiöt, Ukkohalla, Merinova... Tämän lisäksii Hotel Silverian graafinen toteutus. Seinäkalentereita eri yrityksille ja yhteisöille, mm. Nandor J Mikola Säätiölle. Julisteita, postikortteja, kirjojen kuvitusta ja kirjojen kansia.
2001 valittiin Jussi Mäkynen Best Western Hotel Silverian vuoden taiteilijaksi. Piirtänyt hän on koko ikänsä ja pitää mottonaan sanontaa: - Maalaamaan voi oppia, mutta piirtäjäksi synnytään. Mäkysen nykyiselle akvarellituotannolle on tyypillistä pohjalainen melankolisuus. Kuva-aiheiden värit ovat lähinnä harmaaskaalassa, joka tekee kokonaisvaikutelmista rauhallisia. Aiemmissa lyijykynätöissä Mäkynen keskittyi usein mielikuvista nouseviin kasvoihin.
Oman kuvataidenäyttelytoiminnan hän aloitti myöhemmällä ikää, pitäen ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Vaasassa 1997, jonka jälkeen näyttelyitä on ollut vuosittain. Hänen töitään on ollut esillä myös Merenkurkun taideseura ry:n yhteisnäyttelyissä vuodesta 1997 alkaen.
- Risto Jalonen - r.jalonen
HANNU HAUTALA
Onnenmaa / Land of My Happiness / Im Land meines Glűcks
Valokuvat, valinta ja tekstit: Hannu Hautala
Graafinen suunnittelu: RA-Studio Raimo Ahonen
Käännös englanniksi: Biofilm Oy
Käännös saksaksi: Wortexport
Värierottelu: Reprostudio Heku
Kirjapaino: Art-Print Oy
Kustantaja: Articmedia Lassi Rautiainen Ky
Helsinki 2005 ISBN 951-98612-3-8
Perjantaina 27.10.2006 sain Kuusamon suunnalta mieluisan paketin.
Lähettäjänä mestariluontokuvaaja Hannu Hautala. Paketti sisälsi omistus-
kirjoituksella varustetun Hannun viimeisimmän kirjan, Onnenmaan.
Ja jumatsukka kyllä on siisti kirja. Väittäisin ja niin väitänkin, että
kokonaistaiteellisuudeltaan hienoin koskaan näkemäni.
Lukuisat erikoiset ja nimenomaan erinomaiset oivallusta ja pitkiä
tulostestailuja vaatineet aukeamaratkaisut ovat silkkaa runoutta.
Tässä on pintaa jaettu niin kuin pitää, väribalanssi täydessä hallinnassa
ja asiaan tarvittaessa kuuluen kontrastien tehokäyttö kuvia, kuvaosioita
jne yhdisteltäessä on tehty suurta tyylitajua osoittaen.
He joita ehkä ’’irtoliitännät’’ härnäävät esim.marginaaleista kuviin
syöksähtävät linnut ovat vain selailleet liikaa niitä perinteisemmin,
tavallisimmin, vaatimattomimmin keinoin tehtyjä luontovalokuvakirjoja,
eivätkä ehkä ymmärrä tai halua ymmärtää näkemäänsä. Juttuhan on
nimittäin ehdottomasti niin, että Onnenmaan sivukokonaisuuksien taitto
on aivan omaa luokkaansa hyvin moniin muihin luontokuvakirjoihin
verrattaessa ja tällaisen taiton tekeminen vaatii moninaisia kykyjä,
intuitiota ja rohkeutta.
Juuri nämä irtoliitännät sun yksityiskohtapilarit ym erikoisefektit
tehovat, toimivat, antavat enemmän ja saavat jopa luonnon kerronnallisesti
paremmin elämään. Keinoja jotka nykyinen teknologia tarjoaa on
uskallettava käyttää jos rahkeet siihen riittävät. Kaikilla ne eivät riitä.
Onnenmaassa kuuluu myös antaumuksen ja omistautumisen tarinankertoja
minän ääni. Hautala kertoo luonnosta; tilanteista, ilmiöistä jne. kuin vain
sellainen ihminen voi joka on täysin sinut luontonsa kanssa. Teksti on
tenhoavan kuljettavaa, eikä sitä ole sanaakaan liikaa tai liian vähän.
