Toisella palstalla eräs teosofi väitti, kuten teosofit aina väittävät, että Raamatun alkuteksteissä oli mukana sielunvaellusoppi, jonka Konstantinopolin kirkolliskokous sensuroi Raamatusta.
Näinköhän sensuroi:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/jalleens.htm
http://www.patmos.fi/uskonpuolesta/artikkelit/reinkarnaatio2.htm
Näinköhän sensuroi:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/jalleens.htm
http://www.patmos.fi/uskonpuolesta/artikkelit/reinkarnaatio2.htm
Vastaukset 6
Vanhimmat
jälleensyntymistä vastustavissa linkeissä yritetään kumota jälleensyntymiseen viittaavat raamatunkohdat. Johannes Kastajaa koskevaan kysymykseen on kuitenkin syytä tehdä vastakysymys, kumpi; kumpi näistä, onko Johannes Kastajan oma todistus pätevämpi kuin Jeesuksen opetus Johannes Kastajasta, että hän on Elias?
"Vaimosta syntynyt" ulkokuoreltaan hän oli Johannes Kastaja, mutta SISIMMÄLTÄÄN hän oli Jeesuksen opetuksen mukaan Elias, (Matt.11:11-14)Myös Luukas kertoo enkeli-ilmestyksestä J K;n äidille Elisabetille: "Ja hän kulkee Herran edelläkävijänä ELIAN HENGESSÄ JA VOIMASSA" (Lk.1:17)
Raamattuun on jäänyt lukuisia esimerkkejä ihmisten edellisessä elämässään sekä hyvää että pahaa tehneiden töistä:
Matt. 23:29-39 jakeissa Jeesus todisti aikansa sukupolven olevan vastuussa kaikista murhista ja pahoista teoista, jotka oli tehty vanhurskaan Aabelin taposta (jonka TE TAPOITTE), viimeiseen tapettuun profeettaan asti! Kirjanoppineet kielsivät silloinkin aikaisemmin eläneensä: “Jos me olisimme eläneet isiemme päivinä, emme olisi olleet osallisia profeettain murhiin”.
Jeesuksen lihan päivinä Mooseksen ajoista oli kulunut jo tuhansia vuosia, siitä huolimatta Jeesus moitti aikalaisiaan heidän Mooseksen ajan sydämen kovuudesta: “Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli TEIDÄN HYLJÄTÄ vaimonne”. (Matt.19:7,8).
Jumala puhui Mooseksen kautta myös kaukaisista “aikojen lopulla” tapahtuvista onnettomuuksista: “Sen tähden on onnettomuus kohtaava TEITÄ aikojen lopulla, kun te teette sitä, mikä on pahaa Herran silmissä”, (5.Moos.31:29).
Kyllä näitä sisäisen ihmisen jälleensyntymiseen viittaavia kohtia on Raamatussa kymmenittäin, ja nämäkin esille ottamani esimerkit ovat hyvin vakuuttavia. Mielestäni vain jälleensyntyminen on ratkaisu tälle Jumalan Hengen laille:
Ilm. 18
6. ”Tehkää hänelle niin kuin hän on tehnyt muille, maksakaa kaksin verroin hänen teoistaan. Siihen maljaan, johon hän on toisille juomansa sekoittanut, sekoittakaa häntä itseään varten kahta katkerampi juoma. [Jes. 51:21-23]
7. Minkä hän on mainetta ja rikkautta ahnehtinut, saman verran antakaa hänelle tuskaa ja murhetta. Hän vakuuttelee yhä itselleen: 'Minä olen kuningatar ja istun valtaistuimella. Leski en ole, surua en ikinä koe.' ”[Jes. 47:7,8; Sef. 2:15 Ilm.20:12,13]
Obadja 1. luku
15 Lähellä on Herran päivä, lähellä kaikkia kansoja. Niin kuin sinä olet veljellesi tehnyt, niin myös sinulle tehdään. Sinulle maksetaan tekojesi mukaan. [Hes. 35:15; Joel4:4]
Hengen maailmassa ajat sekä matkat näyttävät olevan päinvastaisia, siis käänteisiä tähän aikaan verraten. Luonnolinen ihminen muistaa tapahtuneita vain jälkikäteen, tapahtumien jälkeen.
Hengellinen ihminen näyttää näkevän tulevia, sitä mikä on vielä edessä. Luukas 16. luvussa rikkaan miehen helvetti saattoi olla sitä, että hän näki tulevan elämänsä samanlaisena mitä oli nähnyt edellisessä elämässään Lasaruksen elävän!
Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam — ”Todellisuus — vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset — mitä tahansa ihmiset keräävätkin — ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.
Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!
Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme — suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin — pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla — kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.
Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.
we
Raamattu ei missään kohden opeta jälleensyntymistä, vaan kieltää sen.
Hebrealaiskirje:
9:27 Ja samoin kuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio,
Harry Potterissa ei ollut tuosta mitään.
Kristillinen Kirkkoraamattu on alkuajan kirkolliskokousten luoma kooste:
- Tietyistä VT:n kirjoista. Juutalaisuuteen kuuluu muitakin kirjoituksia, mutta ne eivät tue kristinoppia. Siksi niitä ei ole liitetty kristittyjen Raamattuun. Joitain oli liitettynä aiemmin, mutta ne siirrettiin nk. apokryyfisiin krjoituksiin.
- UT: apostolien omista kirjeistä alkukirkon seurakunnille. On myös paksu liuta kaikenlaista muutakin kirjeenvaihdoksi väitettyä, mutta selvää hömppää. UT:n apokryyfikirjat ovat hengeltään ja luotettavuudeltaan eri tasoisia. Kleemensin kirjeet olivat vähällä päätyä Raamatun kansien väliin, mutta koska hän ei ollut itse apostoleja, hänen kirjeensä ovat muutoin luettavissa yksinä apokryyfisiä kirjoituksia (esim. netissä).
Kirjeitä ja kirjoituksiahan on ollut maailman alkuajoista alkaen. Varmasti seassa myös itämaisia sielunvaellukseen liittyviä kirjoituksia.
Mutta ne eivät ole liittyneet sen enempää juutalaisuuteen kuin kristinuskon oppeihinkaan. Kirkkoraamattu on ainoastaan kristinuskoisten pyhä kirja.
Vaikka esim. E. Lönnroth olisi elänyt 2000 vuotta sitten, tuskin Raamattuun olisi liitetty Kalevalaakaan.
Nämä kaikki ovat eri uskoihin, uskomuksiin ja uskontoihin liittyviä asiakirjoja, eivätkä ne tietenkään kuulu yhteen.
Aloittaja väittää "sielunvaelluksen poistetun Raamatusta."
Minä väitän, että sitä ei ole "poistettu", koska sitä ei ole koskaan Raamatussa ollutkaan.
Kristillinen Raamattu luotiin alkukirkon kirkolliskokousten yhteydessä, n. vajaat 2000 vuotta sitten. Ne kirkkoisät eivät olleet mitään kivikautisia hapsutukkia, vaan koulutettuja, pääosin roomalaisia ja kreikkalaisia teologeja.
Jos tuollainen oppi / kirjoitukset ovat joskus kuuluneet kristinuskoon, aloittaja varmasti voi tuoda esiin nuo hänen mukaansa Raamatun sisältämät sielunvaellusopit. Jos näin olisi ollut, asiaan löytyy varmasti faktaa kirkkohistoriasta: milloin ne olisi liitetty Kirkkoraamattuun ja milloin poistettu?
Esim. netistä löytyy paljon: tällaiselle väitteelle löytyy kyllä faktaa, jos väite nimittäin on tosi.