Vuosi on mennyt siitä kun elämäni suurin suru oli,
kun kotieläimeni kuoli. Silloin tuli kyllä niin voimakas suru että en ole sellaista kokenut milloinkaan. No suru meni ohitse normaalia nopeammin, ja yllättävän nopeasti pystyi tekemään
asioita taas ja jopa innostui vähän. Nyt ei kuitenkaan ole moneen kuukauteen pystynyt tuntemaan
yhtään mitään. Ainoa mitä tuntee on viha ja raivo
muita ihmisiä kohtaan. Itseäni kohtaan tunnen jonkin
verran rakkautta. Internetiin purkaan nimenomaan VIHAA ja siitäkös ihmiset eivät tykkää. "you just took my love away" on vakiokommentti. Pätkääkään
nautintoa en saa mistään.
kun kotieläimeni kuoli. Silloin tuli kyllä niin voimakas suru että en ole sellaista kokenut milloinkaan. No suru meni ohitse normaalia nopeammin, ja yllättävän nopeasti pystyi tekemään
asioita taas ja jopa innostui vähän. Nyt ei kuitenkaan ole moneen kuukauteen pystynyt tuntemaan
yhtään mitään. Ainoa mitä tuntee on viha ja raivo
muita ihmisiä kohtaan. Itseäni kohtaan tunnen jonkin
verran rakkautta. Internetiin purkaan nimenomaan VIHAA ja siitäkös ihmiset eivät tykkää. "you just took my love away" on vakiokommentti. Pätkääkään
nautintoa en saa mistään.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jotenkin tuntuu niin provolta....Eikö niinku ole mitään muuta kun laskea leikkiä näin vakavalla palstalla jossa ihmisillä on oikeasti hätä ja suuri SURU!!!!!
asentteestasi kuolemaa kohtaan.
Samanlainen siityminen eläimellä kuin ihmiselläkin on.
Päivät päättyvät kerran tässä olo muodossa ja elämä
jatkuu.
Miksi raivota provosoida heitä, jotka eivät ole sinulle tehneet mitään.
Mene itseesi sami jokela.
Hae apua tunnevammaasi.
Hae apua tunnevammaasi.
SURU ei ole tunnevammaisuutta.Sinä et ehkä ole kokenut mitään suruun liittyvää.Joten mieti mitä lauot....
Juuri niin.Eläin yksi parhaista opettamaan ihmiselle välittämistä, rakkautta,hellyyttä. Minulla oli saksanpaimenkoira Ali. Sen parempaa ,uskollisempaa kaveria ei voi olla. Aina valmiina lähtemään lenkille, keli kuin keli. Sitten tuli viimeinen yhteinen lenkki. kesken lenkin Ali tuli minun eteen nosti kipeän tassun ja katsoi silmiin, kertoi minulle tassu liian kipeä. pian sen jälkeen halvaantui ja pääsi koirien taivaaseen. jos joku vertaa virossa hankituun satiaiseen joka nukkuu kulmakarvoissa...haistakoon paskan. On itse tunnevammainen.Hakee maksettua seuraa kun ei muuta saa. En huutanut muille ihmisille, enkä raivonnut. Mutta ikävöin ja itkin paljon. Ali oli minulle hyvin rakas.
Saksanpaimenkoirat ovat viisain rotu. Poliisikoira Lex kuoli rikollisen luotiin ja oli katsonut isäntäänsä viimeisillä voimillaan vielä kerran silmiin. Kyllä silloin itketti. Sure Alia, joskus pääset sen yli.
Toisaalta, ole iloinen siitä ajasta jonka saitte olla yhdessä.
Eläin ja varsinkin koira on todellinen ystävä.
on ha se niin jos koira kuolee traagisesti ja on ollu hyvä ystävä.. mut ei se maailmaa kaaja, koittakaa tajuta se. mulle elämässä on paljon tärkiämpääki ku eläimet. en kuitenkaa vihaa eläimiä,päin vastoin koirat on ihmisen paras kaveri. mut ei nekää ikuisesti elä... oma koira kuoli vanhuuteen. löysin itse sen kuolleena. enkä menettäny elämän halua,hautasin sen ja jatkoin elämistä. enkä kuitenkaa hallunnu uuta koiraa tilalle!!! tällä hetkellä elämä hymyilee ainaski minulle:)
kupsahti jo täysin koulutettu satiainen. Sain sen Viipurista neljä vuotta sitten.
Mikä lienee tullut. Nukkuikin aina vasemmassa kulmakarvassa yöt, eikä mitään häiriötä. Ei ole Suomessa samanlaisia. En tiedä, tyhjaltä tuntuu ja synkät on mietteet. Onneksi tuli Loirilta uusi levy niin saa itkeä ja rypeä itsesäälissä oikein kunnolla. Tseppiä vaan kaikille.
kato vuan ettes tartuta meihin
surusi keskellä, niin uusi venäläinen satiainen!
Oppiko entisesi suomenkielen. Se tuleva kannattaa ilmoittaa johonkin kieliryhmään heti, kun se on kunnolla kotiutunut Suomeen.