Hannu Hautala on nimenomaan luonnon valokuvaaja ja se on paljon
enemmän kuin olla vain luontokuvaaja.
Se miksi tämän juttuni tähän Pohjanmaa –osioon kirjoitin johtuu siitä,
että alun alkaen Hautalan Hannu on Pohjanmaan poikia ja vaikka hän
Kuusamon kairassa on jo ikänsä vaeltanut, niin kuoren sisällä se sama
pohjalainen jykevä sydän jyskää yhä.
Silloin joskus Töysän takamailla koulupoika Hannu ne ensimmäiset
luontokuvansa tuli ottaneeksi ja hyvin edelleen muistetaan enemmän
metsistä kuin koulunkäynnistä kiinnostunut erikoistapaus.
Kautta Pohjanmaan on Hautala vuosienvirrassa luentoja ja näyttelyjä
järjestänyt ja pitänyt kaiken kuvamaailmavalloituksen ohella yllä
lämpimän pohjanmaasuhteensa.
- Risto Jalonen - r.jalonen
Sanelma Kuusisto: Olkisydän
Kansi ja piirrokset: Jorma-Tapio Valkama
Kustannus ja paino: Vaasa Oy 1987
ISBN 951-99895-9-5
Sanelma Kuusiston Olkisydän on koskettavaa kerronnallista runoutta,
jossa kirjeitä lähetellään taivaisiin saakka. Aikoinaan hyvinkin tunnetuksi
Kuusisto tuli radio-ohjelmistaan ja muistetaanhan hänet käsikir-
joittamiensa TV-näytelmienkin johdosta.
Olkisydämen taiteellisuus korostuu jo tämän kovakantisen kirjan
räväkästä kannesta, jossa vapaalla kädellä piirrelty musta tussi-
jälki kertoo kalaista tarinaa ja voimakas sininen pohjaväri toimii
paloautonpunaisen otsikoinnin lyömäaseena.
Kansi joka ei jätä kylmäksi. Siitä tykkää tai sitten ei, mutta se
panee takuulla jokaisen sisällöstä kiinnostumaan ja sehän tässä
tärkeintä on; vetää lukija tämän tekstin puoleen, joka on todella
puhuttelevaa.
Jorma-Tapio Valkaman mustavalkokuvitus lisämaustaa kirjaa
ja nämä muutamat harvakseltaan esiintyvät kuvat antavat tarjoavat
sopivaa suvantopaikkaa luetun sisäistämiselle.
Muisteluksista tässä on paljolti kyse kuin myös esim. yksityisesti
yrittävästä pojasta, mutta oli mistä oli, niin muikeasti elämän
pyörässä mennään. - r.jalonen
Maija Leppäniemi: Enkeli olkapäällä
Teksti ja kansikuvat: Maija Leppäniemi
Piirrokset: Krista Karppi
Julkaistu 2002
Vähäkyröläisen Maija Leppäniemen pikkuruista
pikkuisen isompi runokirjanen Enkeli olkapäällä
puhuttelee lapsenomaisen onnistuneella sinivalkoisella
kannellaan ja lapsilleenhan hän on opuksensa omistanutkin.
Takakannen fraasimaisen naisnäkökulmainen miehen tölväisy
viestittää selkeästi miksi kirjaa ei varsinkaan miehelle ole
laisinkaan omistettu. Sillä suunnalla ovat asiat ilmeisessä
umpisolmussa.
Aloituksessa Leppäniemi toteaa, että kaikki on mahdollista,
kun kerran hän viimein tämän runokoosteenkin sai aikaiseksi.
Tekstien julkisuuteen saamista on tukenut Vähänkyrön kirjasto-
ja kulttuurilautakunta.
Eräässä runossa Maija Leppäniemi toteaa että:
''Mitään mä pois pyyhkinyt en'',
jonka johdosta minä taas totean, että pyyhittävää olisi kyllä
riittänyt ja huomattavasti paremmaksi pantavaa.
Mutta tärkeää on, että näitä tällaisiakin saadaan tehdyksi ja
onhan näissä kansissa oivalluspilkahduksiakin esim. tämä:
''Elämäni helminauha
on muuttunut harmaaksi
enkä edes tiedä milloin.''
Ja miksi ei tämäkin:
''Onneksi kaikki kuusi lastani
ovat täydellisiä
- vain minä huomaan virheet'' - hanna
Hei!
