MITEN TOIMII OIKEAT

Armolahjat kirkastaa Jeesuksen sovitustyön merkitystä, vie ihmisen ristin juurelle, rakentaa seurakuntaa Pyhässä Hengessä. Armolahjojen kirjo on loppujenlopuksi määrittelemätön, ettei voi pelkästään rajata tästä tähän, pelkästään seurakunnan sisällä toimivaksi. Jumala toimii Pyhän Henkensä välityksellä tavalla tahi toisella ihmisen pelastukseksi. Laittaa jopa aasinkin puhumaan.
Mutta Pyhä Henki ei pilkaa Jumalan pyhyyksiä, se pitää muistaa.

...vastata kahdella kirjoituksellani.

Siunausta
jari laurila

HENGEN LAHJOJEN TOIMINTA LOPUNAIKANA
Pyhä Henki on “Jeesuksen sijainen” maan päällä. Jeesus sanoi että on eduksi kun Hän menee taivaaseen, sillä ihmisruumiissa Jeesus oli vain yhdessä paikassa, mutta Pyhän Hengen välityksellä Hän voi olla läsnä kaikkialla maailmassa. (Joh 16:7-8, 14:15-18, 26-28, 15:26, 1 Joh 2:1)

Osa alkuseurakunnasta luopui. Luopujat ryhtyivät tekemään myönnytyksiä ja sopimuksia maallisen vallan kanssa hyljäten puhtaan uskonsa. Paavali varoitti tästä; (2 Tess 2:3-12) Pahat henget saivat valtaa. (2 Kor 11:13-14, Matt 10:1, Mark 9:25, Luuk 13:11, 1 Tim 4:1-2, 2 Kor 11:4, 1 Joh 4:3,6) Kun totuutta hylättiin armolahjatkin vähenivät. Pyhä Henki vetäytyy pois kun Häntä pidetään halpana. (Apt 7:51,Ef 4:30) Hengellisen pimeyden keskiajalla armolahjat vähenivät. Lahjat vastaavasti elpyivät uskonpuhdistuksen hengellisen innon myötä. Pahat henget eksyttävät suurilla ihmeillä lopun aikanakin. (Ilm 13:13, 19:20, 1 Joh 4:1, 4:2-3, 2 Joh 7, Matt 24:4-5,11,24, 7:15-23)

Jotkut opettavat 1 Kor 13:8 perusteella että armolahjat olisivat lakanneet lopunaikana? Jae sanoo näin: “Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.”

- “Rakkaus ei koskaan katoa.” Jumalan rakkaus ilmenee iankaikkisen elämän lahjana uudessa maassa jossa rakkaus vallitsee. (Ilm 7:17, 21:4, Joh 3:16, Room 8:32) “Profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa ja tieto käy turhaksi” uudessa paratiisimaassa jossa näitä lahjoja ei enää tarvita.

Armolahjat on annettu seurakunnan rakennukseksi. Seurakunta toimii evankeliumin työssä välittäen pelastussanomaa tässä ajassa. Uudessa maassa pelastustyö loppuu, koska pelastetut ovat jo pelastettuja. Uuteen maahan ei kääntymättömiä mene. (Matt 16:27, Ilm 22:12) Paavali kertoi juuri “tietämisen ja profetoimisenkin olevan vajavaista;” (1 Kor 13:9) 1 Joh 13:10 sanoo selvästi: “Kun Täydellinen tulee vajavainen katoaa.” Asiayhteydessä Raamattu selvästi opettaa että Jeesuksen tullessa armolahjat jotka ovat epätäydellisiä katoavat, mutta rakkaus pysyy iäti.

Raamattua tutkittaessa on aina otettava huomioon asiayhteys; -Mistä on kysymys kun yksittäisiä jakeita tulkitaan! Virheitä tulkinnassa tapahtuu, kun yksi jae irrotetaan asiayhteydestään, ja tulkitaan oman mielen ja tavoitteiden mukaan.

Profeetta Joel ennusti armolahjojen toimivan ajan lopulla. (Joel 3:1-5, Apt 2:17-21) Tämä alkoi toteutua jo apostolien aikoina. (Apt 2:14-16,38, 1 Kor 12:7-11) Pietari julisti Pyhän Hengen vuodatusta uskoviin, kun he kääntyisivät ja ottaisivat kasteen. (38) Armolahjojen olemassaolo on loogista, koska seurakunnalla on tehtävänään ihmiskunnan- ja Raamatun historian ehkä tärkein työ. (Ef 4:1-16, Apt 1:8)

1 Kor 1:5-9 opettaa myös selvin sanoin armolahjojen pysyvyydestä maailman loppuun saakka: “Teillä on armolahjojen koko rikkaus odottaessanne Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä. Jumala on vahvistanut teitä loppuun saakka, niin ettei teissä ole moitteen sijaa Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen päivänä.” (1 Piet 1:10-12, 1 Kor 12:28, )

