Gillian A. Dunne on tehnyt tutkimusta, jossa on tutkittu lesbistä elämää ja tasa-arvoa. Haastatteluissa on ollut (brittiläisiä, ellen erehdy) naisia, joilla on ollut ennen miessuhteita. Hyvä yhteenveto löytyy Giddensin kirjasta "Sociology" luvun Gender and Sexuality alta alaluvussa "Lesbians at Home".
Yhteistä naisille on, että he ovat olleet innoissaan uudenlaisesta kumppanuudesta: heidän ei ole tarvinnut esittää mitään ja alistua tiettyihin odotettuihin [heteronormatiivisiin] rooleihin; kotitöistä ei ole tarvinnut erikseen nalkuttaa, vaan asioista on kyetty sopimaan ja niihin on tartuttu omatoimisesti; henkinen, tietoinen tai alitajuinen, väkivalta puuttui ja voimatasapaino suhteessa oli tasa-arvoisempi (mukaanlukien taloudellinen). Voimatasapaino vaihteli selvästi tilanteiden mukaan enemmän, mikä selittyy ainakin osittain naisten aseman samankaltaisuudella. Eräs haastatelluista kuvasiväkivaltaa, jota hänen miehensä tietoisesti tai tiedostamatta harrasti. Vaikka nainen hoito taloustyöt ja kodin, niin mies ilkkui kavereilleen vaimon läsnäollessa vaimoaan laiskuriksi. Eräs haastatelluista kuvaa sitä nykyisen lesbosuhteen ihanuutta ja vapautta, mikä ei ollut mahdollista hänen miessuhteessaan (hän erosi miehestään, koska ei kyennyt elämään epätyydyttävässä avioliitossa ja täyttämään kotivaimon roolia).
Tämä tutkimus on mielenkiintoista, koska se tekee näkyväksi niitä piilokäytänteitä, joita heterosuhteissa on, joskaan ei tietysti kaikissa: rooliodotuksia, taloudellisesta eriarvoisuudesta aiheutuvia vaikutuksia parisuhteelle jne.
Yhteistä naisille on, että he ovat olleet innoissaan uudenlaisesta kumppanuudesta: heidän ei ole tarvinnut esittää mitään ja alistua tiettyihin odotettuihin [heteronormatiivisiin] rooleihin; kotitöistä ei ole tarvinnut erikseen nalkuttaa, vaan asioista on kyetty sopimaan ja niihin on tartuttu omatoimisesti; henkinen, tietoinen tai alitajuinen, väkivalta puuttui ja voimatasapaino suhteessa oli tasa-arvoisempi (mukaanlukien taloudellinen). Voimatasapaino vaihteli selvästi tilanteiden mukaan enemmän, mikä selittyy ainakin osittain naisten aseman samankaltaisuudella. Eräs haastatelluista kuvasiväkivaltaa, jota hänen miehensä tietoisesti tai tiedostamatta harrasti. Vaikka nainen hoito taloustyöt ja kodin, niin mies ilkkui kavereilleen vaimon läsnäollessa vaimoaan laiskuriksi. Eräs haastatelluista kuvaa sitä nykyisen lesbosuhteen ihanuutta ja vapautta, mikä ei ollut mahdollista hänen miessuhteessaan (hän erosi miehestään, koska ei kyennyt elämään epätyydyttävässä avioliitossa ja täyttämään kotivaimon roolia).
Tämä tutkimus on mielenkiintoista, koska se tekee näkyväksi niitä piilokäytänteitä, joita heterosuhteissa on, joskaan ei tietysti kaikissa: rooliodotuksia, taloudellisesta eriarvoisuudesta aiheutuvia vaikutuksia parisuhteelle jne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Luku, johon viittaan, saattaa olla myös Pilcherin "Explaining Gender and Gender Inequalities", joka löytyy samasta kirjasta saman luvun alta. Tarkistan asian.