Etsin tietoa taiteiliasta Eva Willför- Hile ja ainut osuma on aina sinun artikkeli.
t, Hanna- kökkötaiteilija
levittää youtubessa. < ahref="http://www.youtube.com/watch?v=e5aeJVACWo4"> Järkyttävää sontaa ilman vähäisintäkään itsekritiikkiä. Hävettää myös Rabbin puolesta.
- auennut.
kökkötaiteilija kirjoitti:
levittää youtubessa. < ahref="http://www.youtube.com/watch?v=e5aeJVACWo4"> Järkyttävää sontaa ilman vähäisintäkään itsekritiikkiä. Hävettää myös Rabbin puolesta.
Siis linkki on tämä: http://www.youtube.com/watch?v=e5aeJVACWo4
- kontsää
auennut. kirjoitti:
Siis linkki on tämä: http://www.youtube.com/watch?v=e5aeJVACWo4
Tosi varsinainen riPASKA. Samaa sontaa jaksaa Jalonen tyrkyttää.
- alta lipan
auennut. kirjoitti:
Siis linkki on tämä: http://www.youtube.com/watch?v=e5aeJVACWo4
Joo joo roykin on tarttunut Jalosen talutusnuoraan. Kyllä hävettää Royn puolesta. Pitäisi osata valita seuransa, ettei maine kärsi ja uppoa narsistisen Jalosen mukana.
- Rabbin maine menee
alta lipan kirjoitti:
Joo joo roykin on tarttunut Jalosen talutusnuoraan. Kyllä hävettää Royn puolesta. Pitäisi osata valita seuransa, ettei maine kärsi ja uppoa narsistisen Jalosen mukana.
Roy Rabb oli loistonsa aikana Suomen eturivin ellei peräti ainoa steelkitaristi, varsinainen virtuoosi ja teki yhdessä Hectorin kanssa töitä, ainakin levyllä Hotelli Hannikainen. Taso on niistä päivistä laskenut huomattavasti. Onko Rabb ollut vakavastikin sairas ja onko tämä come back - yritystä?
Huonosti menee kun kumppanina on Risto Jalonen.
Hakeutuisi mieluummin entisten muusikkokavereidensa kimppaan. Silloin come back voisi onnistuakin. Nyt Rabb joutuu pikemminkin ojasta allikkoon ja hän mustaa tällä tavalla koko maineensa. - Riikka D:n
Rabbin maine menee kirjoitti:
Roy Rabb oli loistonsa aikana Suomen eturivin ellei peräti ainoa steelkitaristi, varsinainen virtuoosi ja teki yhdessä Hectorin kanssa töitä, ainakin levyllä Hotelli Hannikainen. Taso on niistä päivistä laskenut huomattavasti. Onko Rabb ollut vakavastikin sairas ja onko tämä come back - yritystä?
Huonosti menee kun kumppanina on Risto Jalonen.
Hakeutuisi mieluummin entisten muusikkokavereidensa kimppaan. Silloin come back voisi onnistuakin. Nyt Rabb joutuu pikemminkin ojasta allikkoon ja hän mustaa tällä tavalla koko maineensa.Surullista mutta totta, mitä kriitikko Reedik sanoo: ”Risto Jalonen ei ole kirjailija. Hän osaa kyllä asetella kirjaimia peräkkäin lähes oikeaan järjestykseen ja muodostaa niistä jollain tavoin ymmärrettäviä sanoja. Sen sijaan noiden sanojen sijoittaminen lauseisiin ontuu. Jalosen lauseista ei parhaalla tahdollakaan löydä syvällisiä ajatuksia tai minkäänlaista kauneuteen vivahtavaa ilmaisua tai sointia. ”
Kun Jalonen koki epäonnistuneensa kirjailijana ja kuvataiteilijana eli kukaan ei lukenut hänen ns. kirjojaan eivätkä myöskään ylistäneet eivätkä kehuja levitelleet, hän päätti ryhtyä Suomen parhaimmaksi sanoittajaksi ja rupesi tekemään räppiä yhdessä parhaimmat päivänsä taakseen jättäneen Roy Rabbin kanssa. Tulos on karmeaa, löyhkäävää suolistojätettä suoraan katsojan ja kuuntelijan naamaan. Materiaalia näihin uuden aallon vatsaväänteisiin ja ripulipaskaan on kyhätty vanhoista, jo aikaisemmin julkaistuista kotiarkistoista. Mitään uutta nämä itsesäälin karsinoissaan rypevät teurassiat eivät enää tunnu tuottavan.