Raamattu kehottaa pitämään profetian armolahjan sanan arvossa. (2 Tess 5: 20-22, 2 Piet 1:19-21, Room 12:6) Profeetoilla on Jeesuksen todistus. (Dan 8:16, 9:21, Ilm 19:10, Ilm 12:17)

Monet kristityt lyövät laimin Herran työn mahdollisuudet, ja odottavat jotakin tiettyä aikaa jolloin olisivat valmiimpia toimimaan. Kun ihminen laiminlyö velvollisuuksiaan, Henki vetäytyy, eikä suinkaan lisäänny. Näin ihminen menettää senkin mitä hänelle on jo annettu. (Matt 25:29) Henki ei laita ihmistä konemaisesti liikkeelle, vaan ihmisen on Hengen johdatuksesta ja kehotuksesta tehtävä itse päätöksiä. On myöskin toimittava oman päätöksensä eteen. On itse lähdettävä liikkeelle! Jokaiselle Henki tarjoaa lahjojaan pelastustyössä yllin kyllin. Kysymys toimettomuudessa on vain haluaako ottaa lahjat vastaan?

Hengen vuodatus apostolien aikaan merkitsi varhais- eli syyssateen alkua. Jeesuksen aikaan kylvettiin maahan syksyllä. Kristuksen seurakunta kokee Hengen läsnäoloa ajan loppuun asti. Ennen Herran tuloa tapahtuu kevätsade jolloin sato leikataan talteen taivaan vilja-aittaan. (Joel 2:23, Sak 10:1) Tieto lisääntyy. (Dan 12:4) Taivaaseen ja uuteen maahan tahtovan on kuljettava öljyä lampuissaan (öljy=Pyhä Henki) (Matt 25:1-13)

Syy miksi Hengen lahjoja ei esiinny, tai esiintyy vähemmän on vain, ettei Henki voi toimia siellä missä Jumala laki kielletään. Laki opettaa Jumalan ja lähimmäisten rakastamista. Laki on kristillisyyden perustuslaki, ja Jumalan tahdon ilmaus ihmisen suhteen. Raamattu opettaa selvästi kristillisyyden pyhät vaatimukset; (Ilm 14:12, 1 Joh 3-4, Jaak 2:10-12, Luuk 16:17) Monet tekevät kaikkensa saadakseen kumotuksi tämän lain, mutta Jeesus, Raamatun profeetat ja uskonpuhdistajat (mm. Luther) opettivat lain voimassaolon kaikkina maailmanaikoina hyvin selvästi.

Huom. myös:

Raamattuopetukset:
“Pyhä Henki (yleistä)”
“Hurmokset ja ihmeet”
“Mitä on Pyhän Hengen pilkka?”
“Vapahtajamme Jeesus. Puolustajamme tuomiolla.”
“Ovatko Jumalan käskyt voimassa uudenkin liiton aikana?”
“Ristillä kumoutuneet käskyt ja lopunajan harha-oppi”
“Paavali ja laki- Onko Kristus siveyslain loppu?”
“Pyhitys maailmassa”
“Miten Jumalan kansa yhdistyy yhdeksi laumaksi? Jeesuksen muut lampaat.”
“Mikä on oikea uskonto?”
“Koska maailmanloppu tulee?”
“Antikristus”

HURMOKSET JA IHMEET
Hengellisissä herätyksissä tapahtuu ihmeitä ja hurmosta. Mitenkä luotettavia todisteita ne ovat Jumalan Hengen voimasta? Onko fanaattinen toiminta, eli kiihkomielisyys käytöksessä ja uskonkysymyksissä oikein?

Kiihkomielisyyteen liittyy hurmahenkisyys, tasapainottomuus, ja pyhittämättömyys. Kiihkomielisyyden vastakohtana on pyhitys, joka ilmenee Jumalan käskyjen kunnioittamisena, ja Jeesuksen uskolla. Lopun ajan pyhät lopun ajan seurakunnassa = Ilm 14:12, 12:17. Jumalan Hengen toiminta näkyy arvokkaana ja pyhittävänä vaikutuksena.

Pyhissä näkyvät Hengen hedelmät käytännössä. (Hebr 8:10, Gal 5:22-26, Kol 3:12-13, 1 Tim 2:15, Hebr 12:14, 1 Tess 4:3,7, 5:23, 1 Piet 1:15-16, Room 6:12-23, 2 Kor 7:1, 1 Kor 6:9-10) Henki ja totuus (Jumalan sana Raamattu) pyhittävät ihmisen: (1 Piet 1:2, Joh 17:17)

“Hurmos” sana on käännetty heprean “naba-” (ennustaa, profetoida) ja kreikan “ekstaasis-” (asettaa syrjään: siirtää tavallisesta olotilasta) sanasta.