voi olla, että samaa sukupuolta olevien parien perhe-elämä on keskimäärin harmonista, samalla aaltopituudella olemista. tosin vallankäyttö ja aggressio homo- ja lesbosuhteissa on edelleen tutkimaton asia, tabu. jonkin verran asiantuntijat ovat aiheeseen paneutuneet;
http://www.vakivalta-apua.fi/arkisto_girshick.shtml
homo- ja lesboyhteisöissä vallitsee omat sääntönsä, kuten heteroillakin heteronormatiivisuus, joissa jokaisella on omanlaisensa rooli. lisäksi yhteisöillä on oma osin vakiintunut sisäinen kielellinen viestintäjärjestelmänsä, joka tehokkaalla tavalla pitää yhteisöön kuulumattomat ulkopuolella. gay-koodi esm kuulostaa ulkopuolisen korvin lähinnä kake&jake -sarjakuvista tutulle ylimiehekkäälle mahtailulle. samoin nallekerhoon päästäkseen täytyy olla yli kahdenkymmenen, eikä tässä nyt tosiaankaan puhuta vuosista. tähän lesbonormatiivisuuteen ja sen hierarkiaan, sekä lori girshickiin aion nyt tutustua tarkemmin, ja palaan sitten asiaan kun olen varmemmalla pohjalla. :)
Lainauksia antamaltasi sivustolta:
"Kaikilla Girshickin haastattelemilla naisilla oli kokemuksia toisen naisen tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Kaksi kolmannesta naisista oli aiemminkin joutunut seksuaalisen väkivallan, usein
insestin, kohteeksi. Suurimmalla osalla aikaisempi pahoinpitelijä oli miespuolinen--"
"Ajattelu, jonka mukaan miehet ovat
pahantekijöitä ja naiset uhreja, on juurtunut syvälle", Girshick
sanoo. Hänen mielestä tulisikin puhua vain hyväksikäyttävistä ihmisistä."
Jos lukee nämä kaksi lainausta läpi, niin huomaa ristiriidan. On syytä huomata vielä:
"Samaan sukupuoleen kohdistuvasta perhe- ja seksuaalisesta väkivallasta puhuttaessa luvut ovat häviävän pieniä verrattuna heteroihin."
Teksti herättää kysymyksiä. Se on otsikoitu lähisuhdeväkivalta homo- ja lesbosuhteissa, mutta toisaalta siinä puhutaan välillä naisten naisiin kohdistamasta väkivallasta, mikä ei välttämättä liity itse otsikon aiheeseen. En mitenkään pyri väittämään, että sitä ei tapahtuisi, mutta itse jutunkin mukaan se on häviävän pientä.
"homo- ja lesboyhteisöissä vallitsee omat sääntönsä, kuten heteroillakin heteronormatiivisuus, joissa jokaisella on omanlaisensa rooli."
Minä en ainakaan tiedä tällaisista rooleista, eivätkä tiedä tuntemani homot ja lesbotkaan - etenkään liittyen arkeen ja kotiin. En epäile, että vähemmistöjen alakulttuureissa ei voisi olla jotain rooleja, mutta kyseessä on taas ryhmän sisällä oleva pienempi ryhmä.
"samoin nallekerhoon päästäkseen täytyy olla yli kahdenkymmenen, eikä tässä nyt tosiaankaan puhuta vuosista."
En ole koskaan kuullutkaan, eivätkä myöskään tuntemani homot, kun kysyin tästä heiltä. Heitä tämä juttu nauratti.
pientä tai suurta, suhteessa populaatioon pitäisi mitata. siis suhteellisina arvoina, ei absoluuttisina (väkivallan)tekoina yksilöitynä. kuten kirjoitin, en ala vänkkäämään asiasta, vaan otan selkoa mieluummin asioista tietäviltä muodostaakseni kattavamman näkökannan.
kotitöistä sen verran kuitenkin, että rutiininomaiset tehtävät jostain syystä vakioituvat parisuhteessa niin, että ne ikäänkuin luonnostaan vakioituvat kummankin osapuolen erityisalueeksi. poikkeukset vahvistavat säännön tässäkin.
nallekerho on oikeutettu valitsemaan jäsenensä omilla kriteereillään. nauratti sitten tai ei. :)
http://www.fin-bears.org/
En usko, että suhteessa tuohon väestöryhmäänkään tapaukset nousevat suuriksi. Tosin pienuus voi selittyä myös sillä, että kaikista tapauksista ei ilmoiteta.
Kotitöistä sen verran, että ne eivät automaattisesti jakaudu millään tavoin, ole annettuna. Taustalta löytyy aina selittäviä tekijöitä. Länsimaisissa yhteiskunnissa vinoumat sukupuolirooleissa pienestä pitäen luovat tällaisia käytänteitä.Lesbosuhteissa taas tällainen tausta todennäköisemmin puuttuu johtuen naisten samankaltaisesta asemasta.
Mitä taas tuohon kerhoon tulee, niin se tuskin kattavasti edustaa koko Suomen homoseksuaalista väestöä tai edes merkittävää osaa siitä.
Jos otat selvää "asioista tietäviltä", niin käytä myös kriittisiä lähteitä: älä sellaisia, joista luet mitä haluat lukea.