http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.channel&vanity=ristojalonen - säälittävää
Riikka D:n kirjoitti:
Surullista mutta totta, mitä kriitikko Reedik sanoo: ”Risto Jalonen ei ole kirjailija. Hän osaa kyllä asetella kirjaimia peräkkäin lähes oikeaan järjestykseen ja muodostaa niistä jollain tavoin ymmärrettäviä sanoja. Sen sijaan noiden sanojen sijoittaminen lauseisiin ontuu. Jalosen lauseista ei parhaalla tahdollakaan löydä syvällisiä ajatuksia tai minkäänlaista kauneuteen vivahtavaa ilmaisua tai sointia. ”
Kun Jalonen koki epäonnistuneensa kirjailijana ja kuvataiteilijana eli kukaan ei lukenut hänen ns. kirjojaan eivätkä myöskään ylistäneet eivätkä kehuja levitelleet, hän päätti ryhtyä Suomen parhaimmaksi sanoittajaksi ja rupesi tekemään räppiä yhdessä parhaimmat päivänsä taakseen jättäneen Roy Rabbin kanssa. Tulos on karmeaa, löyhkäävää suolistojätettä suoraan katsojan ja kuuntelijan naamaan. Materiaalia näihin uuden aallon vatsaväänteisiin ja ripulipaskaan on kyhätty vanhoista, jo aikaisemmin julkaistuista kotiarkistoista. Mitään uutta nämä itsesäälin karsinoissaan rypevät teurassiat eivät enää tunnu tuottavan.
http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.channel&vanity=ristojalonenEi niin onnistunut kirjailijana, kun ei ole oikeita kirjoja, vaan pelkkiä lehdyköitä. Omakehulta haisevia painokelvottomia tekeleitä. Eikä sitä tulla kirjailijaksi vaan itse ilmoittamalla. Mä oon kirjailija.
Ei niin myöskään onnistunut kuvataiteilijana koska ei ole oikeanlaista näkemystä kuvataiteesta eikä pienen pientä itsekritiikkiä. Omasta mielestänsä kaikki on "taidetta" minkä Jalonen saa pensselillä aikaiseksi ja "taiteilijan" nimikin on kohdistettu useinmiten lähes kuvan keskikohtaan .
Myöskääm graavista suunnittelijaa ei Jalosesta saa tekemälläkään, vaikka kuinka yrittää niin itseään kutsua. Siihen on olemassa koulutus 3 2 vuotta ja sitähän ei Jalosella ole.
Vai vielä sanataiteilija ja Suomen paras sanoittaja, ainakin omasta mielestään. Tökeröitä lauseita ja riimityksen yrityksiä vailla mitään sanomaa. Tuulesta temmattuja. Kännisen sepustuksia. Ja lopuksi vielä räppiä .
Niin kuin RiikkaD kirjoitti yllä, tulos karmeaa, löyhkäävää suolistojätöstä.
Jalosen olisi parasta edelleen pelkästään myydä kaljaa tai jotain muuta ........! ja jättää kaikki mikä viittaa taiteeseen osaavien käsiin. - Riikka Den
säälittävää kirjoitti:
Ei niin onnistunut kirjailijana, kun ei ole oikeita kirjoja, vaan pelkkiä lehdyköitä. Omakehulta haisevia painokelvottomia tekeleitä. Eikä sitä tulla kirjailijaksi vaan itse ilmoittamalla. Mä oon kirjailija.
Ei niin myöskään onnistunut kuvataiteilijana koska ei ole oikeanlaista näkemystä kuvataiteesta eikä pienen pientä itsekritiikkiä. Omasta mielestänsä kaikki on "taidetta" minkä Jalonen saa pensselillä aikaiseksi ja "taiteilijan" nimikin on kohdistettu useinmiten lähes kuvan keskikohtaan .
Myöskääm graavista suunnittelijaa ei Jalosesta saa tekemälläkään, vaikka kuinka yrittää niin itseään kutsua. Siihen on olemassa koulutus 3 2 vuotta ja sitähän ei Jalosella ole.