Paavali ja Pietari joutuivat hurmoksiin. (Apt 22:17:21,9, 10:9-16,28, 11:5, 2 Kor 12:1-4 ) Vanhassa testamentissa hurmoksesta puhutaan: (4 Moos 11:24-29, 1 Sam 10:5,10-13, 19:20-24, 1 Kun 18:29, 22:10, 1Aik 25:1-3, Aik 18.9, Hes 13:17 )

Kun tutkimme nämä Raamatunkohdat, havaitsemme että hurmokseen on liittynyt tavallisesti profetoiminen, eli ilmoitus Jumalalta! Oikea aito hurmos oli siis profeettojen osana, kun he saivat ilmoituksen Jumalalta. Hurmoksella tarkoitetaan Raamatussa tavallisesti näkytilaa, jossa profeetat vastaanottivat sanoman Jumalalta. Kysymyksessä eivät koskaan olleet menot joissa kiihotettaisiin kansanjoukkoa hurmokseen!

Hurmokseen pääsevät pakanakansat menoissaan, sekä väärät profeetatkin. (1 Kun 18:26-29, 22:6-24, Hes 13:17) Jos katselemme televisiosta alkuasukkaiden menoja, he kiihottavat itsensä hurmoksiin. Hurmoksiin ei ole kovin vaikea päästä pahojen henkien toimesta.

Kukaan ei kai voi kuvitella että ihminen voisi komentaa Pyhää Henkeä, ja vaatia hurmoksiin pääsyä jopa viikoittain kokouksissa?Profeettojenkin kokemukset Raamatussa olivat tahattomia hurmoksia, ja yllätyksiä heille. Hurmos oli tila jossa he vastaanottivat näyn. Tuskin se oli kovin kiihkoisa? Missään Raamatussa ei anneta ymmärtää että kansaa olisi kiihotettu hurmostilaan?

Hengellinen into on hyvä asia joka näkyy esim. ahkeruutena Herran työssä lähimmäisten hyväksi Herran kunniaksi, että myös kiinnostuksena oppia Raamatusta miten voisi parhaiten täyttää paikkansa kristittynä. -Haluna tehdä Jumalan tahto ja miellyttää Jumalaa. Ei tavoitella ihmeitä, tunne-elämyksiä ja transsitiloja. Usko ja hengellisyys ovat viisasta, järkevää, vakaata, arvokasta ja pyhää toimintaa, joka näkyy mm. Jumalaa ja lähimmäisiä rakastavan luonteen (Matt 22:37-40) jaloutena uskossa, sanoissa ja teoissa. (Jaak 2:14-26)

Usko ei ole tunne-elämyksiä, eikä ihmeitä! Usko on uskoa Jeesukseen alistumalla Pyhän Hengen johdatukseen ja valvontaan, (Ilm 3:17-21, Joh 16:8, Joh 3:5-6, 16:13, Gal 4:6, 2 Kor 3:18, Tiit 3:5, Room 8:15-26) sekä rakkautta Jumalaan joka ilmenee Jumalan käskyjen noudattamisena. (Joh 14:23,26, 1 Joh 5:3)

Kaatuilemiset hypnoottisessa tilassa, lattialla ryömiminen, kirkuminen yms. eivät ole uskoa. Usko näkyy kristillisessä elämässä arvokkaana nöyryytenä, lempeytenä, ystävällisyytenä, epäitsekkyytenä ja lähimmäisrakkautena kaikessa. Uskollisuutena Jeesukselle. Kansan kiihottaminen hurmostilaan on aivan outo asia Raamatussa!

Syntejä ei saa anteeksi kaatuilemalla, eikä muullakaan ihmeellä, vaan katumuksella ja parannuksella. Kääntymällä henkilökohtaisesti Jeesuksen puoleen parannuksessa. Uudestisyntymisen kautta usko näkyy todistuksena, kun ihminen hylkää syntinsä. Hurmoksien vaikutus on lyhytaikainen, ja kun tunne elämykset loppuvat, ihminen jää yksin tyhjyyteen ja masennukseen. Ihminen jää kuitenkin kadotetuksi, kun ei ole saanut sanasta tukea uskolleen, sekä hengellistä ymmärrystä. Hurmoskokemus voi toki kuitenkin herättää ihmisen kiinnostuksen uskoa kohtaan, ja ihminen kääntyy sitten synneistäänkin myöhemmin. Kuitenkin kun ihmeet loppuvat, jää moni tyhjyyteen, vaille turvaa. Oikeasti kääntyneellä on usko ja Jeesus aina turvana vaikeuksissakin. Järkeä ja arvostelukykyä ei saa unohtaa.

Lopun aikana viimeisinä päivänä esiintyvät paholaisen eksytykset valkeuden vaatteissa Kristuksen nimissä. (2 Kor 11:14, Matt 24:24, 7:15-23, Ilm 16:13-14, 13:13-14) Ne tekevät suuria ihmeitä. Tällainen hurmos ja kiihkomielisyys haittaa Jumalan työtä. Eksytykset ovat pettäviä, koska ne tapahtuvat uskonelämän kautta, ja niitä on vaikea erottaa ja arvostella. Ainoa tapa arvostella oikeata ja väärää on Jeesuksen usko, ja Jumalan sana Raamattu, sekä Jumalan käskyillä koettelu. (Jaak 1:25, 2:10-12, Jes 8:20, 1 Joh 2:3-4, Luuk 16:17)