Tämä "uudenlainen kumppanuushan" tekee naisten ja miesten välisen tasa-arvon tavoittelun täysin turhaksi :)
Aika hyvä mainospuhe. Jos kuuluisin kohderyhmään, saattaisin ehkä tarttua ideaan. :D
Minä en pyrkinyt pitämään mainospuheita, enkä väittänyt, että kaikilla heteropareilla on tällaisia ongelmia.
Peilasin vain lesbosuhteiden kautta heterosuhteiden piilokäytänteitä, jotka rasittavat montaa naista. Homosuhteissa tällaisia arjen ja kodin ongelmia ei näyttäisi olevan samassa määrin ja rooleissa uskalletaan enemmän antaa periksi. Tämä ei tietystikään tarkoita, minkä manna grynkin toi esille ettei homosuhteissa olisi jonkinlaisia piilokäytänteitä myös, mutta ne liikkuvat eri tasolla.
Kysyispä vaan, että olisikohan aihetta epäillä, että homoseksuaalisuus on nimenomaan ajanut nuo naiset onnettomiin heterosuhteisiin?
Kipinä on jäänyt puuttumaan. Kuka sitä kotonaan ventovierasta katselee?
Onhan se ihan mahdollista, että ainakin joillain naisista on ollut biseksuaalisia, lesbisiä taipumuksia jo ennestään taustalla.
Nyt se sitten selvisi, miksi olen outo ja erilainen. Minähän olen selvästi lesbo!
En ollut ymmärtänyt ennen miksi naiseni viihtyy seurassani, mutta alitajuinen väkivallalla uhkailu ja fyysinen väkivalta puuttuu siksi, että olen lesbo. Hyvä että selvisi.
Myöskin taipumukseni huolehtia raha-asioista selittyy piilevällä lesboudellani. Tästä syystä en myöskään hauku kumppaniani laiskaksi.
Tämä todella on mielenkiintoista. Enpä olisi tullut itse ajatelleeksi.
Aiotko kokeilla keinohedelmöitystä?
mutta luulen, että kiinnostun jatkossakin enemmän naisista.
...eräässä elokuvassa, vähän samaan tapaan, havaitsi olevansa lepso. Kun huomasi olevansa kiinnostunut naisista jopa päähänsä sattuneen iskun ja muistinmenetyksen jälkeenkin :-)
Spede oli aikaansa edellä olevan feministisen keskustelun pioneeri!
Ruotsissa on tehty tutkielma lesbisestä väkivallasta. Tutkijoina olivat Carin Holmberg, feministisen sosiologian fil.doktor (naistukimuslaitokselta) ja Ulrica Stjernqvist RFSL:sta (=Seta Suomessa).
Tuskimuskessa kerrotaan että lesbinen väkivalta on aivan yhtä yleistä kuin heterosuhteissakin ja siihen on aivan sama peruste, vallantavoittelu.
Leboväkivaltaa esiintyy noin 25-45 % lesboparisuhteissa. Amerikoissa ollaan tultu samaan tulokseen ja norjalainen tutkimus on myös sama mieltä.
Kauan on jo tunnettu se tosiseikka että homomiehet joutuvat kotinsa ulkopuolella suurinpaan vaaraan, sekuaalisen väkivallan uhreiksi kun taas tavallinen fyysien väkivalta kodin sisällä, toisen naisen aiheuttaman on yleisin lebojen parissa.
Googlesta löytyi paljon materiaalia lesboparien väkivaalsta ja heidän terveydentilastaan.
Eduskunnansivuilla, naistenkotijärjestön sivuilla, Ruotsin radion sivuilla ym. mutta laitan linkin RFSL:n sivulle =SETA Suomessa).
http://www.rfsu.se/unik_rapport_synliggor_valdet_i_samkonade_relationer.asp
Kaikki ovat yhtämieltä siitä että lesbonaisten väkivalta on kaikista häveliäintä ja siksi he eivät hae apua.
ROKS:n sivulta löytyi selitys ettei naisten turvakodit ota vastaan naisia joita joku toinen nainen on pahoinpidellyt. Siis lebonaisilla ei ole paikkaa mihin mennä.
"Leboväkivaltaa esiintyy noin 25-45 % lesboparisuhteissa. Amerikoissa ollaan tultu samaan tulokseen ja norjalainen tutkimus on myös sama mieltä."
Menee hieman yläkanttiin arviot sinulla, mistähän se kertoo...
"About 17-45% of lesbians report having been the victim of a least one act of physical violence perpetrated by a lesbian partner"
http://www.musc.edu/vawprevention/lesbianrx/factsheet.shtml
Tutkimuksista paljastuu myös eräs keskeinen puute:
"Subsequently, these findings may not apply to women who are less open, less educated, or of other ethnic backgrounds."
P.S Se, että kykenit taas asialliseen viestiin, yllätti minut positiivisesti.