Vai vielä sanataiteilija ja Suomen paras sanoittaja, ainakin omasta mielestään. Tökeröitä lauseita ja riimityksen yrityksiä vailla mitään sanomaa. Tuulesta temmattuja. Kännisen sepustuksia. Ja lopuksi vielä räppiä .
Niin kuin RiikkaD kirjoitti yllä, tulos karmeaa, löyhkäävää suolistojätöstä.
Jalosen olisi parasta edelleen pelkästään myydä kaljaa tai jotain muuta ........! ja jättää kaikki mikä viittaa taiteeseen osaavien käsiin.Vaasalaisten keskustelupalstalla www.vaasalaisia.info kävi selväksi, että Jalonen lähti taas itsetehostusretkelle, aseenkantajanaan musiikillisesti deekikselle mennyt Roy Rabb. Nyt otettiin Vaasan työväenmuseo kohteeksi. Museosta tehtiin parin videon verran esittelyä, mutta kuten odottaa saattaa museo saikin vain sivuosan, koska Jalonen esittelee videoilla lähinnä omia kökkötaulujaan. Saadaan sellainen vaikutelma kuin jos Risto Jalosen kökkötaide olisikin oleellinen osa Vaasan Työväenmuseon kokoelmista. Museosta itsestään emme juurikaan saa tietää mitään oleellista. Taas narsismi sai puheenvuoronsa.
- Yhteisrintama
Riikka Den kirjoitti:
Vaasalaisten keskustelupalstalla www.vaasalaisia.info kävi selväksi, että Jalonen lähti taas itsetehostusretkelle, aseenkantajanaan musiikillisesti deekikselle mennyt Roy Rabb. Nyt otettiin Vaasan työväenmuseo kohteeksi. Museosta tehtiin parin videon verran esittelyä, mutta kuten odottaa saattaa museo saikin vain sivuosan, koska Jalonen esittelee videoilla lähinnä omia kökkötaulujaan. Saadaan sellainen vaikutelma kuin jos Risto Jalosen kökkötaide olisikin oleellinen osa Vaasan Työväenmuseon kokoelmista. Museosta itsestään emme juurikaan saa tietää mitään oleellista. Taas narsismi sai puheenvuoronsa.
Me tuomitsemme Risto Jalosen ja Roy Rabbin videot täydellisesti ja katsomme, että ne ovat lähinnä häväistystä niin Työväenmuseota kuin koko suomalaista työväenliikettä kohtaan. Tässä kooste mitä näistä ala-arvoisista itsetehostusvideoista on sanottu:
Mitä on arvokkuus, onko se tällaista räpellystä, pelkkää lapsellista propagandaa?
En mitenkään Jalosta arvosta, en myöskään tätä propagandistista liirumlaarumia.
Arvostan Suomalaisuutta, yhteen hiileen puhaltamista, etujen ajamista meidän Suomalaisten eduksi.
Ne jotka eivät tätä saa sisäistettyä itselleen, voivat mielestäni muuttaa kotikonnuilleen, sellaisille jotka sopivat paremmin aatteilleen.
Enemmän tuossa tuntui olevan Risto Jalonen pääosassa, kuin Työväenmuseo mutta ehkäpä en osannut katsoa oikeata videota.
Jalonen ja hänen ”omituinen” kulttuurihan siinä oli pääosassa. Vasemmistolainen työväenliike on jotain paljon arvokkaampaa.
Jalonen on vain häntä itseään, kun taas vasemmistolainen työväenliike on osa koko kansaa ja jatkuu edelleen, siinä on se olennainen ero Jaloseen.
Tämän videon ainoana pyrkimyksenä on ratsastaminen Vaasan Työväenmuseon maineella. Jalosen video on itseriittoisuuden ilmentymä eikä missään nimessä edistä työväenliikkeen asiaa.
Ei ole mitenkään yllättävää, että roskatuotosta puolustelee videon toinen tekijä Roy Rabb, joka on vain Jalosen kaveri ja edustaa lähinnä porvareita.