Kyllä se siitä. Yritä jaksaa! Salla
Kuulostaa todella voimakkaalta reaktiolta, ehkä sinun olisi parasta purkaa kokeemaasi ammatti-ihmisen kanssa. Rohkeasti vain mielenterveysasemalta aikaa varamaan -ihimisiä varten he ovat :)
nehä nauras sille päin naama=) sen ymmärrän jos ihminen menettää aviokumppaninsa/lapsen traagisesti, ni siittä jo sairastus ja hakis apua=) mutta ku kyseessä on ikä loppu vesikauhunen rakki!! sairasta sanon mä. mä sentää näin rovalla intissä ollessa 02.12.2005 semmosta mitä ei voi järki selitää. enkä menettäny järkiä jos sitä ny onkaa!!! mua arsyttää tommosesta asiasta itkevät WÄSSYKÄT!!!
Kun mä olin pieni, meillä kuoli koira. Tuntu iha
hirveeltä, ja itkin päiväkausia. Nyt vanhempana oon huomannu että tietyt tunteet tuntuu laimeammilta ku vissiin pitäs. En esimerkiksi pysty suremaan jos joku tuttava kuolee. Se on vaan poissa. En kai sitte pysty ymmärtämään kuolemaa.
aika mielenkiintoista=) minkähä ikänen olet? itselläki oli pikku pojasta asti koira se eli 17v aikas pitkää,ja joka päivä olin sen kaa tekemisissä.enkä tuntenu vihaa saati menettäny tunteita,kun se kuoli, kato ei tääl kukaa ikuisesti elä!! miksi ottaa lemmikki jos ei kestä sen pois menua!!!! kyllä ainaki mulle on tääl maailmassa ihmiset arvokaampia ku eläimet.. sun kannattas varmaa käyä psykiatrilla juttelemassa tuo on jo sairaus jos pistää toisten ihmisten syyksi kaiken saati menettää elämän halun/ei pysty tekemää mitään. HANKI MIES ITELLE ELÄMÄ!!!
jopa tärkeämpiä kuin ihmiset. Ei ehkä sinulle, mutta jollekin muulle. Kyseessä ei välttämättä ole mikään "asennevamma" tai "tunnevamma" vaan ihan jokin muu. Itsekin viihdyn eläinten keskellä paljon paremmin kuin ihmisten keskellä ja suren rakkaan lemmikin poismenoa paljon enemmän kuin jonkin lähipiirin ihmisen poismenoa.
Eläimet ovat paljon fiksumpaa seuraa kuin ihmiset, siihen lopputulokseen olen tullut. Jos eläin pitää sinusta, se voi tarkoittaakin jotakin. Eläimet näkee pinnan läpi, eli juuri sen mitä ihmistenkin pitäis katsoa toisistaan. Jos ihminen pitää sinusta, se yleensä tarkoittaa sitä, että olet kaunis tai rikas tai sulla on hieno auto tms.
Hauskaa talven odotusta eläinihmisille
samalla tavalla. Mulle linnut on tosi tärkeitä seuralaisia. Olen rakentanut parvekkeelle oksatelineen ja ruokin siitä lintuja. Jos ruoka on loppunut, ne osaavat koputtaa nokalla ikkunaan.
Pidän myös kaikista eläimistä yli kaiken. Ajattelen kans niin, että koira voi olla paljon parempi ystävä kuin ihminen konsanaan.
Kuulin kerran kahden naisen juttelun: Miksi koiran kuolemaa suree enemmän, kuin ukon kuolemaa? Toinen vastasi siihen, että koira ei sanonut koskaan pahasti. Naiset olivat hämmästyttävän samaa mieltä ja tosissaan. Eivät ne leikkiä laskeneet.
Ilmeisesti huono liitto takana?
Mutta samoin hyvää talven odotusta kaikille eläinihmisille!
"Jos eläin pitää sinusta, se voi tarkoittaakin jotakin."
No joo, useimmiten se tarkoittaa tasan sitä että ihmiseltä saa ruokaa...valitettavasti.
Tälä vertauksellani en tarkoittanut esim. oman perheen koiraa.
Viittasin lähinnä tilanteisiin, joissa eläin ja ihminen eivät ole toisilleen entuudestaan tuttuja.
Minulle sattuu häiritsevän usein tilanteita, joissa esim. täysin minulle vieraan koiran omistaja toteaa hämmentyneenä, ettei hänen koiransa normaalisti ole niin tuttavallinen vieraita ihmisiä kohtaan. Tai menen ensimmäistä kertaa perheen luo kylään ja kissa valikoi nukkumapaikakseen juuri minun sylini. Tämänkaltaisia hetkiä arvostan todella paljon enemmän, kuin jos joku ihminen minulle sanoo että olen mukava tai jonkun muun vastaavan kohteliaisuuden.
Minä ihan oikeasti uskon, että eläimet vaistoavat, onko ihminen hyvä sydämestään vai ei. Siksi annankin eläinteni vaiston ohjata omia mielipiteitäni, jos sattuu etten ole omista vaistoistani varma.
väritä kotieläimesi kolmella värillä mitkä nopeasti valitset ja kerro tunteesi niin vastaan mielelläni
en edes tunne vihaa saati raivoa. En kertakaikkiseen yhtään mitään.
On ainakin helppoa kun ei tarvitse moisilla tunneasioilla itseänsä vaivata. Eli elämäni ei ainakaan tunneasioista kärsi. Harrastuksia piisaa ja niistä tulee hyvä olo. En itse ainakaan muuta nautintoa tarvitse.
Kun kyselit tunteista, niin kai ne tunteet tulee takaisin kun on aika, eli Tsemppiä Sulle :)