Tässä video, josta nähdään, että Risto Jalonen levittää omaa törkyään museon kustannuksella:
http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.channel&ContributorID=43358138 - leena tietää
Yhteisrintama kirjoitti:
Me tuomitsemme Risto Jalosen ja Roy Rabbin videot täydellisesti ja katsomme, että ne ovat lähinnä häväistystä niin Työväenmuseota kuin koko suomalaista työväenliikettä kohtaan. Tässä kooste mitä näistä ala-arvoisista itsetehostusvideoista on sanottu:
Mitä on arvokkuus, onko se tällaista räpellystä, pelkkää lapsellista propagandaa?
En mitenkään Jalosta arvosta, en myöskään tätä propagandistista liirumlaarumia.
Arvostan Suomalaisuutta, yhteen hiileen puhaltamista, etujen ajamista meidän Suomalaisten eduksi.
Ne jotka eivät tätä saa sisäistettyä itselleen, voivat mielestäni muuttaa kotikonnuilleen, sellaisille jotka sopivat paremmin aatteilleen.
Enemmän tuossa tuntui olevan Risto Jalonen pääosassa, kuin Työväenmuseo mutta ehkäpä en osannut katsoa oikeata videota.
Jalonen ja hänen ”omituinen” kulttuurihan siinä oli pääosassa. Vasemmistolainen työväenliike on jotain paljon arvokkaampaa.
Jalonen on vain häntä itseään, kun taas vasemmistolainen työväenliike on osa koko kansaa ja jatkuu edelleen, siinä on se olennainen ero Jaloseen.
Tämän videon ainoana pyrkimyksenä on ratsastaminen Vaasan Työväenmuseon maineella. Jalosen video on itseriittoisuuden ilmentymä eikä missään nimessä edistä työväenliikkeen asiaa.
Ei ole mitenkään yllättävää, että roskatuotosta puolustelee videon toinen tekijä Roy Rabb, joka on vain Jalosen kaveri ja edustaa lähinnä porvareita.
Tässä video, josta nähdään, että Risto Jalonen levittää omaa törkyään museon kustannuksella:
http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.channel&ContributorID=43358138Onhan se jo tietty että Risto Jalonen ei välitä mistään muusta kun itsestään. Kaikki häntä vastuttavat saavat kokea tuon narsistin lyttäävän voiman, tavalla tai toisella.
Jalonen on pelkästään toisten häikäilemätön hyväksikäyttäjä. Koettaa parhaansa mukaan ratsastaan toisten hyvällä maineella oli sitten kysymys ihmisestä tai yhteisöstä.
Kauankohan noita hyväuskoisia riittää pönkittämään Jalosen levittämää itsekehua ja omia pyrkimyksiään. Viimeisin löytö oli Roy Rabb. - Jaa että
säälittävää kirjoitti:
Ei niin onnistunut kirjailijana, kun ei ole oikeita kirjoja, vaan pelkkiä lehdyköitä. Omakehulta haisevia painokelvottomia tekeleitä. Eikä sitä tulla kirjailijaksi vaan itse ilmoittamalla. Mä oon kirjailija.
Ei niin myöskään onnistunut kuvataiteilijana koska ei ole oikeanlaista näkemystä kuvataiteesta eikä pienen pientä itsekritiikkiä. Omasta mielestänsä kaikki on "taidetta" minkä Jalonen saa pensselillä aikaiseksi ja "taiteilijan" nimikin on kohdistettu useinmiten lähes kuvan keskikohtaan .
Myöskääm graavista suunnittelijaa ei Jalosesta saa tekemälläkään, vaikka kuinka yrittää niin itseään kutsua. Siihen on olemassa koulutus 3 2 vuotta ja sitähän ei Jalosella ole.
Vai vielä sanataiteilija ja Suomen paras sanoittaja, ainakin omasta mielestään. Tökeröitä lauseita ja riimityksen yrityksiä vailla mitään sanomaa. Tuulesta temmattuja. Kännisen sepustuksia. Ja lopuksi vielä räppiä .
Niin kuin RiikkaD kirjoitti yllä, tulos karmeaa, löyhkäävää suolistojätöstä.
Jalosen olisi parasta edelleen pelkästään myydä kaljaa tai jotain muuta ........! ja jättää kaikki mikä viittaa taiteeseen osaavien käsiin.täällä on koulutettuja taidekriitikoita koolla?
Onko tämä NARSISTI astunut teidän varpaille?
Mihin muuten A.Aalto piirsi parhaat talopiirustukset. Kai teidän mukaan Aalto University..eikö niin! - RiikkaD
Jaa että kirjoitti:
täällä on koulutettuja taidekriitikoita koolla?
Onko tämä NARSISTI astunut teidän varpaille?
Mihin muuten A.Aalto piirsi parhaat talopiirustukset. Kai teidän mukaan Aalto University..eikö niin!Ei Jalonen meidän varpaille ole astunut. Hän on tehnyt jotain muuta, jota täällä kritisoidaan. Eikä kukaan meistä kirjoittajista varmaankaan ole ammattikriitikko. Eihän Jalonenkaan ole ammattitaiteilija! Kun Jalonen toimii kuten toimii, niin me saadaan myös sanoa asiat niin kuin ne on. Me esitämme kansalaismielipiteitä. Ja meidän mielipiteemme Jalosesta ovat oikeita. Kaikki muu on itseään täynnä olevan narsistin perseennuolentaa.
- Jack Bläck
RiikkaD kirjoitti:
Ei Jalonen meidän varpaille ole astunut. Hän on tehnyt jotain muuta, jota täällä kritisoidaan. Eikä kukaan meistä kirjoittajista varmaankaan ole ammattikriitikko. Eihän Jalonenkaan ole ammattitaiteilija! Kun Jalonen toimii kuten toimii, niin me saadaan myös sanoa asiat niin kuin ne on. Me esitämme kansalaismielipiteitä. Ja meidän mielipiteemme Jalosesta ovat oikeita. Kaikki muu on itseään täynnä olevan narsistin perseennuolentaa.
...nikkiä Riikka tarvitsee? Ei sinusta tule ME vain sillä, jos suollat tänne Jalosvastaisia viestejä eri nikeillä.
- RiikkaD
Jack Bläck kirjoitti:
...nikkiä Riikka tarvitsee? Ei sinusta tule ME vain sillä, jos suollat tänne Jalosvastaisia viestejä eri nikeillä.
Täällä ei voi käyttää samaa nimimerkkiä monta kertaa ja joskus valittu nimi on jo varattu, joten on valittava uusi, ellei käyttäjänimi ole rekisteröity. Eiköhän se näin mene.
- John The Who
RiikkaD kirjoitti:
Täällä ei voi käyttää samaa nimimerkkiä monta kertaa ja joskus valittu nimi on jo varattu, joten on valittava uusi, ellei käyttäjänimi ole rekisteröity. Eiköhän se näin mene.
vaan asiat, jotka nikki tuo esille.
- ken tietää
Jaa että kirjoitti:
täällä on koulutettuja taidekriitikoita koolla?
Onko tämä NARSISTI astunut teidän varpaille?
Mihin muuten A.Aalto piirsi parhaat talopiirustukset. Kai teidän mukaan Aalto University..eikö niin!Useat ihmiset ovat koulutettuja johonkin. Täällä kirjaijaksi, kuvataiteilijaksi, sanataiteilijaksi, graaviseksi suunnittelijaksi tituleeraava Jalonen, liekö edes keskikoulua käynyt loppuun.
- John x
leena tietää kirjoitti:
Onhan se jo tietty että Risto Jalonen ei välitä mistään muusta kun itsestään. Kaikki häntä vastuttavat saavat kokea tuon narsistin lyttäävän voiman, tavalla tai toisella.
Jalonen on pelkästään toisten häikäilemätön hyväksikäyttäjä. Koettaa parhaansa mukaan ratsastaan toisten hyvällä maineella oli sitten kysymys ihmisestä tai yhteisöstä.
Kauankohan noita hyväuskoisia riittää pönkittämään Jalosen levittämää itsekehua ja omia pyrkimyksiään. Viimeisin löytö oli Roy Rabb.Se ei riittänyt Jaloselle, että hän järjesti oman näyttelyn Työväenmuseossa (muut, oikeat taiteilijat olivat vain Jalosen rekvisiittaa, "kanssakulkijoita"). Nyt hän sai jalkansa museon oven väliin ja aikoo käyttää työväenluokan instituutiota hyväkseen. Kuinka kauan tällainen jatkuu? – Tasan niin kauan kuin löytyy hyväuskoisia ihmisiä. Pian taitaa taas olla uuden kirjan aika. Ja siihen täytyy kerätä ihmisiä ympärilleen, ns. ”kanssakulkijoita”, jotka ovat valmiit maksamaan osallistumismaksuja, jotta Jalonen pääsee mainostamaan itseään ja levittelemään itsekehuja ja että hän on se vaasalaisen kulttuurin messias, hyväntekijä ”kanssakulkijoille”.
- vieraalla heiniä
John x kirjoitti:
Se ei riittänyt Jaloselle, että hän järjesti oman näyttelyn Työväenmuseossa (muut, oikeat taiteilijat olivat vain Jalosen rekvisiittaa, "kanssakulkijoita"). Nyt hän sai jalkansa museon oven väliin ja aikoo käyttää työväenluokan instituutiota hyväkseen. Kuinka kauan tällainen jatkuu? – Tasan niin kauan kuin löytyy hyväuskoisia ihmisiä. Pian taitaa taas olla uuden kirjan aika. Ja siihen täytyy kerätä ihmisiä ympärilleen, ns. ”kanssakulkijoita”, jotka ovat valmiit maksamaan osallistumismaksuja, jotta Jalonen pääsee mainostamaan itseään ja levittelemään itsekehuja ja että hän on se vaasalaisen kulttuurin messias, hyväntekijä ”kanssakulkijoille”.
Sehän on juuri Jalosen metodi. Ratsastetaan toisten hevosilla ja omaan hevoseen liimataan siivet että näyttäisi paremmalta ja ryhmän johtajalta.
- RiikkaL.
Yhteisrintama kirjoitti:
Me tuomitsemme Risto Jalosen ja Roy Rabbin videot täydellisesti ja katsomme, että ne ovat lähinnä häväistystä niin Työväenmuseota kuin koko suomalaista työväenliikettä kohtaan. Tässä kooste mitä näistä ala-arvoisista itsetehostusvideoista on sanottu:
Mitä on arvokkuus, onko se tällaista räpellystä, pelkkää lapsellista propagandaa?
En mitenkään Jalosta arvosta, en myöskään tätä propagandistista liirumlaarumia.
Arvostan Suomalaisuutta, yhteen hiileen puhaltamista, etujen ajamista meidän Suomalaisten eduksi.
Ne jotka eivät tätä saa sisäistettyä itselleen, voivat mielestäni muuttaa kotikonnuilleen, sellaisille jotka sopivat paremmin aatteilleen.
Enemmän tuossa tuntui olevan Risto Jalonen pääosassa, kuin Työväenmuseo mutta ehkäpä en osannut katsoa oikeata videota.
Jalonen ja hänen ”omituinen” kulttuurihan siinä oli pääosassa. Vasemmistolainen työväenliike on jotain paljon arvokkaampaa.
Jalonen on vain häntä itseään, kun taas vasemmistolainen työväenliike on osa koko kansaa ja jatkuu edelleen, siinä on se olennainen ero Jaloseen.
Tämän videon ainoana pyrkimyksenä on ratsastaminen Vaasan Työväenmuseon maineella. Jalosen video on itseriittoisuuden ilmentymä eikä missään nimessä edistä työväenliikkeen asiaa.
Ei ole mitenkään yllättävää, että roskatuotosta puolustelee videon toinen tekijä Roy Rabb, joka on vain Jalosen kaveri ja edustaa lähinnä porvareita.
Tässä video, josta nähdään, että Risto Jalonen levittää omaa törkyään museon kustannuksella:
http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.channel&ContributorID=43358138Mikä motiivi Jalosen ja Rabbin videoilla loppujen lopuksi oli?
Jo kertaalleen käytetty videonpätkä ja jokunen valokuva torvisoittokunnan harjoituksista ei luo kovinkaan riehakasta vapputunnelmaa. Järkkärin käyttö harjoituspaikkana ei työväenmuseoon liity, puhumattakaan kuvat Jalosen tauluista, jotka on ties montako kertaa jo aikaisemmin kuvattu. Työväenmuseon nimeä on taas käytetty väärissä yhteyksissä.
Kuten Pentti Suksi on todennut, että Jalosta vaivaa se, että hän toistaa itseään. Suksi totesi myös, että esimerkiksi monet Jalosen kirjoista olisi hyvin voinut jättää julkaisematta.
Monet videot olisi myös voinut jättää kuvaamatta. Sen verran mitäänsanomattomia ovat.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236975Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421259Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271052- 75891
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal48845Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93804Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38791Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733